Rakennusliiton läntisin toimipiste Turussa on se tommiläntisin.
Palveluneuvoja, jäsenyysasiantuntija Sirpa Marttilalla on pitkä kokemus ammattiliitossa työskentelystä, sillä hän työskenteli AKT:n Vaasan aluetoimistossa 26 vuotta.
– Tulin Rakennusliittoon vuonna 2016. AKT:n toimisto oli samassa rakennuksessa.
Marttilan mukaan ammattiliiton jäsenten tarpeet ja murheet ovat samanlaisia niin rakennustyömailla kuin logistiikassakin. Koronasta huolimatta Vaasan palvelupiste on normaalisti avoinna maanantaisin ja muulloin voi käynnistä voi sopia puhelimitse.
– Työnkuvani on hieman erilainen kuin aikaisemmassa työpaikassa. Työskentelen jäsenrekisterissä ja koulutan meidän jäsenpalvelutiimiämme, Marttila kertoo.
Tämän vuoden alussa jäsenmaksu-uudistus sekä A-kassan aloittaminen ovat työllistäneet merkittävästi liiton jäsenrekisterin työntekijöitä.
– Kun uusi jäsen liittyy Rakennusliittoon ja ruksaa myös liittymisen A-kassaan, jäsenyystiedot välittyvät samalla myös työttömyyskassalle, Marttila sanoo.
Pitkä kokemus ay-kentästä avaa erinomaisen näkökulman edunvalvontaan.
– On hyvä tuntea historia, mutta samalla pitää mennä eteenpäin. Maailma muuttuu ja meidän siinä ohessa, Marttila tiivistää.
– Edunvalvonta ja sen toteuttaminen on meidän ydinjuttumme.
Aluetoimitsija Pasi Penttilää ottaa koronan takia pattiin erityisesti se, että tapahtumien järjestäminen on mahdotonta.
– Aloitin työt Rakennusliitossa marraskuussa 2016. Tein aiemmin etupäässä putkisaneerauksia Vaasassa sekä Seinäjoella toimineessa LVI-alan yrityksessä, jossa toimin yrityksen pääluottamusmiehenä. Talotekniikka onkin oma alani myös liitossa.
Penttilän työnkuvaan kuuluvat myös työturvallisuuskorttikoulutukset ja alueen oppilaitoskäynnit.
– Pääsin syksyllä käymään muutamissa kouluissa, mutta suurin osa opiskelijoista oli työharjoitteluissa.
Työmaakäyntejä on kohdistettu enemmän pienemmille työmaille ja infrapuolelle.
Aluetoimitsija Jere Hyytinen on Vaasan toimiston nestori, sillä hän on aloittanut työt liitossa jo maaliskuussa 2015.
– Olin aiemmin Peabilla rakennusmiehenä. Työmaiden yhteysmiehenä olin 6–7 vuotta.
Työmaiden yhteysmiesten valinnat ovat yhtä vaikeita Vaasan seudulla kuin muuallakin.
– Isoissa ja vakiintuneissa firmoissa valinnat onnistuvat, mutta muualla on hankalaa.
Hyytinen kuuluu oikeusjuttujen valmistelutiimiin.
– Varsinkin Etelä-Pohjanmaalla on vielä voimissaan se perinne, että isäntä sanoo miten asiat menevät. He ovat jyrkkää ja omasta mielestään oikeassa olevaa porukkaa.
Koronapandemia on aiheuttanut sellaisen ongelman, että luottamushenkilökoulutuksiin olisi tulijoita.
– Aikaisemmin kurssi-isäntänä jouduin paukuttamaan, että lähtekää kurssille. Paine on nyt kasaantunut.
Teksti: Jukka Nissinen taustakartta: Maanmittauslaitoksen Vanhat kartat -palvelu
Keväällä 2020 koko Suomi ja maailma olivat uuden tuntemattoman edessä. Täysin ymmärrettävästä syystä tapahtumat laitettiin jäihin ja kokoontumisrajoituksia asetettiin. Nyt aikaa on kulunut jo toista vuotta, ja etenkin tapahtuma-ala on ollut koko tämän ajan veitsenterällä. Onneksi kuitenkin hetkittäisiä valonpilkahduksia on ollut ja joitain tapahtumia on saatu järjestettyä. Erikoisjärjestelyiden avulla myös isompia tapahtumia on toteutettu. Tietoisuus koronasta on lisääntynyt. Kukaan ei tiedä kuinka kauan vielä painimme tilanteen kanssa. Olennaisinta on tasapainon löytämisessä on tapahtumien järjestelyt sekä osallistujien vastuullinen toiminta.
Myös Rakennusliitossa tapahtumien peruuttaminen ja siirtäminen on tullut enemmän kuin tutuksi. Erikoisjärjestelyt, kuten esimerkiksi etäyhteydet ylimääräisessä liittokokouksessa tuovat haasteita, mutta myös kehittävät toimintaa. Rajoitukset pakottavat keksimään uusia tapoja edistää asioita, mutta ne ovat myös sijoitus tulevaan. Kun (tai jos) korona on joskus ohi, ovat etäyhteydet tulleet jäädäkseen ja osallisuus etänä osa arkea. Uskon, että myös liiton toiminta on monipuolisempaa, kattavampaa ja tavoittaa helpommin isomman osan jäsenistöstä. Tämä, jos jokin on erittäin tervetullutta liiton toimintaan!
Raksanuoren tulevaa toimintaa
Raksanuorten toiminnan tulevaisuus on pääpiirteittäin selvä: toimintaa on tarkoitus siirtää enemmän ja enemmän alueelliseksi, jotta se tavoittaisi mahdollisimman suuren osan Rakennusliiton nuorista jäsenistä. Hauskanpito yhdessä muiden alueen rakennusalan nuorten työntekijöiden kanssa auttaa verkostoitumaan, mutta myös kehittää aluekohtaista toimintaa toivomusten mukaiseksi. Mitä enemmän nuoret samalta alueelta toimivat yhdessä, sitä isompi osa saa äänensä kuulumaan liiton toiminnassa.
Valtakunnallisista koko Suomen tapahtumista ei kuitenkaan luovuta, vaan tarkoituksena olisi järjestää muutama koko maan kattava tapahtuma, jossa päästään tapaamaan koko Raksanuorten kirjo. Muun muassa jokavuotinen Beachfutiksen SM Kalajoella pysyy ohjelmistossa. Raksanuoret ovat palloilleetkin Kalajoella jo 12 vuotena peräkkäin, joten edes korona ei saanut tätä perinnettä pysäytettyä.
Toinen valtakunnallinen tapahtuma on Raksanuorten toiminnansuunnittelu -päivät Tahkolla 19.–21.11. Toiminnansuunnittelu on suurin Raksanuorten tapahtuma, jossa suunnitellaan Rakennusliiton nuorisotoimintaa, annetaan nuorten jäsenten äänen kuulua, kerrotaan liiton tuoreimpia kuulumisia, pidetään hauskaa ja syödään hyvin. Tapahtumassa kartoitetaan, minkälaista toimintaa nuoret alueilleen haluavat. Lisäksi Tahkon kylpylä on jäsenten käytössä koko viikonlopun ajan.
Ohjelmassa on myös keilausta sekä yksityiskeikka, jonka artisti selviää myöhemmin. Ruoat ja majoitukset ovat ilmaisia ja matkakulutkin korvataan. Tapahtuma on suunnattu kaikille Rakennusliiton 18–35-vuotiaille A-jäsenille. Ilmoittautumaan pääsee Rakennusliiton nettisivuilta löytyvästä ilmoittautumislomakkeesta. Ole nopea, sillä paikkoja on vain rajoitettu määrä.
Summa summarum: nykyinen koronatilanne on loppujen lopuksi verrattain hyvin sovitettavissa Rakennusliiton nuorisotoimintaan ja strategiaan. Toimintaa ja tapahtumia on helpompi järjestää paikallisesti, sillä myös rajoitukset ovat paikallisia ja aluekohtaisia, joten niiden puitteissa on helpompi toimia riskit minimoiden. Syksystä ja keväästä tulee taatusti kiireiset, sillä kaikilla on taatusti patoutumia koronasta johtuvien peruuntumisien vuoksi, mutta muistetaan pitää järki päässä eikä unohdeta, että taistelu tautia vastaan ei ole ohi!
Työelämä muuttuu ja rakentajatkin tarvitsevat monenlaisia uusia, digitaalisia taitoja. Tähän tarpeeseen liitto vastaa osallistumalla SkillPlus-koulutusohjelmaan. Pilottikoulutuksissa huhti-toukokuussa koulutettiin 22 luottamushenkilöä ja nuorta aktiivia. Ensi syksystä alkaen on tarkoitus kouluttaa noin 250 liiton jäsentä lisää lähi- ja etäkoulutuksissa.
Digitaitoja tarvitaan esimerkiksi työnhaussa ja työpaikan sisäisessä viestinnässä. Näiden taitojen puutteet ovat nousseet voimakkaasti esiin liiton jäsenille tehdyissä osaamistarvekartoituksissa.
Koulutuspäällikkö Juhani Lohikoski kertoo, että kun töissä otetaan käyttöön uusia järjestelmiä, se on toisille helppoa ja tuntuu toisille lähes mahdottomalta. Vaikka ammattitaito omassa työssä on hyvä, digitaalisten palveluiden kanssa pärjääminen vaatii lisäkoulutusta.
– Osaamiskartoituksessa joku kertoi, että pitää ottaa nuorempi kaveri mukaan tukkuun, kun ei tajua sähköisistä tilauksista mitään, Lohikoski kertoo.
Työelämä- ja koulutusasiantuntija Laura Waldén lisää, että työelämässä selviämisen lisäksi digitaidot ovat myös kansalaistaitoja. Ne lisäävät yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuuksia.
– On tärkeää, että olemme liittona tukemassa näissä taidoissa. SkillPlussaan osallistuminen vaatii tietokoneen peruskäyttötaitoja, mutta jatkossa aiomme kouluttaa erikseen myös näitä perustaitoja.
Uusia eväitä työpaikan viestintään
Yksi pilottikoulutuksen osallistujista oli jyväskyläläinen Marjo Valkonen. Hän on laatoittaja ja Laatulattiat Uusimaa Oy:n pääluottamusmies. Laatoittajan työssä digilaitteita ei vielä juuri käytetä, mutta pääluottamusmiehen tehtävä ja nyt koronaepidemia ovat pakottaneet Valkosen ottamaan pieniä digiloikkia.
– Minähän olen ihan käsi noissa digihommissa, olen semmoinen vanhanaikainen kynä ja paperi -ihminen, Valkonen nauraa.
SkillPlus-koulutuksesta Valkonen sai lisää eväitä työpaikan viestintään ja erilaisten älylaitteiden käyttämiseen sekä tutustui tietoturva-asioihin, koneoppimiseen ja tekoälyyn. Hän kehuu erityisesti kouluttaja Kim Kataisen rauhallista ja ymmärrettävää tyyliä. Digislangia ei koulutuksessa viljelty.
Vaikka koulutus pidettiin etänä, kyse ei ollut kuivakkaista kalvosulkeisista. Luottamushenkilöiden ryhmässä oli yhdessä tekemisen meininki ja kokemuksia jaettiin aktiivisesti.
– Hyvä, kun pystyttiin jakamaan tietoja keskenämme, miten esimerkiksi viestintä toimii eri työpaikoilla.
Valkonen kertoo, että SkillPlus-koulutuksesta on hyötyä myös työelämän ulkopuolella. Se sai hänet miettimään etenkin tietoturvaan ja yksityisyyteen liittyviä asioista.
Teksti: Salla Virtanen Kuva: Johanna Hellsten
SkillPlus-koulutusohjelma
SkillPlus-koulutusohjelmassa koulutetaan digitaitoja noin 300 Rakennusliiton jäsenelle.
Koulutusohjelmaa rahoittaa Google.org-säätiö ja sen toteutuksesta Suomessa vastaa Työväen Sivistysliitto TSL.
Rakennusliiton jäsenille avoin haku ohjelmaan käynnistyy syksyllä.
Vuoden 2019 liittokokous velvoitti Rakennusliiton hallituksen valmistelemaan esityksen Rakennusliiton uudeksi jäsenlähtöiseksi organisaatiomalliksi. Hallitus perusti 16 jäsenestä koostuvan Muutos 2023 -työryhmän esitystä valmistelemaan. Työryhmä koottiin alueiden edustajista.
Miksi tarvitaan uusi organisaatiomalli? Helppo vastaus on, että nykyinen on 100 vuotta vanha ja syntynyt täysin toisenlaisen maailman haasteisiin. Toisaalta nuorien jäsenten arvomaailma on muuttunut. Aikaa ei haluta käyttää rutiinikokouksissa vaan mielekkään toiminnan parissa. Lyhyesti: Tavoitteena on vähemmän byrokratiaa ja enemmän toimintaa jäsenten puolesta.
Hallinnon pyörittämisestä mielekkääseen toimintaan
Työryhmässä varapuheenjohtajana ja sittemmin puheenjohtajana on toiminut raudoittaja Pete Risku, Skanska Talonrakennuksen alueyksikön pääluottamusmies Hämeestä. Hän esitteli työryhmän väliraportin toukokuussa kokoontuneelle Rakennusliiton ylimääräiselle liittokokoukselle.
– Tavoitteena työryhmällä on ollut helpottaa sääntömääräisyyden pinnettä, jota monissa osastoissa koetaan, Risku sanoo.
Risku huomauttaa, että usein osastojen kokouksissa työelämässä olevien jäsenten kannalta olennaiset asiat käsitellään vasta kokousjärjestyksen kohdassa ”muut esille tulevat asiat”. Aikaa käytetään rutiinien puimiseen, jäsenille merkityksellisten asioiden sijaan.
Myös jäsenten tasavertaisuudesta tulee ammattiliitossa huolehtia. Ei voi olla niin, että osa jäsenistä joutuu tekemään järjestötyötä omilla rahoillaan.
– Isojen ja pienien osastojen jäsenillä tulee olla samanlaiset mahdollisuudet osallistua liiton tapahtumiin. Pienellä osastolla ei rahat riitä välttämättä edes lähettää edustajia niihin, Risku sanoo.
Rakennusliiton jäsenmäärä on ollut laskusuunnassa. Mitä itse pidät tärkeänä muutoksena tuo kehityksen kääntämiseksi?
– Liittoon liittyminen täyty tehdä helpommaksi monin tavoin, myös jäsenmaksun osalta. On myös tärkeää kertoa jäsenille, miksi liittoon kannattaa kuulua. TES on meidän päätuotteemme, mutta sitä ei aina ymmärretä, eikä se ole kovin helppo ”myytävä”. Ylipäätään olisi hyvä saada työmaiden sosiaalitiloihin keskustelua esimerkiksi työehdoista, ettei aina puhuttaisi vaikka lätkästä.
Mitä Muutos 2023 -työryhmän puheenjohtaja sitten pelkää, odottaa tai toivoo, kun ehdotuksesta alkaa jäsenkeskustelu?
– Pelkään suoraa tyrmäystä. Jokin tämän suuntainen muutos on joka tapauksessa väistämätön. Toivomuksena puolestaan se, että tästä alkaisi avoin ja hyvä keskustelu siitä, mitä kaikkea voidaan tehdä, jos sadat sääntömääräiset kokoukset poistuvat ja tilalle saadaan esityksessämme kuvattua vapaamuotoisempaa toimintaa.
Onko sinulle jo esitetty kysymyksiä Muutos 2023-ryhnän esityksestä?
– Minulta on kysytty, kuinka tämä vaikuttaa olemassa oleviin osastoihin. Olen vain todennut, että ei edes liittokokous voi esimerkiksi lopettaa toisen yhdistyksen toimintaa. Kaikki osastot tekevät päätöksensä itsenäisesti, Pete Risku muistuttaa.
Kuinka tästä eteenpäin?
Muutos 2023 -työryhmän esityksestä käydään laaja jäsenkeskustelu mm. syksyn aikana alueellisissa tilaisuuksissa. Muutostyöryhmä kehittää ehdotustaan kertyvän palautteen myötä.
Keskustelulle on hyvin aikaa, sillä asioista päättää keväällä 2023 kokoontuva Rakennusliiton 25. liittokokous.
Rakennusliiton jo kahdesti siirtynyt ylimääräinen liittokokous pystyttiin järjestämään koronaturvallisuus huomioiden 22.5.2021 Vantaalla ja 7 muulla paikkakunnalla. Kokouksen avasi perinteisiin tapaan liiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.
– Viimeksi olemme kokoontuneet ylimääräiseen liittokokoukseen vuonna 1992. Silloin kokousta pidettiin 1990-luvun talouslaman kurimuksessa. Liiton rahat olivat loppumassa. Sääntöjä piti muuttaa, eli alettiin periä työttömyyspäivärahasta jäsenmaksua. Taloutta pystyttiin jonkun verran paikkaamaan sillä. Vuonna 1993 jäsenistä 60 prosenttia oli työttöminä. Se oli rankkaa aikaa, Harjuniemi muisteli.
Harjuniemen mukaan vuonna 2019 liittokokouksessa sääntömuutostyö jäi kesken. Liiton hallitus on valmistellut muutoksia kokouksen jälkeen ja tehnyt yksimielisiä esityksiä liittokokoukselle.
– Ne muutokset ovat nimenomaan sieltä jäsenen edun vinkkelistä mietittyjä, Harjuniemi sanoi.
Tällä kertaa kysymys ei ole liiton rahoista.
– Liitto ei tällä hetkellä tarvitse jäseniltään lisää rahaa, mutta liitto tarvitsee lisää voimaa. Se voima ei tule rahasta, voima tulee jäsenistä. Liitto on työehtosopimus. Jäsenet ovat liittyneet ammattiliittoon tehdäkseen työehtosopimuksen. Yhteisen sopimuksen, joka kattaa kaikki ja luo turvaa kaikille, Harjuniemi totesi.
Viime aikoina työnantajaosapuoli on hyökännyt voimakkaasti yleissitovia työehtosopimuksia vastaan. Teknologiateollisuus on vaatinut luopumista yleiskorotuksista ja luottamusmiehen ohittamista neuvotteluissa.
– Omanarvontuntoinen ammattiliitto sanoo, että ei käy. Työehtosopimusta ei tehdä, ellei liitolla ole voimaa eli jäseniä. Ja jäseniä pitää olla mieluummin paljon kuin vähän. Nyt kun tes-järjestelmä on asetettu rankalla tavalla kyseenalaiseksi, mistä se kertoo? Arvioidaan, ettei ay-liikkeellä ole voimaa painostaa. Silloin jokaisen liiton on mietittävä, miten järjestäytymisastetta parannetaan, Harjuniemi muistutti.
Harjuniemi sanoi, ettei hyvinvointiyhteiskunta ole syntynyt pohjoismaihin pyytämällä vaan vaatimalla.
– Yksin voi pyytää, joukossa voi vaatia. Ne esitykset, joita täällä on käsittelyssä, tuottavat tilanteen, joka ei ole keneltäkään pois. Päin vastoin, Harjuniemi sanoi.
Yksinyrittäjät liiton turvaan
Aiemmin liiton ja osastojen säännöissä todettiin jäsenedellytyksenä, että henkilön tulee työskennellä liiton sopimusaloilla työntekijänä tai toimihenkilönä. Määritelmä yksinkertaistettiin muotoon sopimusaloilla työskenteleviksi.
Jo nykyisin liiton jäsenenä on paljon muun muassa pienillä omakoti- ja mökkityömailla työskenteleviä ammattilaisia, jotka eivät ole jatkuvassa palkkatyösuhteessa. On järkevää, että myös nämä yksinyrittäjät voivat liittyä liittoon.
Hallitukselle päätösvaltaa jäsenmaksusta
Aiemmin sääntöjen mukaan liiton hallitus vahvisti prosentuaalisen jäsenmaksun tason vuosittain. Päätösvalta jäsenmaksun muodosta (esimerkiksi siitä, onko jäsenmaksu prosentti- tai europerusteinen) oli vain liittokokouksen päätettävissä. Uusissa säännöissä hallitus voi päättää myös jäsenmaksun muodosta.
Jäsenmaksuun ylimääräinen liittokokous ei siis tehnyt muutoksia, mutta antoi hallitukselle enemmän mahdollisuuksia siitä päättämiseen jatkossa.
Kahdella puheenjohtajalla jatketaan myös 2023
Liiton hallitus esitti kokoukselle siirtymistä yhden puheenjohtajan malliin. Esityksellä pyrittiin suoraviivaistamaan liiton johtamista ja organisaatiota.
Liittokokouksessa käytettiin asiasta useita puheenvuoroja, joissa kannatettiin kahden puheenjohtajan mallilla jatkamista. Asiasta äänestettiin ja päätökseksi tuli, että sääntöjä ei tältä osin muuteta. Näin ollen liittokokous 2023 tulee valitsemaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vanhaan tapaan.
Jäsenen erottaminen osastosta
Suoran erottamisen (esimerkiksi jäsenmaksujen maksamattomuuden johdosta) vaihtoehdoksi lisättiin sääntöihin mahdollisuus rajoittaa jäsenoikeuksia. Näin jäsen ei ole jäsenetujen piirissä, mutta hänelle voidaan edelleen mm. lähettää liiton viestintää. Myös erottaminen on tietenkin edelleen mahdollista. Muutoksella halutaan helpottaa jäsenen paluuta liittoon.
Uuden säännön mukaan osaston hallitus voi rajoittaa jäsenoikeuksia tai katsoa jäsenen eronneeksi osastosta, jos jäsenmaksut ovat maksamatta yli kuudelta kuukaudelta. Jäsenellä on oikeus maksaa rästiin jääneet jäsenmaksut, mikäli häntä ei ole vielä poistettu jäsenrekisteristä.
Aiemmin säännöissä määrättiin jäsenen erottamisesta siten, että jäsen erotetaan osastosta, jos hän petollisella tavalla on hakenut työttömyyspäivärahoja ja erotettu työttömyyskassasta. Tämä ei ole tietosuojalainsäädännön mukaan mahdollista. Työttömyyskassa ei saa kertoa ammattiliitolle kassan jäsenen väärinkäytöksestä tai erottamisesta. Siksi tätä erottamisperustetta ei voi olla myöskään liiton säännöissä.
Osaston ja aluejärjestön hallitukseen yleisvarajäsenet
Paljon toivottu muutos on, että jatkossa osaston hallitukseen tulee valita varsinaisten jäsenten lisäksi vähintään 2 ja enintään 10 yleisvarajäsentä, aiempien henkilökohtaisten varajäsenten sijasta. Tämä helpottaa osastojen toimintaa merkittävästi.
Vastaavasti aluejärjestön hallitukseen valitaan jatkossa vähintään 4 ja enintään 20 yleisvarajäsentä.
Myös aluejärjestön purkusäännöstä täsmennettiin. Voimassa olevien sääntöjen mukaan aluejärjestö voidaan purkaa aluejärjestön edustajakokouksen päätöksellä, jolloin aluejärjestön jäljellejääneet varat luovutetaan toimintaa jatkavalle yhdistykselle rakentajien alueelliseen edunvalvontaan ja järjestötyöhön kohdennettuna. Aiemmin varat olisi luovutettu Rakennusliitto ry:lle.
Muita muutoksia
Pienempiin muutoksiin kuuluu maa- ja vesirakennusalan muuttaminen säännöissä infra- ja infrapalvelualaksi, kuten alan työehtosopimus on jo aiemmin nimetty. Tilintarkastaja -sanat muutettiin lakimuutoksen mukaisesti toiminnantarkastajiksi aluejärjestöjen säännöissä.
Rakennusliitto kirjasi vuonna 2020 selvästi enemmän jäsenten avunpyyntöjä kuin aiempina vuosina. Kun liiton alueelliseen palvelupisteeseen tulee yhteydenotto, se kirjataan järjestelmään. Sen jälkeen asiaa selvitetään ensin alueellisesti, mutta jos alueella ei pystytä selvittämään asiaa, se siirtyy liiton keskustoimistolle ja mahdollisesti lakiosastolle.
Erityisesti nousua näkyi vuonna 2020 työtapaturmiin liittyen. Myös eläkkeisiin, ammattitauteihin ja sosiaaliturvaan liittyvien yhteydenottojen määrä kasvoi.
Muutoksenhaku vaatii osaamista
Ammattitauti-, eläke-, sosiaali- ja tapaturma-asioita päätyy paljon Rakennusliiton sosiaalipoliittisen asiantuntijan Tiina Nurmi-Kokon pöydälle. Hän auttaa jäseniä erilaisissa ammattitautikysymyksissä sekä tapaturmavakuutuksiin ja muutoksenhakuihin liittyvissä kysymyksissä.
– Ammattitaudeista esimerkiksi asbestisairaudet ovat jatkuvia ja ihmisen kunto voi heikentyä. Myös kuulon alenemat ovat nykyään yleisiä ammattitauteja. Lisäksi on erilaisia tenniskyynärpäitä ja jännetuppitulehduksia, joita on vaikea saada läpi ammattitauteina, Nurmi-Kokko sanoo.
Nurmi-Kokko auttaa liiton jäseniä muun muassa tekemällä valituskirjelmiä tapaturma-asiain muutoksenhakulautakuntaan, sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan, työeläkeasiain muutoksenhakulautakuntaan ja vakuutusoikeuteen.
– Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa käsitellään nykyään sekä työttömyysturvaan että Kelan päätöksiin liittyvät asiat. Lautakunnan jäsenet joutuvat käymään läpi jokainen hakemuksen kaikkine liitteineen, ja siellä on nyt ruuhkaa, Nurmi-Kokko kertoo.
Nurmi-Kokon mukaan eläkeasiat näkyvät paljon siksi, että ikääntyneemmissä rakennustyöntekijöissä on paljon vajaatyökykyisiä. Kun he joutuvat pitkille sairaslomille, pitää työnantajan selvittää, olisiko heille tarjolla kevyempää työtä.
– Sellaista ei usein löydy. Sitten kun 300 sairaslomapäivää tulee täyteen, pitäisi tehdä kuntoutustukihakemus tai työkyvyttömyyseläkehakemus. Jos sitä ei tee ajoissa, tulee työttömyysturvan osalta hylkyjä. Myös Kelan maksamat etuudet voivat katketa. Nämä ovat monimutkaisia kokonaisuuksia.
Tapaturmista liiton jäseniä vaivaavat kaatumiset, putoamiset, venähdykset ja revähdykset. Myös päävammoja tulee edelleen liikaa.
– Ne ovat todella hankalia tapauksia. Jos tapaturman ensitietoihin on kirjattu, että esimerkiksi on pudonnut 1 metrin matkan ja todellisuudessa kyseessä olikin 1 kerrosväli, niin näiden oikominen on hankalaa. Lisäksi päävamma voi vaikuttaa siihenkin, muistaako itse, miten tapaturma tapahtui, Nurmi-Kokko sanoi.
Nurmi-Kokon mukaan hänen pöydälleen päätyvissä tapaturmissa näyttää siltä, että kaikki työmaat eivät välttämättä ole ymmärtäneet kunnolla vaarojen ja riskien arvioinnin tärkeyttä.
Rakennusliiton Vaalimylly-palvelu laajeni vuodenvaihteessa maanlaajuiseen käyttöön. Vaalimyllyn avulla luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen vaalit voi nyt järjestää sähköisesti.
Palvelu on ollut koekäytössä osassa maata, ja siitä on kertynyt paljon positiivisia kokemuksia. Lauri Kinnunen valittiin viime keväänä Rakennusliike Joen Talon työsuojeluvaltuutetuksi ja varaluottamusmieheksi sähköisillä vaaleilla.
Sähköisillä vaaleilla luottamustehtäviin valitun Lauri Kinnusen työ on lähtenyt hyvin käyntiin, ja hommia on tehty yhteisymmärryksessä. Kuva: Marko Mutanen
Kinnunen kehuu Vaalimyllyä yksinkertaiseksi järjestelmäksi. Liitto hallinnoi vaaleja, joten vaalien järjestelyt eivät sido yrityksen työntekijöiden aikaa.
Sähköisissä vaaleissa äänestäminen on helppoa. Vaalimylly lähettää kaikissa vaalien vaiheissa äänioikeutetuille tekstiviestin. Tekstiviestissä on linkki, josta pääsee asettumaan ehdolle tai äänestämään.
Kinnunen kertoo työntekijöiden kehuneen selkeitä viestejä ja parilla klikkauksella äänestämistä. Myös liittoon kuulumattomat jäsenet ovat kiitelleet äänestämisen helppoutta.
– Meillä on liikkuvia työkohteita, ja kaikki pystyivät äänestämään työkohteissa. Ei tarvinnut sählätä papereiden kanssa edestakaisin, Kinnunen kertoo.
Luotettavat vaalit
Yksi syy Vaalimyllyn kehittämiseen on ollut vaalien luotettavuuden takaaminen.
– Kirjevaalien epäselvyydet ovat huolestuttaneet jäseniä, Rakennusliiton pohjoisen palvelualueen päällikkö Marko Niskanen kertoo.
Myös Lauri Kinnunen kehuu sitä, että vaalisalaisuuden vaarantumista ei Vaalimyllyn kanssa tarvitse miettiä.
Vaalien järjestäjät eivät näe, kuka on äänestänyt ketäkin. Myöskään äänestystilannetta ei pääse näkemään ennen vaalien päättymistä.
– Palvelun avulla voimme tuottaa jäsenillemme hyvän, vaivattoman ja luotettavan palvelun, järjestelmää kehittämässä ollut Niskanen toteaa.
Luottamushenkilö tai liiton jäsen käynnistää vaalit mobiilijäsenkortin kautta. Sen jälkeen Vaalimyllystä vastaava henkilö hoitaa loput tarvittavat toimet siihen saakka, että valinnat saadaan tehtyä. Kaikkien työntekijöiden puhelinnumerot pyydetään yritykseltä ja luottamusmiesehdokkaiden kelpoisuus tarkistetaan liiton jäsenrekisteristä.
