Putkiasentaja Artturi Sarén sai kokea omakohtaisesti, miltä tuntuu joutua työmaavarkauden kohteeksi. Sarén työskentelee Kivenlahden työmaalla.

– Ihmettelin yksi päivä, miksi sosiaalitilojen ympärillä pyörii niin paljon porukkaa. Menin siihen mielenkiinnosta katsomaan ja minulle selvisi, että työntekijöiden kaappeja oli käyty murtamassa keskellä päivää. Minun kaappini oli yksi murron kohteista, Sarén kertoo.

Sosiaalitilojen kaapit, joissa työntekijät säilyttävät tavaroitaan, olivat lukollisia tavallisia vaatekaappeja.

– Olen pitänyt muun muassa lompakkoani ja koti- ja autonavaimia kaapissa, sillä työmaalla on riski, että esimerkiksi hankalissa asennoissa työskennellessä tavarat voivat pudota taskuista. Sekä lompakko että molemmat avaimet olivat lähteneet varkaiden matkaan.

Sarénin mukaan hän on työskennellyt työmailla, joilla on käynyt varkaita, mutta yleensä murron kohteena ovat olleet työkalukontit ja varkaudet ovat tapahtuneet viikonloppuna.

– Tämä oli ensimmäinen kerta, kun jotain henkilökohtaista tavaraa lähtee. On aika erikoista, että portillisella työmaalla tapahtuu varkaus kesken työpäivän, Sarén ihmettelee.

Kuka korvaa?

– En tiedä, mikä etiäinen minulle tuli, kun huomasin autonavainten puuttumisen, mutta lähdin katsomaan läheiseen pysäköintihalliin, jossa meillä on autoille paikat, onko auto vielä siellä. Tyhjä ruutu oli odottamassa, Sarén kertoo.

Sarén kuoletti ensin kaikki lompakossa olleet pankkikorttinsa. Sen jälkeen hän ilmoitti varkaudesta poliisille, joka saapui paikalle selvittämään tilannetta.

Samalla työmaalla työskentelevä kaveri heitti Sarénin työpäivän jälkeen kotiin, kun ilman lompakkoa taksilla tai bussilla kulkeminen ei olisi onnistunut. Kännykänkin maksuominaisuudet ovat pankkikorttien varassa, jotka Sarén oli kuolettanut.

– Onneksi avopuolison lapset olivat kotona, niin pääsin sisään ilman kotiavaimia.

Poliisi löysi auton ajosta ja se saatiin palautettua omistajalleen. Autossa oli kuitenkin vaurioita ja seuraava kysymys olikin, kuka korvaa?

Talotekniikka-alan tessissä ei ole mainintaa siitä, että työnantajan pitäisi vakuuttaa työntekijöiden henkilökohtainen omaisuus työmaalla varkauden tai murron varalta. Talonrakennuksen tessissä tällainen sääntö on, mutta koska auto ei ollut työmaalla vaan sen ulkopuolella, vakuutus ei todennäköisesti olisi kattanut sitä.

– Työmaan pääurakoitsija ilmoitti, että tämä ei ole heidän vastuullaan. Myöskään minun työnantajani vakuutukseen tämä ei mennyt. Onneksi minulla on laaja kasko ja haluankin sanoa, että hankkikaa kunnon vakuutus autoonne. Jos minulla olisi ollut pelkkä liikennevakuutus, olisi kaikki mennyt omaan piikkiin, Sarén sanoo.

Laaja kasko mahdollisti Sarénille sijaisauton käytön viikoksi, kun auto oli vielä karkuteillä.

– Se helpotti tilannetta huomattavasti, kun sain esimerkiksi haettua lapsen tarhasta.

Opiksi on otettu

Varastettu auto, korttien uusiminen, vakuutuksen selvittely; kaikkiin näihin paloi aikaa ja hermoja.

– Kyllähän tämä harmistusta on aiheuttanut, kun vielä vastailee eri tahoille lisäselvityspyyntöihin. Onneksi kaikki tämä kuitenkin on pelkkää materiaa eikä muuta, Sarén muistuttaa.

Aiemmilla työmailla, joilta on lähtenyt varkaiden mukaan työkaluja, on ollut myös omat harminsa ja vaivansa.

– No onhan se siinä kohtaa hankalaa, kun huomaat, että sinulta puuttuu kaikki työkalut. Ensin kartoitetaan sitä, mitä kaikkea pitää tilata ja niin edelleen. Työhönkin tulee väkisin pientä stoppia, jos vehkeet on lähteneet useammalta asentajalta.

Sarén arvelee, etteivät työnantajat ilmoita poliisille ja vakuutusyhtiölle ihan pieniä työkaluvarkauksia ja, sillä omavastuut ovat melko korkeita ja byrokratiaan menee aikaa.

Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten

Kesän ulkotöissä kovalle kuumuudelle altistuvat muun muassa asfaltti- ja vedeneristysalan työntekijät. Myös ajoneuvojen ja koneiden ohjaamot voivat kuumentua, ellei niissä ole riittävää ilmastointia. Suojavarusteet ja raskas työ saattavat aiheuttaa kuumakuormaa viileässäkin ympäristössä.

Työterveyslaitoksen mukaan kuumakuormaa aiheuttavat korkea ilman lämpötila ja kosteus, fyysisesti raskas työ, työskentely auringon paisteessa, vähäinen nesteen juominen ja suojavarustus tai työhön huonosti soveltuvat vaatteet.

Elimistön kuumakuormittumisesta varoittavia ensioireita ovat runsas hikoilu, päänsärky, heikkous, väsymys, pahoinvointi, ärtymys ja janon tunne. Lämpösairauksia ovat lämpökrampit, auringonpistos, lämpöpyörtyminen, lämpöuupumus ja vakavimpana lämpöhalvaus.

Esimerkiksi kuumat levitysmateriaalit lisäävät elimistön lämpökuormaa. Kattotöissä käytettävän bitumiliiman lämpötila on noin 200 astetta ja asfalttimassan lämpötila asemalta lähtiessä on noin160 astetta. Näin ollen lämpöä tulee työmaalla ylhäältä, alhaalta ja lisäksi koneistakin.

Kuuma huomioitava

Työturvallisuuslain nojalla työantajalla on yleinen huolehtimisvelvoite työntekijöistä. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon myös työympäristöön liittyvät seikat. Työnantajan on rajoitettava työntekijän altistumista turvallisuutta tai terveyttä haittaaville tai vaarantaville lämpöolosuhteille.

Jos lämpötila ylittää 28 astetta on työntekijän altistumisaikaa kuumuudelle rajoitettava. Tällöin puhutaan kuumatyöskentelystä. Kuumatyöskentelyn raja-arvot on asetettu yhteistyössä työterveyslaitoksen kanssa.

Infran ja Kattoliiton jäsenyritykset ovat sitoutuneet noudattamaan työterveyslaitoksen ja aluehallintoviraston suositusta pitää 10 minuutin tauko tunnin välein lämpötilan ollessa 28–33 astetta ja 15 minuutin taukoa lämpötilan ollessa yli 33 astetta. Tauot luetaan työaikaan. Työehtosopimusmääräysten nojalla lämpötilasta riippumatta 8 tunnin työpäivässä tulisi olla kaksi 15 minuutin palkallista virkistystaukoa ja 8 tunnin jälkeen kahden tunnin välein 15 minuutin tauko.

Lämpötilan ollessa yli 33 astetta ja raskaissa ruumiillisissa töissä on ryhdyttävä erityisiin suojelutoimiin. Niitä ovat esimerkiksi työntekijän lämpösairausriskin selvittäminen. Tämä tapahtuu työterveyshuollossa. Lääkärintarkastus on tarpeellinen myös useampien lämpösairauksien hoitona.

Kuumassa työskentely työehtosopimuksissa

Asfalttialan ja vedeneristysalan työehtosopimuksissa kuumassa työskentelyä on pyritty lisäksi huomioimaan työehtosopimuksessa.

Työnantajan on varustettava jokaiselle vakinaiselle työpaikalle tai sen läheisyyteen työntekijän ruokailua ja vaatteiden sekä työkalujen säilytystä varten tarkoitustaan vastaavat suojat. Suojien tulee olla myös jokaisen työpaikan levityskohteessa tai sen läheisyydessä, jos siinä työskennellään vähintään kahtena työpäivänä.

Työnantajan tulee järjestää jokaisella työpaikalla juomaveden saantia varten vesijohto taikka hanalla varustettu vesiastia. Veden tulee olla laadultaan kunnollista. Vesipisteen läheisyyteen on varattava kertakäyttöisiä juoma-astioita.

Työnantajan on pidettävä vakinaisella työpaikalla tarpeelliset pesulaitteet. Työntekijälle on varattava 5 minuutin pesuaikaa ennen työajan päättymistä. Työnantaja järjestää pesuaineet peseytymistä varten.

Muiden tehtävään ja säähän soveltuvien suojavarusteiden lisäksi työnantajan tulee antaa optisesti hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työssään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida torjua (esim. asentamalla työkoneisiin häikäisysuojakalvot).

Hyvä myös muistaa, että elimistön lämpösopeutuminen kestää noin viikon.

Teksti: Anna Lauri

Valvonnassa tietomäärät ovat kasvaneet ja erityisesti väärän tiedon antaminen viranomaisille on lisääntynyt.

Yritysten velvoitteiden laiminlyönnit lisääntyneet

Viranomaiset arvioivat, että työmarkkinoilla siirrytään yhä enemmän eri tavoilla järjestettyyn yrittäjätyöhön. Samalla myös niihin liittyvät väärinkäytökset ovat lisääntyneet.

– Meille on tullut useita ilmoituksia henkilöiltä, jotka ovat työn loppuessa ilmoittautuneet TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ja siinä vaiheessa on vasta selvinnyt, että heidät on erehdytetty kevytyrittäjyyteen laskutuspalvelun tai osuuskunnan kautta. Usein henkilöt ovat 3. maan kansalaisia, jotka eivät puhu suomea tai englantia, Rakennusliiton talonrakennusalan sopimusalavastaava Toni Malmström kertoo.

Vastuiden selvittäminen on vaikeutunut, koska kokonaisuuksissa voi olla mukana useita sopimusosapuolia. Yritystoiminnassa työstä maksettavien korvausten ennakonpidätystä ja ulosottoa kierretään maksamalla korvaus voitto-osuutena tai velkana työnsuorittajalle.

Yhteistyösopimuksia yritysten ja työtä tekevien henkilöiden välillä myös välitetään ja myydään edelleen.

Torjuntaviranomaiset arvioivat yritysten lakisääteisten velvoitteiden laiminlyöntien lisääntyneen. Näitä ovat esimerkiksi tilinpäätösten ilmoittamisen ja kirjanpidon laiminlyönnit, edunsaajatietojen puuttuminen ja väärän taloudellisen tiedon antaminen eri yhteyksissä.

– Rakennusliiton toimitsijoiden pöydällä on selvitettävinä tapauksia, joissa työnantajat ovat palkkalaskelmissa pidättäneet verot ynnä muut maksut palkasta, mutta niitä ei kuitenkaan näy verottajan tulorekisterissä. Eli ne jäävät tilittämättä eteenpäin. Säästöjä haetaan työntekijöiden kustannuksella, Malmström arvioi.

Torjuntaviranomaisten mukaan valvonnassa on havaittu myös viranomaisten tarpeellisuuden kyseenalaistamista, joka on näkynyt asiakkaiden käyttäytymisessä viranomaista kohtaan.

Työperäisen hyväksikäytön uudet muodot

Työperäinen hyväksikäyttö vääristää työmarkkinoita ja antaa kilpailuetua väärin toimijoille. Yrityksen ansaintamalli saattaa perustua työntekijöiden hyväksikäyttöön, kun työntekijöille ei makseta asianmukaisia korvauksia.

Ulkomaisen työvoiman tarve lisää riskiä työperäisen hyväksikäytön kasvulle. Riskejä kasvattavat myös tarve joustavaan ja tilapäiseen työvoimaan, palveluiden ulkoistaminen sekä pitkät alihankintaketjut.

Työntekijöiden hyväksikäyttöä on noussut esille erityisesti maatalouden kausityössä, rakentamisessa ja teollisuudessa, mutta myös ravintola-, siivous- ja hyvinvointialalla. Vale- ja pakkoyrittäjyys sekä epäselvät oikeussuhteet ovat laajentuneet myös uusille toimialoille.

Työvoimaa välittävät yritykset huijaavat työntekijöitä tekaistuilla työsopimuksilla, jotka ovat joko täysin vääriä tai aidoista kopioituja.

– Viime aikoina Rakennusliitossa on tullut erityisen paljon vastaan tilanteita, jossa työntekijän oleskeluluvalla Suomeen tullut henkilö on jäänyt ilman työtä. Häntä ei kuitenkaan ole lomautettu tai irtisanottu. Työnantajat jättävät tyhjän päälle ja toivovat henkilöiden häviävän vähin äänin Suomesta. Osa ulkomaalaisista 3. maan työntekijöistä ovat jopa valmiita maksamaan kynnysrahan uudestaan, jotta saisivat jäädä Suomeen töihin, Malmström kertoo.

– Näyttääkin siltä, että rakennusalan huono suhdanne luo ulkomaalaisen työvoiman keskuuteen kilpailuasetelman, jolla kuolee nälkään, Malmström jatkaa.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Jukka Nissinen

Rakennusalan taantuma näkyy paitsi lisääntyneiden konkurssien, mutta myös yrityssaneerausmenettelyiden määrän kasvuna. Viimeisen vuoden aikana käräjäoikeuksien päätöksillä on aloitettu yli 330 yrityssaneerausmenettelyä. Tilasto ei kerro, kuinka moni näistä yrityksistä toimii rakennusalalla.

Yrityssaneerauksella tarkoitetaan menettelyä, jossa yrityksen velat järjestellään toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Yritystoiminta pyritään tervehdyttämään esimerkiksi luopumalla tietystä liiketoiminnasta velkojien oikeudet mahdollisimman kattavasti turvaten ja konkurssi välttäen.

Yrityssaneerausmenettelyn aloittamista hakee käräjäoikeudelta yleensä velallinen itse. Mikäli yrityssaneeraus aloitetaan, käräjäoikeus määrää selvittäjän, joka laatii saneerausohjelman ja valvoo velkojien etua menettelyssä.

Yrityssaneeraus työntekijän näkökulmasta?

Yrityssaneerausmenettelyn aloittaminen ei pääsääntöisesti vaikuta työsuhteisiin, eikä yksistään ole peruste työnantajalle irtisanoa työsopimuksia. Yhtiöllä säilyy vastuu liiketoiminnan harjoittamisesta ja oikeus määrätä yhtiön toiminnasta.

Työsopimuslaissa on yrityssaneerausmenettelyä koskevat erityiset irtisanomisajat, joiden perusteella työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen 2 kuukauden ja työntekijä 14 päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Oikeus erityisen irtisanomisajan käyttämiseen edellyttää laissa säädettyjen perusteiden täyttymistä.

Työntekijän palkkasaatavat yrityssaneerauksessa

Yhtiön on maksettava työntekijöiden palkat ja työstä aiheutuneiden kustannusten korvaukset yrityssaneeraushakemuksen vireilletuloa edeltäneiltä kolmelta kuukaudelta, ellei selvittäjä ilmoita pitävänsä tällaisen velan perustetta tai määrää riitaisena. Lisäksi yhtiön on maksettava ennen hakemuksenvireilletuloa ansaittuun vuosilomaan perustuvat työntekijöiden lomapalkat ja -korvaukset. Näiden suorittaminen on menettelyn jatkumisen edellytys. Tätä vanhemmat palkkavelat ovat saneerausvelkaa, joka järjestellään eli käytännössä niiden pääomaa leikataan osana menettelyä. Nämä palkkasaatavat tulee myös ilmoittaa selvittäjän määräämään määräpäivään mennessä, jotta ne voidaan ottaa mukaan saneerausohjelmaan.

Hakemuksen vireilletulopäivän jälkeen syntyneet palkkasaatavat tulee maksaa normaaliin tapaan niiden erääntyessä.

Työntekijän on tärkeä hakea maksamattomia palkkasaataviaan palkkaturvana kolmen kuukauden kuluessa palkan erääntymisestä. Yrityssaneerausmenettelyn aloittaminen on katsottu palkkaturvalain tarkoittamaksi osoitukseksi työnantajan maksukyvyttömyydestä.

Saneerausohjelma

Mikäli saneerausmenettely jatkuu, käräjäoikeus vahvistaa saneerausohjelman, jossa määrätään velallisen toimintaa, varallisuutta ja velkoja koskevista toimenpiteistä. Saneerausohjelmat kestävät tyypillisesti useita vuosia. Saneerausohjelman osana on maksuohjelma, jota noudattaen yhtiön tulee maksaa järjestellyt velkansa.

On mahdollista ja rakennusalan yritysten osalta valitettavan tavanomaista, että missä tahansa menettelyn vaiheessa ilmenee, ettei saneerausmenettelyn jatkamiselle ole edellytyksiä. Tämä johtaa käytännössä yhtiön konkurssiin asettamiseen.

Teksti: Mia Sinda

Eurooppa-neuvostossa päästiin maaliskuussa sopuun alustataloustyöntekijöiden aseman parantamiseen pyrkivässä direktiivissä. Joulukuussa valmiiksi saatu neuvottelutulos Eurooppa-neuvoston ja parlamentin välillä kohtasi vastustusta neuvostossa ja siitä on väännetty tiiviisti koko alkuvuosi. Nyt näyttää siltä, että direktiivi saataisiin pakettiin vielä tämän vaalikauden puolella.

– Tällä hetkellä EU-alueella työskentelee 28 miljoonaa henkilöä alustojen kautta. Määrän on arveltu tuplaantuvan parissa vuodessa. Jonkinlaista säätelyä pitää saada voimaan, sillä tilanne on nyt kuin villissä lännessä. Esimerkiksi Saksa ei ole saanut muodostettua kantaansa direktiiviin sisäpoliittisen tilanteen takia ja viimeisimmällä neuvottelukierroksella neuvostossa sen viimeisin kaataja oli Viro, minkä voi ymmärtää, kun kyseessä on heidän kruununjalokivensä eli Boltin liiketoiminta, FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara huokaa.

FinUnions eli SAK:n ja STTK:n EU-edustusto Brysselissä lobbaa palkansaajien etujen puolesta EU:n poliitikkoja ja virkamiehiä. Tehtävä on tärkeä, sillä viime vuosina muun muassa kaikki työturvallisuutta Suomessakin parantanut lainsäädäntö on tullut pääosin Brysselin pöydistä.

”Oletus työsuhteesta”

Alustatalousdirektiivissä painotus on ollut käänteisessä todistustaakassa. Tämä tarkoittaa, että kun annetuista indikaattoreista täyttyisi tietty määrä, olisi digitaalisen alustan osoitettava onko kyseessä työsuhde. Indikaattoreissa on muun muassa valvonnasta, ohjauksesta, työasuista, palkkion määrityksestä jne. Usein työntekijät on luokiteltu väärin yrittäjiksi, jolloin heille lankeaa myös yrittäjän vastuut.

­­ – Useinkaan esimerkiksi ruokalähetteinä toimivat, yrittäjänä kohdellut, eivät tiedä, mitä vastuita yrittäjyydestä lankeaa. Tulee yllätyksenä, ettei heillä esimerkiksi olekaan työn kautta vakuutuksia, Salovaara toteaa.

Salovaaran mukaan myös algoritmeillä johtamiseen on syytä pureutua niin, että työntekijöillä on oikeus kommunikoida oikean ihmisen kanssa.

– Algoritmit eivät myöskään saisi määrittää niin, että työntekijää aletaan syrjiä, jos hän kieltäytyy keikoista. Direktiivin odotetaan tuovan selkeyttä kaoottiseen tilanteeseen Euroopan työmarkkinoilla, Salovaara toteaa.

Yritysvastuudirektiivi vaikeuksissa

Toinen tärkeä direktiivi, yritysvastuudirektiivi, on myös ollut vastatuulessa. Jos se jää tulevien EU-vaalien jälkeiseen aikaan, voi senkin läpisaaminen vaikeutua, mikäli oikeisto voittaa EU-vaalit. Salovaara toivoo, että direktiivi saataisiin vielä läpi tällä vaalikaudella.

Yritysvastuudirektiivin osalta nousi yllättäviä vastustajia, joista yksi oli Suomi.

– Suomea direktiivissä hankasi siihen sisältynyt ryhmäkanneoikeus. Tämän direktiivin kaatuminen todella harmittaa, sen eteen oli tehty paljon töitä. Toivottavasti nämä työntekijöille ja kuluttajille tärkeät direktiivit saataisiin läpi vielä tällä vaalikaudella. Aika alkaa loppua, mutta aivan mahdotonta se ei vielä ole, Salovaara sanoo.

EU-vaaleista synkkiä ennusteita

Palkansaajien kannalta kesäkuussa järjestettävät EU-vaalit ovat todella tärkeät.

– Niiden näkymät eivät ole kovin valoisat. Nyt ennustetaan, että oikeistoradikaalien suosio nousee. Mikäli perinteinen oikeisto alkaa katsoa äärioikealle päin, ei koalition muodostaminen ole vaikeaa, ja oikeisto voi saada enemmistön, Salovaara kertoo.

Salovaaran mukaan EU-parlamentin nykyinen kokoonpano ja sosiaalista Eurooppaa ajanut komissio on ollut ”dream team” työntekijöiden asioiden ajamiselle. Suurimmat poliittiset ryhmät ovat olleet keskustaoikeistolainen EPP ja Sosiaalidemokraatit eli S&D.

Suomalaisten työntekijöiden olisi tärkeää käyttää vaaleissa ääntään.

– Ensimmäinen syy on jo aiemmin mainittu työsuojelu. Sitä parantava lainsäädäntö on viime vuosina tullut EU:sta. Lisäksi EU:n oman työsuojeluviranomaisen, ELA:n toimintaa toivottavasti kehitetään eteenpäin, Salovaara toteaa.

Myös työntekijöiden asemaa tukevaa lainsäädäntöä on tullut EU:n suunnalta viime vuosina paljon, kuten esimerkiksi vähimmäispalkkadirektiivi.

– Tulevaisuudessa EU:n olisi myös alettava säännellä tekoälyn käyttöä työelämässä. Tällä hetkellä ilmi on tullut mm. tapauksia, joissa työnantaja on antanut työntekijälle työvaatteet, joiden sensorit mittaavat ja analysoivat pulssia, sijaintia, taukoja jne. ja tekoäly analysoi tuloksia. Se on terveysdataa, johon työnantajalla ei pitäisi olla minkäänlaisia oikeuksia.

Teksti: Johanna Hellsten

Rakennusliiton jäsen työskenteli rakennusalan yrityksessä noin puoli vuotta vuonna 2008. Työnantaja jätti maksamatta muun muassa osan palkasta, ylityökorvaukset ja lomakorvauksen. Lisäksi työnantaja päätti työsuhteen 2 viikon irtisanomisaikaa noudattamatta. Rakennusliiton aluetoimitsija haki palkkasaatavia palkkaturvasta, mutta työnantajan kiistämisen vuoksi palkkaturva hylkäsi hakemuksen kesäkuussa 2008.

Palkkaturvalain mukaan muutoksenhakuna hylkäävään palkkaturvapäätökseen on kanteen nostaminen työnantajaa vastaan käräjäoikeudessa 6 kuukauden kuluessa palkkaturvapäätöksen antamisesta. Jos työnantaja asetetaan konkurssiin kanneajan kuluessa, saatavia koskevat riitaisuudet ratkaistaan konkurssimenettelyssä. Kannetta ei tällöin voida nostaa niin kauan kuin konkurssimenettely jatkuu.

Työnantajayhtiö asetettiin konkurssiin kanneajan kuluessa syyskuussa 2008 ja julkisselvitykseen kesäkuussa 2009. Palkkaturvalain säännöksen vuoksi saatavista ei voitu nostaa kannetta käräjäoikeudessa.  Julkisselvitys kesti lopulta 14 vuotta. Poikkeuksellinen pitkä aika johtui muun muassa siitä, että työnantajan edustajaa vastaan nostettiin rikossyytteet talousrikoksista, ja julkisselvittäjä pyrki useiden vuosien ajan perimään tuomitut vahingonkorvaussaatavat työnantajan edustajalta.

Rakennusliiton lakimies valvoi jäsenen saatavat julkisselvityksessä, kun valvontapäivä viimein määrättiin maaliskuussa 2023. Jakoluettelo vahvistettiin kesäkuussa 2023. Tämän jälkeen Rakennusliitto haki saatavia uusintapalkkaturvahakemuksella vahvistetun jakoluettelon perusteella. Helmikuun alussa 2024 palkkaturva maksoi haetut saatavat jäsenelle viivästyskorkoineen. 16 vuoden odottelun seurauksena viivästyskorkojen osuus oli suurempi kuin saatavien pääoma. Viivästyskorkoineen saatavia maksettiin yhteensä noin 17.000 euroa.

Jäsen oli ymmärrettävästi ihmeissään, miksi palkkasaatavien saamisessa kesti ennätyksellisen kauan. Palkkaturvalain säännös on kuitenkin siten yksiselitteinen, että palkkaturvaa ei voitu hakea ennen kuin konkurssimenettely (tässä tapauksessa julkisselvitys) päättyi. Konkurssimenettelyn pitkään kestoon Rakennusliitto ei pystynyt vaikuttamaan.   

Työntekijän mahdollisuus saada palkkasaatavia palkkaturvana työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa on hyvä asia, mutta kuten tämäkin tapaus osoitti, välillä palkkasaatavien saamista palkkaturvan kautta joutuu odottamaan kohtuuttoman pitkään.

Teksti: Katja Syrjänen

Miten ennen?

Viimeiset 10 vuotta lomakorvausta ei ole työsuhteen päättyessä jaksotettu. Lomakorvauksen jaksotus oli voimassa työttömyysturvassa vuoden 2012 loppuun saakka, jolloin se lakkautettiin. Tuolloin lakkautuksen syiksi todettiin, että lomakorvauksen jaksotus hidastaa hakemusten käsittelyä ja kohtelee epäoikeudenmukaisesti niitä työntekijöitä, jotka eivät ole voineet pitää vuosilomaansa itsestään riippumattomista syistä.

Mikä muuttui?

Osana Orpo-Purran hallituksen leikkauksia lomakorvauksen jaksotus palautettiin voimaan vuoden alusta lukien. Laki vahvistettiin joulukuussa.

Miten käytännössä vaikuttaa?

Työttömyyden alkaessa työttömyyskassa saa tulorekisteristä ja tarvittaessa työnantajalta selville maksetut työtulot sekä niiden lajit. Pitämättömät lomat maksetaan lomakorvauksena ulos. Jaksotuksen myötä kassa ikään kuin laittaa työttömän lomalle lomakorvausta vastaavaksi ajaksi.

Pitämättömät lomat siis viivästyttävät päivärahan maksun alkamista, niin monelta päivältä kuin niiden laskennallinen vaikutus on. Maksettua lomakorvausta verrataan maksettuun palkkaan siten, että lomakorvaus jaetaan päiväpalkalla. Työttömyysturvassa päiväpalkka määritelty siten, että kuukausipalkka jaetaan lukemalla 21,5. Tämä johtuu siitä, että päivärahaa maksetaan vain arkipäiviltä ja keskimäärin kuukaudessa on 21,5 arkipäivää.

Käytännössä esimerkiksi palkan oltua 3 000 euroa ja viimeisessä tilissä lomakorvausta on maksettu vastaavasti 3 000 euroa, on korvaukseton aika 21,5 eli pyöristettynä 21 päivää.  Mikäli päiväraha on samassa yhteydessä määritetty ja alkaa uusi päivärahaoikeus, asettaa kassa tämän ajan kuluttua omavastuun eli 7 korvauksetonta päivää lisää. Omavastuu ja lomakorvaus eivät kulu päällekkäin. Jos esimerkiksi työsuhde päättyy 31.1.2024, tulee tässä esimerkissä ensimmäinen työttömyyspäiväraha maksuun vasta 12.3.2024 lukien.

Pidennetyn omavastuun ja lomakorvauksen jaksotuksen yhdistelmä on taloudellisesti merkittävä heikennys työttömyyden alkuun. Työsuhteen päättyessä työttömäksi jäävän tulee käytännössä ajatella, että lomakorvaus tulee riittää normaaliin elämiseen ja laskuihin siihen saakka, kun päiväraha alkaa juosta.

Työttömyysturvalaissa määrätään, että lomakorvaus jaksotetaan aina kun yli 2 viikkoa kestävä kokoaikatyö päättyy. Jos työ on osa-aikatyötä tai kestää maksimissaan 2 kalenteriviikkoa, sovitellaan lomakorvaus maksupäiväperusteisesti muun palkan ohessa.

Odotettavissa on, että etenkin alkuun lomakorvauksen jaksotus viivästyttää ensimmäisen päivärahahakemuksen käsittelyä työttömyyskassassa.

Teksti: Jere Ketola

Työnantaja ei tarjonnut määräysvallassaan olevasta toisesta yhtiöstä töitä irtisanotulle jäsenelle, vaan ilmoitti kaikilla yhteistoimintamenettelyiden jälkeen irtisanotuilla työntekijöillä olleen tieto siitä, että töitä olisi voinut itse halutessaan hakea työnantajan toisesta saman alan yrityksestä.

Huolimatta siitä, että työ oli vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, yhtiöllä oli ollut velvollisuus tarjota työntekijälle muuta työtä. Työnantajan, joka tosiasiallisesti käyttää henkilöstöasioissa määräysvaltaa toisessa yrityksessä, on oma-aloitteisesti selvitettävä, voiko hän täyttää työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa tarjoamalla työntekijälle työtä muista määräysvallassaan olevista yrityksistä.

Työntarjoamisvelvoite voidaan täyttää vain tarjoamalla työtä henkilökohtaisesti. Työtä tarjotaan irtisanomisen vaihtoehtona mahdollisesti muuttuneilla ehdoilla eikä työntekijän tarvitse erikseen hakea työpaikkaa tilanteessa, jossa sopivaa työtä on työnantajan toisessa yrityksessä tarjolla. Henkilökohtaisuus tarkoittaa konkreettista nimenomaista työntekijälle tehtyä työtarjousta esimerkiksi sähköpostitse.  

Työnantaja tuomittiin maksamaan perusteettomasta päättämisestä korvauksia 20 000 euroa.

Työsuhteen irtisanomista edelsi yhteistoimintaneuvottelut.  Yhteistoimintaneuvotteluissa ei esitetty selvitystä periaatteista, joilla irtisanottavat määräytyvät tai ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset pannaan toimeen. Laissa säädettyjä toimintaperiaatteita ei myöskään näytetty esitetyksi.  Tästä huolimattomasta menettelystä yhtiö tuomittiin maksamaan lisäksi 5.000 euron hyvityskorvaus.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Teksti: Anna Lauri