Lomat ja vapaat - Rakennusliitto

Lomat ja vapaat

Vuosiloma

Työntekijän oikeus vuosilomaan määräytyy vuosilomalain mukaan. Vuosilomapäivien kertymä lasketaan lomanmääräytymisvuodelta, joka on 1.4.–31.3. Jos työsuhde on 31.3. kestänyt alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on 31.3. mennessä jatkunut keskeytymättä vuoden, on työntekijällä oikeus saada lomaa kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomamääräytymiskuukaudelta.

Lomakorvaus

Jos työsuhteesi päättyy, sinulla on oikeus saada lomakorvausta pitämättä jääneestä lomasta tai vapaasta.

Vuosilomalla sairastuminen

Jos sairastut ennen sovittua vuosilomaasi tai vuosilomalla ollessasi, sinulla on vuosilomalain mukaan oikeus pyynnöstäsi saada siirrettyä vuosilomaasi. Jos sairastut vuosiloman aikana, loman siirtoon on oikeus 0–6 omavastuupäivän jälkeen. Omavastuupäivien määrä riippuu sinulle kertyneen vuosiloman määrästä: Omavastuupäiviä ei ole, jos lomaa on kertynyt enintään 24 päivää eli 4 viikkoa. Jos lomaa on kertynyt yli 24 päivää, ovat omavastuupäiviä kaikki 24 päivää ylittävät päivät. Enimmillään omavastuupäiviä voi olla 6 silloin, kun työntekijälle on kertynyt täydet 30 päivää eli 5 viikkoa lomaa.

Lomapalkka ja lomaraha

Tarkat tiedot löydät työehtosopimuksesta.

Asfalttialalla alle 6 kuukautta saman työnantajan palveluksessa olleen työntekijän lomarahan määrä on 14 % ja vähintään 6 kuukautta saman työnantajan palveluksessa olleen työntekijän lomarahan määrä on 18,5 % työssäoloajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien.

Infra-alalla lomaraha on 50 % lomapalkan määrästä. 1.4.2023 alkavan lomavuoden alusta lomaraha on yli vuoden kestäneessä työsuhteessa 18,5 % lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta ilman yli- ja hätätyöstä maksettua palkkaa. Alle vuoden kestäneessä työsuhteessa lomarahan määrä on 14 %.

Lattianpäällystysalalla, maalausalalla ja talonrakennusalalla lomarahan määrä on 18,5 % lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien. Kesken olevassa urakassa toimitetaan väliarvio. Koululaisten ja opiskelijoiden lomarahan määrä on 14 %.

Rakennustuoteteollisuudessa työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella.

Lakimääräiseltä vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle maksetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

Talotekniikka-alalla vuosilomalta maksetaan lomapalkka, joka saadaan työehtosopimuksen mukaisesti vuosilomakeskituntiansio kertomalla lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella.

Lisäksi vuosiloman pitämisen yhteydessä maksetaan lomaraha. Lomaraha on 50 % lomapalkasta, 1/2 siitä maksetaan lomalle lähtiessä ja 1/2 lomalta palattaessa. Työsuhteen päättyessä pitämättömät lomat maksetaan lomakorvauksena lopputilin yhteydessä. Lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä 50 % korotettuna. Oikeutta lomarahaan ei ole silloin, kun työnantaja irtisanoo tai purkaa työsuhteen työntekijän henkilöön liittyvällä perusteella.

Vedeneristysalalla lomapalkan ja -korvauksen määrä lomaltapaluurahoineen on 18,5 prosenttia työssäoloajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korvaus mukaan lukien.

Vuosilomalain mukaiset lisävapaapäivät

Lisävapaapäivien antamiseen sovelletaan vuosiloman antamista koskevia säännöksiä.

Talotekniikka-alalla työntekijälle maksetaan lisävapaapäiviltä korvaus keskituntiansiolla laskettuna.

Työajan lyhennysvapaat

Työajan lyhennysvapaat eli niin sanotut pekkaspäivät määräytyvät eri työehtosopimuksissa eri tavoin. Tarkemmat ehdot löydät aina työehtosopimuksesta.

Asfalttiala: Kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, työajan lyhennysvapaata kertyy yksi päivä 18 tehtyä työpäivää kohti. Lyhennysvapaan määrä on enintään 12 päivää vuodessa.

Infra-ala: Kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, työajan lyhennysvapaata kertyy 8 tuntia jokaista tehtyä 18 työpäivää kohti. Vuosittain työaikaa lyhennetään korkeintaan 96 tuntia. Maanalaisessa louhinta-, vahvistus- ja injektointityössä sekä louheen maanalaisessa kuormaus- ja kuljetustyössä jatkuvassa vuorotyössä työskentelevälle työntekijälle kertyy vapaata 8 tuntia jokaista tehtyä 16 työpäivää kohti ilman 96 tunnin rajoitusta.

Lattianpäällystysala, maalausala ja talonrakennusala: Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kertymistavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoittainen työaikansa on ylittänyt 38 tuntia.

Rakennustuoteteollisuus: Kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, työaikaa lyhennetään 100 tuntia vuodessa.

Vedeneristysala: Kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, työajan lyhennyksen määrä on 12 päivää.

Talotekniikka-ala: Työajan lyhennyksen määrä on enintään 96 tuntia vuodessa. Työajan lyhennystä kertyy 8 tuntia kultakin kuukaudelta, jossa on vähintään yksi työpäivä tai vuosilomalain mukainen työssäolon veroinen päivä.

Arkipyhävapaat

Arkipyhien korvaaminen vaihtelee eri työehtosopimuksissa.

Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivän palkan maksua koskee laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä. Edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde on jatkunut ennen itsenäisyyspäivää 6 päivää ja jatkuu edelleen itsenäisyyspäivänä.

Talonrakennus-, maalaus- ja lattianpäällystysala

Talonrakennus-, maalaus- ja lattianpäällystysalalla työajan lyhennyksestä ja arkipyhistä maksetaan kaikille työntekijöille erillistä 7,7 prosentin palkanosaa jokaisen säännöllisen palkanmaksun yhteydessä.

Palkanosa maksetaan myös lyhennettyä työpäivää tekeville. Sitä ei voi sisällyttää työntekijän aika-, urakka- tai palkkiopalkkaan. Mikäli työntekijä on töissä arkipyhänä, maksetaan hänelle palkka kuten sunnuntaityöstä.

Talotekniikka-ala

Talotekniikka-alalla korvattavia arkipyhiä ovat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, jouluaatto, ensimmäinen ja toinen joulupäivä.

Korvausperuste on keskituntiansio. Korvaus maksetaan, mikäli edellä mainitut päivät osuvat työpäiville. Vapaapäiville osuvilta arkipyhiltä ei korvausta makseta.

Kun itsenäisyyspäivä sattuu työntekijän sairausloman sisään sille ajalle, jolta työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, maksetaan työntekijälle työpäiväksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä palkka.

Korvausta ei makseta seuraavissa tilanteissa:

  • Työsuhde on kestänyt alle 6 viikkoa ennen arkipyhää.
  • Työntekijä on luvatta poissa arkipyhää edeltävänä tai lähinnä seuraavana työpäivänä.
  • Arkipyhä sijoittuu lauantaille tai sunnuntaille.
  • Arkipyhä sijoittuu vanhempain-, perhe- tai kuntoutusvapaan sisään.
  • Arkipyhä sijoittuu lomautusta seuranneen kahden ensimmäisen viikon ulkopuolelle.
  • Arkipyhä jää sellaisen sairausjakson sisään, jolta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.

Mikäli työntekijä on mainittuna arkipyhänä työssä, maksetaan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntaityöltä eikä arkipyhäkorvausta suoriteta.

Infra-ala

infra-alalla vuodenvaihteen arkipyhät korvataan, mikäli ne olisivat olleet työpäiviä.

Jouluaatto, ensimmäinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä ja loppiainen maksetaan, mikäli työsuhde on kestänyt vähintään 6 viikkoa. Palkka on ensimmäisessä, toisessa, kolmannessa ja neljännessä palkkaryhmässä palkkaryhmän mukainen palkka. Muissa palkkaryhmissä maksetaan neljännen palkkaryhmän palkka.

Asfalttiala

Arkipyhäkorvauksen piirissä ovat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, jouluaatto, ensimmäinen joulupäivä sekä tapaninpäivä.

Arkipyhäkorvaus on aikapalkan taulukkopalkan mukainen tuntipalkka työntekijän työtuntijärjestelmän mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta ilman henkilökohtaista palkanosaa ja ilman ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintolisää.

Arkipyhäkorvauksen ehtona on työsuhteen jatkuminen yhtäjaksoisesti vähintään 6 viikkoa ennen kyseistä arkipyhää.

Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle siltä päivältä palkkaa sairausajan palkkamääräysten mukaisesti

Vedeneristysala

Arkipyhäkorvauksen piirissä ovat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, jouluaatto ja ensimmäinen joulupäivä.

Arkipyhäkorvaus maksetaan palkkaryhmä 2:n mukaan.

Arkipyhäkorvauksen ehtona on, että työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 6 viikkoa ennen kyseistä arkipyhää.

Rakennustuoteteollisuus

Itsenäisyyspäivän sattuessa arkipäiväksi työt on keskeytettävä kuten sunnuntaina. 

Itsenäisyyspäivältä maksetaan täyttä työpäivää vastaava palkka, jos se olisi ollut työpäivä.

Itsenäisyyspäivän sattuessa viikonlopulle tai työtuntijärjestelmän mukaiselle vapaapäivälle, siitä maksetaan arkipyhäkorvaus, mikäli työsuhde on kestänyt vähintään 3 kuukautta. 

Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä työtä ei keskeytetä ja työssä oleville maksetaan normaalin palkan lisäksi sunnuntaityökorvaus. Itsenäisyyspäivältä maksetaan keskeytymätöntä 3-vuorotyötä tekevälle työntekijälle 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan myös silloin, kun itsenäisyyspäivä sattuu työntekijän vapaapäivälle.

Jouluaatolta, joulupäivältä, tapaninpäivältä, uudenvuodenpäivältä ja loppiaiselta maksetaan arkipyhäkorvaus, kun työsuhde on ennen arkipyhää kestänyt vähintään 3 kuukautta.

Arkipyhäkorvauksen suuruus on työntekijän säännöllistä päivittäistä työaikaa vastaava palkka keskituntiansion mukaan laskettuna.

55 vuotta täyttäneiden palkaton vapaa

55 vuotta täyttäneillä rakennusalan työntekijöillä on oikeus ylimääräiseen 5 arkipäivän mittaiseen palkattomaan vapaaseen, joka kerryttää vuosilomaa.

Perhevapaat

Perhevapaat uudistuivat 1.8.2022. Uudistus koskee niitä perheitä, joissa syntyvän lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen ja niitä adoptioperheitä, joissa lapsi on otettu hoitoon aikaisintaan 31.7.2022.

Raskaana olevalla työntekijällä on oikeus saada raskausvapaata yhteensä 40 arkipäivää ennen lapsen syntymää. Raskausvapaa on yhdenjaksoinen vapaa, joka alkaa pääsääntöisesti 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Raskausvapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen aloitusaikaa.

Jos työntehtävät tai työolot vaarantavat raskaana olevan työntekijän tai sikiön terveyttä, eikä vaaraa voida poistaa tai työntekijää siirtää muihin tehtäviin raskauden ajaksi, työntekijällä on oikeus erityisraskausvapaaseen. Tällaisia työoloja voivat olla esimerkiksi liuottimille, kvartsipölylle, kovapuupölylle ja muille syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuminen tai maanalainen kaivostyö.

Oikeus vanhempainvapaaseen on lapsen vanhemmalla, joka on lapsen huoltaja. Vanhempainvapaata on yhteensä 320 arkipäivää. Jos vanhempia on kaksi, molemmilla vanhemmilla on käytettävänään 160 arkipäivää. Halutessaan vanhempi voi luovuttaa omasta 160 arkipäivän kiintiöstään enintään 63 päivää lapsen toiselle vanhemmalle, huoltajalle, omalle puolisolleen tai toisen vanhemman puolisolle.

Lue lisää perhevapaista (työsuojeluhallinto)

Perhevapaauudistus ja vanhempainrahat (Kela)

Opintovapaa

Jos olet ollut työsuhteessa samaan työnantajaan yhdessä tai useammassa erässä vähintään vuoden, sinulla on oikeus saada opintovapaata enintään 2 vuotta viiden vuoden aikana. Jos työsuhde on kestänyt vähintään 3 kuukautta, voit saada enintään 5 päivää opintovapaata.

Lue lisää opintovapaasta (työsuojeluhallinto)

Opintovapaan ajalta voit mahdollisesti saada aikuiskoulutustukea (Työllisyysrahasto).

Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaata voit saada, jos

  • palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkua vähintään 13 kuukautta. Aikaan voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa.
  • työaika on vähintään 75 % alalla noudatettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta
  • työssäoloaikaa on kertynyt ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 20 vuotta
  • työssäoloaikaa edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä on vähintään viisi vuotta.

Lue lisää vuorotteluvapaasta (työsuojeluhallinto) ja vuorottelukorvauksesta (A-kassa)