Menikö putki pitkäksi?
Rakentaja-lehti 19.8.2022Alkoholinkäyttö aiheuttaa edelleen valtavia murheita työyhteisöille ja yksilöille.
Mistä sen tietää, meneekö alkoholia liikaa? Netti on täynnä kaikenlaista laskuria, mutta kaksi asiaa nousee ylitse muiden; jos itse alkaa miettiä omaa kulutustaan tai jos joku läheinen uskaltaa avata suunsa.
Näin neuvoo Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Sirkku Martti.
– Työterveystarkastuksissa tehdään usein AUDIT-kyselyjä alkoholinkäytöstä. Se voi myös toimia jonkinlaisena laukaisijana asian pohtimiseen. Moni pelkää stigmaa ja leimautumista, joten vaatii rohkeutta kysyä itseltään, onko alkoholin kanssa ongelmaa.
Näkyy työssä ja työturvallisuudessa
– Me emme ole työpaikalla eri persoonia, vaan se mitä tapahtuu kotona, vaikuttaa myös työpaikalla. Alkoholin riskikuluttaja voi miettiä, että mitä se haittaa, jos illalla otan muutaman, kun pää on selvä aamulla. Kognitiivisiin taitoihin sillä voi kuitenkin olla merkittävä vaikutus, Martti kertoo.
Uni häiriintyy alkoholista ja unella on suuri vaikutus ihmisen toimintakykyyn. Kun alkoholinkäyttö on säännönmukaista, aivojen voimavarat eivät pääse uudistumaan.
– Unettomat myös itselääkitsevät itseään alkoholilla. Alkoholiin kasvaa pikkuhiljaa toleranssi, eikä se enää tuo samaa rauhoittavaa vaikutusta vaan rikkoo unirytmin.
Tämä kaikki vaikuttaa esimerkiksi reaktionopeuteen ja myös keskittymiskyky ja ympäristön huomiointi kärsii.
– Rakennusalalla tehdään fyysistä työtä. Mitä fyysisempi ala, sitä suuremmat riskit työkavereille ja itselle, jos toimintakyky on heikentynyt. Työnantajalla on valtava työsuojelullinen vastuu, mutta myös joka ikisellä työntekijällä on vastuu noudattaa ohjeita ja säilyttää toimintakykynsä.
Puuttuminen kannattavaa, mutta vaikeaa
Alkoholinkäyttö aiheuttaa työpaikoilla vuosittain noin 500 miljoonan euron kustannukset. Se on melkoinen summa. Suomessa työikäisistä miehistä 8 % ja naisista 2 % kärsii alkoholiriippuvuudesta (eli riskikäytön vakavimmasta muodosta). Heistä 60 % on töissä
Hoitopolku ei tällä hetkellä toimi kovin hyvin. Hoidon saatavuus julkisella puolella on heikko.
– Työnantajilla pitäisi todella olla intressi tehdä asialle jotain. Työterveyshuollossa asioita otetaan puheeksi ja esimerkiksi A-klinikkasäätiö kouluttaa työpaikkoja tunnistamaan ongelmia ja toimii monessa paikassa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa myös hoidon osalta. Silti usein siinä vaiheessa, kun työntekijän ongelma huomataan ja siihen puututaan, ollaan jo vuosia myöhässä, Martti sanoo.
– Varhainen puuttuminen toisen ihmisen alkoholinkäyttöön ei ole helppoa. Kaikkia työntekijöitä mutta erityisesti esimiehiä pitäisi kouluttaa ja tukea valtavasti enemmän siitä, miten yleistä päihdekäyttö Suomessa on.
Työkaverit voivat olla avainasemassa tilanteen huomaamisessa.
– Se joku, joka kysyy miten voit, mitä sulle kuuluu, onko kaikki hyvin? Olemme mielenterveysasioiden kanssa jo päässeet siihen, että niistä voi puhua arkipäiväisesti. Voisimmeko päästä samaan alkoholin osalta?
Martin mukaan hoitoonohjausvaiheessa ihmisellä on usein ollut jo 7–10 vuotta alkoholiriippuvuus, jolloin hoitoennuste ei ole järin hyvä.
Mutta alkoholismista voi myös parantua.
– Kunhan siihen päästään ajoissa kiinni. Ennen kuin ihmiseltä on mahdollisesti jo mennyt perhe, talous ja työpaikka. Työpaikka ja perhe tukevat kuntoutusta.
Martti kehottaa kaikkia työpaikkoja pohtimaan tapoja, joilla ihmisiä pystyttäisiin auttamaan ajoissa.
– Jos työnantaja tekee intervention eurolla, siitä tulee 2 euroa takaisin. Reilu puolet siitä 500 miljoonasta eurosta, joka nyt menetetään alkoholin takia, olisi mahdollista saada takaisin. Tämä on kaikkien asia.
Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Jukka Nissinen