Rakennusliitto on mukana Teollisuusliiton 11.–31.3.2024 järjestämässä poliittisessa lakossa, jolla vastustetaan Suomen hallituksen suunnittelemia leikkauksia ja työelämäheikennyksiä. Lakon piirissä on 11 keskeisessä toimipaikassa noin 4 000 teollisuuden työntekijää, ja Rakennusliitto on mukana kolmella tehtaalla. Lakot ovat osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy -kampanjaa.

Lakko on jatkumassa myös Outokummun Tornion tehtailla. Outokummun Tornion tehtaiden pääluottamusmies Tommi Sauvolainen sanoo, että lakkoväsymystä ei työntekijöissä näy. Nyt taistellaan myös tulevien sukupolvien puolesta.

– Ihmisten tietoisuus on kasvanut kesän ja syksyn edetessä ja hallituksen toimien seurauksena. Meillä on aivan mitättömän pieni taparikkureiden porukka, mutta muuten työntekijät ovat lakossa. Ihmiset ymmärtävät, että tässä taistellaan sekä omista työehdoista että tulevien sukupolvien työehdoista, Sauvolainen sanoo.

Keskiviikkona sekä työnantajien että työntekijöiden edustajat olivat kutsuttuna työministeri Arto Satosen (kok) luokse keskustelemaan tulehtuneesta työmarkkinatilanteesta. Keskusteluun ladatut suuret odotukset hallituksen jonkinasteisesta vastaantulosta jäivät pettymykseksi.

Pääluottamusmies Sauvolainen sanoo olevansa surullinen, että lakkoa on yhä jatkettava hallituksen peräänantamattomuuden vuoksi.

– Minulle työnantaja sanoo, että käsitätkö millaisia taloudellisia vaikutuksia tämä lakko aiheuttaa. Tokihan minä sen pääluottamusmiehenä käsitän, mutta sitä en käsitä, miksi työnantaja on valmis ottamaan näin paljon takkiin, Sauvolainen ihmettelee.

– Ilmeisesti he laskevat näille toimille niin paljon arvoa tulevaisuudessa, että tämä vääntö kannattaa.

Sauvolainen kertoo, että hallituksen suunnitelmista eniten työntekijöissä huolta herättää ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus.

– Jos sairaussakko tulee, se on suora palkan leikkaus.

Lisäksi huolta herättävät paikallisen sopimisen laajennukset. Outokumpu on toistaiseksi järjestäytynyt työnantaja, mutta tulevaisuudesta ei tiedä.

– Meillä on ollut iät ajat luottamusmiesjärjestelmä. Vahva epäilys on, että entinen neuvottelukulttuuri ei säily. Olemme aina pystyneet sopimaan asioista. Pelko on, että tulevaisuudessa työnantaja voi sanella entistä enemmän. Asiat voidaan verhota paikalliseksi sopimiseksi, kun meillä ei ole voimaa puolustautua, koska lakko-oikeutta ollaan myös voimakkaasti rajoittamassa.

Sauvolainen pitää arvokkaana, että SAK:lainen liittoperhe osallistuu lakkoon laajasti.

– Tämä osoittaa, että solidaarisuutta on edelleen. Palkansaajien etuja on valvottava yhdessä, jotteivat ne murene. Yhdessä olemme vahvempia.

Työmarkkinatilanne on ajautunut niin vaikeaa tilanteeseen, että selvää ulospääsytietä on hankala nähdä. Sauvolaisen mielestä työantajien astuminen julkisuuteen voisi auttaa asiassa.

– Toivon, että isot työnantajat tulisivat julkisuuteen ja vaatisivat asioiden sopimista yhteisessä neuvottelupöydässä. Ei tätä voida loputtomiin jatkaa, Sauvolainen sanoo.

– Ei tällainen syrjäinen vientimaa voi ruveta kilpailemaan halpatyövoimalla. Meidän on kilpailtava osaamisella, laadulla ja korkealla koulutuksella.

Paikallisen sopimisen laajennus on villi viidakko

Kolmanteen viikkoon venyvässä kohdennetussa lakossa ovat mukana Teollisuusliitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Sähköliitto, Rakennusliitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM.

Outokummun Tornion tehtaiden sähköpuolen edustaja Tuomas Torvinen sanoo, että Sähköliiton työntekijät ovat osallistuneet lakkoon laajasti. Tiettyä suojelutyötä niin Sähköliiton kuin Teollisuusliitonkin jäsenet joutuvat tehtailla tekemään, jotta tuotantokoneille ei aiheudu vahinkoa lakon aikana.

– Erittäin hyvällä mielellä olemme olleet. Tässä on meneillään niin suuria asioita, Torvinen sanoo.

– Harmi, että ministeri Satonen ei tullut keskiviikkoisessa tilaisuudessaan yhtään vastaan.

Torvisen mukaan hallituksen toimet ovat niin rajuja, ettei työntekijöillä jää muuta vaihtoehtoa kuin osoittaa mieltään lakoin.

– Seisomme vahvasti näiden lakkotoimien takana ja niin pitkään kuin tarvitsee. Ei Suomea ole ennenkään laitettu nousuun köyhiä ja pieniä ihmisiä päähän potkimalla.

Terästehtailla Sähköliiton jäsenistöä huolettavat hallituksen toimissa erityisesti paikallisen sopimisen laajennukset sekä lakko-oikeuden rajaaminen.

– Meille oli jo aikoinaan hyvin pitkä tie, kun Sähköliiton osalta tes menetettiin ja sitten saimme lopulta väännettyä paikallisen sopimuksen. Jos paikallista sopimista laajennetaan järjestäytymättömiin yrityksiin, kuka niitä sopimuksia sitten valvoo. Sopimuksista tulee aivan villi viidakko.

Torvisen mielestä on todella huolestuttavaa, että nyt ollaan repimässä rikki suomalaista neuvottelukulttuuria.

– On järkyttävää, että tälle tielle on lähdetty.

Torvinen pitää tärkeänä, että SAK:laiset liitot osallistuvat lakkoon laajasti. Torniossa sähkö- ja teollisuusliittolaisten yhteistyö on aina toiminut Torvisen mukaan hyvin.

– Tämä on iso asia, että toimimme yhdessä. Kautta aikojen meillä on ollut täällä Torniossa todella hyvää yhteistyötä liittojen kesken.

Lakko jatkuu Torniossa. Torvisen mielestä pattitilanne työmarkkinoilla ei ratkea, ennen kuin maan hallitus, työntekijät ja työnantajat istuvat neuvottelupöytään.

– SAK:laiset liitot tekivät jo hyvän vastaantulon. Mutta Satosen luona käytiin vain teekutsuilla, Torvinen sanoo.

– Hallituksen pääministeri Orpon johdolla pitää ryhtyä nyt neuvottelemaan. Eivät nämä solmut muuten aukea.

Periksi ei anneta

Yhdessä rintamassa Torniossa lakossa ovat myös Rakennusliiton jäsenet. Caverion Suomen Tornion yksikön luottamusmies Sami Huru sanoo, että liiton jäsenistö on vahvasti tukemassa lakkoa.

– Yhteisellä asialla ollaan. Tuemme Teollisuusliittoa ja näitä toimenpiteitä hallitusta vastaan, Huru sanoo.

Hurun mukaan lakkoväsymystä ei näy lakkolaisissa, vaikka kolmas lakkoviikko pian alkaa. Huru muistuttaa, että hallituksen toimissa on paljon isoja asioita, jotka osuvat myös Rakennusliiton jäsenistöön.

– Esimerkiksi erityisen painavaa syytä ei tarvita enää irtisanomiseen. Lisäksi nämä leikkaukset osuvat pahiten heikompi osaisiin. On myös iso asia, että ansiosidonnainen työttömyysturva putoaa 20 prosenttia kolmen kuukauden jälkeen.

Tulehtunut työmarkkinatilanne ei ole paranemassa aivan pian. Hurun mielestä puolin ja toisin keskusteluyhteys olisi hyvä saada.

– Eihän kenenkään kannata antaa periksikään. Se sitten jää nähtäväksi, kumpi antaa ensiksi periksi, Huru sanoo.

– Meidänkin jäsenistössämme on valmiutta jatkaa vieläkin pidempään, enkä uskokaan, että tämä vielä tähän loppuu.

Teksti: Tiia Kyynäräinen, kuvat: Jaakko Heikkilä

Rakennusliiton julistama 3 päivän poliittinen lakko 11:een Suomen kaupunkiin koskee myös Oulua. SRV:n työmaalla pakkanen puree ja tuuli vihmoo, mutta se ei työmaan lakkovahteja pelota. Putkiasentaja Pekka Lindström on elämänsä toista kertaa lakossa. Ensimmäinen kerta oli yhden päivän poliittinen lakko aiemmin tänä vuonna.

– Vaikein osuus hallituksen suunnitelmista on ansiopäivärahan pudottaminen 80 prosenttiin 2 kuukauden työttömyyden tai lomautuksen aikana. Toinen on paikallisen sopimisen laajentaminen. Sillä yritetään vaan päästä eroon yleissitovuudesta, Lindström toteaa.

Lindstörmin mukaan työkaverit ovat suhtautuneet lakkoon ihan hyvin.

– Ovat osallistumassa, eikä työnjohdosta ole kulunut oikein mitään, puolesta eikä vastaan.

Lindström miettii mitä käy, jos hallitus ei suostu neuvottelemaan tämänkään lakon jälkeen.

– Ei kai siinä auta muu kuin yleislakko sitten.

Saman työmaan ulkopuolella tavattu toinen lakkovahti, työsuojeluvaltuutettu ja kirvesmies Jaakko Örn ei ole ollut aiemmin lakossa. Miltä mahtaa ensimmäinen kerta tuntua?

– Tuki on ollut joka puolelta hyvä. Sekä työntekijät että työnjohto pääosin ymmärtävät, minkä takia tätä tehdään, vaikka ihan kaikki työntekijäpuolella eivät olekaan samaa mieltä, Örn toteaa.

Örniä hallituksen heikennyksissä harmittaa eniten työssäoloehdon piteneminen 6 kuukaudesta 12 kuukauteen.

– Se voi olla osalla uusista nuorista työntekijöistä todella vaikeaa saavuttaa herran aikoihin, kun he tekevät pätkätöitä sun muita enemmän

Mikäli hallitus ei peräänny, on Örnin mukaan tarpeen laajentaa lakkoa.

– Ja mahdollisesti kohdentaa vielä tehokkaammin. Neuvottelupöytään pitää päästä. Hallituksen pitää perääntyä ja ottaa työnantaja- ja työntekijäpuoli mukaan saman pöydän ääreen.

Lakkovahti, kirvesmies Pasi Ahvensalmi ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä.

– On siitä jo pian 10 vuotta aikaa kun viimeksi oli lakko, niin silloin oltiin, Ahvensalmi sanoo.

Ahvensalmen mukaan hän on mukana vastustamassa hallituksen tekemiä heikennyksiä.

– Meitä duunareita poljetaan suohon, eikä ole mitään väliä, miten meitä kohdellaan. Ihmiset eivät tule toimeen, kun kaikkia tukia heikennetään ja muutenkin on rahat tiukilla ja kaikki kallistuu.

Myös Ahvensalmi näkee, että kovemmat otteet on otettava käyttöön, mikäli neuvotteluihin ei päästä.

– Neuvotteluun on päästävä. Tarvitaan yhteiset hyvät ratkaisut asioihin.

Teksti: Mika Yli-Suvanto ja Johanna Hellsten, kuva: Mika Yli-Suvanto

Rakennusliiton osasto kympin varapuheenjohtaja Mika Kivioja oli ensimmäisen lakkopäivän aamuna kiireinen mies: hän kattoi maittavan herkkupöydän tamperelaisten rakennustyömaiden lakkovahdeille.

Kutsua kuuli parikymmentä lakkovahtia, jotka olivat aamun tunteina seisoneet työmaiden porteilla ja valvoneet poliittisen lakon sujumista.

– Siinä kahvia kaataessani kuulin, että kolmipäiväinen lakko oli lähtenyt suunnitelmien mukaan käyntiin. Tamperelaiset työmaat olivat jopa hiljaisempia kuin viime kerran lakkotempauksessa, Kivioja jutusteli sen jälkeen, kun lakkovahdit olivat jo häipyneet osasto kympin kodikkaista tiloista omille teilleen.

Lakkovahtien tunnelmaa kävi kahvitilaisuudessa kohottamassa Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen. Hänen kanssaan jutustelivat muun muassa YIT:n, Lujan, NCC:n ja Jatkeen työmaiden lakkovahteja.

– Kaikki kertoivat yhtäpitävästi, että omat työntekijät olivat käytännöllisesti katsoen sataprosenttisesti mukana lakossa. Sen sijaan muutamia liittoon kuulumattomia oli kuulemma mennyt töihin lakkovahtien antamasta ystävällisestä informaatiosta huolimatta, Kivioja raportoi.

Mukana oli vahteja muun muassa Otavalanhovin, kaupungin virastotalon ja Hippoksen alueen työmailta. Joukko oli kovin miehinen, joskin pari naistakin oli kahvittelijoiden joukossa.

– Vähän ennen seitsemää aamulla olin Otavalanhovin työmaan portilla muutaman kaverini kanssa. Oma väki oli lakossa, mutta jokunen aliurakoitsijan työntekijä meni portista sisään. Emme yrittäneet heitä ylipuhua, koska askallus ja kehonkieli näyttivät sen verran päättäväiseltä, että olisi voinut olla turhaa, työsuojeluvaltuutettu Pekka Mäki kertoi.

Ensimmäinen lakkoaamu oli kylmä ja lumisateinen, mutta Mäelle ei tullut vilu:

– Osasimme varautua!

YIT:n pääluottamusmiehellä Jussi Sakarilla piti kiirettä aamulla. Ensin hän seisoi Tampereen kaupungin virastotalon työmaan portilla, mistä hän siirtyi ketterästi Ranta-Tampellan kerrostalotyömaalle. Vähän oli vahdeille tullut työmaiden portilla vilu, mutta osasto kympin tarjoamat kahvit lämmittivät vahtivuoron jälkeen.

– YIT:n väki oli kattavasti lakossa, mutta joitakin ulkomaalaisia työntekijöitä ja aliurakoitsijoiden miehiä näyttivät työt kiinnostavan. Asuntotyömaalla lakko näytti olevan täydellinen.

– Kerroimme töihin menijöille, mistä lakossa on kysymys. Ainakin yhden saimme kääntymään portilta takaisin ja liittymään lakkoon, Sakari myhäili aamuisen operaation jälkeen.

Sakarin mukaan tieto lakon tavoitteista on mennyt hyvin perille.

– Me luottamusmiehet olemme selvittäneet, että vaikka tämä on poliittinen lakko, ei tässä sentään hallitusta olla kaatamassa. Haluamme vain torjua selkeät työelämän heikennykset, joita hallitus ajaa läpi.

– Väki ymmärtää, että esimerkiksi työttömyysturvan heikennys voi hyvin osua omalle kohdalle, koska niin moni on lomautettuna.

Teksti ja kuvat: Esa Tuominen, Julius Setälä

Hallitus on vapauttamassa paikallisen sopimisen työpaikoilla jotakuinkin täydellisesti. Paikallinen sopiminen työehtosopimuksesta poikkeavasti on mahdollista jo nykyisin, kun sopijana on työntekijöiden puolesta liittoon kuuluva luottamusmies ja yritys on järjestäytynyt työnantajaliittoon. Hallitus haluaa laajentaa sopimista myös villeihin yrityksiin ja ohi luottamusmiesten. Mitä vaikutuksia tällä olisi?

– Ainakin se on iso riski rehtien yritysten kilpailukyvylle. Kummastuttaa, eivätkö kotimaiset yritykset näe ilmiselvää kilpailuriskiä? Ainakin rakennusalan suhteen hallitus pelaa tässä asiassa ulkomaisten yritysten pussiin, Palonen niittaa.

Hän viittaa rakennusalalla toimiviin ulkomaisiin yrityksiin, joiden toiminta jo nykyisellään usein rikkoo Suomen lakia ja työehtosopimuksia. Palonen uskoo, että lakimuutoksen mahdollistamat paikallisesti sovittavat asiat ulosmitataan tietyissä yrityksissä jo siinä vaiheessa, kun ne solmivat työsopimuksia.

Esimerkiksi moldovalainen rakentaja saa jo kotimaassaan allekirjoitettavakseen työsopimuksen, jossa on sisäänkirjoitettuna kaikki lain sallimat ”paikallisesti sovitut joustot”. Tämän mahdollistava sopimus syntyy notkeasti työnantajan valitseman henkilöstön edustajan kanssa. Työsuhdetta taas ei synny, jos sopimusta ei allekirjoita. Pelko työn menettämisestä pitää suut kiinni.

– Kuinka lakia noudattava ja työntekijöitään arvostava suomalainen yritys kilpailisi urakoista tällaisessa tilanteessa, Palonen kysyy.

Työttömyysturva moninkertaisessa leikkurissa

Työttömyysturvan heikennyksistä useita on jo hyväksytty eduskunnassa. Rakentaminen on taantumassa ja yhä useampi rakentaja on työtä vailla. Työttömyyskorvauksia leikattiin mm. poistamalla lapsikorotukset (voimaan 1.4.), työssäoloehto pidennetään kuudesta kahteentoista kuukauteen (voimaan 1.9.) ja syyttömän karenssi viidestä seitsemään päivään (voimassa jo). Lomapalkan jaksottamisesta on tässä lehdessä erillinen juttu.

Tämänhetkisen tiedon mukaan syyskuussa leikataan ansioturvan tasoa 20 prosentilla 2 kuukauden työttömyyden jälkeen ja lisäksi lähes 5 prosentilla 8 kuukauden jälkeen. Nämä leikkaukset osuvat nyt erittäin kovaa nimenomaan rakentajiin?

– Kun työttömyyskorvausta, joka ei aiemminkaan ole Suomessa ollut mitenkään erityisen korkea, leikataan sadoilla euroilla kuukaudessa, johtaa se monet rakentajat suoranaiseen ahdinkoon, Palonen arvioi.

Rakennusalan luonteesta johtuen leikkaukset koskevat rakentajiin aivan erityisen voimakkaasti. Palonen nostaa esimerkiksi työssäoloehdon pidentämisen. Muun muassa vedeneristäjät ja asfalttityöntekijät ovat talvikaudella työttöminä. Tehokasta työskentelyaikaa ei siis koskaan ole 12 kuukautta yhteen menoon.

– Kun ensimmäisellä työttömyysjaksolla työttömyyskorvaus alenee tuohon 80 prosenttiin, on se seuraavana talvena korvauksen lähtötaso. Esimerkiksi asfalttimies ei pääse missään vaiheessa nollaamaan ansioturvaansa.

Palonen kysyykin, mistä saadaan tulevaisuuden vedeneristäjät tai asfalttimiehet.

– Vaikuttaa siltä, että hallituksella on tarkoituksenakin vaihtaa työvoima ulkomaiseen halpatyövoimaan tietyillä aloilla. Eivät nuoret hakeudu alalle, jossa toimeentulosta ei ole mitään takeita.

Ketä vastaan lakkoillaan?

Ammattiliitot ovat kamppailleet lakimuutoksia vastaan poliittisilla lakoilla. Onko ammattiyhdistysliikkeellä oikeus asettua vastustamaan hallitusta?

– Ammattiyhdistysliikkeellä on paitsi oikeus myös velvollisuus puolustaa jäseniään kohtuuttomia leikkauksia ja epäoikeudenmukaisia lakimuutoksia vastaan, Palonen kuittaa epäilyt.

Mitä ay-liike sitten vaatii? Palosen mukaan olennaista on työmarkkina-asioiden palauttaminen työmarkkinapöytään. Esimerkiksi palkoista sopiminen ei kuulu hallituksen lainsäädännöllä ohjattavaksi. Myös puhtaasti ideologiset, ilman talousvaikutusta olevat esitykset on pyyhittävä hallituksen suunnitelmista.

– Työmarkkina-asioiden ratkominen lainsäädännöllä johtaa jatkuvaan pomputteluun, jossa menetetään vakaus ja jatkuvuus.

On myös kysytty, miksi lakot kohdistuvat yrityksiin, vaikka kohteena on maan hallitus. Toisaalta hallitusohjelman työelämää koskevat asiat ovat suoraan yritysten edusmiesten kynästä peräisin.

– Kyllä vuorineuvoksilla on tässä asiassa avaimet käsissään. Sieltä suunnalta on ohjeet annettu myös hallitusohjelmaa kirjoitettaessa, Palonen arvioi.

Vaarana tes-neuvottelujen mutkistuminen

Rakennusalalla menee nyt huonosti ja monella rakentajalla on iso huoli työpaikkansa puolesta. Miksi tässä tilanteessa yritysten toimintaa vaikeutetaan lakoilla entisestään?

Palosen mukaan tilanne on valitettava, mutta Rakennusliitto ei valinnut tämän kamppailun ajankohtaa, vaan Orpon hallitus.

– Inflaatioon ja korkotason nousuun verrattuna lakkojen merkitys alan yritysten talouteen on varsin pieni.

Kimmo Palonen muistuttaa, että asioiden pitkittyessä on vaarana, että syksyllä työmarkkinapöydissä ratkotaan yhtä aikaa hallitusohjelmaan liittyviä kysymyksiä ja palkka-asioita.

Teksti: Janne Mäkinen, kuva: Jukka Nissinen

Rakentajia tuli ympäri maata STOP nyt! -mielenosoitukseen Helsinkiin.

Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n koolle kutsuma STOP nyt! -mielenosoitus hallituksen työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia vastaan keräsi Helsingin Senaatintorin täyteen torstaina 1. helmikuuta. Osallistujia oli arviolta reilut 13 000 henkeä.

Mielenosoituksen pontimena oli muun muassa hallituksen kaavailemat lakko-oikeuden rajoitukset ja jo päätetyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikennykset. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtionvarainministeri Riikka Purra (ps.)eivät ehtineet vastaanottamaan mielenosoittajien terveisiä, vaikka valtioneuvoston tilat ovat Senaatintorin varrella.

Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palosen mukaan liiton on pakko toimia nyt, kun se on vielä mahdollista. Hallituksen päätöksiä on vastustettava ennen kuin ne astuvat voimaan

– Me olemme ikävästi menossa kohti autoritääristä Suomea. Me emme halua nähdä sellaista Unkarin tietä. Kaikki tietävät, että rakennusalan tilanne on huono. Me emme ole tällaista tilanneet, mutta meidän on pakko toimia ja olla mukana yhteisessä rintamassa.

Uudenmaan rakentajat marssivat Hakaniemen aluetoimistolta Senaatintorille.

– Annamme äänemme kuulua täällä. Sanomme, että nämä leikkaukset eivät ole ok, sipoolainen laatoittaja Jenny Hovatta totesi.

Hartelan Pohjois-Suomen työsuojeluvaltuutettu Marko Hongisto oli saanut työkavereiltaan evästykseksi pitää lippu korkealla mielenosoituksessa.

– Kaikki tietävät miksi olemme täällä. Hallituksen linjauksien takia työntekijöiltä viedään kaikki, Hongisto kiteytti.

Oulun seudulla on valmiutta kovempiinkin toimiin tarvittaessa.

– Toimimme niin kuin Rakennusliitto linjaa. Se antaa meille tahdit tarpeen mukaan. Yksin saa osoittaa mieltään vaikka kuinka kauan, mutta porukassa on voimaa tehdä muutoksia.

Työkaverit vetivät mukaan ay-toimintaan

PR-saneeraus Oy:n työsuojeluvaltuutettu, kalusteasentaja Harri Hakanummi ontulllut mielenosoitukseen Vantaalta. Hakanummi teki PR-saneeraukselle vuoteen 2008 asti samoja töitä yrittäjänä.

– En alkuun paljoakaan välittänyt näistä ay-hommista. Mutta sitten silloinen luottamusmies Häkis (Marko Häkkinen) ja muut kaverit tempaisivat minut mukaan toimintaan. Seurasin uutisia toisesta näkökulmasta ja huomasin, että täällä on paljon epäkohtia.

Tärkein herättäjä oli yrityksen ensimmäiset yt-neuvottelut 200-luvun alussa. Oman työpaikan turvaamisen lisäksi oli tehtävä töitä työkavereiden tilanteen edistämiseksi.

– Tämän hallituksen toimet tuovat hyvää vain työnantajille, työntekijöille vain leikkauksia leikkauksien päälle. Sovittuja asioita halutaan kumota.

– Hallituksen päätösten takia ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta lähtee ensin 2 kuukaudelta 20 prosenttia ja 8 kuukauden jälkeen vielä  5 prosenttia lisää.

Hakanummen mukaan hallitus voisi etsiä parempia säästökohteita taloustalkoissaan.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

Rakennusliitto lakkoili 85 kohteessa eri puolilla Suomea SAK:n toimintapäivänä 14. joulukuuta. Pääkaupunkiseudulla yksi kohteista oli YIT:n kerrostalotyömaa Espoon Olarissa. YIT:n pääkaupunkiseudun työsuojeluvaltuutettu Petri Paganus ja alueluottamusmies Jari Jääskeläinen olivat lakkovahteina työmaan porteilla.

– Tämä on 3. lakko, johon osallistun. Olen nyt ensimmäistä kertaa lakkovahtina 40-vuotisen Rakennusliiton jäsenyyden aikana, Jääskeläinen sanoo.

– Minulle tämä on ensimmäinen lakko, jossa olen mukana, Paganus jatkaa.

Rakennusalaa ei voi kutsua erityisen lakkoherkäksi alaksi, mistä syystä hallituksen suunnittelemat lakko-oikeuden rajaamishankkeet ovat ylimitoitettuja. Jääskeläinen ihmettelee myös hallituksen työttömyysturvan portaittaisia heikennysesityksiä. Vähitellen ensi vuoden aikana tapahtuva heikentäminen on nähtävästi tarkoituksellista hivutustaktiikkaa.

– Neljännes työttömyysturvasta on leikkautumassa kokonaan pois, Jääskeläinen ynnää lopputulosta.

Palkankorotusten neuvotteluoikeuden rajaaminen ei saa myöskään kiitosta osakseen. Petteri Orpon (kok.) hallitus haluaa estää lainsäädännöllä vientialoja suuremmat palkankorotukset.

– Olisi uskomatonta, ettemme saisi pyytää vientiteollisuutta parempia palkankorotuksia, kun rakennusalalla alkaa seuraava nousukausi ja töitä olisi taas tarjolla. Meille ei jäisi mitään neuvoteltavaa, jos tuomari toteaisi etukäteen, että työnantajien RT voittaa tämän skaban 2–1, Jääskeläinen sanoo.

Paganus toivoo, että rakentajat heräisivät nyt, kun asioihin voi vielä vaikuttaa ja estää huononnukset.

– Pääkaupunkiseudulla YIT:llä on lakossa nyt 2 työmaata. Tampereella oli kaikki työmaat. Kovennamme peliä tarvittaessa, mutta toivottavasti siihen ei tarvitse mennä ja meillä olisi avoin keskusteluyhteys maan hallituksen kanssa.

SAK:n väki tarjoili toimintapäivänä hernekeittoa ja liittojohtajien kannustuspuheita Vantaanaukiolla Tikkurilassa. Paikalla oli myös Sähköliiton aktiiveja.

– Pääkaupunkiseudulla on lakkoiltu muun muassa Aren, Caverionin, Bravidan ja Saipun työmailla, Markus Pursiainen Caverionista kertoo.

– Petteri Orpo sai meidät lakkoilemaan, Teemu Tuomi Aresta kiteyttää.

– Meillä on isoin huoli nuorista työntekijöistä, Petri Pasanen Caverionista muistuttaa lakkoilun taustasyistä.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen