Mistä sen tietää, meneekö alkoholia liikaa? Netti on täynnä kaikenlaista laskuria, mutta kaksi asiaa nousee ylitse muiden; jos itse alkaa miettiä omaa kulutustaan tai jos joku läheinen uskaltaa avata suunsa.
Näin neuvoo Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Sirkku Martti.
– Työterveystarkastuksissa tehdään usein AUDIT-kyselyjä alkoholinkäytöstä. Se voi myös toimia jonkinlaisena laukaisijana asian pohtimiseen. Moni pelkää stigmaa ja leimautumista, joten vaatii rohkeutta kysyä itseltään, onko alkoholin kanssa ongelmaa.
Näkyy työssä ja työturvallisuudessa
– Me emme ole työpaikalla eri persoonia, vaan se mitä tapahtuu kotona, vaikuttaa myös työpaikalla. Alkoholin riskikuluttaja voi miettiä, että mitä se haittaa, jos illalla otan muutaman, kun pää on selvä aamulla. Kognitiivisiin taitoihin sillä voi kuitenkin olla merkittävä vaikutus, Martti kertoo.
Uni häiriintyy alkoholista ja unella on suuri vaikutus ihmisen toimintakykyyn. Kun alkoholinkäyttö on säännönmukaista, aivojen voimavarat eivät pääse uudistumaan.
– Unettomat myös itselääkitsevät itseään alkoholilla. Alkoholiin kasvaa pikkuhiljaa toleranssi, eikä se enää tuo samaa rauhoittavaa vaikutusta vaan rikkoo unirytmin.
Tämä kaikki vaikuttaa esimerkiksi reaktionopeuteen ja myös keskittymiskyky ja ympäristön huomiointi kärsii.
– Rakennusalalla tehdään fyysistä työtä. Mitä fyysisempi ala, sitä suuremmat riskit työkavereille ja itselle, jos toimintakyky on heikentynyt. Työnantajalla on valtava työsuojelullinen vastuu, mutta myös joka ikisellä työntekijällä on vastuu noudattaa ohjeita ja säilyttää toimintakykynsä.
Puuttuminen kannattavaa, mutta vaikeaa
Alkoholinkäyttö aiheuttaa työpaikoilla vuosittain noin 500 miljoonan euron kustannukset. Se on melkoinen summa. Suomessa työikäisistä miehistä 8 % ja naisista 2 % kärsii alkoholiriippuvuudesta (eli riskikäytön vakavimmasta muodosta). Heistä 60 % on töissä
Hoitopolku ei tällä hetkellä toimi kovin hyvin. Hoidon saatavuus julkisella puolella on heikko.
– Työnantajilla pitäisi todella olla intressi tehdä asialle jotain. Työterveyshuollossa asioita otetaan puheeksi ja esimerkiksi A-klinikkasäätiö kouluttaa työpaikkoja tunnistamaan ongelmia ja toimii monessa paikassa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa myös hoidon osalta. Silti usein siinä vaiheessa, kun työntekijän ongelma huomataan ja siihen puututaan, ollaan jo vuosia myöhässä, Martti sanoo.
– Varhainen puuttuminen toisen ihmisen alkoholinkäyttöön ei ole helppoa. Kaikkia työntekijöitä mutta erityisesti esimiehiä pitäisi kouluttaa ja tukea valtavasti enemmän siitä, miten yleistä päihdekäyttö Suomessa on.
Työkaverit voivat olla avainasemassa tilanteen huomaamisessa.
– Se joku, joka kysyy miten voit, mitä sulle kuuluu, onko kaikki hyvin? Olemme mielenterveysasioiden kanssa jo päässeet siihen, että niistä voi puhua arkipäiväisesti. Voisimmeko päästä samaan alkoholin osalta?
Martin mukaan hoitoonohjausvaiheessa ihmisellä on usein ollut jo 7–10 vuotta alkoholiriippuvuus, jolloin hoitoennuste ei ole järin hyvä.
Mutta alkoholismista voi myös parantua.
– Kunhan siihen päästään ajoissa kiinni. Ennen kuin ihmiseltä on mahdollisesti jo mennyt perhe, talous ja työpaikka. Työpaikka ja perhe tukevat kuntoutusta.
Martti kehottaa kaikkia työpaikkoja pohtimaan tapoja, joilla ihmisiä pystyttäisiin auttamaan ajoissa.
– Jos työnantaja tekee intervention eurolla, siitä tulee 2 euroa takaisin. Reilu puolet siitä 500 miljoonasta eurosta, joka nyt menetetään alkoholin takia, olisi mahdollista saada takaisin. Tämä on kaikkien asia.
Rakentamisessa suojavarusteet lisäävät lämpökuormaa. Se pitää ottaa huomioon helteellä taukoja lisäämällä.
Kuumuus kuormittaa kaikkia, mutta työskentely kuumassa ilmanalassa lisää terveysriskejä. Hikoilu lisääntyy, mikä aiheuttaa neste- ja suolatasapainon järkkymisen. Väsyttää, päätä särkee ja sydämestä ottaa.
Ikääntyminen heikentää kuumansietoa. Yli 45-vuotiailla on havaittu kuumuuden aiheuttavan enemmän haittoja. Yleiskunnolla on myös merkitystä kuumansietoon.
– Miehet ovat hieman naisia alttiimpia lämpösairauksille. Ero saattaa johtua enemmänkin psykologisista syistä ja käyttäytymistekijöistä kuin fysiologisista eroista sukupuolten välillä, Työterveyslaitos TTL:n vanhempi tutkija Sirkka Rissanen toteaa Kuumat työpaikat – lämpötilan vaikutukset työssä -webinaarissa.
Varsinaisia ohjearvoja kuumatyölle ei ole. Mikäli työtilan lämpötila ylittää 28 astetta, työsuojeluviranomaiset suosittelevat 10 minuutin taukoa työtuntia kohti. Yli 33 asteen työskentelylämpötilassa suositellaan 15 minuutin taukoa työtuntia kohti.
– Kuumassa työskentely vähentää huomattavasti työntekijöiden työviihtyvyyttä ja motivaatiota.
Tarkkaavaisuus heikkenee ja tapaturmariski kasvaa merkittävästi. Rakennusalan tuottavuuden laskua kuumuudessa työskennellessä ei ole tutkittu. Rissasen mukaan ulkomaisten tutkimustulosten mukaan tuottavuus laski 14 prosenttia, kun lämpötila oli yli 32 astetta.
Rakennustyömailla sosiaalitilat lämpiävät lähes saunamittarilukemiin hellejaksojen aikana. Viileällä taukotilalla on tutkimusten mukaan iso merkitys elimistön jäähtymisen kannalta.
– Kun taukotilan lämpötila oli alle 23 astetta, selvää iholämpötilojen laskua tapahtui taukojen aikana.
Vesi on paras janojuoma
Vesi on paras nesteytysjuoma helteellä. Monipuolinen ravinto takaa yleensä tarvittavan suolatasapainon elimistössä.
– Nestettä ei kannata juoda paljon kerralla, koska vatsasta neste siirtyy elimistöön viiveellä. Juomaa kannattaa nauttia 1–2 desilitraa 15–20 minuutin välein. Yli 1,5 litraa tunnissa ei pidä juoda, jotta ei mentäisi ylinesteytyksen puolelle, Rissanen muistuttaa.
Ylinesteytys voi aiheuttaa väsymystä ja lihasheikkoutta. Kuumuuden lisäksi työpaikalla on seurattava myös ilman suhteellista kosteutta. Trooppinen sää heikentää hikoilun jäähdyttävää vaikutusta. Tuulettimilla ja ilmanvirtauksella voidaan lisätä työpaikan jäähdytystä.
Rissanen suosittaa työnkiertoa viileiden ja kuumien työpisteiden välillä. Kosteutta siirtävillä suojavaatteilla voi jonkin verran helpottaa tilannetta.
– Varsinkin uusia ja kesätyöntekijöitä pitää ohjeistaa kuumatyöhön.
TTL:n työlääketieteen poliklinikan ylilääkäri Satu Soini muistuttaa, että kuumatyöhön pitää totutella.
– Monilla on kokemusta siitä, kun talvella ulkomaanmatkalla tuntuu kuumalta, vaikka lämpötila ei olisikaan korkea. Ensi kertaa kuumatyöhön tulevalle on annettava aikaa mukautumiselle.
– Mustat bitumikermikatteet hohkavat lämpöä. Peltikatoilta tulee rajua lämpösäteilyä. Käytämme avoliekkiä huopakatoilla ja kaadamme kuumaa 230-asteista bitumia kannusta, Kattava Oy:n toimitusjohtaja Jarno Mikkola listaa kattotöiden kuumuuskuormaa.
Lisälämpökuormana työntekijöillä on suojavaatteet. Mikkolan mukaan uusia työntekijöitä yritetään sijoittaa aluksi kevyempiin tehtäviin ja tuntitöihin. Urakkaporukassa aloitteleva katontekijä voisi joutua liian kovaan lämpörääkkiin.
– Paras lääke kuumassa työskentelyyn on se, että voi tulla joustavan työajan puitteissa töihin. Monesti miehet aloittavat purkutyöt aamulla kello 4–5:n maissa. Työpäivä päättyy silloin jo puolilta päivin.
Taukotiloihin jäähdytystä
Ilmastonmuutoksen vuoksi keskilämpötila on noussut Suomessa yli 2 astetta 20 vuoden aikana. Hellehuippuja oli 30–50 päivänä vuosina 2019–2021
– Ulkotyötä tekevät ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Helteen lisäksi kaamosoireilu, masennus ja sateiden takia sattuvat liukastumiset tulevat lisääntymään, maalaus- ja vedeneristysalan sopimusalavastaava Kari Koivunurmi sanoo.
Muuttuva ilmasto suosii hyttysten ja punkkien levittämien tautien yleistymistä. Rakennusten kosteusvauriot lisäävät homealtistuksia etenkin remonttikohteissa.
– Lämmin, märkä ilma voi vaikuttaa siihen, miten iho reagoi erilaisiin kemikaaleihin eli ne imeytyvät helpommin.
Koivunurmen mukaan sosiaalitilojen viilennyksessä on vielä kehittämisen varaa.
– Mestareiden kopeissa on nykyään jo jäähdytyslaitteet. Miehistötiloista ne yleensä puuttuvat. Rakennustyön asetuksen uudistustyössä haluamme, että jäähdytyksen tarve huomioidaan jatkossa.
Ranskassa rakennusalan järjestöt ovat jo sopineet määräyksistä, jotka otetaan käyttöön ulkolämpötilan noustessa yli 30 asteeseen. Työntekijöillä on esimerkiksi mahdollista saada työttömyyskorvausta helleaallon aiheuttaman katkoksen takia.
Antti Koivula ei usko työterveyden ja perusterveydenhuollon vastakkainasetteluun.
– Tämä on nollasummapeliä. Jos työterveyshuollon rahoitus siirretään perusterveydenhoitoon, tarkoittaa se samalla 2,1 miljoonaa uutta asiakasta perusterveyden puolelle, Antti Koivula toteaa.
Koivula valittiin keväällä uudelleen 7 vuoden pätkävirkaan Työterveyslaitoksen johtoon. Työpsykologia ja työelämän kehittäminen – erityisesti johtamisen kehittäminen – on ollut Koivulalle tärkeää jo opiskeluajoista lähtien.
Osaamiselle on ollut tarvettakin. Kun Koivula aloitti ensimmäistä kierrostaan TTL:n johdossa vuonna 2015, TTL:n rahoituksesta tiputettiin 5 miljoonaa euroa pois. Yli 100 ihmistä piti irtisanoa.
– Nyt rahoitustilanne on ihan hyvä ja henkilöstömäärä on noin 500. Tulevaisuudesta ei toki tiedä. Ensi vuonna on vaalit ja saa nähdä, mikä hallituksen kokoonpano silloin on. Toivottavasti työmme nähdään silloin edelleen tärkeänä, Koivula miettii.
Uudelleen nimitetylle Koivulallekin kakkoskierros on jo helpompi.
– Kun aloitin vuonna 2015, luulin, että minulla oli kuva suomalaisesta työelämästä ja sen haasteista. Oikeasti ei ollut. Nyt tiedän paremmin, vaikka tulevaisuus voi edelleen yllättää. Olemme eläneet poikkeuksellisia aikoja.
Koivulan mukaan hänellä on ollut pidempään ”fiilis”, että työn murros ja esimerkiksi ilmastonmuutos tuovat suoraan uusia kouluttautumistarpeita yhteiskunnassa.
– Pandemia, venäjän hyökkäys Ukrainaan, Nato, kaikki nämä ovat näyttäneet, että Suomessa on paljon luottamuspääomaa, joten vaikka muutosprosessista tuleekin vaikea, suomalaisten edellytykset selvitä siitä ovat hyvät.
Työterveyshuollolla tärkeä merkitys tulevaisuudessakin
– Työterveyshuolto Suomessa toimii hyvin ja sen kehittäminen on ollut pitkäjänteistä. Perusterveydenhuollon kehittäminen sen sijaan on ollut ailahtelevaa. Vierastan viime aikojen keskustelua, jossa perusterveydenhuollon toimimattomuus pannaan työterveyshuoltojärjestelmän syyksi, Koivula toteaa.
Koivulan mielestä olisikin tärkeää pohtia, miten järjestelmät toimivat yhdessä.
– Esimerkkinä se, millä tavoin työterveyshuolto tekee yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa siten, että ihmiset parantuvat nopeammin ja pääsevät myös takaisin töihin nopeammin.
Työntekijöiden mielenterveysongelmat ovat nousseet isoksi kysymykseksi. Työterveyshuolto hoitaa paljon niitäkin.
– Pitkän etätyöajan jäljiltä voi olla paljon piiloon jääneitä työkykyongelmia, jotka alkavat nyt tulla esiin. Etätoimistojen ergonomiapuutteet, mielenterveysongelmat, niistä olen eniten huolissani. Nuoret eivät saa pudota kelkasta ja vanhempien pitää jaksaa pidempään. Meillä on massiivinen työvoimapula, töissä olevat ovat kultaakin kalliimpia. Haluamme pitää huolta niistä, jotka ovat töissä. Kun meillä on samaan aikaan meneillään murros ja kutistuva työvoimareservi, työterveyshuollolle on suuri tarve.
Koivula näkee, että erityisesti rakennusalalla työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö on jotain, mitä ei saa menettää.
– Kun meillä on vanheneva työväestö, miten muuten saisimme ihmisten kropat kestämään raskasta työtä?
Rakennusala sai turhaan huutia koronasta
– Julkinen keskustelu vuosi sitten, kun työmailta löytyi paljon koronaa, oli todella epäreilua. Alan yrityksissä oli tehty paljon oikeita toimenpiteitä; mietitty työvuoroja ja rytmitystä, käytetty jopa koronakoiria. Lehdet revittelivät yhteismajoituksiin ja -kuljetuksiin liittyvillä tartuntaketjuilla.
Koivulan mukaan keskustelussa unohdettiin se, että rakennusalalla oli todella helppo jäljittää tartuntaketjut.
– Ja kaikki testattiin, niin kyllähän niitä tartuntoja silloin myös löytyi. Harrastuksista ja ravintoloista ei mitenkään saada tautia kiinni samalla tavalla.
Koivula kertoo, että kun hän osallistui kansainvälisiin viranomaiskokouksiin, kollegat maailmalta ihmettelivät, kuinka Suomessa pystyttiin pitämään työelämä toiminnassa lähes normaalisti.
– Suomi todella pystyi pitämään työpaikat auki aivan poikkeuksellisella tavalla. Meidän systeemissämme on voima, joka tulee työsuojelun ja työterveyshuollon osaamisesta. Fiksuja käytäntöjä vietiin kaikkiin yrityksiin samanlaisina.
Epävarmuuden aika jatkuu
– Odotan epävarmojen aikojen jatkuvan vielä joitain vuosia. Raaka-ainepula ja taloudellinen epävarmuus heijastuu mielialoihin työpaikoilla. Sen kanssa saadaan tehdä vielä paljon töitä. Myös koronan osalta eletään poikkeustilassa, normaaliin ei palata vielä, Koivula sanoo.
Koivulan mukaan varautumista mietitään työpaikoilla eri suunnista.
– Energiateollisuus on erilainen kuin esimerkiksi lannoiteteollisuus tai softafirma.
Työterveyslaitoksessa hyödynnetään koronan takia muodostettuja valmiusryhmiä pienin muutoksin.
– Ylläpidämme yhteistä tilannekuvaa. lisäksi on tärkeää varmistaa henkinen tuki työntekijöille esimerkiksi yhdessä työterveyshuollon kanssa. Kaikilla työpaikoilla on tärkeää kertoa työntekijöille, että meillä on suunnitelmat ja näin asiat hoidetaan. Se luo turvaa ja ihmisille tulee sellainen olo, että asiat ovat hoidossa.
Heikki Turunen alkaa olla lopen kyllästynyt vakuutusyhtiöiden kanssa vääntämiseen.
Maanrakentaja Heikki Turunen astui työelämään infra-alalle vuonna 1986. Hän aloitti maanrakennuskoneen kuljettajana ja ajoi välillä myös turvekonetta. Vuonna 1989 työt vaihtuivat louhintaan.
– Siihen aikaan kivimiehet kalliolouhinnassa porasivat käsikoneilla. Tein niitä hommia 28 vuotta putkeen. Sinä aikana laitteisto toki kehittyi paremmaksi, mutta työn muut fyysiset rasitteet pysyivät samoina, Turunen kertoo.
Turunen alkoi saada tärinätaudin ensimmäisiä oireita jo 1990-luvun alkupuolella. Hän meni Kirkkonummen terveysaseman lääkärin puheille käsien puutumisen ja kylmyyden takia.
– Puheeni ohitettiin lääkärin toteamuksella ”raskas työ”. Minua ei tutkittu sen kummemmin. Jotenkin itsekään en sitten ajatellut enää asiaa työkiireiden keskellä, halusin vain tehdä töitä.
Vakuutusvääntö alkaa
Arvaahan sen, että käsien ongelmat eivät jääneet siihen, vaan ongelmat jatkoivat pahenemistaan.
– Aloin ihmetellä, mistä on kyse, kun kädet jäätyivät ulkona, vaikka olisi käyttänyt minkälaisia hanskoja. Lisäksi ne alkoivat puutua öisin niin pahasti, että heräsin siihen. Tuntui siltä, kuin olisi ollut kädet täynnä tikkuja. Aloin myös tiputella tavaroita, kun ote ei pitänyt, Turunen sanoo.
Turunen meni uudelleen lääkäriin vuonna 2017, kun oireet eivät lähteneet paranemaan, vaikka hän jäi pois työelämästä. Silloin oireita alettiin tutkia. Tähän mennessä Turusella on 14 eri huippulääkärin lausunto työkyvyttömyydestä, joukossa muun muassa Työterveyslaitoksen asiantuntijoita, työterveyslääkäreitä ja HUS:in huippu-erikoislääkäreiden arvioita. Kyseessä on tärinätauti ammattitautina.
– Siitä alkoi sitten vakuutusyhtiöiden vääntö. Työkyvyttömyyseläkettä käsitellään nyt vakuutusoikeudessa. Vakuuttajana siinä on Varma. Tapaturma- ja ammattitautivakuutus on Pohjolassa, joka on päättänyt, että olen 30-prosenttisesti työkykyinen. Kyllä tämä on aika raskasta, kun asian piti jo olla ratkennut oikaisulautakunnassa, että olen 100-prosenttisesti työkyvytön.
Ongelma on ammattitautikorvauksen osalta siinä, että vaikka Turusen työkyvyttömyyden on todennut jo valtava joukko lääkäreitä, Pohjola haluaa hänen käyvän läpi heidän ammatillisen kuntoutuksen selvityksensä, jossa Turusen tutkisi vielä yksi Pohjolan määrittämä lääkäri ja päätökset tehtäisiin sen jälkeen.
Raskas taistelu
–Moni tyytyy vakuutusyhtiöiden ensimmäiseen päätökseen. Jollen olisi saanut apua Rakennusliitolta, minäkin olisin lirissä. Niiden, jotka eivät kuulu liittoon, täytyy tyytyä, kun ei yksi ihminen pysty edes ymmärtämään vakuutusprosessin monimutkaisuutta, Turunen toteaa.
Turusesta on tuntunut monta kertaa siltä, että hän haluaisi luovuttaa.
– Aina pitää kerätä voimat uudelleen, sillä muutenhan käy niin, että kaikki haitat jätettiin työntekijälle. Nyt on aika saada myös korvaus.
Turunen haluaa myös varoittaa nuoria rakentajia siitä, mitä fyysisesti raskas ammatti voi aiheuttaa.
– Ei se työn raskaus nuorena tunnu. Silloin jaksaa kantaa vaikka koko maailman. Nyt se tuntuu. Tämä sairaus on salakavala; kun alkaa tajuta tilanteen, on jo liian myöhäistä.
Turusella on nyt työurasta muistona kädet, joiden hermoradat ovat vahingoittuneet. Vaikka kesällä olisi 20 astetta lämmintä, kädet ovat jääkylmät. Kahvikuppi voi pudota kourasta tuosta noin vaan. Ja jopa tämän lyhyen haastattelun aikana puhelinkäsi puutui tunnottomaksi.
Kvartsipöly ei ole leikin asia: sille altistuminen aiheuttaa silikoosia ja keuhkosyöpää. Altistumisesta sairauteen saattaa kulua kymmeniä vuosia, mutta sairauden uhka on todellinen.
Ammattitautirekisteriin ilmoitetaan reilut 10 kvartsipölystä johtuvaa silikoosi- ja keuhkosyöpätapausta vuosittain.
– Rakennustyömailla kvartsipölyä syntyy kun hiotaan, sahataan, porataan, räjäytetään, piikataan tai murskataan betonia, tiiltä tai kiveä, määrittelee Työterveyslaitoksen (TTL) johtava asiantuntija Tapani Tuomi.
TTL on nyt ottanut kvartsipölyn suurennuslasin alle. Laitos haluaa tutkia, missä määrin työpaikoilla todella altistutaan kvartsipölylle, mitkä ovat tehokkaimmat työtehtäväkohtaiset pölyntorjuntakeinot ja missä tehtävissä pölyltä on suojauduttava hengityksensuojaimin.
– Olemme mitanneet kvartsipölypitoisuuksia erilaisissa työtehtävissä ja tämän perusteella olemme jo laatineet parikymmentä ohjetta altistumisen ehkäisemiseksi ja lisää ohjeita on tulossa, Tuomi kertoo.
Keinoja on
Vaikka kvartsipöly on terveydelle vaarallista, on olemassa keinoja, joilla altistumista voidaan torjua.
– On esimerkiksi konekohtaisia kohdepoistoja, jotka kytketään HEPA-suodattimilla varustettuihin imureihin. Monissa tehtävissä voidaan käyttää torjuntakeinona vettä. On myös yleisilmanpuhdistimia, Tuomi luettelee.
EU:n syöpädirektiivin päivityksen tuloksena Suomessakin on kvartsipölylle asetettu sitova raja-arvo, jota ei saa ylittää.
– Tietoisuus kvartsipölyn terveysvaikutuksista on yrityksissä ja työpaikoilla lisääntynyt, mutta ei vielä tarpeeksi. Toisinaan käy niin, että suojaudutaan vain kaikkein pölyisimmän työvaiheen aikana, mutta sitten otetaan suojain pois. Ei ymmärretä, että hienojakoinen pöly ei laskeudu heti. Yleisilmassa sitä saattaa leijailla vielä pitkään.
Meneillään olevassa tutkimuksessa on mukana suuria rakennusalan yrityksiä, kuten NCC, Hartela, CONSTI ja Destia. Ne ovat Tuomen mukaan olleet hyvin sitoutuneita tutkimukseen ja pölymittauksia on saatu tehdä työmailla kiitettävästi.
Hienojakoista pölyä
Pienimmät kvartsipölyhiukkaset ovat haitallisimpia. Pienimpiä hiukkasia ei aina edes näe silmällä. Ne jäävät yleisilmaan pitkäksi aikaa, vaikka työ on jo lopetettu.
Pitkään kvartsipölylle altistuneiden keuhkoihin kerääntyy kvartsipartikkeleita. Seurauksena voi olla krooninen keuhkojen tulehdus tai kivipölykeuhko. Myös keuhkosyövän kasvaa altistuneilla riski.
Erityisen vaarallista pölyaltistuminen on henkilöille, jotka tupakoivat.
Kvartsipölylle altistuneet työntekijät on lain mukaan ilmoitettava TTL:n ylläpitämään ASA-rekisteriin, joka on ollut käytössä jo yli 40 vuotta. Työnantajan on ilmoitettava rekisteriin pölylle altistuneet työntekijät, kun altistuminen on todettu mittauksin.
ASA-rekisteriin ilmoitetaan syöpävaarallisten aineiden kanssa tekemiseen joutuneet työntekijät. Kvartsipöly lisättiin näiden aineiden joukkoon vuoden 2020 alusta lukien.
TTL:stä kerrotaan, että ASA-rekisteriin on kaikkinensa ilmoitettu yli 1 000 työpaikkaa. Suomessa kvartsipölylle altistuu noin 50 000 työntekijää, joista suuri osa työskentelee rakennusalalla.
Helsinki 25.1.2021 Riitta Työläjärvi, SAK Foto: Patrik Lindström
Raksahommissa riskejä riittää ja raskas työ vaatii raskaat huvit. Työterveyshuollosta pitäisi löytyä apuja ja eväitä terveellisempään työhön, elämään ja työelämään. Toimiiko sinun työpaikallasi työterveyspalvelut a) tosi hyvin b) nojoo c) niin mistä olikaan kysymys?
Rakennusalalla sattuu ja tapahtuu. Ikävä kyllä myös tapaturmia, vakaviakin. Myös ammattitautitilastoissa keikutaan kärjessä. Työterveyshuollosta monilla tulee ensimmäisenä mieleen rutiininomaiset terveystarkastukset tai sairausvastaanotto, jonne pääsee helpommin ja nopeammin kuin terkkariin.
Kuitenkin juuri suuren riskin toimialalla, kuten rakentamisessa, voisi ennaltaehkäisevä työterveyshuolto parhaimmillaan olla pitkäaikainen kumppani terveellisemmän työn luomisessa. Rakennuksilla kiusana on pölyt, mölyt ja kemikaalit, suojavälineitä saattaa unohtua ja jalka lipeää liukkaalla telineellä. Ammattitaitoinen työterveys osaa ennakoida riskit ja rientää avuksi jo ennen kuin vahinko tai sairastuminen tapahtuu.
Työterveyshuollon toiminnan kivijalka on ns. työpaikkaselvitys, eli työolosuhteiden ja työyhteisön tilanteen kartoitus. Tarkastuksessa selvitetään työympäristön riskit ja annetaan neuvontaa niden minimoimiseksi. Selvitys päivitetään muutaman vuoden välein ja silloin, jos työolosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia. Selvitysvelvoite tulee kaikille työpaikoille työterveyshuoltolain perusteella, mutta toteuttamistavalle jää joustonvaraa. Suositeltavaa olisi, että selvitystiimiin osallistuu hoitajan ja lääkärin lisäksi työfysioterapeutti ja työpsykologi. Näin saadaan kartoitettua työergonomiaa, vähennettyä riskiä tuki- ja liikuntaelinsairauksille ja rasitusvammoille sekä ammattilaistukea sellaisen reilun työyhteisön rakentamiseen, jossa mielenterveys on huomioitu.
Työterveyshuollon suunnittelussa ja seurannassa tulisi aina olla mukana myös työsuojeluvaltuutettu. Hän on avainhenkilö välittäessään työtoveriensa huolia ja toiveita työnantajan ja työterveyshuollon suuntaan. Työsuojeluvaltuutettu voi työtoverinsa pyynnöstä toimia myös tukihenkilönä sairastumisten yhteydessä sekä työkykyongelmien selvittelyssä.
Sinun terveytesi on niin arvokas asia, että se ansaitsee parhaan mahdollisen suojelun. Rakennusalalla suuri osa työtehtävistä on ns. erityisen sairastumisen vaaran töitä, jolloin lakiin perustuen tarvitaan terveysseurantaa esimerkiksi kuulokäyrän tai kemikaalialtistumisen tutkimiseksi sekä sairastumisten estämiseksi.
Suuri haaste on terveysseurannan toteutuminen silloin, kun raksalainen tekee pätkä- tai silpputöitä. Rakennusliitossa onkin pohdittu ratkaisua tähän ongelmaan esimerkiksi terveystarkastusrekisterin avulla. Rekisteristä voisi vaikkapa tekstiviestillä lähteä kutsu terveystarkastukseen silloin, kun edellisessä tarkastuksessa määritelty tarkastusväli on kulunut. Tällä hetkellä seurantatarkastukset jäävät liian usein käytännössä toteutumatta etenkin silloin, kun työnantaja on vaihtunut.
Työterveyshuollon päätarkoitus on estää työntekoa aiheuttamasta haittaa terveydelle ja työkyvylle. Työ voi olla myös voimavara: turvallinen ja kuormitukseltaan sopiva työ tuo paitsi leivän pöytään, myös onnistumisen iloa sekä mukavan yhteisön, johon kuulua. Työterveyshuolto auttaa vahvistamaan näitä voimavaratekijöitä työssä.
Työterveyshuolto voi jelppiä raksalaista pitämään huolta omasta terveydestään muulloinkin kuin työssä. Terveystarkastuksissa huomioidaan verenpaineet, terveellinen ravinto sekä riittävä lepo ja uni. Esimerkiksi unihäiriöt ovat kiireisessä elämänrytmissämme nousseet uudeksi kansantaudiksi, jolla on monia haitallisia vaikutuksia hyvinvointiin. Tupakkatuotteet eivät edistä kenenkään terveyttä kuten hyvin tiedämme, eikä alkoholi ole stressi”lääkkeistä” toimivin. Yhä edelleen näemme jopa vakavia työtapaturmia, joissa alkoholilla on ollut osuutta asiaan.
Parhaimmillaan työterveyshuollosta löytyy oma tiimi, jonka puoleen voi luottamuksella kääntyä muissakin kuin suoraan työhön liittyvissä terveyspulmissa. Oman työpaikan sopimus määrittelee sen laajuuden, missä työterveyshuollon palveluita voi käyttää.
Kannustaisin neuvottelemaan kattavia työterveyshuollon sopimuksia: tärkeintä on tietysti ihminen eikä raha, mutta työnantajan talousjohtoa varmasti ilahduttaa vähentyvät sairauspoissaolot ja työkyvyttömyysjaksot, joita voimme saavuttaa laadukkailla ennaltaehkäisevillä ja työkykyä tukevilla palveluilla. Investointi työterveyteen maksaa itsensä takaisin korkojen kera.
Rakennusliitto perusti vuonna 2020 vakuutuskassan turvaamaan rakentajien terveyttä. Liitolla on paljon jäseniä, jotka eivät pääse säännöllisesti työterveystarkastuksiin. Yksi heistä on joensuulainen muuraus- ja laatoitustöitä lyhyissä työsuhteissa tekevä Pertti Torvinen.
– Olisikohan minulla ollut koko 40-vuotisen työurani aika muutamia työterveystarkastuksia. Teen paljon keikkatyötä. Pidempiä pätkiä on harvoin, joten työterveyshuoltoa ei ole ollut usein tarjolla, Torvinen kertoo.
Terveydentilan säännöllinen seuranta on tärkeää, jotta voidaan puuttua ajoissa esimerkiksi korkeaan verenpaineeseen, kohonneeseen diabetesriskiin tai piileviin hammassairauksiin. Hoitamattomina ne voivat aiheuttaa vakavia terveysongelmia.
Torvinen liittyi vakuutuskassaan lähes heti kun se oli perustettu.
– Kuulin asiasta liittokokouksessa, jossa Rakennusliiton järjestöpäällikkö Tiina Nurmi-Kokko esitteli sitä. Liityin heti ja kun suorittamastani jäsenmaksusta oli kulunut kuukausi, otin yhteyttä vakuutuskassan palvelut tuottavaan Mehiläiseen, Torvinen kertaa.
Alkukankeudesta toimintaan
Koska Torvinen oli kassan käyttäjistä aivan ensimmäisten joukossa, oli prosessissa aluksi pientä kankeutta.
– Kun olin ohjeiden mukaan yhteydessä Mehiläisen ajanvaraukseen työterveysaikaa varatakseni, oli Rakennusliiton vakuutuskassan Ja Mehiläisen yhteystyö vielä heillekin uusi asia. Selvitettiin yhdessä maksumääräysasiat ynnä muut. Lopulta homma toimi oikein hyvin, vilautin lääkärikäynnin jälkeen vain vakuutuskorttia, Torvinen kertoo.
Seuraavana vuonna Torvinen oli oikeutettu myös hammashoitoon. Hammashoidon ajanvaraus sujui jo sulavasti.
– Senkin hoitaa Mehiläinen ja siinä homma meni heti putkeen. Pääsin suoraan hammaslääkäriin.
Torvinen korostaa, että vakuutuskassa tuo säännöllisyyttä sekä terveyden- että hammashuoltoon ja se on tärkeää.
– Minullakin oli aiheellista hyödyntää tämä vakuutuskassan rakentajien terveyttä edistävää palvelua. Sen ansiosta sain omaa terveydentilaani koskevat asiat hoidettua. Kyllä voin suositella vakuutuskassaa muillekin rakentajille, Torvinen sanoo.
Rakentajille eksoskeletoneista on hyötyä rajatuissa työtehtävissä. Inlookilla haetaan vielä sopivaa työkohdetta ja tekijää.
Sisäkattoasentaja Matti Ukkonen sovittaa eksoskeletonia.
Hankalia ja raskaita työvaiheita keventämään tarkoitettuja eksoskeletoneja käytetään jo teollisuudessa ja rakennustyömailla. Kaikkiin töihin ne eivät sovellu, joten eksoskeletonia sovitettava ja testattava ensin.
– Käykö liivit tähän päälle, Inlookin sisäkattoasentaja Matti Ukkonen kysyy eksoskeletonin testausvaiheessa.
Eksoskeletonin käytössä turvallisuus on etusijalla. Ylöspäin suuntautuvan työskentelyyn tarkoitetun eksoskeletonin jousirakenteen takia työkaluliivit pitäisi pukea niiden alle.
Ukkosen asennuskohteessa on jo lämmöt päällä ja katonrajassa on T-paitatyöskentelykelit. Eksoskeletonin alkuperäiset käsivarsikupit ovat liian isot. Niiden kanssa pitäisi pitkähihaista työpaitaa, jotta hihnat eivät hinkkaisi työmiehen nahkaa vereslihalle. Käsivarsikuppeja vaihtamalla eksoskeleton saataisiin istumaan paremmin työntekijän päälle.
Ukkonen keksii työvaiheen, jossa eksoskeletonista olisi hyötyä.
– Tarkastusluukkuja voisin asentaa nämä päällä. Siinä ei tarvita ruuveja.
Viimeinen ongelma eksoskeletonin kannalta Ukkosen työssä on se, että töitä tehdään kattorungon sisässä. Eksoskeletonin runko nousee niin paljon olkapäiden yläpuolelle ja sivuille, että kiinnijäämisen riski kasvaa merkittävästi.
Tällä kertaa eksoskeletonia ei päästy kokeilemaan tositoimissa. Erilaisille eksoskeletoneille sopivia työkohteita ja tekijöitä löytyy varmasti Inlookin työmailta.
Yläkroppa lujilla sisäkattotöissä
Eksoskeletoneiden hinnat ovat pudonneet jo sen verran, että yrityksillä on mahdollisuus hankkia niitä useampia kokeiltavaksi eri työkohteissa.
– Hartiat ja selkä on asennushommissa kovilla, Inlookin pääluottamusmies, sisäkattoasentaja Aarne Penttinen sanoo.
Työturvallisuus ja hyvän työasennon löytäminen on tarkkaa hienosäätöä.
– Asennustelineen on oltava juuri oikealla korkeudella, ettei joudu kurkottelemaan.
Työsuojeluvaltuutettu, Helsingin Sisävalmistemiehet -osaston sihteeri Esa Tukiainen on samaa mieltä työsuojelun ja -terveyden tärkeimmistä ongelmista.
– Terveenä eläkkeelle meiltä on päässyt vain jokunen asentaja. Niska-, selkä- ja hartiavaivat ovat yleisiä.
Inlookin työsuojeluvaltuutettu Esa Tukiaisen mukaan lyhyen sairasloman omailmoitus on toimiva käytäntö.
Penttinen on joutunut jättämään tekonivelpolvileikkauksen jälkeen varsinaiset asennustyöt ja työskentelee nyt Tukiaisen työparina Inlookin keskusvarastolla Helsingin Herttoniemessä.
– Kun lopetin sisäkattotyöt, sen jälkeen alkoi jomottaa selkää ja hartioita. Polvi ei hajonnut työn takia, olen tehty sen verran heikoista osista, Penttinen vitsailee.
Viimeisimpiä työsuojelu-uudistuksia ovat olleet katon proppauksessa käytettävät umpisuojalasit ja proppukoneeseen kytketty imuri.
– Suurin osa pääurakoitsijoistakin vaatii imurin käyttöä, Tukiainen sanoo.
– Ylöspäin propatessa se on hyvä laite. Se vähentää huomattavasti pölyä, Penttinen jatkaa.
Inlookin työterveyshuolto on huomattavasti lain vaatimaa vähimmäistasoa parempi. Mehiläisen työterveyshuolto ympäri maata on käytössä myös työstä riippumattomien vaivojen hoitoon.
– Käytössämme on liikunta- ja hierontasetelit. Työnantaja panostaa siihen, että ukot pysyvät kunnossa, Tukiainen ja Penttinen sanovat.
– Lääkäriin pääsee heti ja meillä voi olla 3 päivää sairaslomalla omalla ilmoituksella.
Tukiaisen mukaan sairasloman omailmoitus on toiminut hyvin. Luottamus on hyvä lääke lyhyissä sairaslomissa.
Korona ei ole pahemmin sotkenut Inlookin töitä. Vain parilla työmaalla urakat on jouduttu keskeyttämään koko työmaan mentyä kiinni tartuntojen takia.
Työmaakierroksille heti, kun on mahdollista
Penttinen ja Tukiainen kiertävät työmaita mahdollisimman paljon ympäri maata. Työmaakäynnit keskittyvät Helsinki–Tampere–Turku-alueelle, sillä rakentaminenkin keskittyy sinne. Työmaakäynnit ovat nyt käynnistyneet uudelleen.
– Meillä meni 2 vuotta hukkaan työmaakäyntien osalta koronan takia. Ainoa työmaa, missä pääsimme pandemian aikana käymään, oli Siltasairaalan ulkolippa, Penttinen toteaa.
– Välillä meitä pyydetään työmaalle käymään. Menemme mielellämme ja vastaanotto on ollut aina hyvä, Tukiainen sanoo.
Tukiainen ja Penttinen ovat ilmoittautuneet tämän kevään luottamushenkilöiden täydennyskurssille.
– Tilanteet elävät koko ajan. Kurssilta saa aina uutta tietoa, Tukiainen tähdentää.
– Siellä tutustuu uusiin ihmisiin ja samalla saa tietoa, miten muualla toimitaan.
Kunnon luottamushenkilövaalit
Inlook Oy on Suomen suurin sisäkattoasennuksia urakoiva yritys. Sisäkattojen lisäksi Inlook asentaa järjestelmäseiniä, väliseiniä sekä julkisivuverhouksia. Inlook-konserni toimii myös Ruotsissa ja Baltian maissa. Penttinen ja Tukiainen ovat noin 300 asentajan luottamushenkilöitä.
Inlookilla työsuhteet ovat yleensä pitkiä. Penttinen on ollut talossa lähes 35 vuotta. Parhaimmillaan Inlookilla työskenteli myös 3 Penttisen poikaa.
– Minulla on nyt kolmas kausi luottamusmiehenä, Penttinen sanoo.
Tukiainen on ollut Inlookilla töissä 6 vuotta, mutta rakennusalan työkokemusta on kertynyt jo 34 vuoden edestä.
– Olen nyt toista kautta työsuojeluvaltuutettuna. Sitä ennen olin varatyösuojeluvaltuutettu.
Vuodenvaihteessa uudistettuihin pesteihin oli kiinnostusta niin paljon, että luottamushenkilöistä päästiin äänestämään.
– Työsuojeluvaltuutetuksi oli ehdolla 3 ja luottamusmiesehdokkaita oli 5, Tukiainen kertoo vaaliasetelmista.
Äänestämisessä käytetty Rakennusliiton sovellus sai niin kehuja kuin moitteitakin. Sovellus toimi hyvin ja tulokset tulivat nopeasti muutamassa minuutissa. Työnantajakin kannusti vaalien toteuttamiseen sähköisesti.
– Meilläkin on töissä vanhaa porukkaa ja kaikilla ei ole niitä älykännyköitä, Penttinen muistuttaa.
– Pienen setvimisen jälkeen selvisi, että äänestämään pääsi myös tietokoneen kautta. Sovellus oli meillä käytössä ensimmäistä kertaa.
Penttinen ei kaipaa takaisin 300 kirjeen lähetysrumbaa. Etenkään kun postin perillemenoon ei voi tänä päivänä luottaa.
Päänavaus alakattotöiden tes-hinnoittelussa
Talonrakennuksen tessiin tuli nyt uudestaan alakattotöiden hinnoittelu. Tätä ennen alakattotöiden hinnoittelua ei ole ollut tessissä. Työnantajat käyttivät Sisäkattoyhdistyksen hinnastoa 1990-luvun loppupuolelle asti.
– Teimme isolla porukalla töitä tes-hinnoittelun eteen yli 20 vuotta, Inlookin pääluottamusmies, sisäkattoasentaja Aarne Penttinen toteaa.
Uusi hinnoittelu ei muuta merkittävästi palkkausta ainakaan Inlookilla.
– Teemme töitä etupäässä urakalla, Inlookin työsuojeluvaltuutettu, Helsingin Sisävalmistemiehet -osaston sihteeri Esa Tukiainen muistuttaa.
Inlookin pääluottamusmies Aarne Penttinen on tyytyväinen sisäkattohinnoittelun saamisesta tessiin parinkymmenen vuoden väännön jälkeen.
Tes-hinnoittelun uskotaan yhtenäistävän sisäkattoasentajien palkkoja yritysten välillä. Uudessa tessissä ei ole kovin montaa kattotyyppiä, mutta sitä pidetään hyvänä päänavauksena. Rakennusliiton omassa Talonrakennusalan urakkahinnoittelu 2021–2022 -vihkosessa on lisää epävirallisia kattotyyppihinnoitteluja, mutta vihkosen hinnat perustuvat edellisen tessin mukaisiin palkkausperusteisiin.
– Tällä hetkellä joka firmassa on omat hinnastot käytössä, Penttinen sanoo.
Urakkahinnoittelua on ollut laatimassa laaja joukko sisäkattoasennuksen ammattilaisia.
– Olemme kokoontuneet useiden firmojen luottamushenkilöporukalla moneen kertaan 20 vuoden aikana miettimään yhteistyössä tätä hinnoittelua, Penttinen tähdentää.
Tukiainen ja Penttinen muistuttavat, että tes-hinnoittelu on vasta pohjahinta töille.
– Jokainen asentaja ja asennusmesta on erilainen. Joskus joutuu menemään töihin kaatopaikalle. Työmiehen tehokkuuteen monet tekijät, Tukiainen sanoo.
– Kuvissa kerrokset näyttävät samanlaisilta, mutta ne eivät ole sitä käytännössä, Penttinen jatkaa.
Heikki Lehtonen on ensimmäistä kertaa sisätöissä. Työpaikkana Suomen ensimmäinen koronan takia käynnistetty sairaala.
Helsingin Herttoniemen varasairaala toimii vielä vähintään huhtikuun ajan.
Helsingissä Herttoniemen varasairaalan käytävillä sairaalatarvikerullakkoa työntää mies, joka on työelämässä tottunut pitämään pien tahrimia työhaalareita.
– Tulin tänne töihin perjantaina 7. tammikuuta, kun sairaalaa ruvettiin perustamaan, 67-vuotias eläköitynyt kermieristäjä, nykyinen toimitilahuoltaja Heikki Lehtonen kertoo.
Varasairaala käynnistettiin koronapandemian pahentuessa omikronmuunnoksen takia. Ensimmäiset potilaat otettiin sisään sairaalaan jo seuraavana maanantaina 10. tammikuuta. Varasairaalan ykkösosastolla on 62 potilaspaikkaa. Toinen 25-paikkainen osasto odottaa valmiudessa, mutta sitä ei ole otettu käyttöön.
Lehtosen työ oli alkuun hyllyjen täyttämistä sairaalatarvikkeilla ja potilasvaatteilla. Nyt hän valvoo, että tavaraa on riittävästi, tekee lisätilaukset sekä purkaa tiistaisin ja torstaisin tulevat tavaratoimitukset omille paikoilleen. Työ on kevyttä verrattuna kermieristäjän bitumirullien kantamiseen verrattuna.
– Kävelyä tulee paljon, kun kellarista asti haetaan tavaroita ja mennään osastolla edestakaisin.
Toimitilahuollossa Lehtosella on 2 työkaveria. He ovat väliaikaisesti lainassa Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista ja Laakson sairaalasta. Lehtosella ei ole aikaisempaa työkokemusta terveydenhuoltoalalta.
– Tämä on ensimmäinen sisätyöni, olin koko työurani ulkohommissa. On ollut äärimmäisen mielenkiintoista seurata, miten tällainen organisaatio pistetään pystyyn.
Pääosa varasairaalan henkilökunnasta on Helsingin kaupungin työntekijöitä muista työpaikoista. Lehtosen työkavereina on muun muassa pysäköinninvalvojia ja kirjastonhoitajia.
– Kaikki ovat tuntemattomia toisilleen. Täällä on positiivinen henki, ei ole mitään kuppikuntia.
Sairaalassa on huonot palkat
Lehtosen työkeikka on selventänyt, kuinka huonot palkat terveydenhuollon työntekijöillä on. Hoitoavustajien ja toimitilahuoltajien peruskuukausipalkka ylittää juuri ja juuri 2 000 euron rajan. Koulutetuilla hoitajilla on hieman paremmat palkat. Koronasairaalassa maksetaan 500 euron ylimääräinen kuukausilisä.
– Ihmettelen, miten näillä palkoilla pärjää. Pääkaupunkiseudulla sillä ei pysty tulemaan toimeen. Sen päälle on maksettava asumistukea, Lehtonen toteaa.
Sairaalan työntekijöiden vaihtuvuus on ollut suurta, sillä kaikki eivät kestä potilaiden kuoleman aiheuttamaa järkytystä. Hoitohenkilökunnan arvostus Lehtosen silmissä on noussut merkittävästi, kun hän on nähnyt kuinka raskasta työtä hoitajat tekevät.
Heikki Lehtonen katkaisi eläkepäivät sairaalakeikalla.
Herttoniemen varasairaalan työkeikka olisi varmasti mennyt Lehtoselta täysin ohi, ellei oma tytär, sairaalan hallinnollinen osastonhoitaja Päivi Hemming, olisi kysynyt töihin.
– Ei tällaista työtä olisi tullut mieleenkään lähteä hakemaan, Lehtonen sanoo.
Korona ja talvikelit vauhdittivat töihin lähtöä.
– Uimahallit ja muut liikuntapaikat olivat suljettuja. Ulkoilukin oli hankalaa, kun oli lunta ja jäätä. Vaimo on kotona etätöissä. Minun olisi pitänyt olla hiljaa etäkokousten aikana, Lehtonen sanoo.
Töissä pääsee juttelemaan työkavereiden kanssa.
Näillä näkymin varasairaala pidetään auki ainakin huhtikuun ajan ja mahdollisesti myös vielä toukokuussa.
Yksi mieluisimpia työtehtäviä on brunssitarpeiden haku sairaalan henkilökunnalle.
– Täällä järjestetään joka perjantai brunssi. Siellä myös keskustellaan siitä, mikä mättää töissä. Brunssi on pieni ele työnantajalta, mutta sillä saa valtavan positiivisen fiiliksen.
