Rakennusliiton liittokokouksen aattona järjestettiin Helsingissä seminaari teemalla Rakentajat Euroopassa ja maailmalla. Paikalle esiintymään oli kutsuttu pääsihteeri Tom Deleu Euroopan Rakentajien Federaatiosta EFBWW:stä, toiminnanjohtaja Janne Ronkainen Suomen Ammattiliittojen solidaarisuusjärjestö SASK:sta, kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä SAK:sta ja mielenkiintoisimpana vieraana, katkeilevan teams-yhteyden välityksellä puheenjohtaja Vasyl Andrejev Ukrainan rakennusliitosta, PROFBUD:sta.

– Rakentajat ovat aina liikkuneet työn perässä maiden rajojen yli ja siirtotyöläisyys on ollut aina osa rakennusalaa. Liikkuvat työntekijät ovat alttiita hyväksikäytölle aina lievästä alipalkkauksesta törkeään ihmiskauppaan. Mekin olemme saaneet siitä osamme; Rakennusliitto kamppailee ongelmaa vastaan joka päivä, Rakennusliiton nykyinen puheenjohtaja Kimmo Palonen muistutti seminaarin aluksi.

Palosen mukaan tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, jotta hyväksikäyttö saadaan kuriin.

– EU:n ulkopuolelta tulevalle työvoimalle tarvitaan käyttöön älytili. Kyseessä olisi viranomaisen ylläpitämä älytili, josta raha jakaantuisi automaattisesti eri osoitteisiin: työntekijälle, verottajalle, eläkeyhtiölle. Kaikki muut hyötyisivät paitsi hyväksikäyttäjät, Palonen sanoi.

Palonen muistutti, että työntekijöiden hyväksikäyttö on yleiseurooppalainen ongelma, joten ammattiliitotkin tarvitsevat rajat ylittävää yhteistyötä.

– Periksi ei pidä antaa. On niin helppoa leimata siirtotyöläiset syyllisiksi kaikkeen, mutta he eivät ole syyllisiä tilanteeseen, vaan ihmiskauppiaat ja poliitikot.

Sodan keskellä jäsenten apuna

Ukrainan ammattiliitto PROFBUD:n puheenjohtaja Vasyl Andrejev ei saanut matkustuslupaa ulos Ukrainasta, mutta esiintyi etänä seminaarivieraille.

Akuutimmat ongelmat ovat itse sota, mutta myös sen seuraukset. Ukrainan talous supistui 90 prosenttia ja vaikka se on parhaillaan elpymässä, tilanne ei ole hyvä. Inflaatio on kova, monet palvelut, liiketoiminta ja logistiikka ovat kalliita ylläpitää. Venäjä myös katkaisi sähköt koko maasta ja vaikka ne on osittain saatu palautettua, sähkö katkeilee edelleen useita kertoja päivässä.

– Myös ihmisten keskipalkka on laskenut. Minimipalkka jäädytettiin uudella lainsäädännöllä, Andrejev kertoi.

Humanitaarinen apu saa puheenjohtajalta kiitosta.

– Saimme nopeasti taloudellista apua. Noin puolet siitä on jaettu suoraan liiton jäsenille, jotta he saisivat ostettua ruokaa perheilleen. Erityisesti ne, joilla on pieniä lapsia, ovat olleet avunsaajien joukossa.

Ammattiliitto ei ole kuitenkaan muuttunut pelkäksi avustusjärjestöksi. Työnantajapuolen kanssa käydään neuvotteluja palkankorotuksista ja maksamattomista palkoista. Liitto on myös kehittänyt uudenlaista palvelua jäsenilleen.

– Koska monelta on mennyt työpaikka, aloitimme koulutusohjelman, jossa heidät koulutetaan tekemään jotain muuta. Esimerkiksi muurareille ja ikkunalasiasentajille riittää töitä, ja koulutuksesta he saavat tarvittavat todistukset ja voivat vaihtaa alaa.

Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä, ja se huolettaa ay-johtajaa.

– Kun sota joskus loppuu, meillä on edessämme uudenlainen ongelma. Hyvin suuri joukko naisia ja lapsia on muuttanut ja paennut pois Ukrainasta. Kun sodassa palvelleet miehet vapautuvat, he saattavat lähteä perheensä perässä pois Ukrainasta, sillä heidän kotinsa ja työpaikkansa ovat tuhoutuneet, Andrejev pohti.

Hän myös vetosi kaikkiin Euroopan valtioihin: Ukraina tarvitsee investointeja.

– Ja me tarvitsemme myös Suomen Rakennusliiton ääntä siinä, että Ukrainan jälleenrakentamisessa tehdään työtä reiluin työehdoin.

Sosiaalinen dumppaus pilaa alan maineen

EFBWW:n pääsihteeri Tom Deleu ei säästellyt sanojaan puhuessaan sosiaalisesta dumppauksesta ja työelämärikollisuudesta.

– Tämä on edelleen iso aihe. Kun rakennusalaa hallitsee tällainen toiminta, se tekee alasta vähemmän houkuttelevan työntekijöille. 30-vuotista työvoiman vapaata liikkuvuutta EU-alueella aina juhlitaan. Se todellinen ongelma onkin palveluiden vapaa liikkuvuus. Työntekijät nähdään halpana tavarana, jolla ei ole oikeuksia tai suojaa ja jonka voi heittää pois, jos haluaa, Deleu totesi.

Deleu myös muistutti, että ongelma koskettaa myös rehellisesti toimivia yrityksiä, koska se synnyttää epäreilua kilpailua. ja kun useampi ja useampi yritys huomaa, ettei reilulle toiminnalla pärjää, syntyy negatiivinen syöksykierre.

– Tällä hetkellä suurennuslasin alla on aliurakointi. Monet työrikokset liittyvät aliurakointiketjuihin. Aliurakoinnissa ei sinänsä ole mitään pahaa. Rakentamisessa tarvitaan eri töihin erikoistuneita urakoitsijoita. Mutta nykyisin aliurakoini on myös väline työvoiman hyväksikäyttöön, Deleu sanoi.

EFBWW:n tavoitteena on, että alalla käytettäisiin suoria työsuhteita.

– Suorat työsuhteet myös houkuttelevat työntekijöitä yritykseen. Haluamme erilaiset välikädet pois ja tässä suuri valta on esimerkiksi julkisilla tilaajilla. Heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa urakkaketjujen pituuksiin.

Ay-liike on solidaarinen

SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelän mukaan kansainvälinen toiminta on ay-liikkeen DNA:ssa.

– Solidaarisuus on kaiken ay-toiminnan perusta. Niin maiden rajojen yli kuin yksittäisen työpaikan sisälläkin. Me emme auta toisiamme pelkästä auttamisen ilosta, vaan siksi, että meillä on yhteisiä etuja ja yhdessä niitä voidaan edistää, Ristelä totesi.

Ristelästä on tärkeää muistaa, että suomalainen ay-liike sai sekä henkistä että taloudellista tukea muualta maailmasta, erityisesti muista pohjoismaista pitkälle 1960-luvulle asti.

– Nähtiin, että jos Suomessa poljetaan työn hintaa, se muodostuu kilpailuhaitaksi muissakin maissa. Suomalainen ay-liike on lähes alusta asti ollut mukana kansainvälisessä yhteistyössä.

Nykyäänkin ammattiliitot tukevat toisiaan yli rajojen taloudellisesti, työtaisteluja tukemalla ja poliittisia julkilausumia antamalla.

– Vaikka liitoilla olisi maassa kuinka vahva asema tahansa, sen voi menettää. Jäsenpohja on pidettävä vahvana, mutta myös poliittista vaikuttamista on tärkeää tehdä kansainvälisellä tasolla.

– Jos Suomessa poliitikot alkavat haastaa lakko-oikeutta, voimme vedota kansainvälisiin normeihin eli muun muassa ILO:n sopimuksiin. Myös EU:n jäsenmaana meille on turvattu työelämän vähimmäisoikeudet, Ristelä jatkoi.

Ristelän mukaan erityisesti työsuojelulainsäädäntö on vahvistunut EU:n myötä. EU määrittelee direktiivein minimitason.

– Teemme töitä, että näitä vahvistetaan entisestään.

Ristelän mukaan maailman kuohunta ja erilaisten diktaattorien nousu on tehnyt ay-toiminnasta monessa maassa vaikeampaa viime vuosien aikana.

– Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Hongkongissa on vangittu ay-liikkeen johtoa. Myanmarissa sotilashallinto on vaikeuttanut ay-toimitsijoiden työtä, mutta siellä on pystytty vielä jatkamaan. ITUC:n (Ammattiliittojen kansavälinen kattojärjestö) analyysin mukaan maailmassa on otettu takapakkia demokratian vahvistumisessa. Sellaisetkin maat, jotka ovat aiemmin olleet ainakin jossain määrin demokraattisia, ovat ottaneet huolestuttavia askelia taaksepäin.

Teksti: Johanna Hellsten, kuvat: Kimmo Brandt

– Viime vuodet ovat tosiaan osoittaneet meille, että eurooppalaiseen kehitykseen on vaikutettava yhä voimaperäisesti. Finanssikriisi, pandemia, sota, voimapolitiikka, hyväksikäyttö, ihmisten liikkuminen yli rajojen leivän perässä. Kansainvälisen kapitalismin rankat vaikutukset ihmisten elämään. Kaikki tämä alleviivaa ammatillisen liikkeen rajat ylittävän toiminnan tarpeellisuutta, Rakennusliiton väistyvä puheenjohtaja Matti Harjuniemi totesi avauspuheessaan.

Harjuniemen mukaan työntekijöiden arki on muuttunut huonompaan suuntaan.

– Talvella 2021–2022 inflaatio ampaisi hurjaan laukkaan. Inflaation perustan oli luonut voimakas finanssi- ja eurokriisin takia toteutettu vuosia jatkunut keskuspankin elvytys. Valtioille ja pankeille velka on kelvannut. On syytä muistaa, että rahan lisääminen Euroopan talouteen oli tarpeen. Sitä tarvittiin kansantalouksien kantokyvyn ylläpitoon, jolloin työttömyys ei ryöpsähtänyt joka vuotiseksi ilmiöksi ja hyvinvointirakenteet pystyttiin suurelta osin säilyttämään.

Omassa työmarkkinassammekin tapahtui. Epävarmuus lisääntyi hurjasti kevättalvella 2020. Aloimme varautua työttömyysaaltoon ja teimme osaltamme sitä pehmentävät työehtoratkaisut. Tessitkin saatiin tehtyä, vaikka ne olivat kiven alla monilla aloilla, vaikka työllisyys notkahti, ei pelättyä suuri työttömyyttä tullut.

Työllisyystilanne pysyi liittokaudella hyvänä viime kuukausiin saakka.

– Niin kauan kuin asuntopolitiikka on Suomessa harjoitettu, on sillä ollut sosiaalipoliittinen ulottuvuus. Sillä on myös talous- ja suhdannepoliittinen rooli, sillä voidaan parantaa työllisyyttä. Nyt on aika vahvistaa tuota roolia ja lisätä valtion tukeman asuntotuotannon edellytyksiä. Kohonnut kustannustaso on syytä hyväksyä ainakin väliaikaisesti asuntohankkeiden korkotukilainoituksesta ja takauksista päätettäessä.

Liittokokousasiakirja linjaa tulevaa

Liittokokousasiakirja ilmaisee liittokokouksen tahdon siitä, mitä Rakennusliitto on ja mihin se on menossa. Tämän liittokokouksen asiakirjasta haluttiin tehdä tiiviimpi, helpompilukuinen asiakirja, joka keskittyy enemmän liiton konkreettiseen toimintaan.

Työehtosopimustoiminnassaan Rakennusliitto hakee laajempaa yhteistyötä työmarkkinakierroksella rakentajien etujen varmistamiseksi ja työnantajien palkka-ankkurin murtamiseksi. Tähän kiinnitti huomiotaan myös liiton väistynyt puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

– Vähintäänkin SAK:laisten liittojen on ennen seuraavia neuvotteluja tehtävä yhteinen päätös, jolla määritellään yhdessä palkkalinja. Vientivetoinen malli on liian tiukka. Voimme laatia mallin, joka tuottaa saman kustannusvaikutuksen erilaisilla palkkaratkaisujen rakenteilla. On mahdollistettava euromääräiset ja sekalaiset ratkaisut, palkkataulukkojen päivitykset sekä muiden alakohtaisten pulmien hoitamisen ilman tappelua. Liitot eivät voi jättää työehtosopimuksia rämettymään, Harjuniemi sanoi.

Liitto vaatii työtaisteluoikeuden säilyttämistä demokraattisena perusoikeutena. Yleissitovat työehtosopimukset luovat perustan hyvälle työelämälle.

– Rakentajat, muistakaa tämä: ammattiyhdistysliike pärjää aina kun olot ovat demokraattiset. Kun meillä on ilmaisunvapaus ja järjestäytymisvapaus, on ammattiyhdistysliikkeellä juuristo olemassa, Harjuniemi totesi.

Harmaa talous kuriin

Rakennusalalla työsuhteet ovat eriarvoistuneet. Vakituiset työsuhteet ovat vähentyneet ja vuokratyön tekeminen lisääntynyt. Ulkomainen työvoima on tullut jäädäkseen ja samoin valitettava työvoiman hyväksikäyttö.

– Rakennusliitto vaatii harmaan talouden suitsimista ja alipalkkauksen kriminalisointia, totesi liittokokousasiakirjaa esitellyt Rakennusliiton viestintäpäällikkö Janne Mäkinen.

Aliurakointiketjutusta on rajoitettava lainsäädännöllä ja sopimuksilla. Työvoiman hyväksikäytön estäminen edellyttää riittävää valvonnan resursointia ja saumatonta yhteistyötä alan toimijoiden kesken.

Nuorten rakentajien puolella

Rakennusliitto haluaa, että ammatillisen koulutuksen resursseja, erityisesti lähiopetuksessa, lisätään huomattavasti. Koulutuksessa tärkeänä osana on työsuojelu ja itsestä huolen pitäminen. Työturvallisuus alkaa jokaisen rakentajan omista ratkaisuista, mutta työturvallisuudesta vastaa kuitenkin lopulta työnantaja.

Liitto edistää erilaisia työssäoppimisen malleja. Työpaikkaohjaajien määrää alalla tulee lisätä ja heidän koulutustaan parantaa.

– Monelle rakentajalle se ensimmäinen työpaikka on tärkein, että ylipäätään pääsee alalle. Siksi liitto edellyttää, että julkiset ja yksityiset rakennuttajat sekä rakennusyritykset tarjoavat aloittaville rakentajille työ- ja työharjoittelumahdollisuuksia. Harjoittelupaikkoja tulee varata riittävästi myös toisen asteen opiskelijoille, Mäkinen sanoi.

Rakennusliitto on mukana kehittämässä ammattitutkintoja ja kannustaa rakentajia suorittamaan tutkintoja ammattilaisuuden osoittamiseksi.

Luottamushenkilöiden merkitys

– Jokaisen ammattiliiton sydän, keskeinen moottori on riittävän laaja ja osaava luottamushenkilöverkosto, Janne Mäkinen muistutti.

Rakennusliitto haluaa, että kaikissa alamme yrityksissä on luottamushenkilöt ja työpaikoilla laadukas perehdytys, jossa luottamushenkilöt ovat mukana. Liitto myös kouluttaa luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja vastaamaan erilaisiin työelämän ajankohtaisiin kysymyksiin.

Liiton koko organisaatio tukee luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja, jotta yrityskohtainen edunvalvonta vahvistuisi.

Luottamushenkilöt edistävät yhdenvertaisen, syrjimättömän ja tasa-arvoisen työpaikan rakentamista. Rakennusliitto kannustaa rakentajia reiluuteen ja puuttumaan epäkohtiin.

Liitto palvelee ja välittää

Rakennusliitolle jokainen jäsen on yhtä tärkeä. Rakentajilla on oikeus turvalliseen ja terveelliseen työhön.

Liitto tarjoaa jäsenilleen laadukkaita palveluita työelämään liittyvissä riitatilanteissa ja auttaa jäseniä tilanteissa, joissa tapaturman tai ammattitaudin seurauksena menetetään työkyky ja toimeentulo. Liitto tarjoaa myös koulutusta ja apua muuttuviin työtilanteisiin.

Rakennusliitto toimii aktiivisesti työturvallisuuden kehittämiseksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Muun muassa siistit ja pölyttömät työmaat ovat yksi tämän työn keskeisistä tavoitteista. Fyysistä kuormitusta pitää helpottaa työergonomiaa parantamalla ja teknologiaa hyödyntämällä.

Rakennusliitto vaatii työterveyshuoltopalvelujen toteutumista jokaisessa alan yrityksessä. Oikea-aikainen työterveydenhuolto ehkäisee ammattitauteja ja työkyvyttömyyttä.

Rakennusalalle on tyypillistä työllisyyden vaihtelu. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tason ja keston on mahdollistettava riittävä toimeentulo työjaksojen välillä.

Teksti: Johanna Hellsten, kuvat: Kimmo Brandt

Liittokokouksessa käytiin yleiskeskustelua aikaisempaa vähemmän.

Rekrytointipalvelu Sihdin rakennusalan pääluottamusmies Nina Koivumäki osasto Kympistä Tampereelta kiinnitti huomiota vuokratyöntekijöiden työturvallisuustilanteeseen. Vuokratyöntekijöiden osuus tilastoiduissa työtapaturmissa on merkittävän iso. Koivumäki epäilee, että kaikkia vuokratyöntekijöiden työtapaturmia ei edes ilmoiteta eteenpäin.

– Vuokratyötä tilaavien yritysten ja vuokratyöntekijöitä välittävien yritysten pitää jatkossa keksiä yhteistyössä keinoja, joilla vuokratyöntekijöiden turvallisuuspoikkeamien ilmoittaminen muodostuu rutiiniksi niin, että työntekijä myös uskaltaisi kertoa tapaturmista ilman työttömäksi jäämisen pelkoa.

Vuokratyöntekijöiden järjestäytymisasteen kasvattaminen ei ole helppoa.

– Vuoden 2016 lopussa luottamushenkilöitä oli 3 vuokrayrityksessä. Nyt keväällä 2023 meitä on 8 yrityksessä. Ei voi sanoa, että on ollut helppoa hommaa. Toimitsijat tietävät, kuinka hankalaa on saada vuokratyöntekijöitä liiton jäseniksi, saati sitten luottamushenkilöksi.

– Olen tyytyväinen vuokratyöntekijöiden työryhmän perustamiseen. Se on tarpeellinen kanava, työn, työolosuhteiden ja työehtojen eteenpäin viemiseksi. Toivon työryhmän saavan jatkoa.

Tulikiven pääluottamusmies Lassi Kirjavainen Juuan osasto 490:stä oli huolissaan liittovaalien nukkuvista äänestäjistä.

– Äänestysaktiivisuus on Rakennusliitossa jämähtänyt 18 prosenttiin.

Kirjavaisen mukaan postitse lähetetyn äänestyskoodin käyttämistä pidettiin hankalana. Kaiken lisäksi postin lakko vei äänestysmahdollisuuden monelta Rakennusliiton jäseneltä.

– Äänestyksessä tulee siirtyä vahvaan pankkitunnisteeseen. Olen ymmärtänyt, että tästä on myös liitossa jo puhuttu. Toivon, että tähän siirrytään jatkossa.

Uusia osastoja, vanhoja kierouksia

Destian pääluottamusmies Tapio Ristamäki tuoreesta Raksan infra-alan osasto 544:stä kiitti hyvin sujuneesta ammattiliiton vaihdosta liiton työntekijöitä. Destiasta tuli 3 uutta osastoa Rakennusliittoon entisten JHL:n jäsenten vaihtaessa liittoa. Vaikka yhteistyö Destian johdon kanssa sujuu hyvin, Ristamäki ei halua lisätä paikallista sopimista.

– Silloin kun työnantajalle on edullista saada sopimus, sormia napsauttamalla löytyy kokous- ja neuvotteluajat. Mutta sitten kun sopimustekstissä olisi parannettavaa työntekijöiden kannalta, työnantajan edustajilla on kauheasti muita kiireitä ja millään ei löydy neuvotteluaikaa, Ristamäki kertoi epäsuhdasta.

YIT:n pääluottamusmies Jussi Sakari Tampereen osasto Kympistä ehdotti harmaan talouden ja kevytyrittäjyyden poiskitkemisen avuksi perustettavaa, liiton toimitsijoista ja aktiiveista luottamushenkilöistä koostuvaa tuki- ja koulutusryhmää.

– Kaikkialta Suomesta löytyy harmaata taloutta ja ulkomaalaista riistettyä työvoimaa ihan pohjoisinta Lappia myöten.

Ongelmat keskittyvät Sakarin mukaan Etelä-Suomeen, mutta varmuuden vuoksi kaikilla luottamushenkilöillä pitäisi olla tiedossa harmaan talouden tunnistamiseen erikoistunut yhteyshenkilö.

– Tällä viikolla kävin työmaalla, jossa tapasin aliurakoitsijan työntekijöitä. Kyseiset työntekijät olivat aikaisemmin olleet aliurakoitsijalla töissä, mutta olivat siirtyneet aliurakoitsijan seuraavan ketjun palvelukseen. Veloitushinta oli YIT:lle sama ja se herätti aika monta kysymystä, Sakari antoi esimerkin työvoiman hämärästä ketjutuksesta.

Aliurakoitsijafirman toimitusjohtaja ei pystynyt kertomaan työsuhteiden laatua ja lupasi selvittää asian kirjanpitäjältä. Vastausta ei kuitenkaan ole saatu yhteydenoton jälkeen.

– Usein käy niin, että kirjanpitäjät sattuvat sairastumaan, kun näitä asioita selvitetään.

Uusia visioita, nuorisotyöhön paukkuja

Salon osasto 056:n puheenjohtaja KatjusaLeväniemi on saanut tukea vanhoilta aktiiveilta ay-uransa eri vaiheissa. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtä helppoa tulla mukaan toimintaan.

– Tiedän, että on yhä osastoja, joissa naisia tai uusia hallituksen jäseniä ei kuunnella. Vanhat valtiomiehet ovat sitä mieltä, että aina on toimittu näin ja tullaan jatkossakin toimimaan. Ollaan jämähdetty mukavuusalueelle ja saavutettu tiettyjä etuja, eikä näistä olla halukkaita luopumaan yhteisen edun hyväksi. Tämä ei tietenkään koske kaikkia osastoja.

Leväniemen mukaan toimintatapoja uudistamalla on mahdollista saada uutta virtaa toimintaan. Oman toiminnan arvot pitää olla kunnossa, jotta voi korjata työelämän ongelmia.

– Maailma muuttuu ja meidän pitäisi muuttua siinä mukana.

Rakennusliiton tulevaisuuden suuntaviivoja käsitelleen Muutos 2023 -työryhmän vetäjä PeteRisku Tampereen osasto Kympistä ihmetteli, miten vähän liiton tulevaisuudesta puhuttiin liittokokouksessa.

– Mikä on se sisältö, mikä on Rakennusliiton viesti? Miten me kerromme esimerkiksi ulkomaalaisille maahanmuuttajataustaisille työntekijöille, mitä me haluamme heille tarjota?

Riskun mukaan muutostyöryhmän esitystä on vastustettu etupäässä siksi, että vanhoja valta-asemia ja saavutettuja etuja halutaan puolustaa.

– Pikkuhiljaa meiltä karsiutuu toimintoja pois joka tapauksessa. Osastoja lakkautetaan, ne sulautuvat toisiin osastoihin. Sitten on alueita, jotka väistämättömästi kasvavat, koska sinne muuttaa työläisiä ja siellä rakennetaan paljon. Tässä olisi ollut oivallinen kokous käyttää sitä edustajan valtaa ja esittää jotain muutoksia. Mutta nyt ei käyty mitään keskustelua.

Risku nostaisi tes-neuvotteluihin muitakin tavoitteita ja arvoja kuin palkankorotukset.

– Meidän pitäisi tavoitella isompia asioita, esimerkiksi lyhyempää työaikaa.

Torninosturinkuljettaja Matti Kiero Lappeenrannan osasto 033:sta muistutti nuorisotyön tärkeydestä.

– En ole enää itsekään raksanuori. Tästä nopeasti laskien näkee 25 alle 40-vuotiasta. Se on aika vähän.

Kiero on soittanut kaikkiin alueen ammattikouluihin ja pyytänyt lupaa vierailla rakennusalan linjoilla. Kiero kuitenkin epäili, että 38-vuotias rakentaja on jo liian vanha viemään liiton ilosanomaa nuorisolle.

– Onneksi sain osaston 22-vuotiaan nuorisojaoston vetäjän mukaan ja herätellään samalla nuorisotoimintaa Karjalan kulmille. Teemme SAK:laisten liittojen kanssa yhteistyötä, koska se on voimaa ja sitä tarvitaan.

Kiero olisi ollut valmis lakkoon yhteisten asioiden vauhdittamiseksi viime tes-kierroksella. Puheenvuoronsa lopuksi Kiero ryhtyi runolliseksi.

– Kaunis toukokuun ilta

tuo tuttu Kaisaniemen silta,

joka Raksan toimistolle vie.

Sinne tervetullut oot,

sie ja mie.

Yhdessä rakennetaan tulevaa,

ei tässä porukassa ole surevaa.

Ei olla mikä tahansa sakki,

tyhjene ei meidän takki.

Ei kaada edes oikeiston riisto.

Onnea on yhteinen Rakennusliitto.

Teksti: Jukka Nissinen Kuva: Kimmo Brandt

Tunturi-Lapin osasto 200:n hallituksen ja Lapin aluejärjestön hallituksen jäsen sekä liittovaltuuston varajäsen, rakennusmies Jarmo Kangosjärvi teki maantieteellisesti liittokokousedustajien pisimmän kokousmatkan. Jos Muonion Kangosjärveltä olisi lähtenyt kokousreissulle omalla autolla, Helsingin Katajanokalle tultaessa matkamittariin olisi kertynyt 984 kilometriä.

– Läksin kokousreissulle torstaiaamuna 4.30. Kotona olin sunnuntain puolella kello 3. Rovaniemen lento myöhästyi vähän lauantaina ja sen päälle ajoin kotiin omalla autolla.

Kangosjärvelle reissaaminen on tuttua jo töidenkin takia.

– Olen töissä Lapland Hotelsin emoyhtiössä North European Invest Oy:ssä. Teen paljon remppahommia. Reissuan ympäri Lapin lääniä ja Tampereellakin tulee välillä käytyä.

Kangosjärvelle tämä oli jo kolmas liittokokous.

– Täällä on mukava käydä ja oppii samalla jotain uutta.

Kokoukset eivät ole poikenneet tunnelmaltaan toisistaan, mutta väkimäärä on vähentynyt edelliskokouksiin verrattuna. Tämä johtuu muun muassa siitä, että Rakennusalan työttömyyskassan sulautuminen A-kassaan ja kassan edustajiston kokousten loppuminen liittokokouksen yhteydessä.

Parasta liiton viimeaikaisessa kehityksessä Kangosjärven mielestä on ollut jäsenmaksun pudottaminen.

– Sillä saadaan uusia jäseniä ja A-kassa pystyy kilpailemaan paremmin hinnalla YTK:n kassaa vastaan. Aikaisemman kalliimman jäsenmaksun aikaan moni työkaveri erosi liitosta.

Teksti: Jukka Nissinen Kuva: Kimmo Brandt

Liittokokouksen nuorimman osanottajan, 25-vuotiaan teollisuusmaalari Nia Laitisen osallistumiseen liittokokousvaaleihin oli hyvin selkeä syy.

– Haluan olla nuorena jäsenenä vaikuttamassa.

Ensi kertaa ehdolla ollut Laitinen keräsi 13. eniten ääniä Itä-Suomen vaalipiirissä. Laitista äänesti 40 rakennusliittolaista. Raksanuorten aktiivi keräsi mahdollisesti juuri nuorten äänet alueella.

– Olen ollut reilun vuoden verran aktiivisesti mukana Rakennusliiton toiminnassa. Olen nykyään Kuopion ja Siilinjärven alueen nuorisotyöryhmäläinen.

Nuorisotoiminnassa sukupolvenvaihdokset voivat joskus hiljentää alueellista toimintaa. Niin oli käynyt Kuopiossakin, mutta raksanuorten tilaisuuksiin oli heti tulijoita, kun Laitinen on ruvennut niitä järjestämään. Tieto tapahtumista leviää aivan perinteisten tekstiviestien avulla.

– Nuorisotyön elvytykseen tarvitaan aktiivisten jäsenten lisäksi aikaa toimitsijoilta, jotta he ehtivät tukea meitä järjestelyissä.

Pari viikkoa ennen liittokokousta Laitinen osallistui Tahkolla järjestettyyn raksanuorten ja Pam-nuorten yhteiseen tapahtumaan. Monet pitempään raksanuorten toiminnassa mukana ollut harmitteli tapahtumassa sitä, että raksanuorten toiminnasta on nyt hieman puhti poissa. Alueelliset erot raksanuorten toiminnassa ovat suuria

– Se liittyy varmastikin korona-aikaan. Potentiaalia toimintaan on varmasti, Laitinen arvioi.

Aikaisemmin Laitinen työskenteli rakennussiivoojana ja oli Pam-liiton jäsen.

– Opiskelin pari vuotta sitten oppisopimuksella talonrakentajaksi ja siirryin silloin Rakennusliittoon. Suurin tekijä liiton aktiiviksi ryhtymiseksi on ollut oma äitini Sanna Laitinen, joka on toiminut pitkään luottamushenkilönä rakennusalalla.

Sanna Laitinen oli myös liittokokousedustajana.

– Tämä on ollut uutta ja jännittävää ensimmäisellä liittokokouskerralla. Isoimmaksi asiaksi nousi puheenjohtajan valinta. Tässä on ollut paljon opettelua, Nia Laitinen toteaa.

Teksti: Jukka Nissinen Kuvat: Kimmo Brandt

– Suurimmalle osalle jäsenistämme osastoilla ei ole mitään merkitystä. Meillä on valtavasti turhaa järjestötoimintaa ja byrokratiaa. Tämä setti pyörisi vähemmälläkin yhdistysmäärällä, nummelalainen kirvesmies Teemu Purje ravisteli liittokokousväkeä puhujanpöntöstä.

26-vuotias Purje oli toiseksi nuorin liittokokousedustaja, mutta jo toista kertaa mukana varsinaisessa liittokokouksessa. Aloite järjestöbyrokratian karsimisesta syntyi omista kokemuksista.

– Olen toiminut Rakennusliitossa aktiivisesti 6 vuotta. Olin aiemmin Helsingin kirvesmiesten hallituksen jäsen ja nykyisin Nummelan yleisosaston hallituksessa. Olen nähnyt niin ison osaston, joka on vanhempi kuin itsenäinen Suomi, toimintaa kuin pienen paikallisen osaston kamppailua siitä, ettei ole aktiiveja jäseniä.

Osastotoiminnassa on kuitenkin oltava mukana, sillä se on Purjeen mielestä ainoa järkevä tapa vaikuttaa liiton toimintaan liittokokousten välillä. Pienten osastojen toimintamahdollisuudet ovat kuitenkin hyvin rajalliset.

– Olin jonkin aikaa Rakennusliiton Uudenmaan aluejärjestön hallituksessa. Minulle jäi hyvin epäselväksi, miksi tällainen yhdistys on olemassa.

Purje pistäisi Muutos 2023 -työryhmän ehdotukset jatkokehittelyyn. Turhat organisaatiotasot pois ja tiedotus kuntoon, jotta liiton jäsenet tietävät missä mennään ja mitä tapahtuu. Osastojakin voidaan yhdistää, jos toiminta hiljenee.

– Liittokokous, liittovaltuusto ja Rakennusliiton hallitus on ihan toimiva konsepti ylätasolla. Jäsendemokratia toteutuu näiden avulla.

Purje valittiin liittovaltuuston jäseneksi. Liittovaltuusto käyttää liiton ylintä päätäntävaltaa liittokokousten välisinä vuosina.

Purje on myös mukana Vihdin kunnallispolitiikassa Sdp:n valtuustoryhmän ensimmäisenä varavaltuutettuna. Twitterissä Purje kommentoi niin rakennusalaa kuin päivänpolitiikkaa tiiviisti.

– Olen huomannut sen olevan hyvä alusta yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Teksti: Jukka Nissinen Kuva: Kimmo Brandt

Rakennusliiton liittokokouksen arkista aherrusta kevennettiin iltaohjelmalla ja kokousohjelman artisteilla.

Teksti: Jukka Nissinen Kuvat: Kimmo Brandt

Ammattitaidon SM-kilpailu Taitaja2023 Espoo -tapahtuma järjestettiin toukokuun alkupuolella Tapiolan urheilupuistossa. Osa lajeista kilpailtiin Omnian Suomenojan toimipaikassa, Salpauksessa Lahdessa, Keudassa Järvenpäässä ja Stadin AO:ssa Helsingissä. Tapahtuma keräsi yhteensä 85 000 katsojaa ihmettelemään nuorten ammatillisia taitoja.

Rakennusalalta kiinnostavia lajeja olivat talonrakennus, maalaus- ja pintakäsittely, putkiasennus sekä infrarakentaminen. Rakennusliitto palkitsi kaikki näiden neljän lajin (yhteensä 32) finalistit 50 euron lahjakortilla K-ryhmän kauppoihin.

Voittajat:

Maalaus ja pintakäsittely:

Camilla Laukkanen Savon ammattiopisto X

Talonrakennus:

Kristian Hautakoski Koulutuskeskus JEDU

Putkiasennus:

Viljami Turve Tampereen seudun ammattiopisto Tredu

Infrarakentaminen:

Leevi Lappeteläinen Ylä-Savon ammattiopisto YSAO

Talonrakennuksessa asiantuntijoita

Talonrakennuksen laatutuomaristossa istuivat Rakennusliiton aluetoimitsija Anniina Kangas ja liiton hallituksen jäsen Jari Jääskeläinen.

Kilpailijoiden tehtävänä oli muurata puutarhagrilli, tehdä pirttikalusto sekä pikkupenkit pirttikaluston pöydän päihin.

– Kilpailussa oli erikseen määrällinen ja laadullinen tuomaristo. Itse kuuluin jälkimmäiseen. Meidän tehtävämme oli katsoa laadullisia puolia. Mietin, ostaisinko itse tehdyn tuotteen. Se on aika hyvä mittari, Jääskeläinen kertoo.

Jääskeläisen mukaan jo finaaliin selviäminen on kova juttu.

– Olisin ihmeissäni, jos nämä osaajat eivät työllistyisi. Yritysten kannattaisi olla hereillä rekrytoinneissa.

Kangas oli tuomaristossa mukana ensimmäistä kertaa.

– Olin kuulemma lajin ensimmäinen naispuolinen tuomari. Oli suuri kunnia tulla kutsutuksi mukaan ja todella voimaannuttavaa päästä näkemään motivoituneiden nuorten työtä, Kangas kertoo.

Kangas arvioi nuorten rakentaman pirttikaluston tekoa. Hänen mukaansa työturvallisuus oli nuorilla hyvin hanskassa.

– Taso oli muutenkin hyvä, aivan huikeita ammattilaisia joka ikinen. Kaikki saivat tehtyä kaluston ajallaan. Jokainen teki sitä omalla persoonallaan, että vaikka lopputulos oli sama, tapa tehdä oli erilainen. He onnistuivat myös hienosti välttämään hukkaa, eli arvioivat materiaalimenekin hyvin.

Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten