Työntekijöille tärkeä askel EU:ssa: Alustatalousdirektiivi nytkähti eteenpäin
Rakentaja-lehti 22.3.2024Yritysvastuudirektiivin kohtalo on vielä avoinna, mutta erilaisten alustojen kautta työskentelevien asema selkeytyi.
Eurooppa-neuvostossa päästiin maaliskuussa sopuun alustataloustyöntekijöiden aseman parantamiseen pyrkivässä direktiivissä. Joulukuussa valmiiksi saatu neuvottelutulos Eurooppa-neuvoston ja parlamentin välillä kohtasi vastustusta neuvostossa ja siitä on väännetty tiiviisti koko alkuvuosi. Nyt näyttää siltä, että direktiivi saataisiin pakettiin vielä tämän vaalikauden puolella.
– Tällä hetkellä EU-alueella työskentelee 28 miljoonaa henkilöä alustojen kautta. Määrän on arveltu tuplaantuvan parissa vuodessa. Jonkinlaista säätelyä pitää saada voimaan, sillä tilanne on nyt kuin villissä lännessä. Esimerkiksi Saksa ei ole saanut muodostettua kantaansa direktiiviin sisäpoliittisen tilanteen takia ja viimeisimmällä neuvottelukierroksella neuvostossa sen viimeisin kaataja oli Viro, minkä voi ymmärtää, kun kyseessä on heidän kruununjalokivensä eli Boltin liiketoiminta, FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara huokaa.
FinUnions eli SAK:n ja STTK:n EU-edustusto Brysselissä lobbaa palkansaajien etujen puolesta EU:n poliitikkoja ja virkamiehiä. Tehtävä on tärkeä, sillä viime vuosina muun muassa kaikki työturvallisuutta Suomessakin parantanut lainsäädäntö on tullut pääosin Brysselin pöydistä.
”Oletus työsuhteesta”
Alustatalousdirektiivissä painotus on ollut käänteisessä todistustaakassa. Tämä tarkoittaa, että kun annetuista indikaattoreista täyttyisi tietty määrä, olisi digitaalisen alustan osoitettava onko kyseessä työsuhde. Indikaattoreissa on muun muassa valvonnasta, ohjauksesta, työasuista, palkkion määrityksestä jne. Usein työntekijät on luokiteltu väärin yrittäjiksi, jolloin heille lankeaa myös yrittäjän vastuut.
– Useinkaan esimerkiksi ruokalähetteinä toimivat, yrittäjänä kohdellut, eivät tiedä, mitä vastuita yrittäjyydestä lankeaa. Tulee yllätyksenä, ettei heillä esimerkiksi olekaan työn kautta vakuutuksia, Salovaara toteaa.
Salovaaran mukaan myös algoritmeillä johtamiseen on syytä pureutua niin, että työntekijöillä on oikeus kommunikoida oikean ihmisen kanssa.
– Algoritmit eivät myöskään saisi määrittää niin, että työntekijää aletaan syrjiä, jos hän kieltäytyy keikoista. Direktiivin odotetaan tuovan selkeyttä kaoottiseen tilanteeseen Euroopan työmarkkinoilla, Salovaara toteaa.
Yritysvastuudirektiivi vaikeuksissa
Toinen tärkeä direktiivi, yritysvastuudirektiivi, on myös ollut vastatuulessa. Jos se jää tulevien EU-vaalien jälkeiseen aikaan, voi senkin läpisaaminen vaikeutua, mikäli oikeisto voittaa EU-vaalit. Salovaara toivoo, että direktiivi saataisiin vielä läpi tällä vaalikaudella.
Yritysvastuudirektiivin osalta nousi yllättäviä vastustajia, joista yksi oli Suomi.
– Suomea direktiivissä hankasi siihen sisältynyt ryhmäkanneoikeus. Tämän direktiivin kaatuminen todella harmittaa, sen eteen oli tehty paljon töitä. Toivottavasti nämä työntekijöille ja kuluttajille tärkeät direktiivit saataisiin läpi vielä tällä vaalikaudella. Aika alkaa loppua, mutta aivan mahdotonta se ei vielä ole, Salovaara sanoo.
EU-vaaleista synkkiä ennusteita
Palkansaajien kannalta kesäkuussa järjestettävät EU-vaalit ovat todella tärkeät.
– Niiden näkymät eivät ole kovin valoisat. Nyt ennustetaan, että oikeistoradikaalien suosio nousee. Mikäli perinteinen oikeisto alkaa katsoa äärioikealle päin, ei koalition muodostaminen ole vaikeaa, ja oikeisto voi saada enemmistön, Salovaara kertoo.
Salovaaran mukaan EU-parlamentin nykyinen kokoonpano ja sosiaalista Eurooppaa ajanut komissio on ollut ”dream team” työntekijöiden asioiden ajamiselle. Suurimmat poliittiset ryhmät ovat olleet keskustaoikeistolainen EPP ja Sosiaalidemokraatit eli S&D.
Suomalaisten työntekijöiden olisi tärkeää käyttää vaaleissa ääntään.
– Ensimmäinen syy on jo aiemmin mainittu työsuojelu. Sitä parantava lainsäädäntö on viime vuosina tullut EU:sta. Lisäksi EU:n oman työsuojeluviranomaisen, ELA:n toimintaa toivottavasti kehitetään eteenpäin, Salovaara toteaa.
Myös työntekijöiden asemaa tukevaa lainsäädäntöä on tullut EU:n suunnalta viime vuosina paljon, kuten esimerkiksi vähimmäispalkkadirektiivi.
– Tulevaisuudessa EU:n olisi myös alettava säännellä tekoälyn käyttöä työelämässä. Tällä hetkellä ilmi on tullut mm. tapauksia, joissa työnantaja on antanut työntekijälle työvaatteet, joiden sensorit mittaavat ja analysoivat pulssia, sijaintia, taukoja jne. ja tekoäly analysoi tuloksia. Se on terveysdataa, johon työnantajalla ei pitäisi olla minkäänlaisia oikeuksia.
Teksti: Johanna Hellsten