Jäsenmaksut - Rakennusliitto

Jäsenmaksut

Vuonna 2021 Rakennusliiton jäsenmaksu on 1,49 prosenttia, ja sitä maksetaan päätoimen palkasta tai työttömyyskassan maksamasta ansiopäivärahasta ja vuorotteluvapaakorvauksesta. Vuonna 2022 jäsenmaksu on 25 euroa kuukaudessa.

Rakennusliiton toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. Liiton hallitus päättää jäsenmaksun vuodeksi kerrallaan.

Jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa. Jäsenmaksuihin liittyviä ohjeita ja neuvoja antavat luottamusmiehet, ammattiosastot ja liiton henkilöstö.

Työnantajaperintä 

Jäsenmaksujen työnantajaperintä on yleisin tapa hoitaa jäsenmaksut. Työnantaja pidättää suoraan palkasta jäsenmaksun ja tilittää sen Rakennusliitolle. Työnantajaperintä edellyttää työntekijän ja työnantajan välistä kirjallista perintäsopimusta, josta yksi kappale toimitetaan Rakennusliittoon. 

Työpaikan vaihdos ja jäsenmaksut

Jäsenmaksujen perimisestä tehty sopimus sinun ja työnantajan kanssa koskee aina vain yhtä työnantajaa. Jos vaihdat työpaikkaa, tee uuden työnantajan kanssa uusi jäsenmaksujenperintäsopimus. 

Jos olet poissa työelämästä pidemmän aikaa ja palaat takaisin, muistathan tarkistaa palkkalaskelmasta, että jäsenmaksut aletaan uudelleen periä palkasta. 

Itsemaksavat jäsenet 

Lyhyissä työsuhteissa kertaluonteisiin työnantajiin olevien jäsenten on mielekkäämpää hoitaa jäsenmaksunsa itse.

Jäsenmaksu tulee maksaa päätoimen veronalaisesta palkasta jäsenmaksuprosentin mukaisesti. 

  • Vuonna 2021 kokonaisjäsenmaksu on 1,49 % palkasta.
  • Vuonna 2020 kokonaisjäsenmaksu oli 1,49 % palkasta. 
  • Vuonna 2019 kokonaisjäsenmaksu oli 1,49 % palkasta. 
  • Vuonna 2018 kokonaisjäsenmaksu oli 1,55 % palkasta. 
  • Vuonna 2017 kokonaisjäsenmaksu oli 1,60 % palkasta. 

Jäsenmaksujen laiminlyönti tai niiden maksaminen väärin perustein aiheuttaa ongelmia jäsenoikeuksiin.

Helpoin tapa huolehtia maksuista on hyödyntää eAsioinnin jäsenmaksulaskuria ja siirtyä laskurista suoraan omaan verkkopankkiin maksamaan.

Lähetämme itsemaksavalle jäsenelle jäsenrekisterissä olevaan kotiosoitteeseen viitteelliset tilisiirtolomakkeet. On tärkeää maksaa jäsenmaksut oikealla viitenumerolla kuukausittain, jotta ne kirjautuvat oikein henkilökohtaisiin jäsenrekisteritietoihin. Voit vaihtaa paperisen laskun e-laskuun.

Tilisiirtolomakkeiden mukana lähetämme myös jäsenmaksutaulukon, josta on helppo katsoa kuukauden jäsenmaksu. 

Minimijäsenmaksu 

Liiton, ammattiosaston ja työttömyyskassan minimijäsenmaksu on 17 €/kk. Tämä koskee jäseniä, joilla ei ole ennakonpidätyksen alaista päätoimen palkkatuloa ja joille työttömyyskassa ei maksa ansiopäivärahaa tai muuta veronalaista etuutta, eikä ole oikeutta sääntöjen mukaisiin vapaamerkintöihin. Jäsenille, joilla on liiton ja ammattiosaston vapaajäsenyys ja jotka maksavat työttömyyskassan jäsenmaksua, minimijäsenmaksu on 5 €/kk. 

Yrittäjäjäsenmaksu 

Yrittäjäasemassa olevien jäsenmaksu on 34 €/kk. Starttirahalla olevat maksavat normaalin 17 euron suuruisen minimijäsenmaksun. Sivutoimiset yrittäjät maksavat jäsenmaksua päätyönsä palkasta ja työttöminä ollessaan kassan maksamasta työttömyyspäivärahasta, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutustuesta sekä muusta työttömyyskassan maksamasta veronalaisesta etuudesta. Niille yrittäjäasemassa oleville jäsenille, joilla on liiton ja ammattiosaston vapaajäsenyys ja jotka maksavat työttömyyskassan jäsenmaksua, yrittäjäjäsenmaksu on 9 €/kk. 

Huom! Yrittäjäasemassa oleva henkilö voi olla palkansaajakassan jäsenenä enintään 18 kuukautta. Yrittäjä voi tämän jälkeen jäädä liiton ja ammattiosaston jäseneksi (=YL), jolloin jäsenmaksu on 25 €/kk. 

Jäsenmaksu­vapautukset 

Jos olet työmarkkinatuella, opiskelemassa, suorittamassa varusmiespalvelusta tai muuten oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, muista ilmoittaa asiasta eAsioinnin kautta. Voit tehdä ilmoituksen myös lähimpään Rakennusliiton palvelupisteeseen tai ammattiosastosi jäsenasioiden hoitajalle. Tee ilmoitus kolmen kuukauden välein saadaksesi jäsenrekisteritietoihisi vapaamerkinnät kyseiselle ajalle. 

Vapaajäsen­oikeudet 

Osaston jäsen saavuttaa vapaajäsenoikeudet siirryttyään eläkkeelle oltuaan ammattiliiton jäsenenä vähintään 30 vuotta ja näistä vähintään viisi viimeistä vuotta Rakennusliiton osaston jäsenenä. Vapaajäsenyys alkaa, kun jäsen toimittaa kopion saamastaan pysyvästä eläkepäätöksestä jäsenrekisteriin.

Ennen vuotta 1972 liittyneet jäsenet voivat saavuttaa vapaajäsenyyden: 

  • täytettyään 55 vuotta ja oltuaan yhtäjaksoisesti ammattiliittojen jäsenenä 30 vuotta ja niistä vähintään viisi viimeistä vuotta Rakennusliiton osaston jäsenenä 
  • täytettyään 60 vuotta ja oltuaan yhtäjaksoisesti ammattiliittojen jäsenenä 25 vuotta ja niistä vähintään kolme viimeistä vuotta Rakennusliiton osaston jäsenenä
  • siirryttyään eläkkeelle ja oltuaan yhtäjaksoisesti ammattiliittojen jäsenenä 25 vuotta ja niistä vähintään kolme viimeistä vuotta Rakennusliiton osaston jäsenenä. 

Jos lähdet ulkomaille töihin 

Työntekijä, joka siirtyy suomalaisen työnantajan palveluksessa ulkomaille töihin lähetettynä työntekijänä, voi olla edelleen Rakennusliiton sekä Rakennusalan työttömyyskassan jäsen. 

Työntekijän, joka siirtyy ulkomaille ulkomaalaisen työnantajan palvelukseen, on edunvalvonnallisista syistä parempi siirtyä työntekomaassa toimivan rakennusalan ammattiliiton jäseneksi. 

Ei-lähetettynä työntekijänä EU/ETA-maissa työskentelevän on huolehdittava, että työttömyyden varalta vakuuttaminen tapahtuu työskentelymaan lakien mukaisesti. Tällöin työttömyyskassan jäsenmaksuja ei makseta Rakennusalan työttömyyskassaan, vaikka liiton jäsenyys säilytettäisiin. Suomeen palatessa kyseiset työskentelykaudet tulee osoittaa työttömyyskassalle U1-lomakkeella. 

Muissa kuin EU/ETA-maissa työskentelevä voi säilyttää jäsenyytensä työttömyyskassaan ja oikeutensa suomalaiseen työttömyysturvaan. Ei-lähetettynä työskentelevän osalta edellytetään, että työskentely ja oleskelu ulkomailla kestää enintään vuoden. 

Lue lisää työskentelystä ulkomailla