Eurooppa-neuvostossa päästiin maaliskuussa sopuun alustataloustyöntekijöiden aseman parantamiseen pyrkivässä direktiivissä. Joulukuussa valmiiksi saatu neuvottelutulos Eurooppa-neuvoston ja parlamentin välillä kohtasi vastustusta neuvostossa ja siitä on väännetty tiiviisti koko alkuvuosi. Nyt näyttää siltä, että direktiivi saataisiin pakettiin vielä tämän vaalikauden puolella.

– Tällä hetkellä EU-alueella työskentelee 28 miljoonaa henkilöä alustojen kautta. Määrän on arveltu tuplaantuvan parissa vuodessa. Jonkinlaista säätelyä pitää saada voimaan, sillä tilanne on nyt kuin villissä lännessä. Esimerkiksi Saksa ei ole saanut muodostettua kantaansa direktiiviin sisäpoliittisen tilanteen takia ja viimeisimmällä neuvottelukierroksella neuvostossa sen viimeisin kaataja oli Viro, minkä voi ymmärtää, kun kyseessä on heidän kruununjalokivensä eli Boltin liiketoiminta, FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara huokaa.

FinUnions eli SAK:n ja STTK:n EU-edustusto Brysselissä lobbaa palkansaajien etujen puolesta EU:n poliitikkoja ja virkamiehiä. Tehtävä on tärkeä, sillä viime vuosina muun muassa kaikki työturvallisuutta Suomessakin parantanut lainsäädäntö on tullut pääosin Brysselin pöydistä.

”Oletus työsuhteesta”

Alustatalousdirektiivissä painotus on ollut käänteisessä todistustaakassa. Tämä tarkoittaa, että kun annetuista indikaattoreista täyttyisi tietty määrä, olisi digitaalisen alustan osoitettava onko kyseessä työsuhde. Indikaattoreissa on muun muassa valvonnasta, ohjauksesta, työasuista, palkkion määrityksestä jne. Usein työntekijät on luokiteltu väärin yrittäjiksi, jolloin heille lankeaa myös yrittäjän vastuut.

­­ – Useinkaan esimerkiksi ruokalähetteinä toimivat, yrittäjänä kohdellut, eivät tiedä, mitä vastuita yrittäjyydestä lankeaa. Tulee yllätyksenä, ettei heillä esimerkiksi olekaan työn kautta vakuutuksia, Salovaara toteaa.

Salovaaran mukaan myös algoritmeillä johtamiseen on syytä pureutua niin, että työntekijöillä on oikeus kommunikoida oikean ihmisen kanssa.

– Algoritmit eivät myöskään saisi määrittää niin, että työntekijää aletaan syrjiä, jos hän kieltäytyy keikoista. Direktiivin odotetaan tuovan selkeyttä kaoottiseen tilanteeseen Euroopan työmarkkinoilla, Salovaara toteaa.

Yritysvastuudirektiivi vaikeuksissa

Toinen tärkeä direktiivi, yritysvastuudirektiivi, on myös ollut vastatuulessa. Jos se jää tulevien EU-vaalien jälkeiseen aikaan, voi senkin läpisaaminen vaikeutua, mikäli oikeisto voittaa EU-vaalit. Salovaara toivoo, että direktiivi saataisiin vielä läpi tällä vaalikaudella.

Yritysvastuudirektiivin osalta nousi yllättäviä vastustajia, joista yksi oli Suomi.

– Suomea direktiivissä hankasi siihen sisältynyt ryhmäkanneoikeus. Tämän direktiivin kaatuminen todella harmittaa, sen eteen oli tehty paljon töitä. Toivottavasti nämä työntekijöille ja kuluttajille tärkeät direktiivit saataisiin läpi vielä tällä vaalikaudella. Aika alkaa loppua, mutta aivan mahdotonta se ei vielä ole, Salovaara sanoo.

EU-vaaleista synkkiä ennusteita

Palkansaajien kannalta kesäkuussa järjestettävät EU-vaalit ovat todella tärkeät.

– Niiden näkymät eivät ole kovin valoisat. Nyt ennustetaan, että oikeistoradikaalien suosio nousee. Mikäli perinteinen oikeisto alkaa katsoa äärioikealle päin, ei koalition muodostaminen ole vaikeaa, ja oikeisto voi saada enemmistön, Salovaara kertoo.

Salovaaran mukaan EU-parlamentin nykyinen kokoonpano ja sosiaalista Eurooppaa ajanut komissio on ollut ”dream team” työntekijöiden asioiden ajamiselle. Suurimmat poliittiset ryhmät ovat olleet keskustaoikeistolainen EPP ja Sosiaalidemokraatit eli S&D.

Suomalaisten työntekijöiden olisi tärkeää käyttää vaaleissa ääntään.

– Ensimmäinen syy on jo aiemmin mainittu työsuojelu. Sitä parantava lainsäädäntö on viime vuosina tullut EU:sta. Lisäksi EU:n oman työsuojeluviranomaisen, ELA:n toimintaa toivottavasti kehitetään eteenpäin, Salovaara toteaa.

Myös työntekijöiden asemaa tukevaa lainsäädäntöä on tullut EU:n suunnalta viime vuosina paljon, kuten esimerkiksi vähimmäispalkkadirektiivi.

– Tulevaisuudessa EU:n olisi myös alettava säännellä tekoälyn käyttöä työelämässä. Tällä hetkellä ilmi on tullut mm. tapauksia, joissa työnantaja on antanut työntekijälle työvaatteet, joiden sensorit mittaavat ja analysoivat pulssia, sijaintia, taukoja jne. ja tekoäly analysoi tuloksia. Se on terveysdataa, johon työnantajalla ei pitäisi olla minkäänlaisia oikeuksia.

Teksti: Johanna Hellsten

Miten ennen?

Viimeiset 10 vuotta lomakorvausta ei ole työsuhteen päättyessä jaksotettu. Lomakorvauksen jaksotus oli voimassa työttömyysturvassa vuoden 2012 loppuun saakka, jolloin se lakkautettiin. Tuolloin lakkautuksen syiksi todettiin, että lomakorvauksen jaksotus hidastaa hakemusten käsittelyä ja kohtelee epäoikeudenmukaisesti niitä työntekijöitä, jotka eivät ole voineet pitää vuosilomaansa itsestään riippumattomista syistä.

Mikä muuttui?

Osana Orpo-Purran hallituksen leikkauksia lomakorvauksen jaksotus palautettiin voimaan vuoden alusta lukien. Laki vahvistettiin joulukuussa.

Miten käytännössä vaikuttaa?

Työttömyyden alkaessa työttömyyskassa saa tulorekisteristä ja tarvittaessa työnantajalta selville maksetut työtulot sekä niiden lajit. Pitämättömät lomat maksetaan lomakorvauksena ulos. Jaksotuksen myötä kassa ikään kuin laittaa työttömän lomalle lomakorvausta vastaavaksi ajaksi.

Pitämättömät lomat siis viivästyttävät päivärahan maksun alkamista, niin monelta päivältä kuin niiden laskennallinen vaikutus on. Maksettua lomakorvausta verrataan maksettuun palkkaan siten, että lomakorvaus jaetaan päiväpalkalla. Työttömyysturvassa päiväpalkka määritelty siten, että kuukausipalkka jaetaan lukemalla 21,5. Tämä johtuu siitä, että päivärahaa maksetaan vain arkipäiviltä ja keskimäärin kuukaudessa on 21,5 arkipäivää.

Käytännössä esimerkiksi palkan oltua 3 000 euroa ja viimeisessä tilissä lomakorvausta on maksettu vastaavasti 3 000 euroa, on korvaukseton aika 21,5 eli pyöristettynä 21 päivää.  Mikäli päiväraha on samassa yhteydessä määritetty ja alkaa uusi päivärahaoikeus, asettaa kassa tämän ajan kuluttua omavastuun eli 7 korvauksetonta päivää lisää. Omavastuu ja lomakorvaus eivät kulu päällekkäin. Jos esimerkiksi työsuhde päättyy 31.1.2024, tulee tässä esimerkissä ensimmäinen työttömyyspäiväraha maksuun vasta 12.3.2024 lukien.

Pidennetyn omavastuun ja lomakorvauksen jaksotuksen yhdistelmä on taloudellisesti merkittävä heikennys työttömyyden alkuun. Työsuhteen päättyessä työttömäksi jäävän tulee käytännössä ajatella, että lomakorvaus tulee riittää normaaliin elämiseen ja laskuihin siihen saakka, kun päiväraha alkaa juosta.

Työttömyysturvalaissa määrätään, että lomakorvaus jaksotetaan aina kun yli 2 viikkoa kestävä kokoaikatyö päättyy. Jos työ on osa-aikatyötä tai kestää maksimissaan 2 kalenteriviikkoa, sovitellaan lomakorvaus maksupäiväperusteisesti muun palkan ohessa.

Odotettavissa on, että etenkin alkuun lomakorvauksen jaksotus viivästyttää ensimmäisen päivärahahakemuksen käsittelyä työttömyyskassassa.

Teksti: Jere Ketola

Työnantaja ei tarjonnut määräysvallassaan olevasta toisesta yhtiöstä töitä irtisanotulle jäsenelle, vaan ilmoitti kaikilla yhteistoimintamenettelyiden jälkeen irtisanotuilla työntekijöillä olleen tieto siitä, että töitä olisi voinut itse halutessaan hakea työnantajan toisesta saman alan yrityksestä.

Huolimatta siitä, että työ oli vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, yhtiöllä oli ollut velvollisuus tarjota työntekijälle muuta työtä. Työnantajan, joka tosiasiallisesti käyttää henkilöstöasioissa määräysvaltaa toisessa yrityksessä, on oma-aloitteisesti selvitettävä, voiko hän täyttää työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa tarjoamalla työntekijälle työtä muista määräysvallassaan olevista yrityksistä.

Työntarjoamisvelvoite voidaan täyttää vain tarjoamalla työtä henkilökohtaisesti. Työtä tarjotaan irtisanomisen vaihtoehtona mahdollisesti muuttuneilla ehdoilla eikä työntekijän tarvitse erikseen hakea työpaikkaa tilanteessa, jossa sopivaa työtä on työnantajan toisessa yrityksessä tarjolla. Henkilökohtaisuus tarkoittaa konkreettista nimenomaista työntekijälle tehtyä työtarjousta esimerkiksi sähköpostitse.  

Työnantaja tuomittiin maksamaan perusteettomasta päättämisestä korvauksia 20 000 euroa.

Työsuhteen irtisanomista edelsi yhteistoimintaneuvottelut.  Yhteistoimintaneuvotteluissa ei esitetty selvitystä periaatteista, joilla irtisanottavat määräytyvät tai ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset pannaan toimeen. Laissa säädettyjä toimintaperiaatteita ei myöskään näytetty esitetyksi.  Tästä huolimattomasta menettelystä yhtiö tuomittiin maksamaan lisäksi 5.000 euron hyvityskorvaus.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Teksti: Anna Lauri

Etelä-Suomen avin työsuojelun vastuualueen ulkomaalaistarkastajat ovat tehneet tänä vuonna työmaiden tarkastuksia myös viikonloppuisin.

– Teimme tarkastuksia keväältä marraskuulle saakka. Välillä mukana on ollut myös rakennuspuolen tarkastaja, Etelä-Suomen avin työsuojelun vastuualueen ulkomaalaistarkastaja Janne Varonen kertoo.

Tarkastuskohteet on valittu osin tarkastajien oman analyysin perusteella, lisäksi vinkkejä on saatu muun muassa järjestöiltä kuten Rakennusliitosta, Rakennusteollisuus RT ry:stä, muilta tarkastajilta sekä viranomaisyhteistyön kautta.

Marraskuun kierroksella tarkastajat näkivät sekä sellaisia työmaita, joilla ei työskennelty viikonloppuisin, että sellaisia, joilla työskenneltiin.

– Se riippuu paljon työmaan vaiheesta. Usein päättymisvaiheessa tapahtuu enemmän viikonloppuisin työskentelyä, Varonen kertoo.

Iso kuva ei ole muuttunut vuoden aikana viikonlopputarkastuksissa. Työmailla työskentelee sekä suomalaisia että ulkomaalaisia työntekijöitä ja töitä tehdään enemmän lauantaisin kuin sunnuntaisin.

– Sellainen havainto on tehty, että ulkomaalaisen työvoiman jatkovalvonnassa joissain keväällä tavatuissa yrityksissä väki on nyt lomautettuna tai yrityksen toiminta on loppunut kokonaan.

Tessiä ei noudateta

Vuoden aikana tehdyissä havainnoissa korostuu se, että työskentelyolosuhteissa ei ole paljon huomautettavaa.

– Jonkin verran havaintoja on puutteellisista telineistä, kulkureiteistä ja siisteydestä. Pääosin asiat ovat kunnossa, Janne Varonen sanoo.

Töitä tehdään Etelä-Suomessa 7 päivänä viikossa. Joillakin työmailla työnjohto on paikalla, kaikilla ei.

– Se näkyi työmaan yleisessä toiminnassa selvästi, jos työnjohto ei ollut työmaalla. Mielenkiintoista oli se, että joillakin työmailla pääurakoitsija ei välttämättä tiennyt, että siellä työskennellään viikonloppuisin. Se selvisi heille, kun olimme heihin yhteydessä.

Ulkomaalaisten työntekijöiden osalta puutteita on löytynyt esimerkiksi palkkauksessa.

– Havaintona on, että palkat ovat alhaisia, jopa alle tessin. Lisäksi urakkatyössä ei ole maksettu ylityö- ja sunnuntaikorvauksia. Näiden yrityksien osalta on tehty ja ollaan tekemässä vuoden 2024 puolella tarkastuksia liittyen työsuhteen vähimmäisehtojen täyttymiseen, Varonen sanoo.

Työnteko-oikeudettomia työntekijöitä tavattiin koko vuoden viikonloppuvalvonnassa vain yksi, tässä tapauksessa oli kyse työluvassa olevan ammattialarajauksen ylittämisestä.

Vuonna 2024 katsotaan uusia työnteon muotoja

Janne Varosen toiveissa on, että valtionhallinnon säästötoimenpiteistä huolimatta viikonlopputarkastuksia voidaan kohdentaa työmaille myös ensi vuonna.

– Tahtotila on tehdä näitä myös ensi vuonna, mutta en voi luvata sitä. Tarvetta on sekä viranomaisen että työnantajien ja työntekijöiden näkökulmasta. Myös alan järjestöt toivovat tarkastuksien jatkuvan.  Jatko riippuu meidän rahallisista resursseistamme.

Ensi vuonna rakennusalalla myös tarkkaillaan uusien työnsuoritusmuotojen (esimerkiksi kevytyrittäjyys, pakkoyrittäjyys) kautta mahdollisesti tulevia ongelmia ja niihin liittyviä väärinkäytöksiä pyritään paljastamaan.

– Myös tilaajien tietopohjaa pitäisi pystyä parantamaan. Olemme havainneet, että urakoitsijoilla on tietämättömyyttä asiasta ja tieto on pirstaloitunut eri paikkoihin. Myös viranomaisen pitää pyrkiä tunnistamaan paremmin väärinkäyttötilanteita, sillä uusien työntekotapojen väärinkäyttö ruokkii epätervettä kilpailua ja on yksittäisen ulkomaisen työntekijän aseman hyväksikäyttöä.

Myös ulkomaalaisten työnteko-oikeuksien tarkastaminen säilyy tärkeänä.

– Sillä on vahva yhteys työperäiseen hyväksikäyttöön. Työnantaja voi painostaa työluvatonta työntekijää.

Varonen toivoo lisäksi, että yhteistyö sekä viranomaisten että alan järjestöjen kanssa paranee entisestään.

– Emme voi ratkaista kaikkia ongelmia yksin, se vaatii kaikkien toimijoiden yhteistyötä.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Jukka Nissinen

Työsuhde ei pääty automaattisesti, mutta irtisanominen ei vaadi muuta perustetta kuin alkaneen konkurssin. Luottamusmiehen vahvempaa irtisanomissuojaa on sovellettava myös konkurssin yhteydessä, jos konkurssipesän töihin jää edelleen työntekijöitä.

Jos työnantaja on suorittanut irtisanomisen ennen konkurssia, ei irtisanomisaika lyhene konkurssin johdosta 14 päivään, ellei konkurssipesä irtisano työntekijän työsuhdetta uudelleen. Työntekijät ovat lähtökohtaisesti velvollisia tekemään työtä irtisanomisajalla. Käytännössä on kuitenkin yleistä, että työntekijät vapautetaan työntekovelvoitteesta. Työntekovelvollisuus ei myöskään koske konkurssin asettamishetkellä lomautettuja työntekijöitä. Lomautetulle työntekijälle tulee rakennusalalla maksaa kahden viikon irtisanomisajan palkka huolimatta siitä, kuinka pitkää lomautusilmoitusaikaa on käytetty. Mikäli työntekijän lomautus on kestänyt yli 200 päivää ja työntekijä irtisanoo työsuhteen, noudatetaan normaalia työsuhteen keston mukaan määräytyvää irtisanomisaikaa.

Työntekijällä on oikeus käyttää työsuhteeseen kuuluvia luontaisetuja irtisanomisaikana. Työsuhteeseen palkkaetuna kuuluvaa asuntoetua työntekijällä on oikeus käyttää asuinhuoneistojen vuokrauksesta annetun lain vuokranantajan irtisanomisajaksi säädetyn ajan. Konkurssipesällä on tällöin oikeus periä huoneiston käytöstä vastiketta työsuhteen päättymisen jälkeiseltä ajalta.

Konkurssin perusteella irtisanotulla työntekijällä ei ole oikeutta työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään koulutukseen tai valmennukseen eikä työllistymisvapaan käyttöön.

Konkurssipesä voi hakea palkkaturvana työntekijöiden lukuun selviä ja riidattomia saatavia, joiden osalta pesänhoitaja yhdessä palkkaturvaviranomaisen kanssa on selvittänyt, että ne voidaan maksaa palkkaturvana. Näin voidaan nopeutetun palkkaturvamenettelyn avulla saada lopputili noin 2 viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Palkkaturvana voidaan hakea myös muita kuin selviä ja riidattomia saatavia 3 kuukauden kuluessa niiden erääntymisestä. Ns. tavallisen palkkaturvahakemuksen käsittelyaika on kuitenkin useita kuukausia. Tällöin saatavat täytyy usein myös valvoa konkurssimenettelyssä, jotta oikeus saataviin säilytetään palkkaturvaan nähden. Rakennusliitosta voi hakea apua palkkaturvahakemuksen ja konkurssivalvonnan tekemiseen.

Pesänhoitajalla on velvollisuus antaa työntekijälle työtodistus, josta ilmenevät työsuhteen kesto, työtehtävien laatu ja työsuhteen päättymisen syy.

Työntekijän tulee muistaa itse ilmoittautua työttömäksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä.

Rakennusliitto järjestää työttömille jäsenille maksuttomia työturvallisuuskorttikoulutuksia ja tarjoaa lisäksi kattavasti muita työllistymistä edistäviä palveluja.

Teksti: Anna Lauri

Panostajana työskentelevää Rakennusliiton jäsentä syytettiin työturvallisuusrikoksesta ja vaaran aiheuttamisesta räjäytysturmassa, jonka yhteydessä asutulla alueella sinkosi kiviä työmaa-alueen ulkopuolelle aiheuttaen vahinkoa kahdelle rakennukselle. Syytteen mukaan ylipanostajan pätevyyden omaava panostaja olisi toiminut myös räjäytystyönjohtajana ja vastannut räjäytystyön suorittamisesta työnantajan edustajan asemassa. Syyte koski lisäksi räjäytyssuunnitelman väitettyjä puutteita, jotka olivat osaltaan mahdollistaneet turman syntymisen. Vastaajana asiassa oli yksin Rakennusliiton jäsen.

Asiassa oli keskeisesti kyse vastuuaseman arvioimisesta. Syytteessä oleva henkilö oli palkattu räjäytyksen suorittaneeseen yhtiöön työntekijäasemaan. Suoritetun esitutkinnan perusteella oli epäselvää, kuka oli tosiasiallisesti toiminut työmaalla tapahtumahetkellä räjäytystyönjohtajana. Räjäytystyön turvallisuudesta annettu asetus edellyttää, että räjäytystyönjohtaja nimetään ja henkilön vaihtumisesta ilmoitetaan työmaalla. Räjäytystyönjohtajaksi oli riidattomasti nimetty henkilö, joka ei ollut syytteessä eikä räjäytystyönjohtajan vaihtumisesta ollut ilmoitettu. Räjäytystyötä suorittava yhtiö oli työmaan alkaessa toimittanut pääurakoitsijalle asiakirjan, jolle oli kopioitu kaikkien niiden henkilöiden panostajakortit, joilla oli pätevyys toimia räjäytystyönjohtajana. Yhtiö ilmoitti esitutkinnassa käytännökseen, että tällä listalla olevat henkilöt toimisivat räjäytystyönjohtajana ollessaan läsnä työmaalla. Syytteessä ollut työntekijä oli työskennellyt yhtiön palveluksessa lyhyen ajan ennen turman syntymistä eikä hänellä ollut tietoa tällaisesta käytännöstä.

Kaikkien oikeudessa kuultujen henkilöiden mukaan työmaalla räjäytysturman sattuessa ollut panostaja oli suorittanut normaalit suojaustoimenpiteet ennen räjäytystä. Oikeudessa selvitettiin myös, että räjäytettävä kivilaatu kalliossa olevat lustot, säröt tai porattavien reikien yhteenmeneminen olivat voineet vaikuttaa räjäytykseen. Asiassa kuultujen todistajien mukaan panostaja ei voi näitä seikkoja havaita, vaan ne ilmenevät kalliota porattaessa. Räjäytystyösuunnitelmasta ilmenevillä puutteilla ei käräjäoikeuden arvion mukaan ollut vaikutusta turman syntymiseen. 

Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, että panostajan työnantaja oli laiminlyönyt räjäytystyönjohtajan asianmukaisen nimeämisen eikä asiassa saadun selvityksen perusteella syytteessä olleen henkilön voitu katsoa toimineen räjäytystyönjohtajana. Syyte työturvallisuusrikoksesta hylättiin. Panostajan ei voitu katsoa toimineen asiassa törkeän huolimattomasti tai tahallisesti, joten myös syyte vaaran aiheuttamisesta hylättiin. Valtio velvoitettiin korvaamaan panostajan oikeudenkäyntikulut asiassa.

Jäsen otti yhteyttä Rakennusliiton oikeusosastoon vasta, kun asia oli edennyt oikeuteen, joten Rakennusliiton lakimies avusti jäsentä ainoastaan asian pääkäsittelyssä. Asiassa suoritettu esitutkinta jätti vastuuasemaan liittyvät kysymykset epäselviksi, mikä osaltaan johti syytteen nostamiseen yksin työntekijäasemassa ollutta henkilöä kohtaan. On enemmän kuin todennäköistä, että syyteharkinnassa olisi päädytty toiseen lopputulokseen, mikäli syytteen saaneella henkilöllä olisi ollut avustaja jo esitutkinnan aikana. 

Teksti: Mia Sinda

Ulkomaalaistaustainen Rakennusliiton jäsen työskenteli vuoden ajan suomalaisessa rakennusalan yrityksessä. Palkkausmuodoksi oli työsopimuksessa sovittu tuntipalkka. Työnantaja maksoi työsuhteen alussa muutaman kuukauden ajan tuntipalkan työsopimuksen mukaisesti. Tämän jälkeen työnantaja alkoi maksaa palkan säännölliseltä työajalta tuntipalkkana ja ylitöiden perusosan yksilöimättömänä urakkapalkkana.

Muutaman kuukauden päästä koko palkka tehdyltä työajalta maksettiinkin jo yksilöimättömänä urakkapalkkana ja perusteettomina kulukorvauksina. Ylitöiden korotusosia ei maksettu lainkaan. Työnantaja ei suostunut työntekijän pyynnöistä huolimatta oikaisemaan palkanmaksua työsopimuksen mukaiseksi tuntipalkaksi eikä lopettamaan perusteettomien kulukorvausten maksamista. Työntekijä oikaisi kulukorvaukset palkaksi lopulta omassa veroilmoituksessaan.

Rakennusliiton aluetoimitsija oli yhteydessä työnantajaan ja vaati palkanmaksun oikaisua sekä ylityökorvausten maksamista. Yhteydenoton jälkeen työnantaja maksoi palkan jälleen tuntipalkkana, mutta ylityökorvauksia ei edelleenkään maksettu. Pian tämän jälkeen työntekijä irtisanoutui itse. Työnantaja allekirjoitutti työntekijällä irtisanomisilmoituksen, johon oli lisätty suomen kielellä maininta siitä, että työntekijällä ei ole mitään vaatimuksia työnantajaa kohtaan. Tämän ehdon merkitystä ei käyty läpi työntekijän kanssa, joka ymmärsi suomen kieltä vain auttavasti.

Työntekijän saatavista nostettiin kanne käräjäoikeudessa. Rakennusliiton lakimies avusti työntekijää oikeudenkäynnissä. Työnantaja vetosi kanteen kiistämisen tueksi siihen, että työntekijän kanssa olisi irtisanomisilmoituksella sovittu, ettei työntekijällä ollut mitään vaatimuksia työnantajalta. Kanteessa vaadittiin tämän väitetyn sopimuksen julistamista pätemättömäksi. Lisäksi työnantaja kiisti ylityökorvaukset esittämällä koko työsuhteen ajalta matkalaskut, joiden työnantaja väitti osoittavan, ettei työntekijä ollut tehnyt lainkaan ylitöitä työsuhteensa aikana. Matkalaskuissa oli työntekijän allekirjoitus, mutta työntekijä kertoi, ettei ollut itse allekirjoittanut niitä.  Ilmeistä oli, että matkalaskut oli laadittu verottajaa varten kilometrikorvausten maksamiseksi, vaikka työntekijä ei edes omistanut autoa. Työntekijän itsensä täyttämiä kolmiosaisia tunti-ilmoituslappuja työnantaja väitti jälkikäteen laadituiksi. Työntekijän omien tunti-ilmoitusten perusteella ylitöitä oli tehty lähes 880 tuntia vuoden aikana.

Käräjäoikeudessa järjestetyssä valmisteluistunnossa työntekijää avustanut lakimies pyysi työnantajaa toimittamaan työntekijän työaikakirjanpidon sekä selvittämään, mihin työntekijän palkanmaksu perustui, koska se ei vastannut matkalaskuista ilmenevää väitettyä työaikaa. Pian valmisteluistunnon jälkeen asia sovittiin siten, että työnantaja maksoi työntekijälle kaikki palkkasaatavat kannevaatimusten mukaisesti.

Aluehallintovirasto teki työnantajayhtiöstä tutkintapyynnön poliisille, mutta asian esitutkinta ei edennyt, koska epäilty työsyrjintärikos vanhentui ennen kuin poliisi ehti tavoittaa asianosaisia kuulemisten järjestämiseksi. Tapaus on vain yksi liiton tietoon tullut esimerkki siitä, miten Suomessa toimitaan kaksilla eri työmarkkinoilla ja miten ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat työperäisen hyväksikäytön kohteena.

Teksti: Katja Syrjänen

Lomautuksessa työnteko ja palkanmaksu keskeytyy väliaikaisesti työsuhteen pysyessä voimassa. Lomautus voi olla määräaikainen (työn tilapäinen vähentyminen enintään 90 päivää) tai toistaiseksi voimassa oleva (työn vähentyminen olennaisesti ja pysyvästi, eli olisi myös irtisanomisperuste). Tavallisesti työnteko keskeytyy kokonaan, mutta työnantaja voi toteuttaa lomautuksen myös osa-aikaisena lyhentämällä säännöllistä työaikaa.

Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Työnantaja saa lomauttaa luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun vain, jos luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun työ päättyy kokonaan.

Ennen lomautusta työnantajan on selvitettävä, olisiko sillä tarjota työntekijälle muuta työtä.

Ilmoitettava lainmukaisesti

Lomauttamisesta on ilmoitettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos se ei ole mahdollista, niin kirjeitse tai sähköpostitse. Ilmoittaminen on tehtävä vähintään 14 kalenteripäivää ennen lomautuksen alkamista. Lomauttamisen alku voidaan kuitenkin sitoa tietyn työn valmistumiseen tai työkauden päättymiseen rakennus-, infra-, maalaus-, asfaltti-, vedeneristys- ja lattianpäällystysalalla.

Infra-alalla (mukaan lukien koneyrittäjien sopimus) lomautusilmoitusaika on 5 työpäivää, mikäli työsuhde on kestänyt alle 9 kuukautta. Talotekniikka- ja lattianpäällystysalalla työntekijän lomautus ei voi alkaa ennen kuin työaika on tasoitettu erikseen sovittuun tuntimäärään.

Rakennus-, maalaus -, lattia-, koneyrittäjien-, vedeneristys- ja asfalttialan työehtosopimuksen mukaan voidaan myös paikallisesti sopia toisin lomautusta koskevista ilmoitusajoista- ja työehtosopimuksen määräyksistä. Tuoteteollisuuden työehtosopimuksen mukaan paikallisesti voidaan sopia, jos kyse on määräaikaisesta lomautuksesta.

Rakennusalan kaikissa sopimuksissa työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää kerran lomautuksen toimeenpanoa tarvitsematta noudattaa uutta lomautusilmoitusaikaa. Lomautus on peruttava lain nojalla aina, jos sille ei ole enää perusteita.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lomautuksen kestäessä, jolloin lomautus voi jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen ilman eri lomautusilmoitusaikaa, työntekijän ei kuitenkaan ole velvollisuus sopia tästä. Tilapäinen työ katkaisee pääsääntöisesti lomautuksen yhdenjaksoisuuden.

Pyydettäessä työnantajan on annettava todistus, josta käy ilmi lomautuksen syy, alkamisaika, kesto tai arvioitu kesto.  Käytännössä nämä seikat ilmenevät lomautusilmoituksesta.

Muuta työtä saa ottaa vastaan

Työntekijällä on lomautuksen aikana oikeus ottaa vastaan muuta työtä. Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta vähintään 7 päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu.

Työntekijällä on oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta 5 (kalenteri) päivän irtisanomisaikaa noudattaen.  Tämä edellyttää, että työntekijä on kertonut olevansa lomautettuna toisen työnantajan palveluksessa. Muutoin Rakennusliiton sopimusaloilla työntekijän irtisanomisaika on 5 työpäivää, poikkeuksena talotekniikka-alalla 14 vuorokautta ja tuoteteollisuudessa työsuhteen kestosta riippuen 14 vuorokautta tai yksi kuukausi sekä maarakennusalan koneyrittäjien sopimuksessa työsuhteen kestosta riippuen 5 työpäivää – 5 viikkoa.

Työntekijällä on oikeus irtisanoutua lomautusaikana lomauttaneen työnantajan palveluksesta ilman irtisanomisaikaa, kunhan työnantajan ilmoittamaan työnalkamispäivään on yli 7 vuorokautta.

Jos lomautus on kestänyt yhtäjaksoisesti ja kokoaikaisesti yli 200 kalenteripäivää, on työntekijällä oikeus halutessaan päättää työsuhde ja saada korvauksena irtisanomisajan palkka sekä lomakorvaus. Korvaukset määräytyvät siitä irtisanomisajasta, jota olisi noudatettu, jos työnantaja olisi aiemmin lomautuksen sijaan irtisanonut työntekijän. Tällöin irtisanomisaikana ei ole työntekovelvoitetta.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkka. Rakennusliiton millään sopimusalalla irtisanomisajan palkasta ei saa vähentää lomautusilmoitusajan palkkaa, ellei kyse ole ehdollisesti irtisanotusta työsuhteesta.

Teksti: Anna Lauri