Viranomaiskysely: Harmaan talouden ja talousrikollisuuden valvontatyö vaikeutunut

Harman talouden torjuntaa vaikeuttaa muun muassa työnteon uudet muodot, tietomäärien kasvu sekä väärien tietojen ilmoittaminen viranomaisille. Kuvituskuva.

Valvonnassa tietomäärät ovat kasvaneet ja erityisesti väärän tiedon antaminen viranomaisille on lisääntynyt.

Yritysten velvoitteiden laiminlyönnit lisääntyneet

Viranomaiset arvioivat, että työmarkkinoilla siirrytään yhä enemmän eri tavoilla järjestettyyn yrittäjätyöhön. Samalla myös niihin liittyvät väärinkäytökset ovat lisääntyneet.

– Meille on tullut useita ilmoituksia henkilöiltä, jotka ovat työn loppuessa ilmoittautuneet TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ja siinä vaiheessa on vasta selvinnyt, että heidät on erehdytetty kevytyrittäjyyteen laskutuspalvelun tai osuuskunnan kautta. Usein henkilöt ovat 3. maan kansalaisia, jotka eivät puhu suomea tai englantia, Rakennusliiton talonrakennusalan sopimusalavastaava Toni Malmström kertoo.

Vastuiden selvittäminen on vaikeutunut, koska kokonaisuuksissa voi olla mukana useita sopimusosapuolia. Yritystoiminnassa työstä maksettavien korvausten ennakonpidätystä ja ulosottoa kierretään maksamalla korvaus voitto-osuutena tai velkana työnsuorittajalle.

Yhteistyösopimuksia yritysten ja työtä tekevien henkilöiden välillä myös välitetään ja myydään edelleen.

Torjuntaviranomaiset arvioivat yritysten lakisääteisten velvoitteiden laiminlyöntien lisääntyneen. Näitä ovat esimerkiksi tilinpäätösten ilmoittamisen ja kirjanpidon laiminlyönnit, edunsaajatietojen puuttuminen ja väärän taloudellisen tiedon antaminen eri yhteyksissä.

– Rakennusliiton toimitsijoiden pöydällä on selvitettävinä tapauksia, joissa työnantajat ovat palkkalaskelmissa pidättäneet verot ynnä muut maksut palkasta, mutta niitä ei kuitenkaan näy verottajan tulorekisterissä. Eli ne jäävät tilittämättä eteenpäin. Säästöjä haetaan työntekijöiden kustannuksella, Malmström arvioi.

Torjuntaviranomaisten mukaan valvonnassa on havaittu myös viranomaisten tarpeellisuuden kyseenalaistamista, joka on näkynyt asiakkaiden käyttäytymisessä viranomaista kohtaan.

Työperäisen hyväksikäytön uudet muodot

Työperäinen hyväksikäyttö vääristää työmarkkinoita ja antaa kilpailuetua väärin toimijoille. Yrityksen ansaintamalli saattaa perustua työntekijöiden hyväksikäyttöön, kun työntekijöille ei makseta asianmukaisia korvauksia.

Ulkomaisen työvoiman tarve lisää riskiä työperäisen hyväksikäytön kasvulle. Riskejä kasvattavat myös tarve joustavaan ja tilapäiseen työvoimaan, palveluiden ulkoistaminen sekä pitkät alihankintaketjut.

Työntekijöiden hyväksikäyttöä on noussut esille erityisesti maatalouden kausityössä, rakentamisessa ja teollisuudessa, mutta myös ravintola-, siivous- ja hyvinvointialalla. Vale- ja pakkoyrittäjyys sekä epäselvät oikeussuhteet ovat laajentuneet myös uusille toimialoille.

Työvoimaa välittävät yritykset huijaavat työntekijöitä tekaistuilla työsopimuksilla, jotka ovat joko täysin vääriä tai aidoista kopioituja.

– Viime aikoina Rakennusliitossa on tullut erityisen paljon vastaan tilanteita, jossa työntekijän oleskeluluvalla Suomeen tullut henkilö on jäänyt ilman työtä. Häntä ei kuitenkaan ole lomautettu tai irtisanottu. Työnantajat jättävät tyhjän päälle ja toivovat henkilöiden häviävän vähin äänin Suomesta. Osa ulkomaalaisista 3. maan työntekijöistä ovat jopa valmiita maksamaan kynnysrahan uudestaan, jotta saisivat jäädä Suomeen töihin, Malmström kertoo.

– Näyttääkin siltä, että rakennusalan huono suhdanne luo ulkomaalaisen työvoiman keskuuteen kilpailuasetelman, jolla kuolee nälkään, Malmström jatkaa.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Jukka Nissinen

Yrityssaneerausmenettely – mitä se tarkoittaa työntekijän näkökulmasta?

Rakennusalan taantuma näkyy paitsi lisääntyneiden konkurssien, mutta myös yrityssaneerausmenettelyiden määrän kasvuna. Viimeisen vuoden aikana käräjäoikeuksien päätöksillä on aloitettu yli 330 yrityssaneerausmenettelyä. Tilasto ei kerro, kuinka moni näistä yrityksistä toimii rakennusalalla.

Yrityssaneerauksella tarkoitetaan menettelyä, jossa yrityksen velat järjestellään toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Yritystoiminta pyritään tervehdyttämään esimerkiksi luopumalla tietystä liiketoiminnasta velkojien oikeudet mahdollisimman kattavasti turvaten ja konkurssi välttäen.

Yrityssaneerausmenettelyn aloittamista hakee käräjäoikeudelta yleensä velallinen itse. Mikäli yrityssaneeraus aloitetaan, käräjäoikeus määrää selvittäjän, joka laatii saneerausohjelman ja valvoo velkojien etua menettelyssä.

Yrityssaneeraus työntekijän näkökulmasta?

Yrityssaneerausmenettelyn aloittaminen ei pääsääntöisesti vaikuta työsuhteisiin, eikä yksistään ole peruste työnantajalle irtisanoa työsopimuksia. Yhtiöllä säilyy vastuu liiketoiminnan harjoittamisesta ja oikeus määrätä yhtiön toiminnasta.

Työsopimuslaissa on yrityssaneerausmenettelyä koskevat erityiset irtisanomisajat, joiden perusteella työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen 2 kuukauden ja työntekijä 14 päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Oikeus erityisen irtisanomisajan käyttämiseen edellyttää laissa säädettyjen perusteiden täyttymistä.

Työntekijän palkkasaatavat yrityssaneerauksessa

Yhtiön on maksettava työntekijöiden palkat ja työstä aiheutuneiden kustannusten korvaukset yrityssaneeraushakemuksen vireilletuloa edeltäneiltä kolmelta kuukaudelta, ellei selvittäjä ilmoita pitävänsä tällaisen velan perustetta tai määrää riitaisena. Lisäksi yhtiön on maksettava ennen hakemuksenvireilletuloa ansaittuun vuosilomaan perustuvat työntekijöiden lomapalkat ja -korvaukset. Näiden suorittaminen on menettelyn jatkumisen edellytys. Tätä vanhemmat palkkavelat ovat saneerausvelkaa, joka järjestellään eli käytännössä niiden pääomaa leikataan osana menettelyä. Nämä palkkasaatavat tulee myös ilmoittaa selvittäjän määräämään määräpäivään mennessä, jotta ne voidaan ottaa mukaan saneerausohjelmaan.

Hakemuksen vireilletulopäivän jälkeen syntyneet palkkasaatavat tulee maksaa normaaliin tapaan niiden erääntyessä.

Työntekijän on tärkeä hakea maksamattomia palkkasaataviaan palkkaturvana kolmen kuukauden kuluessa palkan erääntymisestä. Yrityssaneerausmenettelyn aloittaminen on katsottu palkkaturvalain tarkoittamaksi osoitukseksi työnantajan maksukyvyttömyydestä.

Saneerausohjelma

Mikäli saneerausmenettely jatkuu, käräjäoikeus vahvistaa saneerausohjelman, jossa määrätään velallisen toimintaa, varallisuutta ja velkoja koskevista toimenpiteistä. Saneerausohjelmat kestävät tyypillisesti useita vuosia. Saneerausohjelman osana on maksuohjelma, jota noudattaen yhtiön tulee maksaa järjestellyt velkansa.

On mahdollista ja rakennusalan yritysten osalta valitettavan tavanomaista, että missä tahansa menettelyn vaiheessa ilmenee, ettei saneerausmenettelyn jatkamiselle ole edellytyksiä. Tämä johtaa käytännössä yhtiön konkurssiin asettamiseen.

Teksti: Mia Sinda

Ulkomaisen työvoiman käytössä puutteita palkkauksessa ja työajoissa

Työperäisen hyväksikäytön paljastaminen ja torjunta nousivat vuonna 2023 entistä suurempaan rooliin työsuojeluviranomaisen tarkastuksissa, kertoo aluehallintoviraston raportti ulkomaisen työvoiman käytön valvonnasta viime vuodelta. Osa tehdyistä tarkastuksista suunnattiin nimenoman työsuhteen vähimmäisehtojen valvontaan.

AVI:n tarkastajat toteuttivat 2023 yli 2 200 tarkastusta, joista osan yhteistyössä muiden viranomaisten, esimerkiksi verottajan kanssa. Raportissa ei eritellä toimialoja, eli vain osa tarkastuksista kohdistui rakennusalan yrityksiin.

Palkkauksen oikeellisuutta vaikea arvioida

Ulkomaisen työvoiman palkkauksessa oli puutteita lähes puolella niistä tarkastuksista, joissa asiaa arvioitiin. Puutteita ilmeni sekä peruspalkan määrässä että erilaisten lisien ja ylityökorvausten maksamisessa.

Myös työaika-asiakirjoissa esiintyi paljon puutteita. Palkkauksen oikeellisuutta oli käytännössä mahdotonta arvioida, kun todellisia tehtyjä työtunteja ei saatu valvonnassa selville työnantajan työaikakirjanpitoa koskevien velvollisuuksien laiminlyöntien vuoksi. Tarkastusten huomio kiinnittyi myös työsyrjintään ja erilaisiin hyväksikäyttötapauksiin.

Kevytyrittäjyydeksi naamioidut työsuhteet lisääntyneet

Raportin mukaan yrittäjätyöksi tai niin sanotuksi kevytyrittäjyydeksi naamioituja työsuhteita ilmenee yhä enemmän ja useammilla toimialoilla. Joskus työsuhde on muutettu jopa työntekijän ymmärtämättä toimeksiantosuhteeksi, jonka ehdot kuitenkin vastaavat työsopimuksen ehtoja.

Rakennus- ja palvelualojen lisäksi ilmiö on laajentunut teollisuuteen ja metsäalalle. Työlainsäädännön näkökulmasta työsuorituksia maksusta tekevä henkilö on aina joko yrittäjä tai työntekijä, eikä niin sanotun kevytyrittäjän asema poikkea muun yrittäjän asemasta.

Viranomaisyhteistyö tehosti valvontaa monella tavalla. Työsuojeluviranomainen teki yli 500 tarkastusta yhdessä muiden viranomaisten kanssa, mikä oli lähes 70 tarkastusta enemmän kuin vuonna 2022. Lisäksi sadoilla tarkastuksilla hyödynnettiin muilta viranomaisilta saatuja tietoja. Valvontaa tehtiin myös työntekijäjärjestöiltä ja kansalaisilta saatujen vihjeiden perusteella.

Teksti: Eeva Pulkkinen, kuva: Johanna Hellsten

Jäsen sai palkkasaatavat palkkaturvasta 16 vuoden odottelun jälkeen

Rakennusliiton jäsen työskenteli rakennusalan yrityksessä noin puoli vuotta vuonna 2008. Työnantaja jätti maksamatta muun muassa osan palkasta, ylityökorvaukset ja lomakorvauksen. Lisäksi työnantaja päätti työsuhteen 2 viikon irtisanomisaikaa noudattamatta. Rakennusliiton aluetoimitsija haki palkkasaatavia palkkaturvasta, mutta työnantajan kiistämisen vuoksi palkkaturva hylkäsi hakemuksen kesäkuussa 2008.

Palkkaturvalain mukaan muutoksenhakuna hylkäävään palkkaturvapäätökseen on kanteen nostaminen työnantajaa vastaan käräjäoikeudessa 6 kuukauden kuluessa palkkaturvapäätöksen antamisesta. Jos työnantaja asetetaan konkurssiin kanneajan kuluessa, saatavia koskevat riitaisuudet ratkaistaan konkurssimenettelyssä. Kannetta ei tällöin voida nostaa niin kauan kuin konkurssimenettely jatkuu.

Työnantajayhtiö asetettiin konkurssiin kanneajan kuluessa syyskuussa 2008 ja julkisselvitykseen kesäkuussa 2009. Palkkaturvalain säännöksen vuoksi saatavista ei voitu nostaa kannetta käräjäoikeudessa.  Julkisselvitys kesti lopulta 14 vuotta. Poikkeuksellinen pitkä aika johtui muun muassa siitä, että työnantajan edustajaa vastaan nostettiin rikossyytteet talousrikoksista, ja julkisselvittäjä pyrki useiden vuosien ajan perimään tuomitut vahingonkorvaussaatavat työnantajan edustajalta.

Rakennusliiton lakimies valvoi jäsenen saatavat julkisselvityksessä, kun valvontapäivä viimein määrättiin maaliskuussa 2023. Jakoluettelo vahvistettiin kesäkuussa 2023. Tämän jälkeen Rakennusliitto haki saatavia uusintapalkkaturvahakemuksella vahvistetun jakoluettelon perusteella. Helmikuun alussa 2024 palkkaturva maksoi haetut saatavat jäsenelle viivästyskorkoineen. 16 vuoden odottelun seurauksena viivästyskorkojen osuus oli suurempi kuin saatavien pääoma. Viivästyskorkoineen saatavia maksettiin yhteensä noin 17.000 euroa.

Jäsen oli ymmärrettävästi ihmeissään, miksi palkkasaatavien saamisessa kesti ennätyksellisen kauan. Palkkaturvalain säännös on kuitenkin siten yksiselitteinen, että palkkaturvaa ei voitu hakea ennen kuin konkurssimenettely (tässä tapauksessa julkisselvitys) päättyi. Konkurssimenettelyn pitkään kestoon Rakennusliitto ei pystynyt vaikuttamaan.   

Työntekijän mahdollisuus saada palkkasaatavia palkkaturvana työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa on hyvä asia, mutta kuten tämäkin tapaus osoitti, välillä palkkasaatavien saamista palkkaturvan kautta joutuu odottamaan kohtuuttoman pitkään.

Teksti: Katja Syrjänen

Työntekijöille tärkeä askel EU:ssa: Alustatalousdirektiivi nytkähti eteenpäin

FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara.

Eurooppa-neuvostossa päästiin maaliskuussa sopuun alustataloustyöntekijöiden aseman parantamiseen pyrkivässä direktiivissä. Joulukuussa valmiiksi saatu neuvottelutulos Eurooppa-neuvoston ja parlamentin välillä kohtasi vastustusta neuvostossa ja siitä on väännetty tiiviisti koko alkuvuosi. Nyt näyttää siltä, että direktiivi saataisiin pakettiin vielä tämän vaalikauden puolella.

– Tällä hetkellä EU-alueella työskentelee 28 miljoonaa henkilöä alustojen kautta. Määrän on arveltu tuplaantuvan parissa vuodessa. Jonkinlaista säätelyä pitää saada voimaan, sillä tilanne on nyt kuin villissä lännessä. Esimerkiksi Saksa ei ole saanut muodostettua kantaansa direktiiviin sisäpoliittisen tilanteen takia ja viimeisimmällä neuvottelukierroksella neuvostossa sen viimeisin kaataja oli Viro, minkä voi ymmärtää, kun kyseessä on heidän kruununjalokivensä eli Boltin liiketoiminta, FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara huokaa.

FinUnions eli SAK:n ja STTK:n EU-edustusto Brysselissä lobbaa palkansaajien etujen puolesta EU:n poliitikkoja ja virkamiehiä. Tehtävä on tärkeä, sillä viime vuosina muun muassa kaikki työturvallisuutta Suomessakin parantanut lainsäädäntö on tullut pääosin Brysselin pöydistä.

”Oletus työsuhteesta”

Alustatalousdirektiivissä painotus on ollut käänteisessä todistustaakassa. Tämä tarkoittaa, että kun annetuista indikaattoreista täyttyisi tietty määrä, olisi digitaalisen alustan osoitettava onko kyseessä työsuhde. Indikaattoreissa on muun muassa valvonnasta, ohjauksesta, työasuista, palkkion määrityksestä jne. Usein työntekijät on luokiteltu väärin yrittäjiksi, jolloin heille lankeaa myös yrittäjän vastuut.

­­ – Useinkaan esimerkiksi ruokalähetteinä toimivat, yrittäjänä kohdellut, eivät tiedä, mitä vastuita yrittäjyydestä lankeaa. Tulee yllätyksenä, ettei heillä esimerkiksi olekaan työn kautta vakuutuksia, Salovaara toteaa.

Salovaaran mukaan myös algoritmeillä johtamiseen on syytä pureutua niin, että työntekijöillä on oikeus kommunikoida oikean ihmisen kanssa.

– Algoritmit eivät myöskään saisi määrittää niin, että työntekijää aletaan syrjiä, jos hän kieltäytyy keikoista. Direktiivin odotetaan tuovan selkeyttä kaoottiseen tilanteeseen Euroopan työmarkkinoilla, Salovaara toteaa.

Yritysvastuudirektiivi vaikeuksissa

Toinen tärkeä direktiivi, yritysvastuudirektiivi, on myös ollut vastatuulessa. Jos se jää tulevien EU-vaalien jälkeiseen aikaan, voi senkin läpisaaminen vaikeutua, mikäli oikeisto voittaa EU-vaalit. Salovaara toivoo, että direktiivi saataisiin vielä läpi tällä vaalikaudella.

Yritysvastuudirektiivin osalta nousi yllättäviä vastustajia, joista yksi oli Suomi.

– Suomea direktiivissä hankasi siihen sisältynyt ryhmäkanneoikeus. Tämän direktiivin kaatuminen todella harmittaa, sen eteen oli tehty paljon töitä. Toivottavasti nämä työntekijöille ja kuluttajille tärkeät direktiivit saataisiin läpi vielä tällä vaalikaudella. Aika alkaa loppua, mutta aivan mahdotonta se ei vielä ole, Salovaara sanoo.

EU-vaaleista synkkiä ennusteita

Palkansaajien kannalta kesäkuussa järjestettävät EU-vaalit ovat todella tärkeät.

– Niiden näkymät eivät ole kovin valoisat. Nyt ennustetaan, että oikeistoradikaalien suosio nousee. Mikäli perinteinen oikeisto alkaa katsoa äärioikealle päin, ei koalition muodostaminen ole vaikeaa, ja oikeisto voi saada enemmistön, Salovaara kertoo.

Salovaaran mukaan EU-parlamentin nykyinen kokoonpano ja sosiaalista Eurooppaa ajanut komissio on ollut ”dream team” työntekijöiden asioiden ajamiselle. Suurimmat poliittiset ryhmät ovat olleet keskustaoikeistolainen EPP ja Sosiaalidemokraatit eli S&D.

Suomalaisten työntekijöiden olisi tärkeää käyttää vaaleissa ääntään.

– Ensimmäinen syy on jo aiemmin mainittu työsuojelu. Sitä parantava lainsäädäntö on viime vuosina tullut EU:sta. Lisäksi EU:n oman työsuojeluviranomaisen, ELA:n toimintaa toivottavasti kehitetään eteenpäin, Salovaara toteaa.

Myös työntekijöiden asemaa tukevaa lainsäädäntöä on tullut EU:n suunnalta viime vuosina paljon, kuten esimerkiksi vähimmäispalkkadirektiivi.

– Tulevaisuudessa EU:n olisi myös alettava säännellä tekoälyn käyttöä työelämässä. Tällä hetkellä ilmi on tullut mm. tapauksia, joissa työnantaja on antanut työntekijälle työvaatteet, joiden sensorit mittaavat ja analysoivat pulssia, sijaintia, taukoja jne. ja tekoäly analysoi tuloksia. Se on terveysdataa, johon työnantajalla ei pitäisi olla minkäänlaisia oikeuksia.

Teksti: Johanna Hellsten

Mitä lomakorvauksen jaksotus tarkoittaa?

Miten ennen?

Viimeiset 10 vuotta lomakorvausta ei ole työsuhteen päättyessä jaksotettu. Lomakorvauksen jaksotus oli voimassa työttömyysturvassa vuoden 2012 loppuun saakka, jolloin se lakkautettiin. Tuolloin lakkautuksen syiksi todettiin, että lomakorvauksen jaksotus hidastaa hakemusten käsittelyä ja kohtelee epäoikeudenmukaisesti niitä työntekijöitä, jotka eivät ole voineet pitää vuosilomaansa itsestään riippumattomista syistä.

Mikä muuttui?

Osana Orpo-Purran hallituksen leikkauksia lomakorvauksen jaksotus palautettiin voimaan vuoden alusta lukien. Laki vahvistettiin joulukuussa.

Miten käytännössä vaikuttaa?

Työttömyyden alkaessa työttömyyskassa saa tulorekisteristä ja tarvittaessa työnantajalta selville maksetut työtulot sekä niiden lajit. Pitämättömät lomat maksetaan lomakorvauksena ulos. Jaksotuksen myötä kassa ikään kuin laittaa työttömän lomalle lomakorvausta vastaavaksi ajaksi.

Pitämättömät lomat siis viivästyttävät päivärahan maksun alkamista, niin monelta päivältä kuin niiden laskennallinen vaikutus on. Maksettua lomakorvausta verrataan maksettuun palkkaan siten, että lomakorvaus jaetaan päiväpalkalla. Työttömyysturvassa päiväpalkka määritelty siten, että kuukausipalkka jaetaan lukemalla 21,5. Tämä johtuu siitä, että päivärahaa maksetaan vain arkipäiviltä ja keskimäärin kuukaudessa on 21,5 arkipäivää.

Käytännössä esimerkiksi palkan oltua 3 000 euroa ja viimeisessä tilissä lomakorvausta on maksettu vastaavasti 3 000 euroa, on korvaukseton aika 21,5 eli pyöristettynä 21 päivää.  Mikäli päiväraha on samassa yhteydessä määritetty ja alkaa uusi päivärahaoikeus, asettaa kassa tämän ajan kuluttua omavastuun eli 7 korvauksetonta päivää lisää. Omavastuu ja lomakorvaus eivät kulu päällekkäin. Jos esimerkiksi työsuhde päättyy 31.1.2024, tulee tässä esimerkissä ensimmäinen työttömyyspäiväraha maksuun vasta 12.3.2024 lukien.

Pidennetyn omavastuun ja lomakorvauksen jaksotuksen yhdistelmä on taloudellisesti merkittävä heikennys työttömyyden alkuun. Työsuhteen päättyessä työttömäksi jäävän tulee käytännössä ajatella, että lomakorvaus tulee riittää normaaliin elämiseen ja laskuihin siihen saakka, kun päiväraha alkaa juosta.

Työttömyysturvalaissa määrätään, että lomakorvaus jaksotetaan aina kun yli 2 viikkoa kestävä kokoaikatyö päättyy. Jos työ on osa-aikatyötä tai kestää maksimissaan 2 kalenteriviikkoa, sovitellaan lomakorvaus maksupäiväperusteisesti muun palkan ohessa.

Odotettavissa on, että etenkin alkuun lomakorvauksen jaksotus viivästyttää ensimmäisen päivärahahakemuksen käsittelyä työttömyyskassassa.

Teksti: Jere Ketola

Työntarjoamisvelvoite jäi täyttämättä

Työnantaja ei tarjonnut määräysvallassaan olevasta toisesta yhtiöstä töitä irtisanotulle jäsenelle, vaan ilmoitti kaikilla yhteistoimintamenettelyiden jälkeen irtisanotuilla työntekijöillä olleen tieto siitä, että töitä olisi voinut itse halutessaan hakea työnantajan toisesta saman alan yrityksestä.

Huolimatta siitä, että työ oli vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, yhtiöllä oli ollut velvollisuus tarjota työntekijälle muuta työtä. Työnantajan, joka tosiasiallisesti käyttää henkilöstöasioissa määräysvaltaa toisessa yrityksessä, on oma-aloitteisesti selvitettävä, voiko hän täyttää työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa tarjoamalla työntekijälle työtä muista määräysvallassaan olevista yrityksistä.

Työntarjoamisvelvoite voidaan täyttää vain tarjoamalla työtä henkilökohtaisesti. Työtä tarjotaan irtisanomisen vaihtoehtona mahdollisesti muuttuneilla ehdoilla eikä työntekijän tarvitse erikseen hakea työpaikkaa tilanteessa, jossa sopivaa työtä on työnantajan toisessa yrityksessä tarjolla. Henkilökohtaisuus tarkoittaa konkreettista nimenomaista työntekijälle tehtyä työtarjousta esimerkiksi sähköpostitse.  

Työnantaja tuomittiin maksamaan perusteettomasta päättämisestä korvauksia 20 000 euroa.

Työsuhteen irtisanomista edelsi yhteistoimintaneuvottelut.  Yhteistoimintaneuvotteluissa ei esitetty selvitystä periaatteista, joilla irtisanottavat määräytyvät tai ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset pannaan toimeen. Laissa säädettyjä toimintaperiaatteita ei myöskään näytetty esitetyksi.  Tästä huolimattomasta menettelystä yhtiö tuomittiin maksamaan lisäksi 5.000 euron hyvityskorvaus.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Teksti: Anna Lauri

Avin työsuojelun viikonlopputarkastukset työmailla

Etelä-Suomen avin työsuojelun vastuualueen ulkomaalaistarkastajat ovat tehneet tänä vuonna työmaiden tarkastuksia myös viikonloppuisin.

– Teimme tarkastuksia keväältä marraskuulle saakka. Välillä mukana on ollut myös rakennuspuolen tarkastaja, Etelä-Suomen avin työsuojelun vastuualueen ulkomaalaistarkastaja Janne Varonen kertoo.

Tarkastuskohteet on valittu osin tarkastajien oman analyysin perusteella, lisäksi vinkkejä on saatu muun muassa järjestöiltä kuten Rakennusliitosta, Rakennusteollisuus RT ry:stä, muilta tarkastajilta sekä viranomaisyhteistyön kautta.

Marraskuun kierroksella tarkastajat näkivät sekä sellaisia työmaita, joilla ei työskennelty viikonloppuisin, että sellaisia, joilla työskenneltiin.

– Se riippuu paljon työmaan vaiheesta. Usein päättymisvaiheessa tapahtuu enemmän viikonloppuisin työskentelyä, Varonen kertoo.

Iso kuva ei ole muuttunut vuoden aikana viikonlopputarkastuksissa. Työmailla työskentelee sekä suomalaisia että ulkomaalaisia työntekijöitä ja töitä tehdään enemmän lauantaisin kuin sunnuntaisin.

– Sellainen havainto on tehty, että ulkomaalaisen työvoiman jatkovalvonnassa joissain keväällä tavatuissa yrityksissä väki on nyt lomautettuna tai yrityksen toiminta on loppunut kokonaan.

Tessiä ei noudateta

Vuoden aikana tehdyissä havainnoissa korostuu se, että työskentelyolosuhteissa ei ole paljon huomautettavaa.

– Jonkin verran havaintoja on puutteellisista telineistä, kulkureiteistä ja siisteydestä. Pääosin asiat ovat kunnossa, Janne Varonen sanoo.

Töitä tehdään Etelä-Suomessa 7 päivänä viikossa. Joillakin työmailla työnjohto on paikalla, kaikilla ei.

– Se näkyi työmaan yleisessä toiminnassa selvästi, jos työnjohto ei ollut työmaalla. Mielenkiintoista oli se, että joillakin työmailla pääurakoitsija ei välttämättä tiennyt, että siellä työskennellään viikonloppuisin. Se selvisi heille, kun olimme heihin yhteydessä.

Ulkomaalaisten työntekijöiden osalta puutteita on löytynyt esimerkiksi palkkauksessa.

– Havaintona on, että palkat ovat alhaisia, jopa alle tessin. Lisäksi urakkatyössä ei ole maksettu ylityö- ja sunnuntaikorvauksia. Näiden yrityksien osalta on tehty ja ollaan tekemässä vuoden 2024 puolella tarkastuksia liittyen työsuhteen vähimmäisehtojen täyttymiseen, Varonen sanoo.

Työnteko-oikeudettomia työntekijöitä tavattiin koko vuoden viikonloppuvalvonnassa vain yksi, tässä tapauksessa oli kyse työluvassa olevan ammattialarajauksen ylittämisestä.

Vuonna 2024 katsotaan uusia työnteon muotoja

Janne Varosen toiveissa on, että valtionhallinnon säästötoimenpiteistä huolimatta viikonlopputarkastuksia voidaan kohdentaa työmaille myös ensi vuonna.

– Tahtotila on tehdä näitä myös ensi vuonna, mutta en voi luvata sitä. Tarvetta on sekä viranomaisen että työnantajien ja työntekijöiden näkökulmasta. Myös alan järjestöt toivovat tarkastuksien jatkuvan.  Jatko riippuu meidän rahallisista resursseistamme.

Ensi vuonna rakennusalalla myös tarkkaillaan uusien työnsuoritusmuotojen (esimerkiksi kevytyrittäjyys, pakkoyrittäjyys) kautta mahdollisesti tulevia ongelmia ja niihin liittyviä väärinkäytöksiä pyritään paljastamaan.

– Myös tilaajien tietopohjaa pitäisi pystyä parantamaan. Olemme havainneet, että urakoitsijoilla on tietämättömyyttä asiasta ja tieto on pirstaloitunut eri paikkoihin. Myös viranomaisen pitää pyrkiä tunnistamaan paremmin väärinkäyttötilanteita, sillä uusien työntekotapojen väärinkäyttö ruokkii epätervettä kilpailua ja on yksittäisen ulkomaisen työntekijän aseman hyväksikäyttöä.

Myös ulkomaalaisten työnteko-oikeuksien tarkastaminen säilyy tärkeänä.

– Sillä on vahva yhteys työperäiseen hyväksikäyttöön. Työnantaja voi painostaa työluvatonta työntekijää.

Varonen toivoo lisäksi, että yhteistyö sekä viranomaisten että alan järjestöjen kanssa paranee entisestään.

– Emme voi ratkaista kaikkia ongelmia yksin, se vaatii kaikkien toimijoiden yhteistyötä.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Jukka Nissinen

Harmaan talouden jäljillä

– Olin töissä Olkiluoto 3:n Verohallinnon neuvontaprojektissa siitä asti, kun työmaa alkoi. Se toi minulle paljon ymmärrystä, mitä tulee ulkomaalaisiin työntekijöihin, verotukseen ja viranomaisvelvoitteisiin. Työskentelin OL3 neuvontaprojektin parissa vuoteen 2011 saakka, jolloin siirryin eri Verohallinnon yksikköön ja uusiin tehtäviin liittyen juuri rakennusalaan. Olen samalla tiellä edelleen eli näiden asioiden kanssa tekemisissä, verohallinnon ylitarkastaja Tommi Lehtinen kertoo päätymisestään rakennusalan harmaan talouden asiantuntijaksi.

Lehtinen toimii Verohallinnon asiakkuusyksikössä harmaan talouden torjunnassa. Suomi on käynyt Lehtisen tähänastisen reilun 20 vuotisen uran aikana läpi suuria muutoksia.

– Kun Olkiluodon rakentaminen alkoi, oli Satakunnan alueella kirjoilla joitakin kymmeniä ulkomaalaisia ja OL3-projektin myötä Satakuntaan odotettiin tuhansia ulkomaisia työntekijöitä. Silloin ei ollut veronumeroita ja työntekijät rekisteröitiin paikallisessa maistraatissa. Jouduimme opettelemaan sitä kenttää ja kaikkea, mitä siihen liittyy.

Talouden taantuma tuo riskejä

Suomessa on menty viime vuosina kriisistä kriisiin. Miten tämä näkyy harmaan talouden torjunnassa?

– Tiedämme kokemuksesta, että silloin kun menee huonosti ja katteet pienenevät, yrityksissä karsitaan kuluja. Yksi tapa on miettiä, millä hinnalla ostetaan palveluita, joita ei tuoteta omalla väellä. Sitten meidän korviimme kantautuu tietoja urakkahinnoista, jotka eivät kuulosta siltä, että niillä pystytään huolehtimaan kaikista velvoitteista, Lehtinen kertoo.

– Tulee kiusaus ottaa vastaan niitä halvimpia tarjoajia, vaikka tiedetään, että liikkeellä on vähän kaikenlaista toimijaa, hän jatkaa.

Lehtinen kuitenkin toteaa samaan hengenvetoon, että toisissa yrityksissä kustannuksia ei lähdetä karsimaan laadun kustannuksella, vaan tiedostetaan, että voi tulla kalliiksi korjata, jos aliurakoitsija tekee sutta ja sekundaa.

– Toivoisin, että se kehitys sosiaalisesti vastuullisempaan liiketoimintaan, joka oli nousussa vielä ennen koronaa, ei nyt jäisi huonommassa taloudellisessa tilanteessa taka-alalle. Tiedän, että huonoina aikoina halutaan keskittyä ydinliiketoimintaan, mutta pitäisi pystyä miettimään myös jatkuvuutta oman tuloksenteon kannalta. Päätoteuttajatasolla on varmasti myös nähty hyötyjä sosiaalisesta kestävyydestä, kun työmailla toimii kunnollisia firmoja ja tekijöitä ja laatu on hyvää.

Lehtinen myös toivoo – henkilökohtaisesti – että yritykset pyrkisivät itse ja vaatisivat myös yhteistyökumppaneiltaan läpinäkyvyyttä.

– Esimerkkinä tästä on tilanne, jos esimerkiksi aliurakoitsija esittää päätoteuttajalle, että meillä hoidetaan hommat kunnolla. Todellisuudessa työt on ketjutettu seuraavalle firmalle, mutta silti työntekijät esitetään olevan ketjun ensimmäisen lenkin palveluksessa. Jos tähän (kuka kenellekin työskentelee) saataisiin läpinäkyvyyttä, siitä hyötyisivät sekä viranomaiset että reilusti toimivat yritykset. Pelisääntöjä noudattamattomat yritykset tekevät toiminnan vaikeammaksi sääntöjä noudattaville yrityksille.

Yhteistarkastuksilla tehoja

Haastattelun tekoviikolla verottajalla, Eläketurvakeskuksella ja Avin työsuojelun vastuualueella on meneillään yhteinen tarkastusviikko rakennustyömailla. Viranomaisyhteistyö tuo etuja myös tarkastusten kohteille.

– Silloin emme työllistä työmaan hallintoa yksi kerrallaan, joten hekin pääsevät vähemmällä, kuin jos viranomaiset kävisivät tarkastuksillaan yksi kerrallaan. Toisaalta meidän on laajemmalla ryhmällä helpompi käydä isompiakin työmaita läpi, Lehtinen kertoo.

Jokainen viranomainen tekee työmaalla omaan toimivaltaansa kuuluvaa valvontaa.

– Mutta olemme tietoisempia toistemme tekemisistä ja tietoja voidaan vaihtaa salassapitosäännösten puitteissa. Verottaja valvoo pääosin rakentamisen tiedonantovelvollisuutta eli tietoja, joita hyödynnetään rakennusalan yritysten ja työntekijöiden verovalvonnassa.

Lehtisen mukaan yhteisvalvontakäynneistä on jo niin paljon kokemusta, että viranomaiset alkavat tuntea toistensa työn sisällön paremmin. Silloin tiedetään myös ristiin, minkälaisista asioista toinen virnaomainen saattaisi olla kiinnostunut.

– Me voimme omassa valvonnassamme huomata tietoja, jotka kiinnostaisivat esimerkiksi tilaajavastuuta valvovaa viranomaista. Näistä on mahdollista sitten antaa valvontailmoitus Aville.

Aina viranomaisten tietojenvaihto ei vieläkään ole mahdollista. Suomessa ei ole käytössä yhtä lakia, joka säätelisi viranomaisten tietojenvaihtoa, vaan jokaisella viranomaisella on omansa.

– Verohallinnon oma-aloitteisen tietojenvaihdon näkökulmasta esimerkiksi tilaajavastuulakia koskeva lain muotoilu on toimiva, sillä se mahdollistaa tietojenvaihdon silloin, kun asialla ”saattaa olla merkitystä” tilaajavastuulain valvonnassa. Osasta tapauksia sen sijaan tietojenvaihtoa voi esimerkiksi tehdä Verohallinnon omasta aloitteesta vain, jos kohteena olevasta rikoksesta voidaan tuomita enemmän kuin 6 kuukautta vankeutta, eli kynnys on korkea tai sitä voi olla vaikea tulkita, Lehtinen selventää.

Viranomaisyhteistyö kuitenkin toimii vuosi vuodelta paremmin, rajoitteistaan huolimatta.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Antti Kirves