Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi: ”Liiton voima ei tule rahasta, se tulee liiton jäsenistä.” - Rakennusliitto

Takaisin

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi: ”Liiton voima ei tule rahasta, se tulee liiton jäsenistä.”

17.6.2021

Rakennusliiton ylimääräinen liittokokous kutsuttiin koolle päättämään sääntömuutoksista, joilla tehostetaan liiton työtä jäsenten puolesta ja vastataan paremmin ajan haasteeseen.

Kuva: Jukka Nissinen

Rakennusliiton jo kahdesti siirtynyt ylimääräinen liittokokous pystyttiin järjestämään koronaturvallisuus huomioiden 22.5.2021 Vantaalla ja 7 muulla paikkakunnalla. Kokouksen avasi perinteisiin tapaan liiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

– Viimeksi olemme kokoontuneet ylimääräiseen liittokokoukseen vuonna 1992.  Silloin kokousta pidettiin 1990-luvun talouslaman kurimuksessa. Liiton rahat olivat loppumassa. Sääntöjä piti muuttaa, eli alettiin periä työttömyyspäivärahasta jäsenmaksua. Taloutta pystyttiin jonkun verran paikkaamaan sillä. Vuonna 1993 jäsenistä 60 prosenttia oli työttöminä. Se oli rankkaa aikaa, Harjuniemi muisteli.

Harjuniemen mukaan vuonna 2019 liittokokouksessa sääntömuutostyö jäi kesken. Liiton hallitus on valmistellut muutoksia kokouksen jälkeen ja tehnyt yksimielisiä esityksiä liittokokoukselle.

– Ne muutokset ovat nimenomaan sieltä jäsenen edun vinkkelistä mietittyjä, Harjuniemi sanoi.

Tällä kertaa kysymys ei ole liiton rahoista.

– Liitto ei tällä hetkellä tarvitse jäseniltään lisää rahaa, mutta liitto tarvitsee lisää voimaa. Se voima ei tule rahasta, voima tulee jäsenistä. Liitto on työehtosopimus. Jäsenet ovat liittyneet ammattiliittoon tehdäkseen työehtosopimuksen. Yhteisen sopimuksen, joka kattaa kaikki ja luo turvaa kaikille, Harjuniemi totesi.

Viime aikoina työnantajaosapuoli on hyökännyt voimakkaasti yleissitovia työehtosopimuksia vastaan. Teknologiateollisuus on vaatinut luopumista yleiskorotuksista ja luottamusmiehen ohittamista neuvotteluissa.

– Omanarvontuntoinen ammattiliitto sanoo, että ei käy. Työehtosopimusta ei tehdä, ellei liitolla ole voimaa eli jäseniä. Ja jäseniä pitää olla mieluummin paljon kuin vähän. Nyt kun tes-järjestelmä on asetettu rankalla tavalla kyseenalaiseksi, mistä se kertoo? Arvioidaan, ettei ay-liikkeellä ole voimaa painostaa. Silloin jokaisen liiton on mietittävä, miten järjestäytymisastetta parannetaan, Harjuniemi muistutti.

Harjuniemi sanoi, ettei hyvinvointiyhteiskunta ole syntynyt pohjoismaihin pyytämällä vaan vaatimalla.

– Yksin voi pyytää, joukossa voi vaatia. Ne esitykset, joita täällä on käsittelyssä, tuottavat tilanteen, joka ei ole keneltäkään pois. Päin vastoin, Harjuniemi sanoi.

Yksinyrittäjät liiton turvaan

Aiemmin liiton ja osastojen säännöissä todettiin jäsenedellytyksenä, että henkilön tulee työskennellä liiton sopimusaloilla työntekijänä tai toimihenkilönä. Määritelmä yksinkertaistettiin muotoon sopimusaloilla työskenteleviksi.

Jo nykyisin liiton jäsenenä on paljon muun muassa pienillä omakoti- ja mökkityömailla työskenteleviä ammattilaisia, jotka eivät ole jatkuvassa palkkatyösuhteessa. On järkevää, että myös nämä yksinyrittäjät voivat liittyä liittoon.

Hallitukselle päätösvaltaa jäsenmaksusta

Aiemmin sääntöjen mukaan liiton hallitus vahvisti prosentuaalisen jäsenmaksun tason vuosittain. Päätösvalta jäsenmaksun muodosta (esimerkiksi siitä, onko jäsenmaksu prosentti- tai europerusteinen) oli vain liittokokouksen päätettävissä. Uusissa säännöissä hallitus voi päättää myös jäsenmaksun muodosta.

Jäsenmaksuun ylimääräinen liittokokous ei siis tehnyt muutoksia, mutta antoi hallitukselle enemmän mahdollisuuksia siitä päättämiseen jatkossa.

Kahdella puheenjohtajalla jatketaan myös 2023

Liiton hallitus esitti kokoukselle siirtymistä yhden puheenjohtajan malliin. Esityksellä pyrittiin suoraviivaistamaan liiton johtamista ja organisaatiota.

Liittokokouksessa käytettiin asiasta useita puheenvuoroja, joissa kannatettiin kahden puheenjohtajan mallilla jatkamista. Asiasta äänestettiin ja päätökseksi tuli, että sääntöjä ei tältä osin muuteta. Näin ollen liittokokous 2023 tulee valitsemaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vanhaan tapaan.

Jäsenen erottaminen osastosta

Suoran erottamisen (esimerkiksi jäsenmaksujen maksamattomuuden johdosta) vaihtoehdoksi lisättiin sääntöihin mahdollisuus rajoittaa jäsenoikeuksia. Näin jäsen ei ole jäsenetujen piirissä, mutta hänelle voidaan edelleen mm. lähettää liiton viestintää. Myös erottaminen on tietenkin edelleen mahdollista. Muutoksella halutaan helpottaa jäsenen paluuta liittoon.

Uuden säännön mukaan osaston hallitus voi rajoittaa jäsenoikeuksia tai katsoa jäsenen eronneeksi osastosta, jos jäsenmaksut ovat maksamatta yli kuudelta kuukaudelta. Jäsenellä on oikeus maksaa rästiin jääneet jäsenmaksut, mikäli häntä ei ole vielä poistettu jäsenrekisteristä.

Aiemmin säännöissä määrättiin jäsenen erottamisesta siten, että jäsen erotetaan osastosta, jos hän petollisella tavalla on hakenut työttömyyspäivärahoja ja erotettu työttömyyskassasta. Tämä ei ole tietosuojalainsäädännön mukaan mahdollista. Työttömyyskassa ei saa kertoa ammattiliitolle kassan jäsenen väärinkäytöksestä tai erottamisesta. Siksi tätä erottamisperustetta ei voi olla myöskään liiton säännöissä.

Osaston ja aluejärjestön hallitukseen yleisvarajäsenet

Paljon toivottu muutos on, että jatkossa osaston hallitukseen tulee valita varsinaisten jäsenten lisäksi vähintään 2 ja enintään 10 yleisvarajäsentä, aiempien henkilökohtaisten varajäsenten sijasta. Tämä helpottaa osastojen toimintaa merkittävästi.

Vastaavasti aluejärjestön hallitukseen valitaan jatkossa vähintään 4 ja enintään 20 yleisvarajäsentä.

Myös aluejärjestön purkusäännöstä täsmennettiin. Voimassa olevien sääntöjen mukaan aluejärjestö voidaan purkaa aluejärjestön edustajakokouksen päätöksellä, jolloin aluejärjestön jäljellejääneet varat luovutetaan toimintaa jatkavalle yhdistykselle rakentajien alueelliseen edunvalvontaan ja järjestötyöhön kohdennettuna. Aiemmin varat olisi luovutettu Rakennusliitto ry:lle.

Muita muutoksia

Pienempiin muutoksiin kuuluu maa- ja vesirakennusalan muuttaminen säännöissä infra- ja infrapalvelualaksi, kuten alan työehtosopimus on jo aiemmin nimetty. Tilintarkastaja -sanat muutettiin lakimuutoksen mukaisesti toiminnantarkastajiksi aluejärjestöjen säännöissä.