Vierailija: Rakentajan työ ja terveys - Rakennusliitto

Takaisin

Vierailija: Rakentajan työ ja terveys

24.3.2022
Helsinki 25.1.2021 Riitta Työläjärvi, SAK Foto: Patrik Lindström

Raksahommissa riskejä riittää ja raskas työ vaatii raskaat huvit. Työterveyshuollosta pitäisi löytyä apuja ja eväitä terveellisempään työhön, elämään ja työelämään. Toimiiko sinun työpaikallasi työterveyspalvelut a) tosi hyvin b) nojoo  c) niin mistä olikaan kysymys?

Rakennusalalla sattuu ja tapahtuu. Ikävä kyllä myös tapaturmia, vakaviakin. Myös ammattitautitilastoissa keikutaan kärjessä. Työterveyshuollosta monilla tulee ensimmäisenä mieleen rutiininomaiset terveystarkastukset tai sairausvastaanotto, jonne pääsee helpommin ja nopeammin kuin terkkariin.

Kuitenkin juuri suuren riskin toimialalla, kuten rakentamisessa, voisi ennaltaehkäisevä työterveyshuolto parhaimmillaan olla pitkäaikainen kumppani terveellisemmän työn luomisessa. Rakennuksilla kiusana on pölyt, mölyt ja kemikaalit, suojavälineitä saattaa unohtua ja jalka lipeää liukkaalla telineellä. Ammattitaitoinen työterveys osaa ennakoida riskit ja rientää avuksi jo ennen kuin vahinko tai sairastuminen tapahtuu.

Työterveyshuollon toiminnan kivijalka on ns. työpaikkaselvitys, eli työolosuhteiden ja työyhteisön tilanteen kartoitus. Tarkastuksessa selvitetään työympäristön riskit ja annetaan neuvontaa niden minimoimiseksi. Selvitys päivitetään muutaman vuoden välein ja silloin, jos työolosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia. Selvitysvelvoite tulee kaikille työpaikoille työterveyshuoltolain perusteella, mutta toteuttamistavalle jää joustonvaraa. Suositeltavaa olisi, että selvitystiimiin osallistuu hoitajan ja lääkärin lisäksi työfysioterapeutti ja työpsykologi. Näin saadaan kartoitettua työergonomiaa, vähennettyä riskiä tuki- ja liikuntaelinsairauksille ja rasitusvammoille sekä ammattilaistukea sellaisen reilun työyhteisön rakentamiseen, jossa mielenterveys on huomioitu.

Työterveyshuollon suunnittelussa ja seurannassa tulisi aina olla mukana myös työsuojeluvaltuutettu. Hän on avainhenkilö välittäessään työtoveriensa huolia ja toiveita työnantajan ja työterveyshuollon suuntaan. Työsuojeluvaltuutettu voi työtoverinsa pyynnöstä toimia myös tukihenkilönä sairastumisten yhteydessä sekä työkykyongelmien selvittelyssä.

Sinun terveytesi on niin arvokas asia, että se ansaitsee parhaan mahdollisen suojelun. Rakennusalalla suuri osa työtehtävistä on ns. erityisen sairastumisen vaaran töitä, jolloin lakiin perustuen tarvitaan terveysseurantaa esimerkiksi kuulokäyrän tai kemikaalialtistumisen tutkimiseksi sekä sairastumisten estämiseksi.

Suuri haaste on terveysseurannan toteutuminen silloin, kun raksalainen tekee pätkä- tai silpputöitä. Rakennusliitossa onkin pohdittu ratkaisua tähän ongelmaan esimerkiksi terveystarkastusrekisterin avulla. Rekisteristä voisi vaikkapa tekstiviestillä lähteä kutsu terveystarkastukseen silloin, kun edellisessä tarkastuksessa määritelty tarkastusväli on kulunut.  Tällä hetkellä seurantatarkastukset jäävät liian usein käytännössä toteutumatta etenkin silloin, kun työnantaja on vaihtunut.

Työterveyshuollon päätarkoitus on estää työntekoa aiheuttamasta haittaa terveydelle ja työkyvylle. Työ voi olla myös voimavara: turvallinen ja kuormitukseltaan sopiva työ tuo paitsi leivän pöytään, myös onnistumisen iloa sekä mukavan yhteisön, johon kuulua. Työterveyshuolto auttaa vahvistamaan näitä voimavaratekijöitä työssä.

Työterveyshuolto voi jelppiä raksalaista pitämään huolta omasta terveydestään muulloinkin kuin työssä. Terveystarkastuksissa huomioidaan verenpaineet, terveellinen ravinto sekä riittävä lepo ja uni. Esimerkiksi unihäiriöt ovat kiireisessä elämänrytmissämme nousseet uudeksi kansantaudiksi, jolla on monia haitallisia vaikutuksia hyvinvointiin. Tupakkatuotteet eivät edistä kenenkään terveyttä kuten hyvin tiedämme, eikä alkoholi ole stressi”lääkkeistä” toimivin. Yhä edelleen näemme jopa vakavia työtapaturmia, joissa alkoholilla on ollut osuutta asiaan.

Parhaimmillaan työterveyshuollosta löytyy oma tiimi, jonka puoleen voi luottamuksella kääntyä muissakin kuin suoraan työhön liittyvissä terveyspulmissa. Oman työpaikan sopimus määrittelee sen laajuuden, missä työterveyshuollon palveluita voi käyttää.

Kannustaisin neuvottelemaan kattavia työterveyshuollon sopimuksia: tärkeintä on tietysti ihminen eikä raha, mutta työnantajan talousjohtoa varmasti ilahduttaa vähentyvät sairauspoissaolot ja työkyvyttömyysjaksot, joita voimme saavuttaa laadukkailla ennaltaehkäisevillä ja työkykyä tukevilla palveluilla. Investointi työterveyteen maksaa itsensä takaisin korkojen kera.