”Jokaisen ihmisen arkisilla teoilla on merkitystä koronapandemian hallinnassa.”

Helsingin epidemiologisen toiminnan ylilääkäri Sanna Iso-Somppi pääsi aloittamaan tehtävässään kesäkuun alussa, juuri ennen kesäistä suvantoa koronatartunnoissa. Uudessa tehtävässä oli paljon ennestään tuttua, sillä Iso-Somppi toimi ennen nykyistä työtään THL:n terveysturvallisuusosastolla koronatilanneryhmässä asiantuntijalääkärinä.

– Olimme kevääseen verrattuna rauhallisessa vaiheessa perehtymiseni aikana, Iso-Somppi sanoo.

Rakennusalalla oli kesän suvantovaiheenkin aikana tartuntaryppäitä. Mistä tämä johtui?

– Rakennusalan työpaikoilla ollaan fyysisesti lähekkäin pienissäkin tiloissa, joissa ei vielä ole ilmanvaihtoa. Sellainen voi altistaa tartunnoille. Myös sosiaaliset hetket, kuten yhdessä ruokailu tai kahvittelu, voivat olla altistustilanteita, Iso-Somppi muistuttaa.

Jäljitys toiminut hyvin

– Kun työmailla on todettu tartuntoja, on tartunnanjäljitys päästy aloittamaan heti. Yhteistyö yritysten kanssa on sujunut erinomaisesti, Iso-Somppi kiittelee.

– Tartunnanjäljitys on kulmakivi tartuntaketjujen katkaisemisessa. Selvitämme ketkä kuuluvat tartunnan saaneen kanssa samaan työporukkaan tai ovat muuten olleet lähikontaktissa hänen kanssaan. Olemme saaneet hyvin tietoja sekä tartunnan saaneilta työntekijöiltä itseltään että työnjohdolta, Isosomppi sanoo, Iso-Somppi sanoo.

Tartunnanjäljityksen lisäksi yrityksissä on käyty tartuntatautilääkäreiden kanssa läpi, minkälaisia toimenpiteitä työmailla on jo tehty tartuntojen ehkäisemiseksi ja mitä voisi parantaa.

– Tarkennuksia ja muistutuksia on tehty muun muassa työmaalla noudatettavista turvaväleistä, riittävistä käsienpesu- ja desinfiointipisteistä – työmaan mahdollisuudet ymmärtäen – sekä sosiaalitiloista; niissä pitäisi välttää ruuhkautumista. Jos turvavälejä ei voi aina toteuttaa, olemme suositelleet suu-nenäsuojuksen käyttöä. Myös ruokailujen rytmitykseen on kiinnitetty huomiota, ja että niissä käytäisiin sen oman työporukan kanssa, jolle joka tapauksessa altistuu.

Työmaiden kanssa yhteistyössä on myös tehty ohjeistusta koronaviruksen torjunnasta kaikilla työmaan kielillä. Olemme painottaneet, että töihin ei tulla sairaana ja testiin pitää hakeutua, jos koronavirustautiin viittaavia oireita ilmenee.

– Jos työmaalla on ilmennyt useampia tartuntoja, olemme tarjonneet mahdollisuutta joukkotestaukseen. Se on järjestetty työmaalla, ja kaikki ovat päässeet testiin. Pyrimme tekemään seulonnasta työntekijälle mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa osallistua.

Rakennusalalle ei ole ainakaan näillä näkymin tulossa lisää ohjeita, mutta viranomaiset seuraavat tilannetta tarkasti.

– Kevään poikkeusolojen sijaan viranomaiset tekevät nyt paikallista ja alueellista harkintaa. Käymme yhdessä läpi epidemiatilannetta ja tarvittavia toimenpiteitä pääkaupunkiseudun muiden terveysviranomaisten ja Avin kanssa. Pyrimme pitämään yllä tasapainoa siinä, että yhteiskunta toimii, mutta tauti ei leviä.

Jaksaako Suomi tsempata?

Moneen maahan verrattuna Suomi on tähän asti selvinnyt koronasta melko hyvin. Miksi?

–Yksi syy siihen varmasti on, että suomalaiset luottavat viranomaisten antamiin ohjeisiin, kun ne ovat selkeitä ja perusteltuja. Harvasta asutuksesta on myös hyötyä. Vaikeinta epidemian hallinta on suurissa kaupungeissa, joissa kontakteja on väistämättä enemmän. Suomalainen kulttuuri on myös monia muita pidättyväisempi; täällä ei ole mitään poskisuutelun perinnettä, Iso-Somppi miettii.

Osansa lienee myös suomalaisten sitkeydellä. Sitä tarvitaan, kun syksyn pimeys painaa päälle. Miten estää koronaväsymys?

– Henkilökohtaisesti minua auttaa jaksamaan se, että meillä epidemiologisessa toiminnassa on erittäin ammattitaitoinen ja motivoitunut tiimi. Kaikilla on halu hoitaa tehtävänsä mahdollisimman hyvin. Olen iloinen, että suurin osa kansalaisista noudattaa ohjeita; pitävät turvavälejä, huolehtivat käsi- ja yskimishygieniastaan, välttävät joukkotilaisuuksia. Myös maskien käyttö lisääntyy koko ajan. Näillä toimilla on paljon merkitystä, sillä olemme yhdessä torjumassa pandemiaa.

Isosompin mukaan Suomessa on onnistuttu koronatartuntojen leviämisen ehkäisyssä suhteellisen hyvin.

– Kun jaksamme jatkaa näitä pieniä tekoja, pärjäämme jatkossakin hyvin.

Isosomppi pitää tärkeänä, että ihmiset eläisivät niin normaalia elämää kuin ohjeiden noudattamisen puitteissa on mahdollista. Sosiaalisten suhteiden ylläpito on tärkeää.

– Kunhan muistetaan, että ei tavata isoissa ryhmissä. Vakavan taudin riskiryhmiin kuuluvia ei saa tavata, jos itse on vähänkin oireinen. Isovanhemmille voi soitella. Myös yksinäiselle kaverille kannattaa kilauttaa.

Jokainen testissä kävijä kantaa oman kortensa kekoon. Eikä pidä hävetä, jos saa koronan.

– Korona tarttuu kuten normaalit flunssatkin eli pisara- tai kosketustartuntana. Joskus tartunnan voi saada, vaikka olisi noudattanut ohjeita miten hyvin tahansa. Jos saa koronadiagnoosin ja se pelottaa ja mietityttää, voi asiasta keskustella työterveyshuollon tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Teksti: Johanna Hellsten

Kuva: Antti Kirves

Jäsenpalvelupäällikkö

Tuula, mitä teet työksesi?

– Pidän tiimini kanssa huolta siitä, että jäsenrekisterimme on kunnossa ja jäsenet saavat ajantasaista palvelua. Pidämme yhteyttä jäseniimme myös itse. Emme pelkästään odota, että meille soitetaan tai tullaan käymään aluetoimistolle.

– Jäsen ei ole meille pelkkä nimi tai jäsennumero tietokoneella. Meidän on tunnettava jäsenistömme ja heidän tarpeensa. Jokaisen jäsenen on saatava samat palvelut asuinpaikasta riippumatta.

Milloin liitosta soitetaan ihmisille?

– Meillä oli kampanja, jonka aikana soitettiin juuri liitosta eronneille jäsenille. Halusimme selvittää syitä liitosta lähtemiseen. Se auttaa kehittämään liiton palveluita.

– Soitamme myös juuri liittoon liittyneille uusille jäsenille ja kerromme Rakennusliiton tarjoamista palveluista ja jäseneduista. Otamme yhteyttä parin kuukauden sisällä liittymisestä. Opastamme itse maksavia jäsenmaksun maksamisessa, sillä joskus se on hankalaa.

– Otamme kontaktin kaikkiin rakennusalalle valmistuviin opiskelijoihin, jotka ovat meidän tiedossamme.

Mitä rakennusliittolaiset ovat tykänneet yhteydenotoista?

– 99 prosenttia soitoistamme on otettu positiivisesti vastaan. Yhteydenotot ovat välittämistä.

Työtehtäväsi ovat aika tuoreita?

– Aloitin jäsenpalvelupäällikkönä 3 vuotta sitten. Tulin liittoon töihin loppuvuodesta 2012 jäsenrekisterin hoitajaksi. Silloin ajateltiin, että kukin aluetoimisto hoitaa vain alueensa asioita. Hämeen alueella oli silloin 2 ihmistä jäsenpalveluissa ja me teimme myös työnantajaperinnän seurantaa, joka vei paljon työaikaamme. Pidin sitä vääryytenä, sillä emme ehtineet tehdä jäsenpalvelutyötä tarpeeksi.

– Rakennusliiton jäsenet on palveltava loppuun saakka. Jos emme tiedä jotain asiaa, selvitämme sen ja otamme yhteyttää kysyjään.

Mitä muuta työhösi kuuluu?

– Kehitämme liitolle uusia palveluja. Olen esimerkiksi ollut mukana suunnittelemassa meidän uusia työnvälityspalveluitamme.

– Osallistun luottamusmiesten peruskoulutukseen. Kerron heille jäsenyyteen liittyvistä asioista, kerron työttömyysturvasta ja työnvälityksestä. Luottamusmiehet saavat tietoa ja työkaluja Rakennusliiton viestin viemiseen työmaille.

Millainen työporukka jäsenpalveluissa työskentelee?

– Meillä on erinomainen, yhteen hiileen puhaltava työyhteisö. Jäsenpalvelutiimissä on 19 työntekijää ja hyvä tekemisen meininki.

Mitä uutta on luvassa lähitulevaisuudessa?

– Kehitämme ammatillista koulutusta jäsenistöllemme. Rakennamme liitolle urapalveluita, jotka aloitimme ensiksi työnvälityksellä. Teemme parhaillaan opiskelumateriaalia nettiin.

– Urapalveluiden kehittäminen on lähtenyt saamastamme palautteesta. Jäsenten ja luottamushenkilöiden kanssa käydyistä keskusteluista viriää aina uusia ideoita.

Mikä on työssäsi raskainta?

– Parhaiten muistiin jäänyt kokemus asiakaspalvelusta on täältä Tampereelta. Meidän jäsenemme oli hyvin tuohtunut siitä, että hän oli joutunut odottamaan työttömyyspäivärahojaan pitkään meistä riippumattomista syistä eli TE-toimiston lausunto ei ollut tullut ajallaan. Jäsen lähti ovet paukkuen ja totesi lähtiessään, että lapsille on sanottava: ”Tänäänkään ei sitten syödä”. Se oli pysäyttävä hetki.

– Kyseinen nuori mies oli myöhemmin rauhoituttuaan ymmärtänyt, että syy ei ollut työttömyyskassassa. Seuraavalla viikolla sain anteeksipyyntönä suklaarasian. Meidän jäsenemme ovat todella ihania.

Miten kiteytät työsi yhteen lauseeseen?

– Autan liiton jäsentä saamaan mahdollisimman paljon irti jäsenyydestään.

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen

Pääkaupunkiseudulla suomalaisten rakentajien vuosiansiot ovat 1 700 euroa pienemmät verrattuna sellaisiin rakennusalan ammatteihin ja alueisiin, joissa ei työskentele yhtä paljon ulkomaalaisia työntekijöitä. Isa Kuosmasen ja Jaakko Meriläisen tutkimuksen mukaan vuoden 2006 EU:n laajeneminen näkyy yhä palkkatuloissa rakennusalalla.

Geneven yliopiston tutkijatohtori ja VATT:n vieraileva tutkija Isa Kuosmasen mukaan ansioiden heikentyminen seuraa rakentajia koko työuran ajan. Vuosiansiot tippuivat erityisesti sekä alle 30-vuotiailla että yli 50-vuotiailla rakentajilla.

– Vanhat rakennustyöntekijät jäivät todennäköisesti työkyvyttömyyseläkkeelle, sähköasentajat puolestaan osa-aikaeläkkeelle. Rakennusalalla voi olla niin, että vanhempia työntekijöitä vähän pusketaan eläkkeelle. Taustalla voi olla myös se, että työntekijät eivät pääse osa-aikaeläkkeelle, Kuosmanen pohtii.

Sähköasentajien neuvotteluvoima voi olla parempi tavalliseen rakennustyöntekijöihin verrattuna. Sähköasentajat voivat esimerkiksi työskennellä osa-aikaeläkeläisinä työmaan kymppinä ja valvoa aloittelevien asentajien työtä.

Työttömyysjaksot olivat pidentyneet, mutta muutos ei ollut suuri.

– Työttömyysjaksot pitenivät muutamilla päivillä. Aineistosta puuttuvat ne ihmiset, jotka olivat tutkimusjakson alussa työttöminä tai juuri tulossa rakennusalalle.

– Tutkimusasetelman kannalta oli ongelmallista, että emme pystyneet seuraamaan vuonna 2000 työttöminä olleiden tai vasta ammattikoulussa olleiden työuraa. Voi olettaa, että näillä henkilöillä olisi vielä suurempi riski menettää palkkatuloja.

Siirtymäajasta ei ollut hyötyä

Vuoden 2004 EU:n laajentumisen yhteydessä Suomi halusi kahden vuoden siirtymäajan työvoiman liikkumiselle uusista jäsenmaista. Kuosmasen mukaan siitä ei ollut käytännön hyötyä suomalaisten työmarkkinoiden kannalta, sillä rakennustyömaille tuli erityisesti virolaisia ja puolalaisia työntekijöitä lähetettyinä työntekijöinä. Viranomaisvalvontaa ei käytännössä ollut ja rekisteröitymissääntöjä ei noudatettu. Kukaan ei tiedä, paljonko ulkomaista työvoimaa tuli jo siirtymäkaudella rakennustyömaille.

– Myös muilla mailla, kuten Saksalla ja Itävallalla, oli siirtymäajat työvoiman liikkuvuudessa. Kokemukset olivat samanlaisia kuin Suomessakin. Kyse on yleiseurooppalaisesta ilmiöstä.

Ilmiön yleisyydestä huolimatta sitä on tutkittu yllättävän vähän. EU:ssa arvioidaan olevan yli 2 miljoonaa EU:n sisällä pendelöivää työntekijää.

Rakennusalan työntekijöiden palkkojen lasku saattaa merkitä muille ammattiryhmille parempia tienestejä. Suurempi määrä rakennustyöntekijöitä tietää lisätöitä työnjohdolle ja suunnittelijoille. Rakennusalan sisällä sähkö- ja hissiasentajat voivat päästä paremmille palkoille lisääntyneiden työmahdollisuuksien ansiosta. Sveitsin työmarkkinoilta on havaintoja paremmin koulutettujen sveitsiläisten palkkatason kohoamisesta rajaseuduilla.

– Viranomaiset valvovat sähkötöitä tarkemmin muuhun rakennusalaan verrattuna. Kuka tahansa ei voi ryhtyä sähköasentajaksi.

Suomalaisilta työmarkkinoilta ei löytynyt selkeää tilastollista näyttöä sähköasentajien parantuneesta työmarkkinatilanteesta. Sähköasentajien vuosiansiot olivat nousseet, mutta työttömyysjaksot olivat jonkin verran pidentyneet.

Työvoiman liikkuvuutta on tutkittu hyvin vähän

Kuosmasen mukaan EU:n laajenemisen vaikutuksia on tutkittu yllättävän vähän niin Suomessa kuin muuallakin.

– Asiaa on tutkittu vasta viime vuosien aikana.  Vuoden 2004 laajeneminen oli kuitenkin iso tapahtuma.

Esimerkiksi Britannian brexit-eron taustalla saattaa olla EU:n itälaajenemisen aiheuttama pelko oman työpaikan ja toimeentulon menetyksestä, jota helppoheikkien oli helppo manipuloida EU:n vastaiseksi äänestysinnoksi. Puolalainen putkimies oli pelottava ilmestys Brittein saarten työmarkkinoilla, mutta tilastoista ei löydy todisteita palkkojen heikentymisestä.

– Tutkijoilla ei ole hyviä aineistoja asian tutkimiseen. Toinen syy taustalla voi olla se, että samaan aikaan minimipalkkoihin tuli korotuksia. Tutkijat ovat löytäneet työpaikan menettämiseen ja tulevaisuuden huonontumiseen liittyviä pelkoja.

Peruskoulu eriytyy valintojen myötä

Kuosmasen väitöskirjan toinen tutkimuskohde oli Suomen peruskoulun kouluvalintojen vapauttaminen 1990-luvulla. Oppilaat pystyivät hakeutumaan myös muuhun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun. Tutkimuksen toinen tekijä on Liisa T. Laine.

Tutkimuksen mukaan valinnat yleistyivät voimakkaasti valintojen sallimisen jälkeen kunnissa, joissa on enemmän valintamahdollisuuksia.

– Kouluvalinnoilla on ollut eriarvoistava vaikutus oppilaisiin.

Yksittäisistä kouluista ei ole valintaa helpottavia vertailutietoja, joka saattaa Kuosmasen mukaan vaikeuttaa erityisesti heikommassa sosiaalisessa ja taloudellisessa asemassa olevien vanhempien mahdollisuutta arvioida kouluvalintojen merkitystä lasten kannalta. Varakkaat perheet jaksavat hankkia tietoa ja heillä on valmiit suhdeverkostot käytössään. Tämä voi johtaa etenkin suurissa kaupungeissa koulujen eriytymiseen.  

– Erilaisesta taustasta tulevat oppilaat tapaavat yhä vähemmän toisiaan koulussa ja vapaa-ajalla. Aikaisempien tutkimusten valossa tämä kehitys on haitallista muun muassa poliittisen polarisaation takia.

Ihmisryhmien eriytyminen voi johtaa pahimmillaan Britannian EU-eron tyyppisiin ratkaisuihin, kun kansalaisilla ei ole enää yhteistä kieltä ongelmien ratkomiseen. Ilmaisen peruskoulun pitäisi ratkoa ongelmia, ei pahentaa niitä.

– Oppilaan ohjaus on avainasemassa. Heikommasta asemasta tulevia lapsia pitäisi tukea enemmän, sillä heidän vanhemmillaan ei ole resursseja siihen.

teksti: Jukka Nissinen, kuva: Kimmo Brandt

Aluetoimitsija

Toni, mitä teet työksesi?

– Olen aluetoimitsija Rakennusliiton Uudenmaan aluetoimistolla. Toimin luottamushenkilöiden ja työsuojeluvaltuutettujen yhteyshenkilönä liitossa. Me aluetoimitsijat käymme työmailla, perehdytämme luottareita ja työsuojeluvaltuutettuja ja vastaamme ringissä puhelimeen, kun jäsenellä on kysyttävää tai ongelmia. Lisäksi selvitämme riita-asioita ja siirrämme niitä eteenpäin liiton lakiosastolle, jos emme itse saa asiaa selvitettyä.

Milloin tulit liittoon töihin ja minkälainen ensimmäinen vuotesi oli?

– Tulin tänne töihin 3 vuotta sitten. Ensimmäinen vuosi oli ihan hurjaa aikaa. Ei edes ehtinyt kunnolla ymmärtää, mitä tapahtuu, kun uusia asioita ja uusia ihmisiä tuli niin vauhdilla eteen. Kaikki tunsivat minut ja minä en tuntenut ketään. Normaalisti tuore toimitsija kerää ensimmäisen vuoden aikana 10 kiloa lisää painoa, kun työt muuttuvat fyysisistä enemmän henkisiksi. Minä heräsin 8 kilon kohdalla, kun olin ollut täällä 10 kuukautta.

Tämäkään vuosi ei ole ollut tavallinen. Miten työsi muuttui maaliskuussa koronapandemian takia?

– Meillä Uudellamaalla tehtiin päätös, että työmaita ei kierretä normaaliin tapaan. Tietysti sitten, jos jotain todella akuuttia tuli, menimme paikalle. Se ei tarkoittanut töiden vähenemistä. Kun siirryimme enemmän toimistohommiin, alkoivat puhelimet soida. Jäseniä askarruttivat koronaan liittyvät asiat, kuten miten se vaikuttaa heidän työhönsä ja työllisyyteensä. Niitä puheluita tuli aivan hirveä määrä.

Yhteiskunta on avautumassa varovasti. Muuttuuko maailmasi taas?

– Toukokuun puolivälissä aloimme valmistella paluuta työmaalle ja nyt kun jonkinlaiset kokoontumisetkin ovat sallittuja, olemme alkaneet varovasti palata työmaakierrosten pariin.

Mikä on parasta työssäsi?

– Tykkään pyöriä rakentajien parissa työmailla, kuulla heidän asioistaan ja auttaa aina kun pystyn.

Mikä on työn raskain puoli?

– Uusia asioita tulee paljon. Juuri kun on opetellut jonkin työttömyyskassan säännön, se muuttuukin. Vaikka rakentaminen oli fyysisesti raskasta, tuntuu, että tässä työssä tulen väsyneempänä kotiin. Sitä ei olisi uskonut. Rakentajana, jos joku homma oli kesken, siihen ei tuotu uutta hommaa ennen kuin edellinen oli tehty. On pitänyt tottua siihen, että keskeneräisiä asioita on kymmeniä. Niistä aina joku nytkähtää vähän eteenpäin, mutta pöytää ei saa täysin tyhjäksi.

Joskus raskautta tuo jäsenten kokema kaltoinkohtelu. Ne tarinat ovat välillä hirveitä. Meillä oli juuri yksi tapaus, jossa virolainen työntekijä oli sairastunut koronaan ja työnantaja potkaisi hänet ulos asunnosta, ettei hän tartuttaisi muita. Liiton ja pääurakoitsijan yhteisellä painostuksella saatiin työnantaja hoitamaan hänelle karanteeniasunto.

Olet paljon tekemisissä ulkomaalaisten työntekijöiden kanssa. Kohdellaanko heitä huonommin kuin suomalaisia?

– Palkkaepäselvyyksien osalta kyllä. Tietysti nuoriin ja kokemattomiin suomalaisiinkin kohdistuu erilaista kaltoinkohtelua kuten perusteettomia irtisanomisia, mutta alipalkkaus kohdistuu ulkomaiseen työvoimaan. Muitakin epäselvyyksiä on. Teimme toukokuun puolessa välissä vinkkien perusteella tarkastuksen 2 työmaalla 15 ulkomaiseen rakennusalan yritykseen ja niistä 3:ssa oli asiat kunnossa.

Miten pidät kaiken härdellin keskellä huolta omasta jaksamisestasi?

– Olen harrastanut pitkään juoksua, muun muassa polkujuoksua ja ultrajuoksua. Nyt siihen on ollut vähemmän aikaa, mutta vieläkin juoksentelen jonkun verran. Lisäksi harrastan maastopyöräilyä. Myös se, kun perheen kanssa puuhastelee jotain ihan muuta, lepuuttaa nuppia.

Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten

Rakentaja-lehti kysyi toukokuussa sähköpostitse liiton jäseniltä, miten koronapandemia on vaikuttanut kesälomien pitämiseen ja lomasuunnitelmiin. 64 prosenttia vastanneista kertoi, että koronalla ei ole ollut vaikutusta kesälomiin. Yli puolet rakentajista pystyi vaikuttamaan kesälomansa ajankohtaan.

Vastaavaa kesälomakyselyä ei ole aikaisemmin tehty, joten vertailu tavalliseen kesälomakauteen on hankalaa. Näppituntumalta voi kuitenkin sanoa, että rakentajat ovat yleensä sopineet kesälomajaksonsa itselleen parhaiten sopivaan ajankohtaan. Koronapandemia on aiheuttanut myös jonkin verran irtisanomisia ja lomautuksia.

Lomien peruuntuminen ja suunnitelmien muuttuminen on kuitenkin pieni riesa sairauteen verrattuna.

– Kun on joutunut olemaan karanteenissa ja sen perään itse sairastanut koronan, työaikataulut tulevat muuttumaan. Hirveästi ei kannata nyt etukäteen suunnitella, ettei tarvitse pettyä.

Ulkomaanmatkat ja festarit peruttu

Ulkomaanmatkojen peruuntuminen näkyy vastauksissa selvästi.

– Jouduimme perumaan koko perheen lomamatkan Rhodokselle. Emme pääse festareille, jonne hankimme liput jo viime kesänä. Emme myöskään pääse ulkomaille katsomaan konserttia, jonne olimme hankkineet lennot, liput ja hotellit. Koko perheen suunnitelmat menivät aivan uusiksi.

Rammsteinin keikka jää väliin useammaltakin rakennusliittolaiselta.

– Kevään matka Bratislavaan peruuntui jo huhtikuussa ja mitä ilmeisemmin heinäkuun Rammsteinin keikka Tallinnassa tulee peruuntumaan.

– 10 vuoden putki katkesi koronan myötä. Ei useamman viikon fillarireissua Iberian niemimaalle tänä vuonna, ainakaan kesäloman aikana.

Kotimaan matkailun uudet kujeet

Kovimman yrittämisen palkinto menee seuraavalle vastaukselle.

– Ostin sähköpotkulaudan ja ajattelin ottaa ylinopeussakot sillä.

Liikunta monessa muodossa kuuluu rakentajan normaaliin elämään.

– Suopotkupallon MM-kisoissa käynyt pelaamassa usean viimevuoden ajan, tänä vuonna olisi siirrytty konkarisarjaan.

– Kansallispuistot vetävät puoleensa kesälomalla, joskin poluille varmaan kannattaa lähteä aamuvarhain, jotta välttyy mahdollisilta ruuhkilta. Koronan takia vaellukset suuntautuvat rauhallisemmille reiteille, joita löytyy kansallispuistojen listalta.

– Ollaan perheen kanssa tehty pyörälenkkejä ja pelattu lautapelejä enemmän. Lisäksi Pokemon go on ollut kovassa käytössä.

Mökille, hotellilomalle tai sitten ei

Oma kesämökki tarjoaa rauhaa ja aktiviteetteja, jos sinne pääsee.

– Omistan hienon lomapaikan kaikkine rakennuksineen, mutta vanhempani ovat siellä karanteenissa.

– Käytän Rakennusliiton lomaetuja hyödyksi enemmän kuin ilman koronaa, hotelliyöpymisiä eri paikkakunnilla.

Karavaanarit liikkuvat tänäkin kesänä.

– Olemme suunnitelleet pieniä reissuja Suomessa asuntovaunun kanssa. Jos leirintäalueet ovat kiinni, suosimme puskaparkkeja. Asuntovaunu on kausipaikalla, jossa voi aina halutessaan käydä lomailemassa. Muutenkaan emme ole antaneet pelottelun vaikuttaa elämäämme ja ajatuksiimme.

Kaikki harrastukset eivät vaadi suuria investointeja.

– Vaimo pitää onkimisesta ja se käy minullekin. Sitä voi tehdä päivätolkulla. Eikä maksa paljon.

– Kotihommia ei tarvitse keksiä. Niitä on aina.

– Lomasuunnitelma pysynyt samana. Tarkoitus rakentaa mökin uusi kuisti ja jos aikaa jää niin jatkan ulkovuoren uusinnalla tai uuden huussin teolla.

Häät ja sukulaisvierailut

Pari vastaajaa on joutunut lykkäämään häitään ja -matkojaan.

– Häämatka ja loma Irlantiin toukokuun lopussa täytyi perua. Koitetaan ensi vuonna uudelleen.

– Lomautus vaikuttaa omien häiden suunnitteluun. Nyt pitää hieman soveltaa niiden järjestelyissä, jotta rahat riittävät.

Iäkkäiden ihmisten tapaaminen ei nyt onnistu.

– Sukulaisreissut Lappiin jää tekemättä. Kaikki ovat siellä yli 70-vuotiaita. Kesälavat kiinni, joten tanssireissut jäävät tekemättä. Tehdään pienimuotoisia moottoripyöräretkiä, tullaan kotiin yöksi. Tyttö ja vävy alkavat rakentamaan, menen auttamaan. Olisin mukana, vaikka ei koronaa olisikaan.

Korona tai ei, työt on tehtävät

Rakennusalalla on paljon duunia, joka tehdään nimenomaan kesällä.

– Näin asfalttialalla työskennellessä suhteutan tätä kevääseen, joka oli meille ”kesäloma”-aikaa. Koronaepidemia pilasi yhden pohjoiseen suuntautuvan viikonloppumatkan, muuten ei ole sotkenut suunnitelmia reissaamisen suhteen.

– Korona ei ole vaikuttanut suunnitelmiini. Viherrakentajan työssä ei ehdi kesälomaa paljon viettää, ja mikäli kerkeää, se kuluu kotona puutarhaa parantaen, johon ei vallitseva tilanne vaikuta.

– Paskat koronasta. Jokeriratahanke on siirtänyt kesälomat syksylle. Pöllit halutaan heti valmiiksi, vaikka niitä piti valmistaa vuoteen 2023 saakka.

– Maalarina olen tottunut työskentelemään kesät ja lorvimaan työttömänä talvet. Aiempina vuosina tehty useampi lyhyt ulkomaanmatka vuodessa.

Rakentajallekin voi sattua onnenkantamoinen.

– Työpaikan vaihto osui hyvään saumaan, koska kaikki on kiellettyä tänä kesänä niin ei harmita yhtään olla töissä.

Koronapandemia nostaa oman työn arvostusta.

– Teen palokatkotöitä sairaalaan kellarissa. Kellarissa on viileää ja teen vaikeata hommaa mestassa, joka sitten palvelee muita. Se tuntuu hyvältä!

Teksti: Jukka Nissinen ja kuvat: Jukka Nissinen, Johanna Hellsten

Valtio joutuu tukemaan koronakriisin aiheuttaman talousahdingon takia sekä tavallisia ihmisiä että yrityksiä. Tällä hetkellä kovimmatkin valtion tukipolitiikan kriitikot ja holhousyhteiskunnan haukkujat ovat hiljaa, mutta kohta valtionvelan kasvusta huolestuneet aloittavat perinteisen itkuvirren veisuunsa.

Vastuullista yritystoimintaa edistävä Finnwatch on etsinyt keinoja valtion verotulojen kasvattamiseen: veropohjan tiivistäminen ja verovälttelyn vaikeuttaminen yritysmaailmassa.

– Olimme tyytyväisiä Vesa Vihriälän selvitysryhmän raportissa esille nostamiin verotuksen aukkoihin, kuten listaamattomien yritysten osinkoverotuksen ongelmiin. Taustamuistiossa oli mainittu myös korkovähennysten kiristäminen, Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen toteaa.

Hietasen mukaan poliittiset päättäjät eivät puutu riittävästi yritysten korkovähennyskikkailuun.

– Kun korkovähennysrajoituksia kiristettiin EU:n veronkiertodirektiivin seurauksena reilu vuosi sitten, Suomessa lainsäädännössä mentiin aika matalalla tasolla. Lobbarit saivat monilta osin tahtonsa lävitse, Hietanen sanoo.

Suomalaisessa lainsäädännössä yrityksille jäi tasevapautuksen kaltaisia porsaanreikiä ja korkovähennysten ylärajat jäivät tarpeettoman korkeiksi.

Finnwatch on selvittänyt luxemburgilaisessa omistuksessa olevan kiinteistösijoittaja Spondan verosuunnittelua. Sponda on merkittävä yritys suomalaisilla kiinteistömarkkinoilla, esimerkiksi Helsingissä entinen Makkaratalo ja Tampereella Ratinan kauppakeskus on Spondan omistuksessa.

– Verolainsäädännössä on heikkouksia, jotka hyödyttävät vain ulkomaisia yhtiöitä. Suomalaisesta kiinteistöalasta lähes kolmannes on jo ulkomaisten yhtiöiden käsissä.

Kansainväliset konsernit pystyvät siirtämään voittojaan korkokulujen avulla matalamman verotuksen piiriin tai maihin, joissa niillä ei edes ole varsinaista liiketoimintaa. Spondakin on vuonna 2018 maksanut korkokuluja luxemburgilaiselle emoyhtiölleen. Lisäksi ulkomaisen omistajan on mahdollista välttyä kiinteistöjen myyntiverolta.

– Kiinteistöistä saatavat myyntivoitot verotetaan yleensä kiiteistöjen sijaintimaassa. Jos kiinteistö omistetaan välillisesti holding-yhtiön kautta, sen myymistä ei katsota kiinteistön myymiseksi ja Suomesta saaduksi tuloksi. Silloin kansainvälinen yritys ei joudu maksamaan veroja Suomeen, Hietanen kuvaa erästä verokikkailun kuviota.

Rikkaat tykkäävät tasaveroista

Yritysverolainsäädännön aukkojen lisäksi Hietanen on huolissaan lisääntyvien kulutusverojen vaikutuksista verotuksen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Tällä hetkellä vain ansiotulovero on aidosti progression piirissä. Loput veromuodot, kuten arvonlisävero, pakolliset sosiaaliturvamaksut ja omaisuusverot, ovat tasaveroja eli kaikki maksavat tulotasoon katsomatta saman osuuden veroa. Ekologisen kriisin vuoksi kulutuspohjaisten verojen määrä saattaa lisääntyä.

– Verokeskustelussa unohdetaan usein se, että arvonlisävero on suurin verolähde. Lisäksi pääomatulojen progressio on hyvin vähäistä. Kevyemmin verotetut osinkotulot selittävätkin sitä, miksi verotus kääntyy kaikista korkeimmissa tuloluokissa regressiiviseksi. Listaamattoman yrityksen kautta voi nostaa merkittävän osan tuloistaan hyvin kevyesti verotettuna.

Teksti: Jukka Nissinen, Kuva: Kimmo Brandt

Toimistonhoitaja ja lomavastaava

Carita, mitä teet työksesi?

– Toimistonhoitajana vastuullani ovat Rakennusliiton keskustoimiston juoksevat asiat. Huolehdin siitä, että kaikki pyörii kuten siivous ja huolto, toimistotarvikkeita on riittävästi ja kulunvalvonta on kunnossa. Iso osa työstäni on toimia yhteyshenkilönä erilaisille ulkopuolisille tahoille.

Autan myös liiton talousosastoa joissain asioissa. Teen esimerkiksi luottamushenkilöiden matkalaskut silloin, kun he ovat esimerkiksi liiton koulutuksissa. Niitä laskuja tulee vuosittain satoja. Myös koulutuksiin liittyvät ateriakorvauslaskut kuuluvat tehtäviini.

Vastaako lomavastaava lomailusta?

– Liiton työelämän käytettävissä oleville ja jäsenmaksunsa hoitaville jäsenille kertyy vuosittain lomaetua 8 vuorokautta ja luottamustehtävissä toimiville 12 vuorokautta. Se tarkoittaa sitä, että he saavat jäsenetuhintaan majoituksia ympäri Suomea erilaisissa kohteissa. Hotellit ja kylpylät on listattu Rakennusliiton nettisivuilla osoitteessa www.rakennusliitto.fi/jasenedut. Kaukaisin hotelli on Viru Tallinnassa.

Jäsenet ottavat minuun yhteyttä, jos heillä on ongelmia esimerkiksi varausten kanssa. Minä myös hoidan tiedonkulkua hotellien ja liiton välillä, jotta rekistereissä on tuore tieto siitä, minkä verran jäsen on käyttänyt vuorokausiaan.

Eikä siinä kaikki. Vastaat myös Hyvinvointilomista ja rakentajaveteraanien lomista?

– Hyvinvointilomat ry järjestää tuettuja lomia Sosiaali- ja terveysministeriön tuella Veikkauksen tuotoista. Lomia myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein ensikertalaisuus huomioiden. Minä huolehdin siitä, että niiden ilmoitukset ovat Rakentaja-lehdessä ja välitän jäsenten hakemukset heille.

Veteraanilomiin liittyvät työtehtäväni ovat yksi työni ihanimmista puolista. Järjestöpäällikkö Jukka Asikainen sopii lomien ajat ja paikat ja minä hoidan veteraanien ilmoittautumiset ja valinnat lomille. Valinta on yksinkertainen; mitä kauemmin on ollut liiton jäsen, sen varmemmin lomille pääsee. Mukaan mahtuu aina 50 henkeä per loma.

Koronakevät on ollut poikkeuksellinen. Miten se näkyy toimistolla?

– Liiton tapahtumat ja lomat on pitänyt perua tältä kesältä ja syksyltä. Peruuntumiset ovat tietenkin aiheuttaneet lisää töitä, kun ensin on ottanut ilmoittautumiset vastaan ja sitten onkin pitänyt ilmoitella kaikille peruuntumisista ja selvitellä, sopiiko mahdollinen uusi ajankohta.

Mikä on parasta työssäsi?

– Ehdottomasti liiton jäsenten kanssa asioiminen. Se, kun pystyy auttamaan heitä jossain asiassa. Kontakti ihmisiin on työn suola ja sokeri. Tällaiselle ylisosiaaliselle ihmiselle ihan kaikkein parhaita hetkiä ovat ne, kun jossain liiton tapahtumassa pääsee oikeasti tapaamaan liiton väkeä.

Entä raskainta?

– Työkaverit, hekoheko. Vakavasti puhuen, ei oikeastaan mikään. Kun tulin tänne 4 vuotta sitten, oli alku tietysti rankkaa, kun oli niin paljon uusia asioita ja opittavaa. Nykyään työ sujuu hyvin ja nautin siitä. Minähän en joudu tekemisiin sellaisten vaikeiden ongelmien kanssa, joita jäsenet voivat kohdata. Minä pääsen kertomaan heille, että jee, sinut on hyväksytty mukaan lomalle.

Miten huolehdit omasta työssäjaksamisestasi?

– Kudon todella paljon, esimerkiksi villasukkia. Tärkeitä ovat myös kävelyretket. Teen useita kertoja viikossa lenkin ja olen nyt poikkeusaikoina tutustunut asuinkaupunkiini paljon aiempaa paremmin. Myös perheen kanssa vietetty aika saa jaksamaan.

Eläkeläinen Leo Suomaan puhelin soi pari kuukautta sitten. Soittaja halusi tietää, olisiko Suomaa mahdollisesti kiinnostunut sivutoimisen valtakunnansovittelijan paikasta.

– Sanoin nukkuvani 2 yötä ennen vastaustani. Rauhallisesti nukuttujen yöunien jälkeen ilmoitin, että nimeni on käytettävissä, Suomaa kertoo.

Työmarkkinakeskusjärjestöiltä kysytään mielipidettä, ennen kuin sovittelija valitaan. Virallinen esitys tehdään työ- ja elinkeinoministeriössä. Sovittelijan työ on Suomaalle entuudestaan tuttua, sillä hän toimi 6 vuotta valtakunnansovittelijan sijaisena. Suomaa avusti tessien synnyssä tarpeen mukaan.

– Jos Esa Lonka oli kesälomalla purjehtimassa, sovittelun hoiti meistä kesälomalaisista se, joka oli lähempänä Bulevardia. En ole viettänyt niin paljon heinäkuun öitä kenenkään muun miehen kuin Tuomas Aarton kanssa, sillä Palvelualojen työnantajilla oli usein kesällä pieniä sopimusriitoja.

Haastatteluaikaan valtakunnansovittelijan toimisto oli tyhjäkäynnillä, sillä teollisuusliittojen sopimukset oli tehty ja muun muassa julkisen sektorin liitot neuvottelivat vielä keskenään. Rakennusliitto pyrkii tekemään tessit ilman valtakunnansovittelijan apua, mutta sovitteluun on mentävä, jos sinne kutsutaan.

Yöllä syntyy tessejä

Suomaa on huomannut, että sopimus syntyy parhaiten kello yhdeltä yöllä. Siihen asti kannattaa jatkaa sovittelua, mutta sen jälkeen tilanne laukeaa hihittelyksi.  Suomaa ei ole työurallaan nähnyt tappeluita, vaan erilaisten näkökantojen yhteensovittamista. 

– Joskus, mutta vain harvoin, neuvottelussa on käytetty alatyylisiä ilmaisuja. 

 Valtakunnansovittelija ei tee työehtosopimuksia. Kotiläksynsä tehneet neuvottelijat pärjäävät parhaiten tes-sopimusten tekijöinä.

– Olen tavannut piinkovia neuvottelijoita, joilla on selvä näkemys mitä he tavoittelevat ja kohtuullisen hyvä käsitys siitä, miten siihen tavoitteeseen päästään. Neuvotteluissa tarvitaan joskus sovittelijan apua, jotta synnytys muljahtaa käyntiin.  Jos sovittelija erehtyy isän tai äidin rooliin, silloin ei tule hyvää sopimusta.

Suomaa on nähnyt sellaisenkin neuvottelutilanteen, jossa osapuolet eivät tienneet mistä he ovat eri mieltä. Sovittelu onnistui vasta sitten, kun oikeat ongelmat oli tunnistettu.

Työsuojelun uudet haasteet

Kun Leo Suomaa aloitteli uraansa työsuojeluasioiden parissa opiskellessaan työhygienian mittauksia, jokaisena työpäivänä joku kuoli työtapaturmassa. 1990-luvulla oli jo vainajattomia viikkoja. Vuonna 2019 työpaikoilla kuoli 14 ihmistä. Rakentaminen on yhä muita aloja vaarallisempaa: rakennustyömaiden osuus oli 5 kuolemantapausta.

– Nuoriso voi esimerkiksi sanoa, että meluntorjunnassa ei ole saatu minkäänlaisia edistysaskeleita. He eivät tiedä millaista oli työelämä 1970-luvulla. Hyppäys 1990-luvulle oli valtava.

Työsuojelussa tilanne on saatu hallintaan, mutta tehtävää riittää jatkossakin. Työelämä on muuttunut ja fyysisen vammautumisen sijaan henkisen kuormittavuuden ongelmat ovat arkipäivää myös rakennusalalla.

– Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikalla, erityisherkät työntekijät, jotka saavat oireita, mutta syitä ei löydetä, Suomaa luettelee.

Koettu kuormittuminen ja altistuminen ovat tärkeässä roolissa työsuojelussa, sillä ne aiheuttavat samalla lailla työkyvyttömyyttä kuin vammautuminen onnettomuudessa. Perinteisessä työsuojelussa riittää, että poistetaan vaaratekijät työympäristöstä.

– Mitkä ovat ne lähestymistavat ilmiöihin, jotka poikkeavat perinteisen työsuojelun toimintatavoista? Esimerkiksi yleinen, ellei yleisin tapa kiusata ihmistä työpaikalla on olla tervehtimättä. Miten ei-mitään poistetaan työmaalta?

Teksti: Jukka Nissinen, Kuva: Kimmo Brandt

Sosiaalipoliittinen asiantuntija

Tiina, mitä sosiaalisihteeri tekee?

– Suurimman osan työajastani jeesaan liiton jäseniä sosiaalivakuutusasioihin liittyvien juttujen kuten eläke-, työtapaturma-, ammattitauti- ja työkykyasioiden kanssa. Neuvon, mistä saa tukea ja apua. Kierrän myös paljon koulutuksissa ja tilaisuuksissa kertomassa ajankohtaisista asioista liittyen esimerkiksi työympäristöön.

Hoidan myös jäsenten sosiaalivakuutuksiin liittyvät valitusasiat eri muutoksenhakuelimiin, esimerkiksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan ja vakuutusoikeuteen.

Istun myös erilaisissa yhteis-eurooppalaisissa konklaaveissa, joissa pyritään vaikuttamaan direktiiveihin ja ohjaukseen niin, että kaikilla rakentajilla ympäri EU:n aluetta olisi parempi olla töissä. Kotimaassa huolehdin siitä, että rakentajien ääni kuuluu SAK:n edunvalvonnassa, joka liittyy esimerkiksi ammattitauti- tai työtapaturmalainsäädäntöön.

Näkyykö koronavirus työssäsi nyt?

– Näkyy. Yritän jakaa tietoa koronan vaikutuksista sekä siitä, mitä tehdä, jos sairastuu tai joutuu jäämään muusta syystä kotiin. Myös YT-neuvotteluin joutuneet ihmiset tarvitsevat tukea. Pyrin myös auttamaan Rakennusalan työttömyyskassaa muiden töiden ohella. Rahoihin en koske, mutta neuvoa voin.

Ihmiset ovat kyselleet paljon siitä, saako töihin mennä ja milloin Kela maksaa tartuntatautipäivärahaa. Mitä jos lapset joutuvat karanteeniin, saako silloin rahaa jostain? Entä sitten, jos ei vaan voi mennä töihin, kun sairastaa. On monia rakennusalan ihmisiä, jotka todella haluaisivat tehdä töitä, mutta se ei ole mahdollista, kun työmaita on mennyt kiinni. Moni asia askarruttaa nyt. Niistä on myös paljon tietoa Rakennusliiton verkkosivuilla ja tietoa lisätään koko ajan.

Kun kriisitilanne on ohi, mitä asiat lainsäädännössämme kaipaisivat mielestäsi päivitystä?

– Sairausvakuutuslaki huomioi huonosti mielenterveysongelmat. Kelan tulkinnat niiden korvattavuudesta ovat tiukentuneet huomattavasti, eikä sairaspäivärahaa makseta. Psykososiaaliset stressitilat pitäisi määritellä lainsäädännössä paremmin korvattavuuden piiriin. On ihan posketon tilanne, että ihminen sairastuu ja on aivan maassa, niin potkitaan lisää.

Toinen asia on se, että työeläkeiän nosto ei toimi rakennusalalla, jossa kuormitus tuki- ja liikuntaelimille on kova. Vain 1–2 rakentajaa saanut varhaisemman, 63-vuotiaille tarkoitetun työuraeläkkeen.

Kolmantena mainitsisin tapaturma- ja ammattitautilain. Raskasta työtä tekevillä kulumia syntyy työn takia, eikä sitä oteta riittävästi huomioon lainsäädännössä. Sitten EU:sta tuli tänä vuonna uusi listaus syöpävaarallisista aineista. Jää nähtäväksi, miten se vaikuttaa ammattitaudeista annettuun lainsäädäntöön. Lisäksi erilaisista nanomateriaaleista ja niiden vaikutuksista ihmisten terveyteen on edelleen aika vähän tietoa. Nanomateriaaleja käytetään rakennusalalla.

Mikä on työsi paras puoli?

– Se, että saan tavata jäseniämme. Tällaiselle yli-ihmisrakkaalle ihmiselle on ihan parasta, kun saa auttaa muita.

Mikä taas on raskainta työssäsi?

– Voimattomuuden tunne silloin, kun jotain ihmistä potkii elämä päähän kaikin mahdollisin tavoin, eikä pysty kunnolla auttamaan. Se tekee vihaiseksi ja tuntuu todella raskaalta.

Miten huolehdit omasta jaksamisestasi?

– Raskas heavy metal, huumorintaju, valtava koira, hyvät kaverit, räiskyvä perhe, kirjat ja tuuli pitävät tasapainoa yllä.

Teksti ja kuva: Johanna Hellsten