Takaisin

Jäsen sai palkkasaatavat palkkaturvasta 16 vuoden odottelun jälkeen

Rakentaja-lehti 22.3.2024

Rakennusliiton jäsen työskenteli rakennusalan yrityksessä noin puoli vuotta vuonna 2008. Työnantaja jätti maksamatta muun muassa osan palkasta, ylityökorvaukset ja lomakorvauksen. Lisäksi työnantaja päätti työsuhteen 2 viikon irtisanomisaikaa noudattamatta. Rakennusliiton aluetoimitsija haki palkkasaatavia palkkaturvasta, mutta työnantajan kiistämisen vuoksi palkkaturva hylkäsi hakemuksen kesäkuussa 2008.

Palkkaturvalain mukaan muutoksenhakuna hylkäävään palkkaturvapäätökseen on kanteen nostaminen työnantajaa vastaan käräjäoikeudessa 6 kuukauden kuluessa palkkaturvapäätöksen antamisesta. Jos työnantaja asetetaan konkurssiin kanneajan kuluessa, saatavia koskevat riitaisuudet ratkaistaan konkurssimenettelyssä. Kannetta ei tällöin voida nostaa niin kauan kuin konkurssimenettely jatkuu.

Työnantajayhtiö asetettiin konkurssiin kanneajan kuluessa syyskuussa 2008 ja julkisselvitykseen kesäkuussa 2009. Palkkaturvalain säännöksen vuoksi saatavista ei voitu nostaa kannetta käräjäoikeudessa.  Julkisselvitys kesti lopulta 14 vuotta. Poikkeuksellinen pitkä aika johtui muun muassa siitä, että työnantajan edustajaa vastaan nostettiin rikossyytteet talousrikoksista, ja julkisselvittäjä pyrki useiden vuosien ajan perimään tuomitut vahingonkorvaussaatavat työnantajan edustajalta.

Rakennusliiton lakimies valvoi jäsenen saatavat julkisselvityksessä, kun valvontapäivä viimein määrättiin maaliskuussa 2023. Jakoluettelo vahvistettiin kesäkuussa 2023. Tämän jälkeen Rakennusliitto haki saatavia uusintapalkkaturvahakemuksella vahvistetun jakoluettelon perusteella. Helmikuun alussa 2024 palkkaturva maksoi haetut saatavat jäsenelle viivästyskorkoineen. 16 vuoden odottelun seurauksena viivästyskorkojen osuus oli suurempi kuin saatavien pääoma. Viivästyskorkoineen saatavia maksettiin yhteensä noin 17.000 euroa.

Jäsen oli ymmärrettävästi ihmeissään, miksi palkkasaatavien saamisessa kesti ennätyksellisen kauan. Palkkaturvalain säännös on kuitenkin siten yksiselitteinen, että palkkaturvaa ei voitu hakea ennen kuin konkurssimenettely (tässä tapauksessa julkisselvitys) päättyi. Konkurssimenettelyn pitkään kestoon Rakennusliitto ei pystynyt vaikuttamaan.   

Työntekijän mahdollisuus saada palkkasaatavia palkkaturvana työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa on hyvä asia, mutta kuten tämäkin tapaus osoitti, välillä palkkasaatavien saamista palkkaturvan kautta joutuu odottamaan kohtuuttoman pitkään.

Teksti: Katja Syrjänen