Helteessä on sietämistä - Rakennusliitto

Takaisin

Helteessä on sietämistä

17.6.2022

Ovatko miehet liian herkkiä kestämään kuumuutta?

Rakentamisessa suojavarusteet lisäävät lämpökuormaa. Se pitää ottaa huomioon helteellä taukoja lisäämällä.

Kuumuus kuormittaa kaikkia, mutta työskentely kuumassa ilmanalassa lisää terveysriskejä. Hikoilu lisääntyy, mikä aiheuttaa neste- ja suolatasapainon järkkymisen. Väsyttää, päätä särkee ja sydämestä ottaa.

Ikääntyminen heikentää kuumansietoa. Yli 45-vuotiailla on havaittu kuumuuden aiheuttavan enemmän haittoja. Yleiskunnolla on myös merkitystä kuumansietoon.

– Miehet ovat hieman naisia alttiimpia lämpösairauksille. Ero saattaa johtua enemmänkin psykologisista syistä ja käyttäytymistekijöistä kuin fysiologisista eroista sukupuolten välillä, Työterveyslaitos TTL:n vanhempi tutkija Sirkka Rissanen toteaa Kuumat työpaikat – lämpötilan vaikutukset työssä -webinaarissa.

Varsinaisia ohjearvoja kuumatyölle ei ole. Mikäli työtilan lämpötila ylittää 28 astetta, työsuojeluviranomaiset suosittelevat 10 minuutin taukoa työtuntia kohti. Yli 33 asteen työskentelylämpötilassa suositellaan 15 minuutin taukoa työtuntia kohti.

– Kuumassa työskentely vähentää huomattavasti työntekijöiden työviihtyvyyttä ja motivaatiota.

Tarkkaavaisuus heikkenee ja tapaturmariski kasvaa merkittävästi. Rakennusalan tuottavuuden laskua kuumuudessa työskennellessä ei ole tutkittu. Rissasen mukaan ulkomaisten tutkimustulosten mukaan tuottavuus laski 14 prosenttia, kun lämpötila oli yli 32 astetta.

Rakennustyömailla sosiaalitilat lämpiävät lähes saunamittarilukemiin hellejaksojen aikana. Viileällä taukotilalla on tutkimusten mukaan iso merkitys elimistön jäähtymisen kannalta.

– Kun taukotilan lämpötila oli alle 23 astetta, selvää iholämpötilojen laskua tapahtui taukojen aikana.

Vesi on paras janojuoma

Vesi on paras nesteytysjuoma helteellä. Monipuolinen ravinto takaa yleensä tarvittavan suolatasapainon elimistössä.

– Nestettä ei kannata juoda paljon kerralla, koska vatsasta neste siirtyy elimistöön viiveellä. Juomaa kannattaa nauttia 1–2 desilitraa 15–20 minuutin välein. Yli 1,5 litraa tunnissa ei pidä juoda, jotta ei mentäisi ylinesteytyksen puolelle, Rissanen muistuttaa.

Ylinesteytys voi aiheuttaa väsymystä ja lihasheikkoutta. Kuumuuden lisäksi työpaikalla on seurattava myös ilman suhteellista kosteutta. Trooppinen sää heikentää hikoilun jäähdyttävää vaikutusta. Tuulettimilla ja ilmanvirtauksella voidaan lisätä työpaikan jäähdytystä.

Rissanen suosittaa työnkiertoa viileiden ja kuumien työpisteiden välillä. Kosteutta siirtävillä suojavaatteilla voi jonkin verran helpottaa tilannetta.

– Varsinkin uusia ja kesätyöntekijöitä pitää ohjeistaa kuumatyöhön.

TTL:n työlääketieteen poliklinikan ylilääkäri Satu Soini muistuttaa, että kuumatyöhön pitää totutella.

– Monilla on kokemusta siitä, kun talvella ulkomaanmatkalla tuntuu kuumalta, vaikka lämpötila ei olisikaan korkea. Ensi kertaa kuumatyöhön tulevalle on annettava aikaa mukautumiselle.

– Mustat bitumikermikatteet hohkavat lämpöä. Peltikatoilta tulee rajua lämpösäteilyä. Käytämme avoliekkiä huopakatoilla ja kaadamme kuumaa 230-asteista bitumia kannusta, Kattava Oy:n toimitusjohtaja Jarno Mikkola listaa kattotöiden kuumuuskuormaa.

Lisälämpökuormana työntekijöillä on suojavaatteet. Mikkolan mukaan uusia työntekijöitä yritetään sijoittaa aluksi kevyempiin tehtäviin ja tuntitöihin. Urakkaporukassa aloitteleva katontekijä voisi joutua liian kovaan lämpörääkkiin.

– Paras lääke kuumassa työskentelyyn on se, että voi tulla joustavan työajan puitteissa töihin. Monesti miehet aloittavat purkutyöt aamulla kello 4–5:n maissa. Työpäivä päättyy silloin jo puolilta päivin.

Taukotiloihin jäähdytystä

Ilmastonmuutoksen vuoksi keskilämpötila on noussut Suomessa yli 2 astetta 20 vuoden aikana. Hellehuippuja oli 30–50 päivänä vuosina 2019–2021

– Ulkotyötä tekevät ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Helteen lisäksi kaamosoireilu, masennus ja sateiden takia sattuvat liukastumiset tulevat lisääntymään, maalaus- ja vedeneristysalan sopimusalavastaava Kari Koivunurmi sanoo.

Muuttuva ilmasto suosii hyttysten ja punkkien levittämien tautien yleistymistä. Rakennusten kosteusvauriot lisäävät homealtistuksia etenkin remonttikohteissa.

– Lämmin, märkä ilma voi vaikuttaa siihen, miten iho reagoi erilaisiin kemikaaleihin eli ne imeytyvät helpommin.

Koivunurmen mukaan sosiaalitilojen viilennyksessä on vielä kehittämisen varaa.

– Mestareiden kopeissa on nykyään jo jäähdytyslaitteet. Miehistötiloista ne yleensä puuttuvat. Rakennustyön asetuksen uudistustyössä haluamme, että jäähdytyksen tarve huomioidaan jatkossa.

Ranskassa rakennusalan järjestöt ovat jo sopineet määräyksistä, jotka otetaan käyttöön ulkolämpötilan noustessa yli 30 asteeseen. Työntekijöillä on esimerkiksi mahdollista saada työttömyyskorvausta helleaallon aiheuttaman katkoksen takia.

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen