Liiton toiminta arkistot - Sivu 2 5:stä

10 kysymystä liiton uusille puheenjohtajille

1. Tässä vaiheessa kuuluu kysyä, miltä nyt tuntuu?

Jyrki: Alkukiihdytyksessä on hieman huolta siitä, että kestääkö kalenteri, eli kiire on nyt kova. Mutta tottakai tunne on hyvä, kun pääsee aloittamaan työn.

Kimmo: Kiireestä huolimatta on nyt löydettävä aikaa suunnittelulle ja asioiden laittamiselle tärkeysjärjestykseen. Ja hyvältä tietenkin tuntuu!

2. Mikä on tärkeintä rakentajien edunvalvonnassa juuri nyt?

Kimmo: Palkansaajien edunvalvonnan kannalta meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa ratkaistaan tärkeitä asioita. Vaarana on, että lakko-oikeutta rajoitetaan – tai heikennetään työehtosopimusten yleissitovuutta. Työttömyysturvaan näyttäisi valitettavasti olevan myös tulossa tiukat leikkurit. Näitä kaikkia pitää vastustaa.

Jyrki: Monenlaisia uhkakuvia on ilmassa ja tässä ajassa on etenemisen sijasta painotus siinä, että saadaan estettyä kielteisiä asioita. Kriisitietoisuus on ihan korkealla tasolla.

3. Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on jatkuvasti esillä, ainakin kasvukeskusten rakennustyömailla ja -tehtaissa. Mistä löydämme siihen vastalääkkeen?

Jyrki: Liitto on esitellyt useita ideoita myös yhteistyössä RT:n kanssa. Julkisten tilaajien, isojen rakennusalan yritysten ja sijoittajien vastuuajattelua tulisi kirittää. Hyväksikäyttöä ja palkkadumppausta suosivan kulttuurin muutos edellyttää vahvaa sitoutumista, eikä se synny pelkästään säännöistä räksyttämällä. Työelämä on arvokkaampi asia kuin peli, jossa toiset tekevät rikkomuksia ja yrittävät välttää kiinni jäämistä, ja toiset etsivät syyllisiä.

Kimmo: Kadonnutta moraalia etsimässä… Kaikki osapuolet tietävät, että urakointiketjussa asiat ovat vastuuttomalla tolalla, mutta mitään ei tehdä, paitsi jos jäädään kiinni. Heikossa asemassa ovat tietenkin ulkomaalaiset työntekijät, mutta yleensä myös pienimmät aliurakoitsijat. Samaa mieltä Jyrkin kanssa siitä, että pelkillä lakimuutoksilla tai rangaistuksilla asiat eivät korjaannu, tarvitaan muutos asenteisiin ja arvoihin.

4. Miten rakentajien työehtosopimusten laadullista sisältöä pitäisi kehittää? Palkka on aina keskeinen asia, mutta myös työelämän laatua parantavia tekstimuutoksia tarvitaan?

Kimmo: Vuokratyöntekijöiden asema on kaikkein heikoin. Elämän suunnittelu on täysin mahdotonta, kun ei ole mitään tietoa tulevista tuntimääristä. Valitettavasti edes lakisääteiset terveystarkastukset eivät rakennusalalla toteudu isolla osalla liiton jäseniä.

Jyrki: Rakentajien terveys ja jaksaminen ovat asioita, joissa myös työehtosopimuksilla pitää olla iso rooli, vaikka työnantajat toisin sanovat.

5. Liittokokousasiakirjassa lukee, että Rakennusliitto tavoittelee jatkossa laajempaa ay-liikkeen yhteistyötä työnantajien palkka-ankkurin murtamiseksi. Mitä se tarkoittaa käytännössä?

Kimmo: SAK:ssa yhdessä mietitty ja sovittu kustannustasotavoite sopimuskierrokselle ja liitoille vapautta sopia sen puitteissa. Liittojen tuki toisilleen on erityisen tärkeää tavoitteen saavuttamiselle. Tarvittaessa siis myös työtaistelutoimin.

Jyrki: Viime vuosina on ollut vaikea olla havaitsematta, että ay-liikkeen historiallinen linja yhteisrintamasta on osoittautunut varsin tehokkaaksi – työnantajien toimesta. Työmarkkinat ovat nyt sen verran murtovesissä, että mikään ammattiliitto ei ole riittävän suuri pysymään pinnalla yksinään.

6. Valittaminen ja epäkohtien etsiminen on helppoa, mutta entä mikä rakentajien työelämässä on mielestänne hyvin?

Kimmo: Palkkataso kestää vertailun muiden duunarialojen kanssa. Tessit on verraten hyvässä kunnossa pitkäjänteisen työn tuloksena.

Jyrki: Haen tähän vastauksen vähän erilaisesta kulmasta. Rakentaminen muuttaa konkreettisesti todellisuutta ja useimmiten paremmaksi. Siinä näkee työnsä tuloksen omin silmin, mikä ei ole ihan yleistä nykypäivän työelämässä. On iso arvo sillä, että voi käytännössä nähdä, mitä omasta työstä muodostuu.

Olen monta kertaa herkistynyt kuullessani rakentajien puhuvan käytännön ratkaisuista työssään, vaikka en siitä käytännössä oikein mitään ymmärrä.

7. Liittokokouksessa kannettiin huolta pienien ammattiosastojen puolesta, niin toiminnallisesti kuin resurssien suhteen. Liiton uudet puheenjohtajat ottivat huomioon liittokokouksen viestin osastoiminnan haasteista. Mitä on luvassa?

Kimmo: Syksyllä kutsutaan koolle paikallistason toimijoille tarkoitettu seminaari pohtimaan toiminnan kehittämistä. Yhdessä näitä asioita pitää ratkoa ja varmistaa se, että kaikilla liiton jäsenillä on tasavertainen mahdollisuus osallistua toimintaan.

8. Luottamushenkilöt ovat jäsenille keskeisin linkki liittoon ja ensimmäinen avun ja neuvojen lähde. Miten heidän asemaansa ja toimintamahdollisuuksiaan saadaan edistettyä?

Jyrki: Luottamushenkilöiden tukeminen on Rakennusliiton toiminnan keskiössä. Pitää terävöittää liiton toimiston viestiä luottamushenkilökenttään siitä, me olemme olemassa heitä varten. Kynnys yhteydenottoon pitää saada matalaksi. Kehitystä tarvitaan myös siinä, että liitto osaa tukea luottamushenkilöitä jaksamisenkin kanssa.

Kimmo: Liiton henkilökunnan entistä parempi tuki ja yhteydenpito luottamushenkilöihin on avainasemassa.

9. Kuinka voidaan edistää nuorten sitoutumista Rakennusliittoon?

Jyrki: Nuorten osallistuminen ei ole vain Rakennusliittoa koskeva asia, vaan kyse on koko ay-liikkeestä. Siksi myös ratkaisut on löydettävä yhdessä esimerkiksi SAK:n piirissä. Jos saadaan toteen se, että ay-liike ja liitot toimivat vaikuttavasti yhdessä, niin uskon sen kiinnostavan ja innostavan myös nuoria.

Kimmo: Nuoriin pitää saada yhteys muutenkin kuin sinänsä tärkeiden oppilaitoskäyntien yhteydessä. Nuoret varmasti ymmärtävät liiton olemassaolon välttämättömyyden. Yhteydenpito nuoriin uran alkutaipaleella on tärkeää, jotta liittoyhteys säilyy. Luonnollisesti nuorille tulee järjestää myös vapaampaa yhdessäoloa, joka ei voi kuitenkaan olla pääasia.

10. Rakennusliitto täyttää ensi vuonna sata vuotta. Millaiset juhlat lupaatte liiton jäsenille?

Kimmo: Juhlavuoden kesäpäiviä vietetään kansanjuhlan merkeissä Tampereella kesäkuussa 2024, tarjolla on yhdessäoloa, musiikkia ja muuta mukavaa koko perheelle. Virallisemmissa merkeissä juhlitaan Helsingissä jo hieman aiemmin toukokuussa kutsuvierastilaisuuden ja liiton valtuuston juhlakokouksen merkeissä. Luvassa on myös mm. liitosta kertova elokuva.

Teksti: Janne Mäkinen, kuva: Kimmmo Brandt

Teemu Purje: Liitossa turhaa byrokratiaa

Teemu Purje pitää aluejärjestöjä turhana liittobyrokratian tasona.

– Suurimmalle osalle jäsenistämme osastoilla ei ole mitään merkitystä. Meillä on valtavasti turhaa järjestötoimintaa ja byrokratiaa. Tämä setti pyörisi vähemmälläkin yhdistysmäärällä, nummelalainen kirvesmies Teemu Purje ravisteli liittokokousväkeä puhujanpöntöstä.

26-vuotias Purje oli toiseksi nuorin liittokokousedustaja, mutta jo toista kertaa mukana varsinaisessa liittokokouksessa. Aloite järjestöbyrokratian karsimisesta syntyi omista kokemuksista.

– Olen toiminut Rakennusliitossa aktiivisesti 6 vuotta. Olin aiemmin Helsingin kirvesmiesten hallituksen jäsen ja nykyisin Nummelan yleisosaston hallituksessa. Olen nähnyt niin ison osaston, joka on vanhempi kuin itsenäinen Suomi, toimintaa kuin pienen paikallisen osaston kamppailua siitä, ettei ole aktiiveja jäseniä.

Osastotoiminnassa on kuitenkin oltava mukana, sillä se on Purjeen mielestä ainoa järkevä tapa vaikuttaa liiton toimintaan liittokokousten välillä. Pienten osastojen toimintamahdollisuudet ovat kuitenkin hyvin rajalliset.

– Olin jonkin aikaa Rakennusliiton Uudenmaan aluejärjestön hallituksessa. Minulle jäi hyvin epäselväksi, miksi tällainen yhdistys on olemassa.

Purje pistäisi Muutos 2023 -työryhmän ehdotukset jatkokehittelyyn. Turhat organisaatiotasot pois ja tiedotus kuntoon, jotta liiton jäsenet tietävät missä mennään ja mitä tapahtuu. Osastojakin voidaan yhdistää, jos toiminta hiljenee.

– Liittokokous, liittovaltuusto ja Rakennusliiton hallitus on ihan toimiva konsepti ylätasolla. Jäsendemokratia toteutuu näiden avulla.

Purje valittiin liittovaltuuston jäseneksi. Liittovaltuusto käyttää liiton ylintä päätäntävaltaa liittokokousten välisinä vuosina.

Purje on myös mukana Vihdin kunnallispolitiikassa Sdp:n valtuustoryhmän ensimmäisenä varavaltuutettuna. Twitterissä Purje kommentoi niin rakennusalaa kuin päivänpolitiikkaa tiiviisti.

– Olen huomannut sen olevan hyvä alusta yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Teksti: Jukka Nissinen Kuva: Kimmo Brandt

Liittokokousväki viihteellä

Rakennusliiton liittokokouksen arkista aherrusta kevennettiin iltaohjelmalla ja kokousohjelman artisteilla.

Teksti: Jukka Nissinen Kuvat: Kimmo Brandt

Paleface sai yleisön mukaansa torstain klubikeikalla.

Sananrieskaa puhujapöntöstä

Liittokokouksessa käytiin yleiskeskustelua aikaisempaa vähemmän.

Liittokokouksessa koeäänestettiin kokousohjelman juoksutuksesta.

Rekrytointipalvelu Sihdin rakennusalan pääluottamusmies Nina Koivumäki osasto Kympistä Tampereelta kiinnitti huomiota vuokratyöntekijöiden työturvallisuustilanteeseen. Vuokratyöntekijöiden osuus tilastoiduissa työtapaturmissa on merkittävän iso. Koivumäki epäilee, että kaikkia vuokratyöntekijöiden työtapaturmia ei edes ilmoiteta eteenpäin.

– Vuokratyötä tilaavien yritysten ja vuokratyöntekijöitä välittävien yritysten pitää jatkossa keksiä yhteistyössä keinoja, joilla vuokratyöntekijöiden turvallisuuspoikkeamien ilmoittaminen muodostuu rutiiniksi niin, että työntekijä myös uskaltaisi kertoa tapaturmista ilman työttömäksi jäämisen pelkoa.

Vuokratyöntekijöiden järjestäytymisasteen kasvattaminen ei ole helppoa.

– Vuoden 2016 lopussa luottamushenkilöitä oli 3 vuokrayrityksessä. Nyt keväällä 2023 meitä on 8 yrityksessä. Ei voi sanoa, että on ollut helppoa hommaa. Toimitsijat tietävät, kuinka hankalaa on saada vuokratyöntekijöitä liiton jäseniksi, saati sitten luottamushenkilöksi.

– Olen tyytyväinen vuokratyöntekijöiden työryhmän perustamiseen. Se on tarpeellinen kanava, työn, työolosuhteiden ja työehtojen eteenpäin viemiseksi. Toivon työryhmän saavan jatkoa.

Tulikiven pääluottamusmies Lassi Kirjavainen Juuan osasto 490:stä oli huolissaan liittovaalien nukkuvista äänestäjistä.

– Äänestysaktiivisuus on Rakennusliitossa jämähtänyt 18 prosenttiin.

Kirjavaisen mukaan postitse lähetetyn äänestyskoodin käyttämistä pidettiin hankalana. Kaiken lisäksi postin lakko vei äänestysmahdollisuuden monelta Rakennusliiton jäseneltä.

– Äänestyksessä tulee siirtyä vahvaan pankkitunnisteeseen. Olen ymmärtänyt, että tästä on myös liitossa jo puhuttu. Toivon, että tähän siirrytään jatkossa.

Uusia osastoja, vanhoja kierouksia

Destian pääluottamusmies Tapio Ristamäki tuoreesta Raksan infra-alan osasto 544:stä kiitti hyvin sujuneesta ammattiliiton vaihdosta liiton työntekijöitä. Destiasta tuli 3 uutta osastoa Rakennusliittoon entisten JHL:n jäsenten vaihtaessa liittoa. Vaikka yhteistyö Destian johdon kanssa sujuu hyvin, Ristamäki ei halua lisätä paikallista sopimista.

– Silloin kun työnantajalle on edullista saada sopimus, sormia napsauttamalla löytyy kokous- ja neuvotteluajat. Mutta sitten kun sopimustekstissä olisi parannettavaa työntekijöiden kannalta, työnantajan edustajilla on kauheasti muita kiireitä ja millään ei löydy neuvotteluaikaa, Ristamäki kertoi epäsuhdasta.

YIT:n pääluottamusmies Jussi Sakari Tampereen osasto Kympistä ehdotti harmaan talouden ja kevytyrittäjyyden poiskitkemisen avuksi perustettavaa, liiton toimitsijoista ja aktiiveista luottamushenkilöistä koostuvaa tuki- ja koulutusryhmää.

– Kaikkialta Suomesta löytyy harmaata taloutta ja ulkomaalaista riistettyä työvoimaa ihan pohjoisinta Lappia myöten.

Ongelmat keskittyvät Sakarin mukaan Etelä-Suomeen, mutta varmuuden vuoksi kaikilla luottamushenkilöillä pitäisi olla tiedossa harmaan talouden tunnistamiseen erikoistunut yhteyshenkilö.

– Tällä viikolla kävin työmaalla, jossa tapasin aliurakoitsijan työntekijöitä. Kyseiset työntekijät olivat aikaisemmin olleet aliurakoitsijalla töissä, mutta olivat siirtyneet aliurakoitsijan seuraavan ketjun palvelukseen. Veloitushinta oli YIT:lle sama ja se herätti aika monta kysymystä, Sakari antoi esimerkin työvoiman hämärästä ketjutuksesta.

Aliurakoitsijafirman toimitusjohtaja ei pystynyt kertomaan työsuhteiden laatua ja lupasi selvittää asian kirjanpitäjältä. Vastausta ei kuitenkaan ole saatu yhteydenoton jälkeen.

– Usein käy niin, että kirjanpitäjät sattuvat sairastumaan, kun näitä asioita selvitetään.

Uusia visioita, nuorisotyöhön paukkuja

Salon osasto 056:n puheenjohtaja KatjusaLeväniemi on saanut tukea vanhoilta aktiiveilta ay-uransa eri vaiheissa. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtä helppoa tulla mukaan toimintaan.

– Tiedän, että on yhä osastoja, joissa naisia tai uusia hallituksen jäseniä ei kuunnella. Vanhat valtiomiehet ovat sitä mieltä, että aina on toimittu näin ja tullaan jatkossakin toimimaan. Ollaan jämähdetty mukavuusalueelle ja saavutettu tiettyjä etuja, eikä näistä olla halukkaita luopumaan yhteisen edun hyväksi. Tämä ei tietenkään koske kaikkia osastoja.

Leväniemen mukaan toimintatapoja uudistamalla on mahdollista saada uutta virtaa toimintaan. Oman toiminnan arvot pitää olla kunnossa, jotta voi korjata työelämän ongelmia.

– Maailma muuttuu ja meidän pitäisi muuttua siinä mukana.

Rakennusliiton tulevaisuuden suuntaviivoja käsitelleen Muutos 2023 -työryhmän vetäjä PeteRisku Tampereen osasto Kympistä ihmetteli, miten vähän liiton tulevaisuudesta puhuttiin liittokokouksessa.

– Mikä on se sisältö, mikä on Rakennusliiton viesti? Miten me kerromme esimerkiksi ulkomaalaisille maahanmuuttajataustaisille työntekijöille, mitä me haluamme heille tarjota?

Riskun mukaan muutostyöryhmän esitystä on vastustettu etupäässä siksi, että vanhoja valta-asemia ja saavutettuja etuja halutaan puolustaa.

– Pikkuhiljaa meiltä karsiutuu toimintoja pois joka tapauksessa. Osastoja lakkautetaan, ne sulautuvat toisiin osastoihin. Sitten on alueita, jotka väistämättömästi kasvavat, koska sinne muuttaa työläisiä ja siellä rakennetaan paljon. Tässä olisi ollut oivallinen kokous käyttää sitä edustajan valtaa ja esittää jotain muutoksia. Mutta nyt ei käyty mitään keskustelua.

Risku nostaisi tes-neuvotteluihin muitakin tavoitteita ja arvoja kuin palkankorotukset.

– Meidän pitäisi tavoitella isompia asioita, esimerkiksi lyhyempää työaikaa.

Torninosturinkuljettaja Matti Kiero Lappeenrannan osasto 033:sta muistutti nuorisotyön tärkeydestä.

– En ole enää itsekään raksanuori. Tästä nopeasti laskien näkee 25 alle 40-vuotiasta. Se on aika vähän.

Kiero on soittanut kaikkiin alueen ammattikouluihin ja pyytänyt lupaa vierailla rakennusalan linjoilla. Kiero kuitenkin epäili, että 38-vuotias rakentaja on jo liian vanha viemään liiton ilosanomaa nuorisolle.

– Onneksi sain osaston 22-vuotiaan nuorisojaoston vetäjän mukaan ja herätellään samalla nuorisotoimintaa Karjalan kulmille. Teemme SAK:laisten liittojen kanssa yhteistyötä, koska se on voimaa ja sitä tarvitaan.

Kiero olisi ollut valmis lakkoon yhteisten asioiden vauhdittamiseksi viime tes-kierroksella. Puheenvuoronsa lopuksi Kiero ryhtyi runolliseksi.

– Kaunis toukokuun ilta

tuo tuttu Kaisaniemen silta,

joka Raksan toimistolle vie.

Sinne tervetullut oot,

sie ja mie.

Yhdessä rakennetaan tulevaa,

ei tässä porukassa ole surevaa.

Ei olla mikä tahansa sakki,

tyhjene ei meidän takki.

Ei kaada edes oikeiston riisto.

Onnea on yhteinen Rakennusliitto.

Teksti: Jukka Nissinen Kuva: Kimmo Brandt

Liittokokouksen pitkämatkalaisin osanottaja

Jarmo Kangosjärven mielestä Rakennusliiton jäsenmaksun alentaminen on helpottanut uusien jäsenten saamista liittoon.

Tunturi-Lapin osasto 200:n hallituksen ja Lapin aluejärjestön hallituksen jäsen sekä liittovaltuuston varajäsen, rakennusmies Jarmo Kangosjärvi teki maantieteellisesti liittokokousedustajien pisimmän kokousmatkan. Jos Muonion Kangosjärveltä olisi lähtenyt kokousreissulle omalla autolla, Helsingin Katajanokalle tultaessa matkamittariin olisi kertynyt 984 kilometriä.

– Läksin kokousreissulle torstaiaamuna 4.30. Kotona olin sunnuntain puolella kello 3. Rovaniemen lento myöhästyi vähän lauantaina ja sen päälle ajoin kotiin omalla autolla.

Kangosjärvelle reissaaminen on tuttua jo töidenkin takia.

– Olen töissä Lapland Hotelsin emoyhtiössä North European Invest Oy:ssä. Teen paljon remppahommia. Reissuan ympäri Lapin lääniä ja Tampereellakin tulee välillä käytyä.

Kangosjärvelle tämä oli jo kolmas liittokokous.

– Täällä on mukava käydä ja oppii samalla jotain uutta.

Kokoukset eivät ole poikenneet tunnelmaltaan toisistaan, mutta väkimäärä on vähentynyt edelliskokouksiin verrattuna. Tämä johtuu muun muassa siitä, että Rakennusalan työttömyyskassan sulautuminen A-kassaan ja kassan edustajiston kokousten loppuminen liittokokouksen yhteydessä.

Parasta liiton viimeaikaisessa kehityksessä Kangosjärven mielestä on ollut jäsenmaksun pudottaminen.

– Sillä saadaan uusia jäseniä ja A-kassa pystyy kilpailemaan paremmin hinnalla YTK:n kassaa vastaan. Aikaisemman kalliimman jäsenmaksun aikaan moni työkaveri erosi liitosta.

Teksti: Jukka Nissinen Kuva: Kimmo Brandt

Nuorisotoimintaan tarvitaan lisävirtaa

Nia Laitisen aktiivisuudelle oli heti käyttöä Savossa.

Liittokokouksen nuorimman osanottajan, 25-vuotiaan teollisuusmaalari Nia Laitisen osallistumiseen liittokokousvaaleihin oli hyvin selkeä syy.

– Haluan olla nuorena jäsenenä vaikuttamassa.

Ensi kertaa ehdolla ollut Laitinen keräsi 13. eniten ääniä Itä-Suomen vaalipiirissä. Laitista äänesti 40 rakennusliittolaista. Raksanuorten aktiivi keräsi mahdollisesti juuri nuorten äänet alueella.

– Olen ollut reilun vuoden verran aktiivisesti mukana Rakennusliiton toiminnassa. Olen nykyään Kuopion ja Siilinjärven alueen nuorisotyöryhmäläinen.

Nuorisotoiminnassa sukupolvenvaihdokset voivat joskus hiljentää alueellista toimintaa. Niin oli käynyt Kuopiossakin, mutta raksanuorten tilaisuuksiin oli heti tulijoita, kun Laitinen on ruvennut niitä järjestämään. Tieto tapahtumista leviää aivan perinteisten tekstiviestien avulla.

– Nuorisotyön elvytykseen tarvitaan aktiivisten jäsenten lisäksi aikaa toimitsijoilta, jotta he ehtivät tukea meitä järjestelyissä.

Pari viikkoa ennen liittokokousta Laitinen osallistui Tahkolla järjestettyyn raksanuorten ja Pam-nuorten yhteiseen tapahtumaan. Monet pitempään raksanuorten toiminnassa mukana ollut harmitteli tapahtumassa sitä, että raksanuorten toiminnasta on nyt hieman puhti poissa. Alueelliset erot raksanuorten toiminnassa ovat suuria

– Se liittyy varmastikin korona-aikaan. Potentiaalia toimintaan on varmasti, Laitinen arvioi.

Aikaisemmin Laitinen työskenteli rakennussiivoojana ja oli Pam-liiton jäsen.

– Opiskelin pari vuotta sitten oppisopimuksella talonrakentajaksi ja siirryin silloin Rakennusliittoon. Suurin tekijä liiton aktiiviksi ryhtymiseksi on ollut oma äitini Sanna Laitinen, joka on toiminut pitkään luottamushenkilönä rakennusalalla.

Sanna Laitinen oli myös liittokokousedustajana.

– Tämä on ollut uutta ja jännittävää ensimmäisellä liittokokouskerralla. Isoimmaksi asiaksi nousi puheenjohtajan valinta. Tässä on ollut paljon opettelua, Nia Laitinen toteaa.

Teksti: Jukka Nissinen Kuvat: Kimmo Brandt

Rakennusliitto palkitsi nuoria taitajia

Ammattitaidon SM-kilpailu Taitaja2023 Espoo -tapahtuma järjestettiin toukokuun alkupuolella Tapiolan urheilupuistossa. Osa lajeista kilpailtiin Omnian Suomenojan toimipaikassa, Salpauksessa Lahdessa, Keudassa Järvenpäässä ja Stadin AO:ssa Helsingissä. Tapahtuma keräsi yhteensä 85 000 katsojaa ihmettelemään nuorten ammatillisia taitoja.

Rakennusalalta kiinnostavia lajeja olivat talonrakennus, maalaus- ja pintakäsittely, putkiasennus sekä infrarakentaminen. Rakennusliitto palkitsi kaikki näiden neljän lajin (yhteensä 32) finalistit 50 euron lahjakortilla K-ryhmän kauppoihin.

Voittajat:

Maalaus ja pintakäsittely:

Camilla Laukkanen Savon ammattiopisto X

Talonrakennus:

Kristian Hautakoski Koulutuskeskus JEDU

Putkiasennus:

Viljami Turve Tampereen seudun ammattiopisto Tredu

Infrarakentaminen:

Leevi Lappeteläinen Ylä-Savon ammattiopisto YSAO

Talonrakennuksessa asiantuntijoita

Talonrakennuksen laatutuomaristossa istuivat Rakennusliiton aluetoimitsija Anniina Kangas ja liiton hallituksen jäsen Jari Jääskeläinen.

Kilpailijoiden tehtävänä oli muurata puutarhagrilli, tehdä pirttikalusto sekä pikkupenkit pirttikaluston pöydän päihin.

– Kilpailussa oli erikseen määrällinen ja laadullinen tuomaristo. Itse kuuluin jälkimmäiseen. Meidän tehtävämme oli katsoa laadullisia puolia. Mietin, ostaisinko itse tehdyn tuotteen. Se on aika hyvä mittari, Jääskeläinen kertoo.

Jääskeläisen mukaan jo finaaliin selviäminen on kova juttu.

– Olisin ihmeissäni, jos nämä osaajat eivät työllistyisi. Yritysten kannattaisi olla hereillä rekrytoinneissa.

Kangas oli tuomaristossa mukana ensimmäistä kertaa.

– Olin kuulemma lajin ensimmäinen naispuolinen tuomari. Oli suuri kunnia tulla kutsutuksi mukaan ja todella voimaannuttavaa päästä näkemään motivoituneiden nuorten työtä, Kangas kertoo.

Kangas arvioi nuorten rakentaman pirttikaluston tekoa. Hänen mukaansa työturvallisuus oli nuorilla hyvin hanskassa.

– Taso oli muutenkin hyvä, aivan huikeita ammattilaisia joka ikinen. Kaikki saivat tehtyä kaluston ajallaan. Jokainen teki sitä omalla persoonallaan, että vaikka lopputulos oli sama, tapa tehdä oli erilainen. He onnistuivat myös hienosti välttämään hukkaa, eli arvioivat materiaalimenekin hyvin.

Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten

Yhteistyötä ja uusia näkemyksiä

Aktiivinen tekijä pääsee jo nuorena luottamushenkilöksi. Luottamuspesti tuo vastuuta, mutta samalla oppii uusia asioita.

– Koulusta valmistuvat asentajat eivät ymmärrä lukea tessiä, enkä ihmettele sitä, Ilja Toivainen sanoo.

Uudenmaan Lvi-Talo Oy:n pääluottamusmies, putkiasentaja Ilja Toivainen on tehnyt urakalla remonttia Pasilassa noin kuukauden verran.

– Tässä on vielä vajaan kuukauden työtunnit tekemättä, Toivainen kertoo.

LVI-alan urakkatyö on Toivaisen mukaan valitettavasti vähentynyt viime vuosina.

– Työnantajat teettävät herkemmin tuntitöitä, eivätkä nuoret asentajat pääse helposti urakkatöihin mukaan, Toivainen arvioi.

Toivaisen työuralla urakanteko on lisääntynyt ammattitaidon kasvaessa. Hyvin pohjustetussa saneerauskohteessakin urakalla pääsee paremmille ansioille.

– Nykyinen kohde oli valmiiksi hyvin purettu ja suoraviivaisen selkeä. Siinä ei tarvitse joka metrille miettiä ja ratkoa ongelmia.

Toivaiselle ongelmien ratkominen sopii hyvin ja monesti työnantaja antaa Toivaisen tehdä ne työmaat, joissa on enemmän tarvetta soveltamiselle ja hankalammille töille, vaikkapa porahaaroituksille

Toivainen on nykyään usein työmaan nokkamiehenä ja auttaa nuorempia asentajia tarvittaessa ratkomaan asennuspulmia. Luottamushenkilön titteli laskee myös yhteydenoton kynnystä.

Toivaiselle on kertynyt työkokemusta jo 13 vuoden verran. Pitkiä työsuhteita on 2; Uudenmaan Lvi-Taloon Toivainen tuli töihin kesällä 2016. Ensimmäisessä firmassa työuran alussa oli pari vanhempaa asentajaa, joille pystyi ottamaan välipuhelun ongelmatilanteissa.

Toivainen on ollut pääluottamusmiehenä puolenkymmentä vuotta. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät tulivat viime keväänä edellisen tsv:n lähdettyä toiseen yritykseen. Luottamushenkilön valinta oli helppo, sillä muita ehdokkaita ei ollut. Uudenmaan Lvi-Talossa on reilut 30 työntekijää.

Tesseihin enemmän selkokielisyyttä

Toivainen on tyytyväinen aikaisemman tessin tuomaan muutokseen työvaatteiden pesussa. Uudenmaan Lvi-Talossa työnjohtajat hakevat työmaakäyntien yhteydessä pyykit työmailta. Ne pestään keskitetysti yrityksen tiloissa ja palautetaan työmaalle seuraavalla käynnillä.

– Olen aikaisemmin pessyt niitä kotikoneessa. Minua on huolestuttanut, miten betonipölyä ja muuta vastaavaa kulkeutuu kotiini. Välillä tuntuu siltä, että työntekijät eivät ymmärrä tes-neuvotteluissa saavutettujen etujen tärkeyttä.

Nuoret rakentajat olisikin Toivaisen mielestä hyvä tutustuttaa tessin kiemuroihin jo aikaisessa vaiheessa.

– Nuorena asentajana en tiennyt matkakorvauksista. Onneksi juttelin vanhemman asentajan kanssa, joka kertoi korvauksista, Toivainen kertoo omasta oppimisestaan.

– Koulusta valmistuvat asentajat eivät ymmärrä lukea tessiä, enkä ihmettele sitä. Tes on toki kokonaisuus, mutta siitä pitäisi keskustella enemmän asentajatasolla ja vanhempien asentajien tulisi korostaa nuoremmille mitkä tietyt ydinkohdat olisi tärkeä tietää.

Liitto tutuksi Raksanuorten kautta

– Raksanuorten toimintaa pyöritetään rakkaudesta lajiin, Atte Heikkinen kiteyttää.

ISS Palvelut Oy:n Itä-Suomen alueen kokopäiväisen työsuojeluvaltuutetun, putkiasentaja Atte Heikkisen tie ay-aktiiviksi on kulkenut Raksanuorten kautta.

– Minulle tuli tekstiviesti eräästä raksanuorten tapahtumasta. Hoksasin, että ilmoittautumiset ottaa vastaan tuttu työkaveri. Sitä kautta läksin mukaan ja tykästyin kerralla toimintaan.

Pari vuotta sitten edellinen Kainuun raksanuorten vetäjä oli luopumassa pestistään. Heikkistä pyydettiin työn jatkajaksi.

– Suostuin saman tien ja lähdin järjestämään ensimmäistä tapahtumaani. Se oli keilausilta Kajaanissa. Sillä kertaa kaikki osallistujat olivat uusia ja sain positiivista palautetta tapahtumasta.

Keilausturnauksen jatkoksi Heikkinen perusti Kainuun raksanuorille Whatsapp-ryhmän, jonka kautta kerrotaan niin paikallisista kuin valtakunnallista tapahtumista. Pikaviestiringissä on reilut parikymmentä nuorta. Kaikki halukkaat pääsevät mukaan

– Minulle voi ehdottaa Whatsapissa tapahtumien järjestämistä. Toiveissa on ollut pakohuonetapahtumaa, mökkeilyä, paint ballia ja erityisen suosittua on ollut keilaus. Nyt suunnittelemme Megazone-retkeä Vuokattiin.

Raksanuoret järjestävät tapahtumia yhteistyössä muiden alueaktiivien kanssa. Kainuusta on käyty äskettäin Joensuussa yhteisessä paint ball -tapahtumassa.

– Raksanuorissa tutustuu uusiin ihmisiin ja samalla syntyy hyviä yhteistyöverkostoja. Myös pienemmiltä paikkakunnilta on löytynyt aktiivisia nuorisojäseniä.

Tällä hetkellä raksanuorten toiminta on hyvin pitkälle nuorten oman aktiivisuuden varassa. Nuorisotyön asiantuntija Karri Korpi keskustoimistolta sekä toimitsijat auttavat tarvittaessa isompien tapahtumien järjestämisessä ja ilmoittelussa.

Heikkinen valittiin Rakennusliiton valtakunnallisesta nuorisotoiminnasta vastaavan nuorisotyöryhmän jäseneksi juuri koronapandemian aattona 2021.

– Koronan jälkeen toiminta virkistyi nopeasti.

Heikkinen ei päässyt Raksanuorten ja PamNuorten viikonlopputapahtumaan Tahkolle 21.–23. huhtikuuta, sillä samaan aikaan oli Rakennusliiton vaikuttajakurssin Kööpenhaminan opintomatka.

Heikkinen on valmistunut Kajaanissa putkiasentajaksi vuonna 2009. Ennen armeijaa Heikkinen oli jo kertaalleen ISS:n leivissä. Varusmiespalveluksen jälkeen Heikkinen teki töitä toisessa yrityksessä, mutta palkanmaksaja vaihtui, kun vakituinen lv-asentajan paikka avautui ISS Palveluissa vuonna 2013. Kokopäiväiseksi alueelliseksi työsuojeluvaltuutetuksi Heikkinen valittiin kesäkuussa 2021.

Kasvava firma, uudet luotot

– Meillä on linjattu, että imurien tulee olla työmailla suodatusluokaltaan H-tasoisia, JM Suomen työsuojeluvaltuutettu Joona Suntio toteaa.

JM Suomi Oy:n työsuojeluvaltuutettu, kirvesmies Joona Suntio on tullut yritykseen töihin tammikuussa 2022.

– Meillä ei aikaisemmin ole ollut työsuojeluvaltuutettua. Tämä on nopeasti kasvava firma Suomessa ja omia työntekijöitä on palkattu vasta viime aikoina.

Suntio työskentelee Espoon Puustellinkallion työmaalla. Siellä on noin puolet JM Suomen omista työntekijöistä eli tusinan verran.

– Meillä on tällä työmaalla oma 7-henkinen runkoryhmä urakoimassa.

Työmaan kokonaisuusvahvuus on 60–70 työntekijän ja toimihenkilöä työmaatilanteen mukaan vaihdellen. Puustellinkallio on harvinaisen iso kohde yhdelle rakennusyritykselle.

– Tässä riittää töitä useammaksi vuodeksi. Seuraavaa tornitaloa aloitellaan juuri. Mäntylänhuippu-talo on melkein runkovalmiina.

Työmaiden yhteysmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja pyritään valitsemaan kaikille työmaille. Suntion mukaan työsuojelun kehittäminen sujuu työnantajan kanssa hyvässä hengessä. Suntion valinta yrityksen työsuojeluvaltuutetuksi oli helppo prosessi, sillä muita halukkaita ei ilmaantunut. JM Suomen luottamusmies on myös tuore mies pestissään, sillä Veikko Strelnikov valittiin tehtävään loppusyksystä.

– Olin edellisessä työpaikassani yhden työmaan yhteysmies ja työsuojeluvaltuutettu, Suntio kertoo aikaisemmasta kokemuksestaan.

Ensimmäisellä luottamushenkilökierroksella korona vaikeutti asioita, sillä liiton kurssit olivat pakollisella tauolla.

– Jouduin selvittelemään ja lueskelemaan paljon itsekseni. Aluetoimitsijalle soittamalla olen saanut tarvitsemani vastaukset.

Työsuojelukurssille Suntio pääsi lopulta viime marraskuussa. Lainsäädännön läpikäynnistä oli suurin hyöty kurssilaiselle.

– Kurssilla oli myös hyvää keskustelua ja oli kiinnostavaa kuulla muiden kokemuksia.

Tämän hetken tärkein keskustelu työnantajan kanssa on työterveyshuoltosopimuksen uudistaminen.

– Meillä on laaja työterveyshuolto. Se kattaa erikoissairaanhoidon, fysioterapian ja psykiatriset palvelut. Työnantaja halusi muun muassa hyvän työterveystiimin sekä lisätä ennaltaehkäiseviä ja työkykyä tukevia palveluita.

Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin saa työaikaa tarpeen mukaan. Jatkossa Suntio aikoo käyttää enemmän aikaa muilla yrityksen työmailla kiertämiseen.

– Tässä hommassa kehittyy koko ajan. Uusia pikkuasioita tulee koko ajan vastaan.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

Työsuojelu on riskien hallintaa

Työsuojelun peruskurssi tarjoaa tuhdin tietopaketin käytännön työn tueksi.

Antti Tuiskulle (vas.) ja Joonas Keräselle tuli kurssilla paljon uutta sulateltavaa tietoa.

– Kaikkia riskejä ei voida poistaa, mutta sitä voidaan vähentää mahdollisimman pieneksi. Henkilökohtaiset suojaimet ovat viimeinen keino, jolla riskiä voidaan pienentää, Sarlin sanoo.

Rakennusliiton Työsuojelun peruskurssi kokosi 13.–17. helmikuuta Helsinkiin 16 tuoretta työsuojeluvaltuutettua ympäri Suomea. Murikka-opiston työsuojelun opettaja Stig Sarlinin vetämällä kurssilla käytettiin 2 päivää työolojen vaara- ja kuormitustekijöihin. Työsuojelussa tärkeintä on riskienhallinta ja ennaltaehkäisy.

Viimeisenä kurssipäivänä käytiin läpi yhteisen työpaikan ja erilaisten työsuhteiden kudelmaa. Työntekijöiden yhdenvertaisuus ja asiallinen kohtelu on nykyisin yhä suuremmassa roolissa työmailla.

– Olen ollut yhdellä isolla työmaalla, jossa perehdytyksessä oli erikseen osio tasavertaisesta kohtelusta ja häirintäkiellosta. Se oli todella hyvä juttu, Rakennusentisöintiliike Ukri Oy:n työsuojeluvaltuutettu Annikaisa Siponen kertoo.

Häiritsijä voi olla niin esimies kuin työntekijäkin. Häirintää voi tapahtua myös työajan ulkopuolella ja somemaailmassa.

– Jos kokee häirintää, kannattaa tapaus kirjata ylös kellonaikoja myöten. Ketkä olivat paikalla, millainen tilanne oli. Silloin sitä voidaan käyttää näyttönä häirinnästä, Sarlin muistuttaa.

Uusia eväitä työsuojeluun

Työmaan valaistuksesta, lämmityksestä ja sähköistä vastaava remonttimies Joonas Keränen työskentelee YIT:n Tammisairaalan työmaalla Helsingin Meilahdessa. HUSin uuden silmäsairaalan työmaalle tarvittiin työsuojeluvaltuutettua ja yhteysmiestä vuosi sitten.

– Olin ensimmäinen pääurakoitsijan työntekijä työmaalla. Muita halukkaita ei ollut ja työsuojeluasiat ovat kiinnostaneet minua.

Keränen valittiin työsuojeluvaltuutetuksi vuoden 2021 lopulla. Koronan aiheuttamat harmit ja työmaan kiireet pitivät huolen siitä, että ts-kurssille ehti vasta nyt.

– Olen itse opiskellut työturvallisuusasioita, sillä ne kiinnostaneet minua. Tämä kurssi on hyvin tarpeellinen. Se antaa uusia eväitä ja tällä kertaa kurssi järjestettiin täällä Helsingissä.

Torniolainen Keränen on ollut YIT:llä 7,5 vuotta. Vaikka Torniossakin olisi ollut 9 vuotta sitten töitä, Keränen halusi nähdä vähän maailmaa, jätti lähihoitajaopinnot kesken ja lähti Vantaalle kouluttautumaan remonttimieheksi. Työharjoittelun jälkeen YIT tarjosi parin määräaikaisuuden jälkeen vakipestiä. Keränen on työskennellyt pääkaupunkiseudun lisäksi myös Turussa.

Tapaturmat vähentävät työtilauksia

Cramon Lappeenrannan toimipisteessä työskentelevää asentaja Antti Tuiskua työsuojeluvaltuutetun tehtävät kiinnostivat samalla lailla. Työpäivän päälle jokaisen on päästävä terveenä kotiin.

– Työpaikan on oltava sellainen, että sinne menee aamulla mielellään. Jokaisen työntekijän on huolehdittava siitä, että muillakin on mukavaa siellä.

Työturvallisuuden korkea taso liittyy Cramon tapaisessa palveluyrityksessä myös työllistymiseen.

– Teollisuudelle tehdyissä työtarjouksissa tärkeintä ei nykyään ole hinta, vaan miten työturvallisuudesta on huolehdittu. Tapaturmataajuuden pitää olla matalalla. Sitä kautta saamme töitä.

Hyvä työturvallisuus ja asiallinen työterveyshuolto voi kantaa niin hyvin, että työntekijä pääsee vielä työeläkkeellä nauttimaan työuran jälkeisistä vuosista.

Tuiskulla tulee aprillipäivänä 9 vuotta täyteen Cramon leivissä. Työsuojeluvaltuutetuksi Tuisku valittiin joulukuussa. Tuiskulle kurssin sijainnilla ei ollut suurta väliä, sillä Lappeenrannasta pääsee Helsinkiin näppärästi junalla.

– Minulle tulee vuosittain 40 000–50 000 kilometriä ajomatkaa. Siitä 90 prosenttia on työajoa.

Tuisku tekee pääasiassa työmaiden kosteusmittauksia.

– Kaakkois-Suomen asennusalue sisältää myös Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson. Työ muistuttaa joulupukin töitä. Aattoilta on lyhyt ja käymättömiä paikkoja on paljon.

Iltalukemistona lakitekstiä

Keränen ja Tuisku olivat tyytyväisiä tsv-kurssin antiin.

– Tieto lisää kysymyksiä. Olen vielä ihan neitsyt näissä asioissa, joten kysymyksiä ja erilaista tekemistä tulee varmasti toimikauden aikana, Tuisku kiteyttää.

– Kurssi herätti ajatuksia ja herkisti entisestään työsuojeluasioihin. Infomäärän sulatteluun menee jonkin aikaa. Kurssia suositeltiin minulle ennen tänne tuloa ja voin suositella sitä muillekin, Keränen linjaa.

Iltalukemiseksi kurssilaiset saivat Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun lakikirjan, jonka tuoreessa versiossa on 470 sivua säädöksiä ja selityksiä. Tuiskun ja Keräsen mielestä lakiteksti antaa paremman selkänojan työsuojeluvaltuutetun työlle.

– Lakia tukevampaa perustetta työsuojelulle ei ole. Laki sisältää kuitenkin vain minimin, Keränen muistuttaa lähtökohdista.

Säädöskokoelma ei myöskään pysty kattamaan kaikkia käytännön tilanteita työmailla.

– Se vaatii diplomatiaa, jos haluaa muuttaa asioita, Keränen sanoo.

– Työnantajatkin ovat ihmisiä, Tuisku jatkaa

Vastahankaa on helpompi käsitellä, jos kaikki ovat tekemässä muutosta kohti parempaa työturvallisuutta. Sekä YIT:llä että Cramolla työnantaja ottaa tosissaan työturvallisuuden kehittämisen, mikä helpottaa työsuojeluvaltuutetun työtä merkittävästi. Isolla talolla on aina paremmat resurssit.

– Meillä on kaikki hyvällä tolalla. Aikaisemmat työsuojeluvaltuutetut ovat tehneet hyvää työtä. Tapaturmataajuus kertoo osan tarinaa, mutta sitäkin voidaan viilailla, Tuisku toteaa.

Tapaturmataajuutta yritetään joissakin yrityksissä korjata paremmaksi esimerkiksi korvaavalla työllä. Töihin pitäisi tulla tekemään jotakin, vaikka olisi saanut työtapaturmasta sairaslomaa.

– Sairaslomalla ei saa olla töissä. Jos jotain sattuu, vakuutukset eivät korvaa mitään, Tuisku sanoo.

Tuiskulle kurssin yllätys oli työsuojeluun kuuluvien lakivelvoitteiden määrä. Keräselle uusinta tietoa oli tuore kvartsipölyasetus.

– Tykkään lakiasioista, sitä olisi voinut ollut enemmänkin, Keränen kaipasi lisää syventävää tietoa.

– Se olisi kyllä ollut kuivahkoa, jos joka viikon päivä olisi käyty lakipykäliä läpi, Tuisku on hieman eri mieltä lakiviidakon perkaamisesta.

– Kurssin paras anti oli se, että oppi mistä saa lisää tietoa.

Huolehdi
omasta jaksamisesta

Työsuojeluvaltuutetun on hyvä huolehtia myös omasta jaksamisestaan. Entisenä kilpaurheilijana Keränen liikkuu paljon vapaa-ajallaan.

Terveydenhuollon opintojen jälkeen Keränen on ammentanut lisätietoa psykologiasta ja stressinhallinnasta.

– Kun kävelen työmaan pyöröportista ulos, unohdan työt sinne. Suosittelen myös käyttämään mielenterveyspalveluja, jos työssä on stressiä. Se ei ole mikään häpeä ja heillä on salassapitovelvollisuus.

Tuiskulla perhesuhteet ovat tärkeä vastapaino työlle.

– Harrastan perhettä, kun minulla on 3 lasta. Se on aikaa vievää puuhaa. Mikäli aikaa jää, lähden mielelläni kalastamaan.

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen