10 kysymystä liiton uusille puheenjohtajille
Rakentaja-lehti 9.6.2023Rakennusliiton vasta valitut puheenjohtaja Kimmo Palonen ja varapuheenjohtaja Jyrki Ojanen vastaavat kysymyksiin ja kertovat, mihin suuntaan Rakennusliiton järjestölaivaa jatkossa ohjataan.
1. Tässä vaiheessa kuuluu kysyä, miltä nyt tuntuu?
Jyrki: Alkukiihdytyksessä on hieman huolta siitä, että kestääkö kalenteri, eli kiire on nyt kova. Mutta tottakai tunne on hyvä, kun pääsee aloittamaan työn.
Kimmo: Kiireestä huolimatta on nyt löydettävä aikaa suunnittelulle ja asioiden laittamiselle tärkeysjärjestykseen. Ja hyvältä tietenkin tuntuu!
2. Mikä on tärkeintä rakentajien edunvalvonnassa juuri nyt?
Kimmo: Palkansaajien edunvalvonnan kannalta meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa ratkaistaan tärkeitä asioita. Vaarana on, että lakko-oikeutta rajoitetaan – tai heikennetään työehtosopimusten yleissitovuutta. Työttömyysturvaan näyttäisi valitettavasti olevan myös tulossa tiukat leikkurit. Näitä kaikkia pitää vastustaa.
Jyrki: Monenlaisia uhkakuvia on ilmassa ja tässä ajassa on etenemisen sijasta painotus siinä, että saadaan estettyä kielteisiä asioita. Kriisitietoisuus on ihan korkealla tasolla.
3. Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on jatkuvasti esillä, ainakin kasvukeskusten rakennustyömailla ja -tehtaissa. Mistä löydämme siihen vastalääkkeen?
Jyrki: Liitto on esitellyt useita ideoita myös yhteistyössä RT:n kanssa. Julkisten tilaajien, isojen rakennusalan yritysten ja sijoittajien vastuuajattelua tulisi kirittää. Hyväksikäyttöä ja palkkadumppausta suosivan kulttuurin muutos edellyttää vahvaa sitoutumista, eikä se synny pelkästään säännöistä räksyttämällä. Työelämä on arvokkaampi asia kuin peli, jossa toiset tekevät rikkomuksia ja yrittävät välttää kiinni jäämistä, ja toiset etsivät syyllisiä.
Kimmo: Kadonnutta moraalia etsimässä… Kaikki osapuolet tietävät, että urakointiketjussa asiat ovat vastuuttomalla tolalla, mutta mitään ei tehdä, paitsi jos jäädään kiinni. Heikossa asemassa ovat tietenkin ulkomaalaiset työntekijät, mutta yleensä myös pienimmät aliurakoitsijat. Samaa mieltä Jyrkin kanssa siitä, että pelkillä lakimuutoksilla tai rangaistuksilla asiat eivät korjaannu, tarvitaan muutos asenteisiin ja arvoihin.
4. Miten rakentajien työehtosopimusten laadullista sisältöä pitäisi kehittää? Palkka on aina keskeinen asia, mutta myös työelämän laatua parantavia tekstimuutoksia tarvitaan?
Kimmo: Vuokratyöntekijöiden asema on kaikkein heikoin. Elämän suunnittelu on täysin mahdotonta, kun ei ole mitään tietoa tulevista tuntimääristä. Valitettavasti edes lakisääteiset terveystarkastukset eivät rakennusalalla toteudu isolla osalla liiton jäseniä.
Jyrki: Rakentajien terveys ja jaksaminen ovat asioita, joissa myös työehtosopimuksilla pitää olla iso rooli, vaikka työnantajat toisin sanovat.
5. Liittokokousasiakirjassa lukee, että Rakennusliitto tavoittelee jatkossa laajempaa ay-liikkeen yhteistyötä työnantajien palkka-ankkurin murtamiseksi. Mitä se tarkoittaa käytännössä?
Kimmo: SAK:ssa yhdessä mietitty ja sovittu kustannustasotavoite sopimuskierrokselle ja liitoille vapautta sopia sen puitteissa. Liittojen tuki toisilleen on erityisen tärkeää tavoitteen saavuttamiselle. Tarvittaessa siis myös työtaistelutoimin.
Jyrki: Viime vuosina on ollut vaikea olla havaitsematta, että ay-liikkeen historiallinen linja yhteisrintamasta on osoittautunut varsin tehokkaaksi – työnantajien toimesta. Työmarkkinat ovat nyt sen verran murtovesissä, että mikään ammattiliitto ei ole riittävän suuri pysymään pinnalla yksinään.
6. Valittaminen ja epäkohtien etsiminen on helppoa, mutta entä mikä rakentajien työelämässä on mielestänne hyvin?
Kimmo: Palkkataso kestää vertailun muiden duunarialojen kanssa. Tessit on verraten hyvässä kunnossa pitkäjänteisen työn tuloksena.
Jyrki: Haen tähän vastauksen vähän erilaisesta kulmasta. Rakentaminen muuttaa konkreettisesti todellisuutta ja useimmiten paremmaksi. Siinä näkee työnsä tuloksen omin silmin, mikä ei ole ihan yleistä nykypäivän työelämässä. On iso arvo sillä, että voi käytännössä nähdä, mitä omasta työstä muodostuu.
Olen monta kertaa herkistynyt kuullessani rakentajien puhuvan käytännön ratkaisuista työssään, vaikka en siitä käytännössä oikein mitään ymmärrä.
7. Liittokokouksessa kannettiin huolta pienien ammattiosastojen puolesta, niin toiminnallisesti kuin resurssien suhteen. Liiton uudet puheenjohtajat ottivat huomioon liittokokouksen viestin osastoiminnan haasteista. Mitä on luvassa?
Kimmo: Syksyllä kutsutaan koolle paikallistason toimijoille tarkoitettu seminaari pohtimaan toiminnan kehittämistä. Yhdessä näitä asioita pitää ratkoa ja varmistaa se, että kaikilla liiton jäsenillä on tasavertainen mahdollisuus osallistua toimintaan.
8. Luottamushenkilöt ovat jäsenille keskeisin linkki liittoon ja ensimmäinen avun ja neuvojen lähde. Miten heidän asemaansa ja toimintamahdollisuuksiaan saadaan edistettyä?
Jyrki: Luottamushenkilöiden tukeminen on Rakennusliiton toiminnan keskiössä. Pitää terävöittää liiton toimiston viestiä luottamushenkilökenttään siitä, me olemme olemassa heitä varten. Kynnys yhteydenottoon pitää saada matalaksi. Kehitystä tarvitaan myös siinä, että liitto osaa tukea luottamushenkilöitä jaksamisenkin kanssa.
Kimmo: Liiton henkilökunnan entistä parempi tuki ja yhteydenpito luottamushenkilöihin on avainasemassa.
9. Kuinka voidaan edistää nuorten sitoutumista Rakennusliittoon?
Jyrki: Nuorten osallistuminen ei ole vain Rakennusliittoa koskeva asia, vaan kyse on koko ay-liikkeestä. Siksi myös ratkaisut on löydettävä yhdessä esimerkiksi SAK:n piirissä. Jos saadaan toteen se, että ay-liike ja liitot toimivat vaikuttavasti yhdessä, niin uskon sen kiinnostavan ja innostavan myös nuoria.
Kimmo: Nuoriin pitää saada yhteys muutenkin kuin sinänsä tärkeiden oppilaitoskäyntien yhteydessä. Nuoret varmasti ymmärtävät liiton olemassaolon välttämättömyyden. Yhteydenpito nuoriin uran alkutaipaleella on tärkeää, jotta liittoyhteys säilyy. Luonnollisesti nuorille tulee järjestää myös vapaampaa yhdessäoloa, joka ei voi kuitenkaan olla pääasia.
10. Rakennusliitto täyttää ensi vuonna sata vuotta. Millaiset juhlat lupaatte liiton jäsenille?
Kimmo: Juhlavuoden kesäpäiviä vietetään kansanjuhlan merkeissä Tampereella kesäkuussa 2024, tarjolla on yhdessäoloa, musiikkia ja muuta mukavaa koko perheelle. Virallisemmissa merkeissä juhlitaan Helsingissä jo hieman aiemmin toukokuussa kutsuvierastilaisuuden ja liiton valtuuston juhlakokouksen merkeissä. Luvassa on myös mm. liitosta kertova elokuva.
Teksti: Janne Mäkinen, kuva: Kimmmo Brandt