Johdossa seuraavat 7 vuotta
Rakentaja-lehti 17.6.2022Työterveyslaitoksen pääjohtajana jatkava Antti Koivula pitää erikoisena viime aikojen keskustelua, jossa työterveyshuolto ja perusterveydenhoito asetetaan vastakkain.
– Tämä on nollasummapeliä. Jos työterveyshuollon rahoitus siirretään perusterveydenhoitoon, tarkoittaa se samalla 2,1 miljoonaa uutta asiakasta perusterveyden puolelle, Antti Koivula toteaa.
Koivula valittiin keväällä uudelleen 7 vuoden pätkävirkaan Työterveyslaitoksen johtoon. Työpsykologia ja työelämän kehittäminen – erityisesti johtamisen kehittäminen – on ollut Koivulalle tärkeää jo opiskeluajoista lähtien.
Osaamiselle on ollut tarvettakin. Kun Koivula aloitti ensimmäistä kierrostaan TTL:n johdossa vuonna 2015, TTL:n rahoituksesta tiputettiin 5 miljoonaa euroa pois. Yli 100 ihmistä piti irtisanoa.
– Nyt rahoitustilanne on ihan hyvä ja henkilöstömäärä on noin 500. Tulevaisuudesta ei toki tiedä. Ensi vuonna on vaalit ja saa nähdä, mikä hallituksen kokoonpano silloin on. Toivottavasti työmme nähdään silloin edelleen tärkeänä, Koivula miettii.
Uudelleen nimitetylle Koivulallekin kakkoskierros on jo helpompi.
– Kun aloitin vuonna 2015, luulin, että minulla oli kuva suomalaisesta työelämästä ja sen haasteista. Oikeasti ei ollut. Nyt tiedän paremmin, vaikka tulevaisuus voi edelleen yllättää. Olemme eläneet poikkeuksellisia aikoja.
Koivulan mukaan hänellä on ollut pidempään ”fiilis”, että työn murros ja esimerkiksi ilmastonmuutos tuovat suoraan uusia kouluttautumistarpeita yhteiskunnassa.
– Pandemia, venäjän hyökkäys Ukrainaan, Nato, kaikki nämä ovat näyttäneet, että Suomessa on paljon luottamuspääomaa, joten vaikka muutosprosessista tuleekin vaikea, suomalaisten edellytykset selvitä siitä ovat hyvät.
Työterveyshuollolla tärkeä merkitys tulevaisuudessakin
– Työterveyshuolto Suomessa toimii hyvin ja sen kehittäminen on ollut pitkäjänteistä. Perusterveydenhuollon kehittäminen sen sijaan on ollut ailahtelevaa. Vierastan viime aikojen keskustelua, jossa perusterveydenhuollon toimimattomuus pannaan työterveyshuoltojärjestelmän syyksi, Koivula toteaa.
Koivulan mielestä olisikin tärkeää pohtia, miten järjestelmät toimivat yhdessä.
– Esimerkkinä se, millä tavoin työterveyshuolto tekee yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa siten, että ihmiset parantuvat nopeammin ja pääsevät myös takaisin töihin nopeammin.
Työntekijöiden mielenterveysongelmat ovat nousseet isoksi kysymykseksi. Työterveyshuolto hoitaa paljon niitäkin.
– Pitkän etätyöajan jäljiltä voi olla paljon piiloon jääneitä työkykyongelmia, jotka alkavat nyt tulla esiin. Etätoimistojen ergonomiapuutteet, mielenterveysongelmat, niistä olen eniten huolissani. Nuoret eivät saa pudota kelkasta ja vanhempien pitää jaksaa pidempään. Meillä on massiivinen työvoimapula, töissä olevat ovat kultaakin kalliimpia. Haluamme pitää huolta niistä, jotka ovat töissä. Kun meillä on samaan aikaan meneillään murros ja kutistuva työvoimareservi, työterveyshuollolle on suuri tarve.
Koivula näkee, että erityisesti rakennusalalla työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö on jotain, mitä ei saa menettää.
– Kun meillä on vanheneva työväestö, miten muuten saisimme ihmisten kropat kestämään raskasta työtä?
Rakennusala sai turhaan huutia koronasta
– Julkinen keskustelu vuosi sitten, kun työmailta löytyi paljon koronaa, oli todella epäreilua. Alan yrityksissä oli tehty paljon oikeita toimenpiteitä; mietitty työvuoroja ja rytmitystä, käytetty jopa koronakoiria. Lehdet revittelivät yhteismajoituksiin ja -kuljetuksiin liittyvillä tartuntaketjuilla.
Koivulan mukaan keskustelussa unohdettiin se, että rakennusalalla oli todella helppo jäljittää tartuntaketjut.
– Ja kaikki testattiin, niin kyllähän niitä tartuntoja silloin myös löytyi. Harrastuksista ja ravintoloista ei mitenkään saada tautia kiinni samalla tavalla.
Koivula kertoo, että kun hän osallistui kansainvälisiin viranomaiskokouksiin, kollegat maailmalta ihmettelivät, kuinka Suomessa pystyttiin pitämään työelämä toiminnassa lähes normaalisti.
– Suomi todella pystyi pitämään työpaikat auki aivan poikkeuksellisella tavalla. Meidän systeemissämme on voima, joka tulee työsuojelun ja työterveyshuollon osaamisesta. Fiksuja käytäntöjä vietiin kaikkiin yrityksiin samanlaisina.
Epävarmuuden aika jatkuu
– Odotan epävarmojen aikojen jatkuvan vielä joitain vuosia. Raaka-ainepula ja taloudellinen epävarmuus heijastuu mielialoihin työpaikoilla. Sen kanssa saadaan tehdä vielä paljon töitä. Myös koronan osalta eletään poikkeustilassa, normaaliin ei palata vielä, Koivula sanoo.
Koivulan mukaan varautumista mietitään työpaikoilla eri suunnista.
– Energiateollisuus on erilainen kuin esimerkiksi lannoiteteollisuus tai softafirma.
Työterveyslaitoksessa hyödynnetään koronan takia muodostettuja valmiusryhmiä pienin muutoksin.
– Ylläpidämme yhteistä tilannekuvaa. lisäksi on tärkeää varmistaa henkinen tuki työntekijöille esimerkiksi yhdessä työterveyshuollon kanssa. Kaikilla työpaikoilla on tärkeää kertoa työntekijöille, että meillä on suunnitelmat ja näin asiat hoidetaan. Se luo turvaa ja ihmisille tulee sellainen olo, että asiat ovat hoidossa.
Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Antti Kirves