Syntyneestä erimielisyydestä käytiin työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaiset neuvottelut koskien työehtosopimuksen tulkintaa ja työntekijän työsuhteen päättymistä. Neuvotteluiden aikana ilmeni riidattomasti, ettei työntekijän viimeisen määräaikaisen työsopimuksen päättymisen jälkeen työnantajalla ollut työtä tarjolla ja kaikki muut yhtiön työntekijät oli lomautettu toistaiseksi.
Yksimielisyys oli myös siitä, ettei toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttämiselle ollut perusteltua syytä, minkä vuoksi työsopimusta oli pidettävä toistaiseksi voimassa olevana työsopimuslain nojalla. Koska työnantajalla oli tuotannolliset ja taloudelliset perusteet työsopimuksen irtisanomiselle, eikä työsopimuksen päättämiseen liittynyt henkilöön liittyviä loukkaavia piirteitä, oli työntekijällä korkeimman oikeuden ratkaisukäytännön perusteella oikeus työsopimuslain 6:4 §:n mukaiseen korvaukseen saamatta jääneestä irtisanomisajan palkasta, mutta ei korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.
Neuvotteluiden päätteeksi laadittiin työsopimuslain 6:4 §:n mukaisen korvauksen suoritusvelvollisuutta koskeva sopimus, jossa sopimusosapuolina olivat työntekijä, työnantaja, Rakennusliitto ja työnantajaliitto.
Sittemmin työnantajayhtiön osalta aloitettiin yrityssaneerausmenettely. Työntekijän saatava oli oikeudellisesti yrityksen saneerausvelkaa, eikä työnantaja voinut maksaa sovintosopimuksen mukaista saatavaa saneerausmenettelyn takia. Työntekijän saatavasta tehtiin palkkaturvahakemus. Ely-keskus maksoi saatavan palkkaturvana laaditun sopimuksen perusteella, sillä kyse oli vahingonkorvauksesta, josta oli tehty sopimus vakiintunutta työmarkkinakäytäntöä noudattaen.
Kaksi Rakennusliiton jäsentä työskenteli toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa henkilöstönvuokrausalan yrityksessä, joka välitti työntekijöitä tilaajien työmaille. Kun työsuhdetta oli kestänyt puoli vuotta, työnantaja osoitti työntekijät työskentelemään työnantajayhtiön kanssa samaan konserniin kuuluvan toisen yhtiön palvelukseen ja siitä viikon päästä jätti työtä kokonaan tarjoamatta. Rakennusliiton toimitsija neuvotteli asiasta työnantajan kanssa tuloksetta, minkä jälkeen työntekijät purkivat työsuhteensa työnantajan olennaisen sopimusrikkomuksen perusteella.
Rakennusliiton lakimies nosti kanteen työnantajayhtiötä vastaan ja vaati työnantajan velvoittamista suorittamaan palkkaa ajalta, jolloin työtä ei ollut tarjottu, korvausta irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta sekä korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.
Työnantaja kiisti vaatimukset
Työnantaja kiisti kannevaatimukset vedoten siihen, että työntekijöiden työnteko oli estynyt työntekijöistä johtuvista syistä sen vuoksi, että tilaaja oli päättänyt työntekijöitä koskevan tilauksen. Myös toisen konserniyhtiön tilaaja oli päättänyt tilauksen ennenaikaisesti. Lisäksi työnantaja kertoi, että olisi purkanut työntekijöiden työsuhteet jo kuukautta ennen kuin työntekijät purkivat työsuhteensa.
Käräjäoikeus arvioi antamassaan tuomiossa, ettei työnantaja ollut pystynyt osoittamaan työnteon estyneen työntekijöistä johtuvista syistä. Toisen konserniyhtiön tilauksen päättyminen ei myöskään vapauttanut työnantajaa työntarjoamisvelvollisuudesta. Työnantaja ei myöskään pystynyt osoittamaan purkaneensa työntekijöiden työsuhteita väittäminsä tavoin jo aiemmin. Koska työnteko oli estynyt työnantajasta johtuvista syistä, työntekijöillä oli oikeus saada palkkansa työsopimustensa mukaiselta työajalta. Työntekijöiden katsottiin purkaneen työsuhteensa työnantajasta johtuvista syistä, minkä perusteella työnantaja velvoitettiin maksamaan heille korvausta irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta ja työsopimusten perusteettomasta päättämisestä. Toiselle työntekijälle tuomittiin palkkasaatavia ja korvauksia noin 24 000 euroa ja toiselle noin 20 000 euroa.
Jos työsuhteesi päättyy, sinulla on oikeus saada lomakorvausta pitämättä jääneestä lomasta. Lomakorvausta kertyy myös irtisanomisajalta. Työttömäksi jäädessä kassa jaksottaa kuitenkin kokoaikaisen, yli kaksi viikkoa kestäneen työsuhteen päättyessä maksetut lomakorvaukset eli lomakorvaukset siirtävät ansiopäivärahaoikeuden alkamista.
Vuosiloma lomautuksen aikana
Mikäli työntekijä pitää kesälomansa ollessaan lomautettuna, jatkuu lomautus alkuperäisen lomautusilmoituksen mukaisesti vuosiloman päätyttyä. Vaikka työntekijä pitää vuosilomansa lomautuksen aikana, niin lomautuksen yhdenjaksoisuus ei katkea. Toisin sanoen myös lomautuksen aikana pidetyt vuosilomapäivät lasketaan mukaan lomautuksen kestoon, jos työntekijä haluaa irtisanoutua oltuaan yhdenjaksoisesti 200 päivää lomautettuna.
Lomapalkka ja sen erääntyminen
Vuosiloman ajalta työntekijä saa normaalisti työehtosopimuksen mukaisen lomapalkkansa.
Vuosilomalain mukaan lomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, mutta vuosilomalain mukaisesta ajankohdasta on monissa työehtosopimuksissa sovittu toisin ja maksuajankohta on syytä tarkistaa omasta työehtosopimuksesta. Rakennusalan työehtosopimuksessa lomarahasta maksetaan kesälomaosuutta vastaava määrä (14 %) ennen kesäloman alkamista ja talvilomaosuutta vastaava määrä (4,5 %) ennen talviloman alkamista.
Työsuhteen jatkuessa lomapalkka erääntyy lähtökohtaisesti viimeistään lomakauden päättyessä 30.9.2024. Lomapalkan erääntyminen nousee esille toisinaan työnantajan maksukyvyttömyyden kohdalla. Palkkaturvasta saatavaa voi hakea kolmen kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä. Lomien osalta palkkaturvaviranomaiset katsovat, että jos muuta ei ole sovittu, lomat erääntyvät lomakausittain. Jos lomaa ei ole pidetty tai lomapalkkaa maksettu tämän kesän osalta, on saatavaa työnantajan maksukyvyttömyyden vuoksi haettava pääsääntöisesti viimeistään 30.12.2024 palkkaturvasta.
Työnantajalta lomapalkkaa voi toki vaatia kanteella työsuhteen kestäessä vielä kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2021–31.3.2022 kertynyttä kesälomapalkkaa voi vaatia vielä tämän vuoden loppuun asti ja talvilomaosuutta vielä ensi vuoden loppuun asti. Työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn loman kanneaika lasketaan siitä vuodesta, kun loma on sovittu pidettäväksi. Työsuhteen päätyttyä kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Sairastuminen kesällä
Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Sama oikeus on myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.
Mikäli työntekijä sairastuu vuosiloman tai sen osan aikana, tällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Edellä tarkoitetut omavastuupäivät eivät saa kuitenkaan vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Toisin sanoen omavastuupäiviä voi olla vain silloin, kun työntekijä on ansainnut lomaa enemmän kuin neljä viikkoa. Siirretty osa lomasta on annettava kuluvalla lomakaudella tai jos tämä ei ole mahdollista, niin se on annettava seuraavan vuoden lomakaudella ja kuitenkin viimeistään seuraavan vuoden loppuun mennessä.
Vuosiloma ei sairauden vuoksi siirry automaattisesti, vaan siirtoa pitää pyytää. Ilmoita vuosilomalle osuvasta sairauslomasta viipymättä työnantajalle ja toimita lääkärinlausunto työpaikalla työehtosopimuksen ja työpaikalla noudatetun käytännön mukaisesti.
Putkiasentaja Artturi Sarén sai kokea omakohtaisesti, miltä tuntuu joutua työmaavarkauden kohteeksi. Sarén työskentelee Kivenlahden työmaalla.
– Ihmettelin yksi päivä, miksi sosiaalitilojen ympärillä pyörii niin paljon porukkaa. Menin siihen mielenkiinnosta katsomaan ja minulle selvisi, että työntekijöiden kaappeja oli käyty murtamassa keskellä päivää. Minun kaappini oli yksi murron kohteista, Sarén kertoo.
Sosiaalitilojen kaapit, joissa työntekijät säilyttävät tavaroitaan, olivat lukollisia tavallisia vaatekaappeja.
– Olen pitänyt muun muassa lompakkoani ja koti- ja autonavaimia kaapissa, sillä työmaalla on riski, että esimerkiksi hankalissa asennoissa työskennellessä tavarat voivat pudota taskuista. Sekä lompakko että molemmat avaimet olivat lähteneet varkaiden matkaan.
Sarénin mukaan hän on työskennellyt työmailla, joilla on käynyt varkaita, mutta yleensä murron kohteena ovat olleet työkalukontit ja varkaudet ovat tapahtuneet viikonloppuna.
– Tämä oli ensimmäinen kerta, kun jotain henkilökohtaista tavaraa lähtee. On aika erikoista, että portillisella työmaalla tapahtuu varkaus kesken työpäivän, Sarén ihmettelee.
Kuka korvaa?
– En tiedä, mikä etiäinen minulle tuli, kun huomasin autonavainten puuttumisen, mutta lähdin katsomaan läheiseen pysäköintihalliin, jossa meillä on autoille paikat, onko auto vielä siellä. Tyhjä ruutu oli odottamassa, Sarén kertoo.
Sarén kuoletti ensin kaikki lompakossa olleet pankkikorttinsa. Sen jälkeen hän ilmoitti varkaudesta poliisille, joka saapui paikalle selvittämään tilannetta.
Samalla työmaalla työskentelevä kaveri heitti Sarénin työpäivän jälkeen kotiin, kun ilman lompakkoa taksilla tai bussilla kulkeminen ei olisi onnistunut. Kännykänkin maksuominaisuudet ovat pankkikorttien varassa, jotka Sarén oli kuolettanut.
– Onneksi avopuolison lapset olivat kotona, niin pääsin sisään ilman kotiavaimia.
Poliisi löysi auton ajosta ja se saatiin palautettua omistajalleen. Autossa oli kuitenkin vaurioita ja seuraava kysymys olikin, kuka korvaa?
Talotekniikka-alan tessissä ei ole mainintaa siitä, että työnantajan pitäisi vakuuttaa työntekijöiden henkilökohtainen omaisuus työmaalla varkauden tai murron varalta. Talonrakennuksen tessissä tällainen sääntö on, mutta koska auto ei ollut työmaalla vaan sen ulkopuolella, vakuutus ei todennäköisesti olisi kattanut sitä.
– Työmaan pääurakoitsija ilmoitti, että tämä ei ole heidän vastuullaan. Myöskään minun työnantajani vakuutukseen tämä ei mennyt. Onneksi minulla on laaja kasko ja haluankin sanoa, että hankkikaa kunnon vakuutus autoonne. Jos minulla olisi ollut pelkkä liikennevakuutus, olisi kaikki mennyt omaan piikkiin, Sarén sanoo.
Laaja kasko mahdollisti Sarénille sijaisauton käytön viikoksi, kun auto oli vielä karkuteillä.
– Se helpotti tilannetta huomattavasti, kun sain esimerkiksi haettua lapsen tarhasta.
Opiksi on otettu
Varastettu auto, korttien uusiminen, vakuutuksen selvittely; kaikkiin näihin paloi aikaa ja hermoja.
– Kyllähän tämä harmistusta on aiheuttanut, kun vielä vastailee eri tahoille lisäselvityspyyntöihin. Onneksi kaikki tämä kuitenkin on pelkkää materiaa eikä muuta, Sarén muistuttaa.
Aiemmilla työmailla, joilta on lähtenyt varkaiden mukaan työkaluja, on ollut myös omat harminsa ja vaivansa.
– No onhan se siinä kohtaa hankalaa, kun huomaat, että sinulta puuttuu kaikki työkalut. Ensin kartoitetaan sitä, mitä kaikkea pitää tilata ja niin edelleen. Työhönkin tulee väkisin pientä stoppia, jos vehkeet on lähteneet useammalta asentajalta.
Sarén arvelee, etteivät työnantajat ilmoita poliisille ja vakuutusyhtiölle ihan pieniä työkaluvarkauksia ja, sillä omavastuut ovat melko korkeita ja byrokratiaan menee aikaa.
Kesän ulkotöissä kovalle kuumuudelle altistuvat muun muassa asfaltti- ja vedeneristysalan työntekijät. Myös ajoneuvojen ja koneiden ohjaamot voivat kuumentua, ellei niissä ole riittävää ilmastointia. Suojavarusteet ja raskas työ saattavat aiheuttaa kuumakuormaa viileässäkin ympäristössä.
Työterveyslaitoksen mukaan kuumakuormaa aiheuttavat korkea ilman lämpötila ja kosteus, fyysisesti raskas työ, työskentely auringon paisteessa, vähäinen nesteen juominen ja suojavarustus tai työhön huonosti soveltuvat vaatteet.
Elimistön kuumakuormittumisesta varoittavia ensioireita ovat runsas hikoilu, päänsärky, heikkous, väsymys, pahoinvointi, ärtymys ja janon tunne. Lämpösairauksia ovat lämpökrampit, auringonpistos, lämpöpyörtyminen, lämpöuupumus ja vakavimpana lämpöhalvaus.
Esimerkiksi kuumat levitysmateriaalit lisäävät elimistön lämpökuormaa. Kattotöissä käytettävän bitumiliiman lämpötila on noin 200 astetta ja asfalttimassan lämpötila asemalta lähtiessä on noin160 astetta. Näin ollen lämpöä tulee työmaalla ylhäältä, alhaalta ja lisäksi koneistakin.
Kuuma huomioitava
Työturvallisuuslain nojalla työantajalla on yleinen huolehtimisvelvoite työntekijöistä. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon myös työympäristöön liittyvät seikat. Työnantajan on rajoitettava työntekijän altistumista turvallisuutta tai terveyttä haittaaville tai vaarantaville lämpöolosuhteille.
Jos lämpötila ylittää 28 astetta on työntekijän altistumisaikaa kuumuudelle rajoitettava. Tällöin puhutaan kuumatyöskentelystä. Kuumatyöskentelyn raja-arvot on asetettu yhteistyössä työterveyslaitoksen kanssa.
Infran ja Kattoliiton jäsenyritykset ovat sitoutuneet noudattamaan työterveyslaitoksen ja aluehallintoviraston suositusta pitää 10 minuutin tauko tunnin välein lämpötilan ollessa 28–33 astetta ja 15 minuutin taukoa lämpötilan ollessa yli 33 astetta. Tauot luetaan työaikaan. Työehtosopimusmääräysten nojalla lämpötilasta riippumatta 8 tunnin työpäivässä tulisi olla kaksi 15 minuutin palkallista virkistystaukoa ja 8 tunnin jälkeen kahden tunnin välein 15 minuutin tauko.
Lämpötilan ollessa yli 33 astetta ja raskaissa ruumiillisissa töissä on ryhdyttävä erityisiin suojelutoimiin. Niitä ovat esimerkiksi työntekijän lämpösairausriskin selvittäminen. Tämä tapahtuu työterveyshuollossa. Lääkärintarkastus on tarpeellinen myös useampien lämpösairauksien hoitona.
Kuumassa työskentely työehtosopimuksissa
Asfalttialan ja vedeneristysalan työehtosopimuksissa kuumassa työskentelyä on pyritty lisäksi huomioimaan työehtosopimuksessa.
Työnantajan on varustettava jokaiselle vakinaiselle työpaikalle tai sen läheisyyteen työntekijän ruokailua ja vaatteiden sekä työkalujen säilytystä varten tarkoitustaan vastaavat suojat. Suojien tulee olla myös jokaisen työpaikan levityskohteessa tai sen läheisyydessä, jos siinä työskennellään vähintään kahtena työpäivänä.
Työnantajan tulee järjestää jokaisella työpaikalla juomaveden saantia varten vesijohto taikka hanalla varustettu vesiastia. Veden tulee olla laadultaan kunnollista. Vesipisteen läheisyyteen on varattava kertakäyttöisiä juoma-astioita.
Työnantajan on pidettävä vakinaisella työpaikalla tarpeelliset pesulaitteet. Työntekijälle on varattava 5 minuutin pesuaikaa ennen työajan päättymistä. Työnantaja järjestää pesuaineet peseytymistä varten.
Muiden tehtävään ja säähän soveltuvien suojavarusteiden lisäksi työnantajan tulee antaa optisesti hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työssään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida torjua (esim. asentamalla työkoneisiin häikäisysuojakalvot).
Hyvä myös muistaa, että elimistön lämpösopeutuminen kestää noin viikon.
Harman talouden torjuntaa vaikeuttaa muun muassa työnteon uudet muodot, tietomäärien kasvu sekä väärien tietojen ilmoittaminen viranomaisille. Kuvituskuva.
Valvonnassa tietomäärät ovat kasvaneet ja erityisesti väärän tiedon antaminen viranomaisille on lisääntynyt.
Yritysten velvoitteiden laiminlyönnit lisääntyneet
Viranomaiset arvioivat, että työmarkkinoilla siirrytään yhä enemmän eri tavoilla järjestettyyn yrittäjätyöhön. Samalla myös niihin liittyvät väärinkäytökset ovat lisääntyneet.
– Meille on tullut useita ilmoituksia henkilöiltä, jotka ovat työn loppuessa ilmoittautuneet TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ja siinä vaiheessa on vasta selvinnyt, että heidät on erehdytetty kevytyrittäjyyteen laskutuspalvelun tai osuuskunnan kautta. Usein henkilöt ovat 3. maan kansalaisia, jotka eivät puhu suomea tai englantia, Rakennusliiton talonrakennusalan sopimusalavastaava Toni Malmström kertoo.
Vastuiden selvittäminen on vaikeutunut, koska kokonaisuuksissa voi olla mukana useita sopimusosapuolia. Yritystoiminnassa työstä maksettavien korvausten ennakonpidätystä ja ulosottoa kierretään maksamalla korvaus voitto-osuutena tai velkana työnsuorittajalle.
Yhteistyösopimuksia yritysten ja työtä tekevien henkilöiden välillä myös välitetään ja myydään edelleen.
Torjuntaviranomaiset arvioivat yritysten lakisääteisten velvoitteiden laiminlyöntien lisääntyneen. Näitä ovat esimerkiksi tilinpäätösten ilmoittamisen ja kirjanpidon laiminlyönnit, edunsaajatietojen puuttuminen ja väärän taloudellisen tiedon antaminen eri yhteyksissä.
– Rakennusliiton toimitsijoiden pöydällä on selvitettävinä tapauksia, joissa työnantajat ovat palkkalaskelmissa pidättäneet verot ynnä muut maksut palkasta, mutta niitä ei kuitenkaan näy verottajan tulorekisterissä. Eli ne jäävät tilittämättä eteenpäin. Säästöjä haetaan työntekijöiden kustannuksella, Malmström arvioi.
Torjuntaviranomaisten mukaan valvonnassa on havaittu myös viranomaisten tarpeellisuuden kyseenalaistamista, joka on näkynyt asiakkaiden käyttäytymisessä viranomaista kohtaan.
Työperäisen hyväksikäytön uudet muodot
Työperäinen hyväksikäyttö vääristää työmarkkinoita ja antaa kilpailuetua väärin toimijoille. Yrityksen ansaintamalli saattaa perustua työntekijöiden hyväksikäyttöön, kun työntekijöille ei makseta asianmukaisia korvauksia.
Ulkomaisen työvoiman tarve lisää riskiä työperäisen hyväksikäytön kasvulle. Riskejä kasvattavat myös tarve joustavaan ja tilapäiseen työvoimaan, palveluiden ulkoistaminen sekä pitkät alihankintaketjut.
Työntekijöiden hyväksikäyttöä on noussut esille erityisesti maatalouden kausityössä, rakentamisessa ja teollisuudessa, mutta myös ravintola-, siivous- ja hyvinvointialalla. Vale- ja pakkoyrittäjyys sekä epäselvät oikeussuhteet ovat laajentuneet myös uusille toimialoille.
Työvoimaa välittävät yritykset huijaavat työntekijöitä tekaistuilla työsopimuksilla, jotka ovat joko täysin vääriä tai aidoista kopioituja.
– Viime aikoina Rakennusliitossa on tullut erityisen paljon vastaan tilanteita, jossa työntekijän oleskeluluvalla Suomeen tullut henkilö on jäänyt ilman työtä. Häntä ei kuitenkaan ole lomautettu tai irtisanottu. Työnantajat jättävät tyhjän päälle ja toivovat henkilöiden häviävän vähin äänin Suomesta. Osa ulkomaalaisista 3. maan työntekijöistä ovat jopa valmiita maksamaan kynnysrahan uudestaan, jotta saisivat jäädä Suomeen töihin, Malmström kertoo.
– Näyttääkin siltä, että rakennusalan huono suhdanne luo ulkomaalaisen työvoiman keskuuteen kilpailuasetelman, jolla kuolee nälkään, Malmström jatkaa.
Rakennusalan taantuma näkyy paitsi lisääntyneiden konkurssien, mutta myös yrityssaneerausmenettelyiden määrän kasvuna. Viimeisen vuoden aikana käräjäoikeuksien päätöksillä on aloitettu yli 330 yrityssaneerausmenettelyä. Tilasto ei kerro, kuinka moni näistä yrityksistä toimii rakennusalalla.
Yrityssaneerauksella tarkoitetaan menettelyä, jossa yrityksen velat järjestellään toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Yritystoiminta pyritään tervehdyttämään esimerkiksi luopumalla tietystä liiketoiminnasta velkojien oikeudet mahdollisimman kattavasti turvaten ja konkurssi välttäen.
Yrityssaneerausmenettelyn aloittamista hakee käräjäoikeudelta yleensä velallinen itse. Mikäli yrityssaneeraus aloitetaan, käräjäoikeus määrää selvittäjän, joka laatii saneerausohjelman ja valvoo velkojien etua menettelyssä.
Yrityssaneeraus työntekijän näkökulmasta?
Yrityssaneerausmenettelyn aloittaminen ei pääsääntöisesti vaikuta työsuhteisiin, eikä yksistään ole peruste työnantajalle irtisanoa työsopimuksia. Yhtiöllä säilyy vastuu liiketoiminnan harjoittamisesta ja oikeus määrätä yhtiön toiminnasta.
Työsopimuslaissa on yrityssaneerausmenettelyä koskevat erityiset irtisanomisajat, joiden perusteella työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen 2 kuukauden ja työntekijä 14 päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Oikeus erityisen irtisanomisajan käyttämiseen edellyttää laissa säädettyjen perusteiden täyttymistä.
Työntekijän palkkasaatavat yrityssaneerauksessa
Yhtiön on maksettava työntekijöiden palkat ja työstä aiheutuneiden kustannusten korvaukset yrityssaneeraushakemuksen vireilletuloa edeltäneiltä kolmelta kuukaudelta, ellei selvittäjä ilmoita pitävänsä tällaisen velan perustetta tai määrää riitaisena. Lisäksi yhtiön on maksettava ennen hakemuksenvireilletuloa ansaittuun vuosilomaan perustuvat työntekijöiden lomapalkat ja -korvaukset. Näiden suorittaminen on menettelyn jatkumisen edellytys. Tätä vanhemmat palkkavelat ovat saneerausvelkaa, joka järjestellään eli käytännössä niiden pääomaa leikataan osana menettelyä. Nämä palkkasaatavat tulee myös ilmoittaa selvittäjän määräämään määräpäivään mennessä, jotta ne voidaan ottaa mukaan saneerausohjelmaan.
Hakemuksen vireilletulopäivän jälkeen syntyneet palkkasaatavat tulee maksaa normaaliin tapaan niiden erääntyessä.
Työntekijän on tärkeä hakea maksamattomia palkkasaataviaan palkkaturvana kolmen kuukauden kuluessa palkan erääntymisestä. Yrityssaneerausmenettelyn aloittaminen on katsottu palkkaturvalain tarkoittamaksi osoitukseksi työnantajan maksukyvyttömyydestä.
Saneerausohjelma
Mikäli saneerausmenettely jatkuu, käräjäoikeus vahvistaa saneerausohjelman, jossa määrätään velallisen toimintaa, varallisuutta ja velkoja koskevista toimenpiteistä. Saneerausohjelmat kestävät tyypillisesti useita vuosia. Saneerausohjelman osana on maksuohjelma, jota noudattaen yhtiön tulee maksaa järjestellyt velkansa.
On mahdollista ja rakennusalan yritysten osalta valitettavan tavanomaista, että missä tahansa menettelyn vaiheessa ilmenee, ettei saneerausmenettelyn jatkamiselle ole edellytyksiä. Tämä johtaa käytännössä yhtiön konkurssiin asettamiseen.
Työperäisen hyväksikäytön paljastaminen ja torjunta nousivat vuonna 2023 entistä suurempaan rooliin työsuojeluviranomaisen tarkastuksissa, kertoo aluehallintoviraston raportti ulkomaisen työvoiman käytön valvonnasta viime vuodelta. Osa tehdyistä tarkastuksista suunnattiin nimenoman työsuhteen vähimmäisehtojen valvontaan.
AVI:n tarkastajat toteuttivat 2023 yli 2 200 tarkastusta, joista osan yhteistyössä muiden viranomaisten, esimerkiksi verottajan kanssa. Raportissa ei eritellä toimialoja, eli vain osa tarkastuksista kohdistui rakennusalan yrityksiin.
Palkkauksen oikeellisuutta vaikea arvioida
Ulkomaisen työvoiman palkkauksessa oli puutteita lähes puolella niistä tarkastuksista, joissa asiaa arvioitiin. Puutteita ilmeni sekä peruspalkan määrässä että erilaisten lisien ja ylityökorvausten maksamisessa.
Myös työaika-asiakirjoissa esiintyi paljon puutteita. Palkkauksen oikeellisuutta oli käytännössä mahdotonta arvioida, kun todellisia tehtyjä työtunteja ei saatu valvonnassa selville työnantajan työaikakirjanpitoa koskevien velvollisuuksien laiminlyöntien vuoksi. Tarkastusten huomio kiinnittyi myös työsyrjintään ja erilaisiin hyväksikäyttötapauksiin.
Raportin mukaan yrittäjätyöksi tai niin sanotuksi kevytyrittäjyydeksi naamioituja työsuhteita ilmenee yhä enemmän ja useammilla toimialoilla. Joskus työsuhde on muutettu jopa työntekijän ymmärtämättä toimeksiantosuhteeksi, jonka ehdot kuitenkin vastaavat työsopimuksen ehtoja.
Rakennus- ja palvelualojen lisäksi ilmiö on laajentunut teollisuuteen ja metsäalalle. Työlainsäädännön näkökulmasta työsuorituksia maksusta tekevä henkilö on aina joko yrittäjä tai työntekijä, eikä niin sanotun kevytyrittäjän asema poikkea muun yrittäjän asemasta.
Viranomaisyhteistyö tehosti valvontaa monella tavalla. Työsuojeluviranomainen teki yli 500 tarkastusta yhdessä muiden viranomaisten kanssa, mikä oli lähes 70 tarkastusta enemmän kuin vuonna 2022. Lisäksi sadoilla tarkastuksilla hyödynnettiin muilta viranomaisilta saatuja tietoja. Valvontaa tehtiin myös työntekijäjärjestöiltä ja kansalaisilta saatujen vihjeiden perusteella.
Rakennusliiton jäsen työskenteli rakennusalan yrityksessä noin puoli vuotta vuonna 2008. Työnantaja jätti maksamatta muun muassa osan palkasta, ylityökorvaukset ja lomakorvauksen. Lisäksi työnantaja päätti työsuhteen 2 viikon irtisanomisaikaa noudattamatta. Rakennusliiton aluetoimitsija haki palkkasaatavia palkkaturvasta, mutta työnantajan kiistämisen vuoksi palkkaturva hylkäsi hakemuksen kesäkuussa 2008.
Palkkaturvalain mukaan muutoksenhakuna hylkäävään palkkaturvapäätökseen on kanteen nostaminen työnantajaa vastaan käräjäoikeudessa 6 kuukauden kuluessa palkkaturvapäätöksen antamisesta. Jos työnantaja asetetaan konkurssiin kanneajan kuluessa, saatavia koskevat riitaisuudet ratkaistaan konkurssimenettelyssä. Kannetta ei tällöin voida nostaa niin kauan kuin konkurssimenettely jatkuu.
Työnantajayhtiö asetettiin konkurssiin kanneajan kuluessa syyskuussa 2008 ja julkisselvitykseen kesäkuussa 2009. Palkkaturvalain säännöksen vuoksi saatavista ei voitu nostaa kannetta käräjäoikeudessa. Julkisselvitys kesti lopulta 14 vuotta. Poikkeuksellinen pitkä aika johtui muun muassa siitä, että työnantajan edustajaa vastaan nostettiin rikossyytteet talousrikoksista, ja julkisselvittäjä pyrki useiden vuosien ajan perimään tuomitut vahingonkorvaussaatavat työnantajan edustajalta.
Rakennusliiton lakimies valvoi jäsenen saatavat julkisselvityksessä, kun valvontapäivä viimein määrättiin maaliskuussa 2023. Jakoluettelo vahvistettiin kesäkuussa 2023. Tämän jälkeen Rakennusliitto haki saatavia uusintapalkkaturvahakemuksella vahvistetun jakoluettelon perusteella. Helmikuun alussa 2024 palkkaturva maksoi haetut saatavat jäsenelle viivästyskorkoineen. 16 vuoden odottelun seurauksena viivästyskorkojen osuus oli suurempi kuin saatavien pääoma. Viivästyskorkoineen saatavia maksettiin yhteensä noin 17.000 euroa.
Jäsen oli ymmärrettävästi ihmeissään, miksi palkkasaatavien saamisessa kesti ennätyksellisen kauan. Palkkaturvalain säännös on kuitenkin siten yksiselitteinen, että palkkaturvaa ei voitu hakea ennen kuin konkurssimenettely (tässä tapauksessa julkisselvitys) päättyi. Konkurssimenettelyn pitkään kestoon Rakennusliitto ei pystynyt vaikuttamaan.
Työntekijän mahdollisuus saada palkkasaatavia palkkaturvana työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa on hyvä asia, mutta kuten tämäkin tapaus osoitti, välillä palkkasaatavien saamista palkkaturvan kautta joutuu odottamaan kohtuuttoman pitkään.
