Eläkkeelle - Rakennusliitto

Eläkkeelle

Jokaisella on oma henkilökohtainen eläkeikä, joka riippuu syntymävuodesta. Vaikka et olisi vielä siirtymässä eläkkeelle voit tarkistaa oma eläkeikäsi Eläketurvakeskuksen laskurista.

Eläkettä maksetaan työuran ajalta kertyneestä eläkekarttumasta. Eläkekarttumaa on myös hyvä seurata. Näin voit korjata virheet ennen eläköitymistä esimerkiksi jos työnantaja ei ole tilittänyt eläkemaksuja eteenpäin tai joku työsuhde puuttuu. Tarkista oma työeläkeotteesi Eläketurvakeskuksen asiointipalvelusta (Asioi verkossa – Tarkista työeläkeotteesi).

Toimintaa eläkkeellä

Kun on eläkkeelle jäämisen aika, muuttuvat päivärutiinit toisenlaiseksi. Tämä voi tuntua hankalalta, kun ei oikein tiedä mitä alkaisi tehdä. Onneksi meillä on Suomessa todella vireää yhdistystoimintaa. Myös eläkkeensaajien omat etujärjestöt ajavat eläkeläisten asioita ja järjestävät paikkakuntakohtaista toimintaa. Vierivä kivi ei sammaloidu!

Eläkeläisjärjestöt

Vanhuuseläke

Vanhuuseläke on eläke, jolle voi jäädä tietyssä iässä. Vanhuuseläkettä voi saada sekä työeläkkeenä että kansaneläkkeenä.

Vanhuuseläkkeenä maksetaan koko työuran aikana ansaittu työeläke. Mitä vanhempana siirryt eläkkeelle, sitä suuremman eläkkeen saat. Eläke ei ole riippuvainen muiden perheenjäsenten tuloista.

Voit jäädä työeläkkeen mukaiselle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan oman ikäluokkasi alimmassa vanhuuseläkeiässä. Syntymävuotesi vaikuttaa siis siihen, milloin voit jäädä vanhuuseläkkeelle.

Vanhuuseläkettä on haettava. Työsuhteesi pitää olla päättynyt ennen kuin vanhuuseläke voi alkaa, joten sinun pitää irtisanoa työsuhteesi ennen eläkkeen alkamista. Eläkkeellä ollessasi voit aloittaa uuden työsuhteen, eikä työansioillesi ole ansaintarajaa.

Kansaneläke

Jos työurasi aikaiset ansiot jäävät vähäisiksi, on sinulla oikeus saada myös kansaneläkettä. Kansaneläkkeen täysi määrä on 662,86 euroa kuukaudessa. Jos olet avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, määrä on 591,79 euroa. Eli kansaneläkkeen määrä on riippuvainen kumppanisi tuloista.

Kansaneläkkeen mukaisen vanhuuseläkkeen ikäraja on 65 vuotta. Jos sinulla on oikeus kansaneläkkeeseen, voit päättää, otatko sen varhennettuna ennen kuin täytät 65 vuotta. Kansaneläkkeen mukaista varhennettua vanhuuseläkettä voi saada 63-vuotiaana. Vuosina 1958–1961 syntyneillä varhennetun vanhuuseläkkeen ikäraja nousee 64 vuoteen.

Varhennettu kansaneläke on pysyvästi pienempi kuin 65 vuoden iässä alkava kansaneläke. Eläke pienenee 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, jolla varhennat sitä. Jos haet kansaneläkkeen vasta 65-vuotiaana, siihen ei tehdä varhennusvähennystä.

Tulevaisuudessa kansaneläkejärjestelmän vanhuuseläkeikä seuraa työeläkejärjestelmän alinta vanhuuseläkeikää, kun työeläkejärjestelmän alin vanhuuseläkeikä sidotaan eli elinajanodotteeseen vuonna 1965 syntyneistä alkaen.

Työkyvyttömyyseläke

Voit saada työkyvyttömyyseläkkeen, jos työkykysi on alentunut sairauden tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajaksi.

Ammatillinen kuntoutus on ensisijainen vaihtoehto ennen työkyvyttömyyseläkettä. Työeläkelaitokset arvioivat työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä työeläkekuntoutuksen kriteereiden täyttymistä. Jos kriteerit täyttyvät, saat ennakkopäätöksen oikeudesta työeläkekuntoutukseen ilman erillistä hakemusta.

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää 17 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka ei ole täyttänyt ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää. Alle vuoden kestävään työkyvyttömyyteen voi saada Kelan maksamaa sairauspäivärahaa.

Työkyvyttömyyseläke muodostuu ennen työkyvyttömyyden alkamista kertyneestä eläkkeestä sekä tulevan ajan eläkeosasta. Osatyökyvyttömyyseläke on puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrästä.

Työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviä etuuksia ovat

  • määräajaksi myönnettävä kuntoutustuki
  • toistaiseksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke.

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että työkykysi on alentunut vähintään 60 prosenttia. Toistaiseksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke jatkuu vanhuuseläkeikään saakka.

Jos työkyvyn palautumisesta on toiveita, myönnetään sinulle eläke määräaikaisena kuntoutustukena. Kuntoutustukea hakiessasi työeläkelaitos varmistaa, että sinulle on tehty hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Koulutuksesi ja työkokemuksesi perusteella pyritään selvittämään, millainen työ sinulle sopii jäljellä oleva työkykysi huomioiden.

Työkyvyttömyyseläkkeesi muuttuu automaattisesti vanhuuseläkkeeksi

  • omassa alimmassa eläkeiässäsi, jos työkyvyttömyytesi on alkanut vuonna 2017 tai myöhemmin
  • 63-vuotiaana, jos työkyvyttömyytesi on alkanut 2006 ja 2016 välisenä aikana
  • 65-vuotiaana, jos työkyvyttömyytesi on alkanut jo vuonna 2005 tai aiemmin.

Eläkkeen aikana tehdystä työstä on kertynyt lisää eläkettä vuodesta 2005 alkaen.  Tämä ei tule automaattisesti maksuun, vaan se pitää erikseen hakea. Voit tehdä hakemuksen aikaisintaan, kun työkyvyttömyyseläkkeesi muuttuu vanhuuseläkkeeksi, jos työskentely on päättynyt. Jos työ vielä jatkuu, voit hakea eläkkeen maksuun työn päätyttyä.

Työkyvyttömyyseläke ulkomailta

Jos olet työskennellyt EU-/ETA-maissa tai Sveitsissä, sinulla voi olla oikeus työkyvyttömyys- tai sairauseläkkeeseen myös näistä maista. Myös Suomen kanssa sosiaaliturvasopimuksen tehneet maat maksavat eläkkeen Suomeen. Neuvoja ulkomaan eläkkeen hakemiseen ja apua yhteistietojen selvittämiseen saat Eläketurvakeskuksesta, puh. 029 411 2110

Osittainen vanhuuseläke

Osittainen vanhuuseläke on joustava eläkelaji. Voit jäädä osittaiselle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan 61-vuotiaana. Toisaalta osittainen vanhuuseläke tarjoaa myös mahdollisuuksia eläkkeen lykkäämiseen. Eri vaihtoehtoja on useita, joten selvitä, mikä soveltuu parhaiten sinulle. Voit pyytää apua ja laskelmia omasta työeläkelaitoksestasi.

Osittainen vanhuuseläke antaa vapaat kädet työntekoon eläkkeen rinnalla. Työskentelyä ei rajoiteta, mutta ei myöskään edellytetä. Osittaista vanhuuseläkettä ei saa silloin, jos saa jo jotain muuta omaan työskentelyyn perustuvaa työeläkettä Suomesta, luopumistukea tai työkyvyttömyyseläke on lepäämässä työnteon vuoksi.

Varhainen lähtö eläkkeelle pienentää eläkettä pysyvästi

Osittaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyessäsi voit valita, otatko kertyneestä eläkkeestäsi maksuun 25 vai 50 prosenttia.

Maksettavaa eläkkeen osaa pienennetään pysyvästi 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta ennen omaa varsinaista vanhuuseläkeikää. Harkitsethan tarkkaan, sillä pienennys jää eläkkeeseen koko loppuelämäksi.

Jos otat eläkkeestäsi maksuun 25 prosenttia, voit halutessasi myöhemmin nostaa osuuden 50 prosenttiin. Toisinpäin muutosta ei voi tehdä.

Selvitäthän huolellisesti eläkkeesi määrän omasta työeläkelaitoksestasi ja tarkistathan sen jälkeen verottajalta eläkkeen ja ansiotyön verotuksen ennen kuin haet osittaista vanhuuseläkettä. Jos työskentelet osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen aikana, työstä kertyy uutta eläkettä.

Esimerkki osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä 61-vuotiaana

Olet syntynyt 15.6.1957, ja oma alin eläkeikäsi on 63 v 9 kk, jonka täytät 15.3.2021. Jäät osittaiselle vanhuuseläkkeelle 1.7.2018 täytettyäsi 61 vuotta. Ajanjakso 1.7.2018–30.3.2021 on 33 kuukautta, joten varhennusvähennys lasketaan 33 kuukaudelta, eli 33 x 0,4 % = 13,2 %.

Karttuneen eläkkeesi määrä on eläkkeen alkamista edeltävän vuoden lopussa 1 500 euroa/kk. Nostat eläkkeestäsi 50 %:

Osittainen varhennettu vanhuuseläkkeesi: 1 500 euroa – (1 500 euroa x 50 %) – (750 euroa x 13,2 %) = 651 euroa/kk

Työskentelet osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla 2000 euron kuukausipalkalla alimpaan vanhuuseläkeikääsi saakka. Tästä kertyy uutta työeläkettä 1,7 prosentin karttumalla 63-vuotiaaksi ja sen jälkeen 1,5 prosentin karttumalla: (2000 euroa x 24 kk x 1,7 % / 12 kk) + (2000 euroa x 9 kk x 1,5 % / 12 kk) = 90,5 euroa / kk

Jos otat loput maksuun alimmassa vanhuuseläkeiässä, niin lopullinen eläkkeesi on 651 euroa + 750 euroa + 90,5 e = 1491,5 euroa/kk.

Lisäksi eläkettä pienentää elinaikakerroin. Kun täytät ikäluokkasi alimman vanhuuseläkeiän, voit siirtyä lopulliselle vanhuuseläkkeelle. Silloin sinun on irtisanouduttava työstäsi. Täysi vanhuuseläkkeesi koostuu silloin aiemmasta varhennetusta eläkkeestä ja lopusta sinulle kertyneestä eläkkeestäsi.

Osittainen eläke vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen

Jos osittainen vanhuuseläkkeesi alkaa vasta alimman vanhuuseläkeikäsi jälkeen, maksettavaa eläkkeenosaa korotetaan silloin 0,4 prosentin lykkäyskorotuksella jokaiselta kuukaudelta, jolta olet myöhentänyt eläkkeesi alkamista.

Voit myös lykätä vanhuuseläkkeesi lopullisen osan nostamista alimman vanhuuseläkeikäsi jälkeen, vaikka oletkin nostanut osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Jos lykkäät lopullisen vanhuuseläkkeen nostamista, vanhuuseläkkeen muuhun kuin varhennettuun osaan lasketaan lykkäyskorotus, joka on 0,4 prosenttia jokaiselta lykkäyskuukaudelta.

Työttömyyden tai sairauden kohdatessa

Osittainen vanhuuseläke ei estä työttömyysturvan saamista, eikä se vähennä työttömyyspäivärahan määrää. Ansiopäiväraha määräytyy normaalisti työttömyyttä edeltävän työansion perusteella. Työmarkkinatukeen osittainen vanhuuseläke voi vaikuttaa tarveharkinnan tulona. Lykkäyskorotusta vanhuuseläkkeeseen ei saa yhtä aikaa työttömyyspäivärahan kanssa.

Tarkistathan Kelasta, miten mahdollinen sairauspäivärahasi määräytyy, jos sairastut osittaisella vanhuuseläkkeellä ollessasi ja haet sairauspäivärahaa tai haet osittaiselle vanhuuseläkkeelle ollessasi sairauspäivärahalla.

Ikärajat muuttuvat jatkossa

Vuonna 1964 syntyneillä osittaisen vanhuuseläkkeen ikäraja on 62 vuotta. Tätä nuoremmilla on mahdollisuus siirtyä osittaiselle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan kolme vuotta ennen omaa alinta vanhuuseläkeikää.

Työuraeläke pitkään rasittavaa työtä tehneille

Työuraeläke on uusi eläkelaji, joka on suunnattu vähintään 63-vuotiaille työntekijöille. Sinulla voi olla oikeus työuraeläkkeeseen, jos takana on pitkä, vähintään 38 vuoden pituinen, työura rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä ja työkykysi on heikentynyt. Työuraeläkkeen saaminen ei edellytä niin suurta työkyvyn heikentymistä kuin työkyvyttömyyseläkkeen saaminen. Vaadittuun 38 vuoden pituiseen työuraan luetaan työskentelyajaksi myös mahdolliset äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet enintään kolmen vuoden ajalta. Lisäksi työskentelyaikaan luetaan vähäiset poissaolojaksot työsuhteen tai yrittäjätoiminnan aikana sairauden tai lomautuksen vuoksi sekä tilapäinen työttömyys.

Hakemukseen mukaan lääkärinlausunto

Työuraeläke on määrältään eläkkeen alkamiseen mennessä karttunut eläke. Oma työeläkelaitoksesi voi antaa sinulle arvion työuraeläkkeen määrästä. Työuraeläkkeestä voit hakea ennakkopäätöksen, joka on voimassa kuusi kuukautta. Työuraeläkettä on haettava vuoden sisällä siitä, kun rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttava työsi on päättynyt.

Työuraeläkettä haetaan työuraeläkehakemuksella. Liitä hakemukseen työterveyshuollossa tehty lääkärinlausunto B terveydentilastasi, työn sisällöstä ja työn rasittavuudesta ja kuluttavuudesta sekä työnantajan kuvaus työstäsi.

Työuraeläkkeen rinnalla voit tehdä työtä ja ansaita noin 740 euroa kuukaudessa.

Vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneille työuraeläke voidaan myöntää kaksi vuotta ennen oman ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää.

Miten rasittuneisuutta ja kuluneisuutta arvioidaan?

Työn aiheuttamaa rasittuneisuutta ja kuluneisuutta arvioitaessa edellytetään, että työsi on merkittävässä määrin sisältänyt yhtä tai useampaa seuraavista tekijöistä:

  1. työliikkeitä, jotka edellyttävä suurta lihasvoimaa tai kuormittavat lihaksia pitkäkestoisesti
  2. hengitys- ja verenkiertoelimistön erityisen voimakasta kuormittumista
  3. työasentoja, jotka ovat kuormittavia ja hankalia
  4. toistuvia työliikkeitä, jotka vaativat voimaa tai suurta nopeutta, tai työliikkeitä, jotka sisältävät samanaikaisesti käsien puristusta, kiertoa ja voimaa
  5. työskentelyä vuorovaikutteisessa työssä, joka on erityisen vaativaa ja aiheuttaa poikkeuksellista henkistä kuormitusta
  6. työskentelyä tehtävässä, joka edellyttää jatkuvaa varuillaan oloa tai erityistä tarkkaavaisuutta sekä jossa on korkea tapaturman tai onnettomuuden riski tai ilmeinen väkivallan uhka.

Arvioitaessa sisältääkö työ rasittavuutta ja kuluttavuutta otetaan huomioon työn poikkeukselliset fysikaaliset tekijät:

  • kuormitusta lisäävien suojavarusteiden käyttö
  • toistuvaa yötyötä sisältävä tai muutoin kuormittava vuorotyö
  • toistuvat pitkät työvuorot.

Työn rasittavuutta ja kuluttavuutta arvioidaan edellä mainittujen eri tekijöiden yhteisvaikutus kokonaisuutena.

Pitkän ja raskaan työuran lisäksi työuraeläkkeen saaminen edellyttää, että mahdollisuutesi jatkaa työssäsi on heikentynyt työkyvyn aleneman takia. Työuraeläkkeessä työkyvyn tulee olla heikentynyt pysyvästi, mutta se ei edellytä vuoden yhtäjaksoista työkyvyn heikentymistä eikä sairauspäivärahanajan täyttymistä.

Työttömyysturvan lisäpäivät eli eläkeputki

Kun henkilö jää työttömäksi, hän voi saada työttömyyspäivärahaa vanhuuseläkkeelle siirtymiseensä saakka. Lisäpäivillä tarkoitetaan osuutta, joka ylittää työttömyyspäivärahan maksamisen 500 päivän enimmäisajan. Työttömyysturvan lisäpäiviä kutsutaan myös käsitteillä työttömyysputki ja eläkeputki.

Suomen hallitus päätti joulukuussa 2020 yli 55-vuotiaiden työllisyyttä parantavista toimista. Löydät SAK:n verkkosivuilta selkeän ohjeistuksen ja taulukon, jossa vaikutukset kerrotaan syntymävuosittain.

Tutustu työttömyysturvan lisäpäivien muutoksiin

Pitkäaikaistyötön saa vanhuuseläkkeen 62-vuotiaana

Jos olet syntynyt vuonna 1957 tai aiemmin ja saanut työttömyyspäivärahaa 500 päivän jälkeen myös lisäpäiviltä, voit halutessasi hakea vanhuuseläkkeesi jo 62 vuoden iässä. Voit itse valita, haetko vanhuuseläkettä vai jatkatko työttömyyspäivärahalla 65-vuotiaaksi asti. Kun vanhuuseläke myönnetään lisäpäivien perusteella, vanhuuseläkkeeseen ei tehdä varhennusvähennystä. Eläke maksetaan eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden loppuun mennessä karttuneen suuruisena. Jos sinulle myönnetään vanhuuseläke työttömyyspäivärahojen lisäpäivien perusteella, voit tehdä eläkkeen rinnalla ansiotyötä rajoituksetta.

Lähteet:     
www.etk.fi
www.kela.fi
www.tyoelake.fi
www.tyj.fi
eri eläkeyhtiöiden verkkosivut