Rakentaja-lehti kysyi toukokuussa sähköpostitse liiton jäseniltä, miten koronapandemia on vaikuttanut kesälomien pitämiseen ja lomasuunnitelmiin. 64 prosenttia vastanneista kertoi, että koronalla ei ole ollut vaikutusta kesälomiin. Yli puolet rakentajista pystyi vaikuttamaan kesälomansa ajankohtaan.

Vastaavaa kesälomakyselyä ei ole aikaisemmin tehty, joten vertailu tavalliseen kesälomakauteen on hankalaa. Näppituntumalta voi kuitenkin sanoa, että rakentajat ovat yleensä sopineet kesälomajaksonsa itselleen parhaiten sopivaan ajankohtaan. Koronapandemia on aiheuttanut myös jonkin verran irtisanomisia ja lomautuksia.

Lomien peruuntuminen ja suunnitelmien muuttuminen on kuitenkin pieni riesa sairauteen verrattuna.

– Kun on joutunut olemaan karanteenissa ja sen perään itse sairastanut koronan, työaikataulut tulevat muuttumaan. Hirveästi ei kannata nyt etukäteen suunnitella, ettei tarvitse pettyä.

Ulkomaanmatkat ja festarit peruttu

Ulkomaanmatkojen peruuntuminen näkyy vastauksissa selvästi.

– Jouduimme perumaan koko perheen lomamatkan Rhodokselle. Emme pääse festareille, jonne hankimme liput jo viime kesänä. Emme myöskään pääse ulkomaille katsomaan konserttia, jonne olimme hankkineet lennot, liput ja hotellit. Koko perheen suunnitelmat menivät aivan uusiksi.

Rammsteinin keikka jää väliin useammaltakin rakennusliittolaiselta.

– Kevään matka Bratislavaan peruuntui jo huhtikuussa ja mitä ilmeisemmin heinäkuun Rammsteinin keikka Tallinnassa tulee peruuntumaan.

– 10 vuoden putki katkesi koronan myötä. Ei useamman viikon fillarireissua Iberian niemimaalle tänä vuonna, ainakaan kesäloman aikana.

Kotimaan matkailun uudet kujeet

Kovimman yrittämisen palkinto menee seuraavalle vastaukselle.

– Ostin sähköpotkulaudan ja ajattelin ottaa ylinopeussakot sillä.

Liikunta monessa muodossa kuuluu rakentajan normaaliin elämään.

– Suopotkupallon MM-kisoissa käynyt pelaamassa usean viimevuoden ajan, tänä vuonna olisi siirrytty konkarisarjaan.

– Kansallispuistot vetävät puoleensa kesälomalla, joskin poluille varmaan kannattaa lähteä aamuvarhain, jotta välttyy mahdollisilta ruuhkilta. Koronan takia vaellukset suuntautuvat rauhallisemmille reiteille, joita löytyy kansallispuistojen listalta.

– Ollaan perheen kanssa tehty pyörälenkkejä ja pelattu lautapelejä enemmän. Lisäksi Pokemon go on ollut kovassa käytössä.

Mökille, hotellilomalle tai sitten ei

Oma kesämökki tarjoaa rauhaa ja aktiviteetteja, jos sinne pääsee.

– Omistan hienon lomapaikan kaikkine rakennuksineen, mutta vanhempani ovat siellä karanteenissa.

– Käytän Rakennusliiton lomaetuja hyödyksi enemmän kuin ilman koronaa, hotelliyöpymisiä eri paikkakunnilla.

Karavaanarit liikkuvat tänäkin kesänä.

– Olemme suunnitelleet pieniä reissuja Suomessa asuntovaunun kanssa. Jos leirintäalueet ovat kiinni, suosimme puskaparkkeja. Asuntovaunu on kausipaikalla, jossa voi aina halutessaan käydä lomailemassa. Muutenkaan emme ole antaneet pelottelun vaikuttaa elämäämme ja ajatuksiimme.

Kaikki harrastukset eivät vaadi suuria investointeja.

– Vaimo pitää onkimisesta ja se käy minullekin. Sitä voi tehdä päivätolkulla. Eikä maksa paljon.

– Kotihommia ei tarvitse keksiä. Niitä on aina.

– Lomasuunnitelma pysynyt samana. Tarkoitus rakentaa mökin uusi kuisti ja jos aikaa jää niin jatkan ulkovuoren uusinnalla tai uuden huussin teolla.

Häät ja sukulaisvierailut

Pari vastaajaa on joutunut lykkäämään häitään ja -matkojaan.

– Häämatka ja loma Irlantiin toukokuun lopussa täytyi perua. Koitetaan ensi vuonna uudelleen.

– Lomautus vaikuttaa omien häiden suunnitteluun. Nyt pitää hieman soveltaa niiden järjestelyissä, jotta rahat riittävät.

Iäkkäiden ihmisten tapaaminen ei nyt onnistu.

– Sukulaisreissut Lappiin jää tekemättä. Kaikki ovat siellä yli 70-vuotiaita. Kesälavat kiinni, joten tanssireissut jäävät tekemättä. Tehdään pienimuotoisia moottoripyöräretkiä, tullaan kotiin yöksi. Tyttö ja vävy alkavat rakentamaan, menen auttamaan. Olisin mukana, vaikka ei koronaa olisikaan.

Korona tai ei, työt on tehtävät

Rakennusalalla on paljon duunia, joka tehdään nimenomaan kesällä.

– Näin asfalttialalla työskennellessä suhteutan tätä kevääseen, joka oli meille ”kesäloma”-aikaa. Koronaepidemia pilasi yhden pohjoiseen suuntautuvan viikonloppumatkan, muuten ei ole sotkenut suunnitelmia reissaamisen suhteen.

– Korona ei ole vaikuttanut suunnitelmiini. Viherrakentajan työssä ei ehdi kesälomaa paljon viettää, ja mikäli kerkeää, se kuluu kotona puutarhaa parantaen, johon ei vallitseva tilanne vaikuta.

– Paskat koronasta. Jokeriratahanke on siirtänyt kesälomat syksylle. Pöllit halutaan heti valmiiksi, vaikka niitä piti valmistaa vuoteen 2023 saakka.

– Maalarina olen tottunut työskentelemään kesät ja lorvimaan työttömänä talvet. Aiempina vuosina tehty useampi lyhyt ulkomaanmatka vuodessa.

Rakentajallekin voi sattua onnenkantamoinen.

– Työpaikan vaihto osui hyvään saumaan, koska kaikki on kiellettyä tänä kesänä niin ei harmita yhtään olla töissä.

Koronapandemia nostaa oman työn arvostusta.

– Teen palokatkotöitä sairaalaan kellarissa. Kellarissa on viileää ja teen vaikeata hommaa mestassa, joka sitten palvelee muita. Se tuntuu hyvältä!

Teksti: Jukka Nissinen ja kuvat: Jukka Nissinen, Johanna Hellsten

Valtio joutuu tukemaan koronakriisin aiheuttaman talousahdingon takia sekä tavallisia ihmisiä että yrityksiä. Tällä hetkellä kovimmatkin valtion tukipolitiikan kriitikot ja holhousyhteiskunnan haukkujat ovat hiljaa, mutta kohta valtionvelan kasvusta huolestuneet aloittavat perinteisen itkuvirren veisuunsa.

Vastuullista yritystoimintaa edistävä Finnwatch on etsinyt keinoja valtion verotulojen kasvattamiseen: veropohjan tiivistäminen ja verovälttelyn vaikeuttaminen yritysmaailmassa.

– Olimme tyytyväisiä Vesa Vihriälän selvitysryhmän raportissa esille nostamiin verotuksen aukkoihin, kuten listaamattomien yritysten osinkoverotuksen ongelmiin. Taustamuistiossa oli mainittu myös korkovähennysten kiristäminen, Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen toteaa.

Hietasen mukaan poliittiset päättäjät eivät puutu riittävästi yritysten korkovähennyskikkailuun.

– Kun korkovähennysrajoituksia kiristettiin EU:n veronkiertodirektiivin seurauksena reilu vuosi sitten, Suomessa lainsäädännössä mentiin aika matalalla tasolla. Lobbarit saivat monilta osin tahtonsa lävitse, Hietanen sanoo.

Suomalaisessa lainsäädännössä yrityksille jäi tasevapautuksen kaltaisia porsaanreikiä ja korkovähennysten ylärajat jäivät tarpeettoman korkeiksi.

Finnwatch on selvittänyt luxemburgilaisessa omistuksessa olevan kiinteistösijoittaja Spondan verosuunnittelua. Sponda on merkittävä yritys suomalaisilla kiinteistömarkkinoilla, esimerkiksi Helsingissä entinen Makkaratalo ja Tampereella Ratinan kauppakeskus on Spondan omistuksessa.

– Verolainsäädännössä on heikkouksia, jotka hyödyttävät vain ulkomaisia yhtiöitä. Suomalaisesta kiinteistöalasta lähes kolmannes on jo ulkomaisten yhtiöiden käsissä.

Kansainväliset konsernit pystyvät siirtämään voittojaan korkokulujen avulla matalamman verotuksen piiriin tai maihin, joissa niillä ei edes ole varsinaista liiketoimintaa. Spondakin on vuonna 2018 maksanut korkokuluja luxemburgilaiselle emoyhtiölleen. Lisäksi ulkomaisen omistajan on mahdollista välttyä kiinteistöjen myyntiverolta.

– Kiinteistöistä saatavat myyntivoitot verotetaan yleensä kiiteistöjen sijaintimaassa. Jos kiinteistö omistetaan välillisesti holding-yhtiön kautta, sen myymistä ei katsota kiinteistön myymiseksi ja Suomesta saaduksi tuloksi. Silloin kansainvälinen yritys ei joudu maksamaan veroja Suomeen, Hietanen kuvaa erästä verokikkailun kuviota.

Rikkaat tykkäävät tasaveroista

Yritysverolainsäädännön aukkojen lisäksi Hietanen on huolissaan lisääntyvien kulutusverojen vaikutuksista verotuksen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Tällä hetkellä vain ansiotulovero on aidosti progression piirissä. Loput veromuodot, kuten arvonlisävero, pakolliset sosiaaliturvamaksut ja omaisuusverot, ovat tasaveroja eli kaikki maksavat tulotasoon katsomatta saman osuuden veroa. Ekologisen kriisin vuoksi kulutuspohjaisten verojen määrä saattaa lisääntyä.

– Verokeskustelussa unohdetaan usein se, että arvonlisävero on suurin verolähde. Lisäksi pääomatulojen progressio on hyvin vähäistä. Kevyemmin verotetut osinkotulot selittävätkin sitä, miksi verotus kääntyy kaikista korkeimmissa tuloluokissa regressiiviseksi. Listaamattoman yrityksen kautta voi nostaa merkittävän osan tuloistaan hyvin kevyesti verotettuna.

Teksti: Jukka Nissinen, Kuva: Kimmo Brandt

Toimistonhoitaja ja lomavastaava

Carita, mitä teet työksesi?

– Toimistonhoitajana vastuullani ovat Rakennusliiton keskustoimiston juoksevat asiat. Huolehdin siitä, että kaikki pyörii kuten siivous ja huolto, toimistotarvikkeita on riittävästi ja kulunvalvonta on kunnossa. Iso osa työstäni on toimia yhteyshenkilönä erilaisille ulkopuolisille tahoille.

Autan myös liiton talousosastoa joissain asioissa. Teen esimerkiksi luottamushenkilöiden matkalaskut silloin, kun he ovat esimerkiksi liiton koulutuksissa. Niitä laskuja tulee vuosittain satoja. Myös koulutuksiin liittyvät ateriakorvauslaskut kuuluvat tehtäviini.

Vastaako lomavastaava lomailusta?

– Liiton työelämän käytettävissä oleville ja jäsenmaksunsa hoitaville jäsenille kertyy vuosittain lomaetua 8 vuorokautta ja luottamustehtävissä toimiville 12 vuorokautta. Se tarkoittaa sitä, että he saavat jäsenetuhintaan majoituksia ympäri Suomea erilaisissa kohteissa. Hotellit ja kylpylät on listattu Rakennusliiton nettisivuilla osoitteessa www.rakennusliitto.fi/jasenedut. Kaukaisin hotelli on Viru Tallinnassa.

Jäsenet ottavat minuun yhteyttä, jos heillä on ongelmia esimerkiksi varausten kanssa. Minä myös hoidan tiedonkulkua hotellien ja liiton välillä, jotta rekistereissä on tuore tieto siitä, minkä verran jäsen on käyttänyt vuorokausiaan.

Eikä siinä kaikki. Vastaat myös Hyvinvointilomista ja rakentajaveteraanien lomista?

– Hyvinvointilomat ry järjestää tuettuja lomia Sosiaali- ja terveysministeriön tuella Veikkauksen tuotoista. Lomia myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein ensikertalaisuus huomioiden. Minä huolehdin siitä, että niiden ilmoitukset ovat Rakentaja-lehdessä ja välitän jäsenten hakemukset heille.

Veteraanilomiin liittyvät työtehtäväni ovat yksi työni ihanimmista puolista. Järjestöpäällikkö Jukka Asikainen sopii lomien ajat ja paikat ja minä hoidan veteraanien ilmoittautumiset ja valinnat lomille. Valinta on yksinkertainen; mitä kauemmin on ollut liiton jäsen, sen varmemmin lomille pääsee. Mukaan mahtuu aina 50 henkeä per loma.

Koronakevät on ollut poikkeuksellinen. Miten se näkyy toimistolla?

– Liiton tapahtumat ja lomat on pitänyt perua tältä kesältä ja syksyltä. Peruuntumiset ovat tietenkin aiheuttaneet lisää töitä, kun ensin on ottanut ilmoittautumiset vastaan ja sitten onkin pitänyt ilmoitella kaikille peruuntumisista ja selvitellä, sopiiko mahdollinen uusi ajankohta.

Mikä on parasta työssäsi?

– Ehdottomasti liiton jäsenten kanssa asioiminen. Se, kun pystyy auttamaan heitä jossain asiassa. Kontakti ihmisiin on työn suola ja sokeri. Tällaiselle ylisosiaaliselle ihmiselle ihan kaikkein parhaita hetkiä ovat ne, kun jossain liiton tapahtumassa pääsee oikeasti tapaamaan liiton väkeä.

Entä raskainta?

– Työkaverit, hekoheko. Vakavasti puhuen, ei oikeastaan mikään. Kun tulin tänne 4 vuotta sitten, oli alku tietysti rankkaa, kun oli niin paljon uusia asioita ja opittavaa. Nykyään työ sujuu hyvin ja nautin siitä. Minähän en joudu tekemisiin sellaisten vaikeiden ongelmien kanssa, joita jäsenet voivat kohdata. Minä pääsen kertomaan heille, että jee, sinut on hyväksytty mukaan lomalle.

Miten huolehdit omasta työssäjaksamisestasi?

– Kudon todella paljon, esimerkiksi villasukkia. Tärkeitä ovat myös kävelyretket. Teen useita kertoja viikossa lenkin ja olen nyt poikkeusaikoina tutustunut asuinkaupunkiini paljon aiempaa paremmin. Myös perheen kanssa vietetty aika saa jaksamaan.

Eläkeläinen Leo Suomaan puhelin soi pari kuukautta sitten. Soittaja halusi tietää, olisiko Suomaa mahdollisesti kiinnostunut sivutoimisen valtakunnansovittelijan paikasta.

– Sanoin nukkuvani 2 yötä ennen vastaustani. Rauhallisesti nukuttujen yöunien jälkeen ilmoitin, että nimeni on käytettävissä, Suomaa kertoo.

Työmarkkinakeskusjärjestöiltä kysytään mielipidettä, ennen kuin sovittelija valitaan. Virallinen esitys tehdään työ- ja elinkeinoministeriössä. Sovittelijan työ on Suomaalle entuudestaan tuttua, sillä hän toimi 6 vuotta valtakunnansovittelijan sijaisena. Suomaa avusti tessien synnyssä tarpeen mukaan.

– Jos Esa Lonka oli kesälomalla purjehtimassa, sovittelun hoiti meistä kesälomalaisista se, joka oli lähempänä Bulevardia. En ole viettänyt niin paljon heinäkuun öitä kenenkään muun miehen kuin Tuomas Aarton kanssa, sillä Palvelualojen työnantajilla oli usein kesällä pieniä sopimusriitoja.

Haastatteluaikaan valtakunnansovittelijan toimisto oli tyhjäkäynnillä, sillä teollisuusliittojen sopimukset oli tehty ja muun muassa julkisen sektorin liitot neuvottelivat vielä keskenään. Rakennusliitto pyrkii tekemään tessit ilman valtakunnansovittelijan apua, mutta sovitteluun on mentävä, jos sinne kutsutaan.

Yöllä syntyy tessejä

Suomaa on huomannut, että sopimus syntyy parhaiten kello yhdeltä yöllä. Siihen asti kannattaa jatkaa sovittelua, mutta sen jälkeen tilanne laukeaa hihittelyksi.  Suomaa ei ole työurallaan nähnyt tappeluita, vaan erilaisten näkökantojen yhteensovittamista. 

– Joskus, mutta vain harvoin, neuvottelussa on käytetty alatyylisiä ilmaisuja. 

 Valtakunnansovittelija ei tee työehtosopimuksia. Kotiläksynsä tehneet neuvottelijat pärjäävät parhaiten tes-sopimusten tekijöinä.

– Olen tavannut piinkovia neuvottelijoita, joilla on selvä näkemys mitä he tavoittelevat ja kohtuullisen hyvä käsitys siitä, miten siihen tavoitteeseen päästään. Neuvotteluissa tarvitaan joskus sovittelijan apua, jotta synnytys muljahtaa käyntiin.  Jos sovittelija erehtyy isän tai äidin rooliin, silloin ei tule hyvää sopimusta.

Suomaa on nähnyt sellaisenkin neuvottelutilanteen, jossa osapuolet eivät tienneet mistä he ovat eri mieltä. Sovittelu onnistui vasta sitten, kun oikeat ongelmat oli tunnistettu.

Työsuojelun uudet haasteet

Kun Leo Suomaa aloitteli uraansa työsuojeluasioiden parissa opiskellessaan työhygienian mittauksia, jokaisena työpäivänä joku kuoli työtapaturmassa. 1990-luvulla oli jo vainajattomia viikkoja. Vuonna 2019 työpaikoilla kuoli 14 ihmistä. Rakentaminen on yhä muita aloja vaarallisempaa: rakennustyömaiden osuus oli 5 kuolemantapausta.

– Nuoriso voi esimerkiksi sanoa, että meluntorjunnassa ei ole saatu minkäänlaisia edistysaskeleita. He eivät tiedä millaista oli työelämä 1970-luvulla. Hyppäys 1990-luvulle oli valtava.

Työsuojelussa tilanne on saatu hallintaan, mutta tehtävää riittää jatkossakin. Työelämä on muuttunut ja fyysisen vammautumisen sijaan henkisen kuormittavuuden ongelmat ovat arkipäivää myös rakennusalalla.

– Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikalla, erityisherkät työntekijät, jotka saavat oireita, mutta syitä ei löydetä, Suomaa luettelee.

Koettu kuormittuminen ja altistuminen ovat tärkeässä roolissa työsuojelussa, sillä ne aiheuttavat samalla lailla työkyvyttömyyttä kuin vammautuminen onnettomuudessa. Perinteisessä työsuojelussa riittää, että poistetaan vaaratekijät työympäristöstä.

– Mitkä ovat ne lähestymistavat ilmiöihin, jotka poikkeavat perinteisen työsuojelun toimintatavoista? Esimerkiksi yleinen, ellei yleisin tapa kiusata ihmistä työpaikalla on olla tervehtimättä. Miten ei-mitään poistetaan työmaalta?

Teksti: Jukka Nissinen, Kuva: Kimmo Brandt

Sosiaalipoliittinen asiantuntija

Tiina, mitä sosiaalisihteeri tekee?

– Suurimman osan työajastani jeesaan liiton jäseniä sosiaalivakuutusasioihin liittyvien juttujen kuten eläke-, työtapaturma-, ammattitauti- ja työkykyasioiden kanssa. Neuvon, mistä saa tukea ja apua. Kierrän myös paljon koulutuksissa ja tilaisuuksissa kertomassa ajankohtaisista asioista liittyen esimerkiksi työympäristöön.

Hoidan myös jäsenten sosiaalivakuutuksiin liittyvät valitusasiat eri muutoksenhakuelimiin, esimerkiksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan ja vakuutusoikeuteen.

Istun myös erilaisissa yhteis-eurooppalaisissa konklaaveissa, joissa pyritään vaikuttamaan direktiiveihin ja ohjaukseen niin, että kaikilla rakentajilla ympäri EU:n aluetta olisi parempi olla töissä. Kotimaassa huolehdin siitä, että rakentajien ääni kuuluu SAK:n edunvalvonnassa, joka liittyy esimerkiksi ammattitauti- tai työtapaturmalainsäädäntöön.

Näkyykö koronavirus työssäsi nyt?

– Näkyy. Yritän jakaa tietoa koronan vaikutuksista sekä siitä, mitä tehdä, jos sairastuu tai joutuu jäämään muusta syystä kotiin. Myös YT-neuvotteluin joutuneet ihmiset tarvitsevat tukea. Pyrin myös auttamaan Rakennusalan työttömyyskassaa muiden töiden ohella. Rahoihin en koske, mutta neuvoa voin.

Ihmiset ovat kyselleet paljon siitä, saako töihin mennä ja milloin Kela maksaa tartuntatautipäivärahaa. Mitä jos lapset joutuvat karanteeniin, saako silloin rahaa jostain? Entä sitten, jos ei vaan voi mennä töihin, kun sairastaa. On monia rakennusalan ihmisiä, jotka todella haluaisivat tehdä töitä, mutta se ei ole mahdollista, kun työmaita on mennyt kiinni. Moni asia askarruttaa nyt. Niistä on myös paljon tietoa Rakennusliiton verkkosivuilla ja tietoa lisätään koko ajan.

Kun kriisitilanne on ohi, mitä asiat lainsäädännössämme kaipaisivat mielestäsi päivitystä?

– Sairausvakuutuslaki huomioi huonosti mielenterveysongelmat. Kelan tulkinnat niiden korvattavuudesta ovat tiukentuneet huomattavasti, eikä sairaspäivärahaa makseta. Psykososiaaliset stressitilat pitäisi määritellä lainsäädännössä paremmin korvattavuuden piiriin. On ihan posketon tilanne, että ihminen sairastuu ja on aivan maassa, niin potkitaan lisää.

Toinen asia on se, että työeläkeiän nosto ei toimi rakennusalalla, jossa kuormitus tuki- ja liikuntaelimille on kova. Vain 1–2 rakentajaa saanut varhaisemman, 63-vuotiaille tarkoitetun työuraeläkkeen.

Kolmantena mainitsisin tapaturma- ja ammattitautilain. Raskasta työtä tekevillä kulumia syntyy työn takia, eikä sitä oteta riittävästi huomioon lainsäädännössä. Sitten EU:sta tuli tänä vuonna uusi listaus syöpävaarallisista aineista. Jää nähtäväksi, miten se vaikuttaa ammattitaudeista annettuun lainsäädäntöön. Lisäksi erilaisista nanomateriaaleista ja niiden vaikutuksista ihmisten terveyteen on edelleen aika vähän tietoa. Nanomateriaaleja käytetään rakennusalalla.

Mikä on työsi paras puoli?

– Se, että saan tavata jäseniämme. Tällaiselle yli-ihmisrakkaalle ihmiselle on ihan parasta, kun saa auttaa muita.

Mikä taas on raskainta työssäsi?

– Voimattomuuden tunne silloin, kun jotain ihmistä potkii elämä päähän kaikin mahdollisin tavoin, eikä pysty kunnolla auttamaan. Se tekee vihaiseksi ja tuntuu todella raskaalta.

Miten huolehdit omasta jaksamisestasi?

– Raskas heavy metal, huumorintaju, valtava koira, hyvät kaverit, räiskyvä perhe, kirjat ja tuuli pitävät tasapainoa yllä.

Teksti ja kuva: Johanna Hellsten

Tilastokeskuksen erikoistutkija Anna Pärnänen tulkitsee työkseen työmarkkinoita koskevia tilastotietoja. Mitä ne kertovat työsuhteiden ja työnteon tapojen muutoksesta maassamme?

– Tilastokeskuksessa on kerätty tietoa työmarkkinoista jo 60 vuotta. Yksityiskohtaista tietoa meillä on viimeisten 20 vuoden ajalta. Sen perusteella vakituisessa kokoaikatyössä käyvien palkansaajien osuus, 65 prosenttia työvoimasta, ei ole muuttunut.

Lopun 35 prosentin sisällä sen sijaan on tapahtunut muutoksia: määräaikaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on hiipunut, ja yksinyrittäjyys, freelancer-työskentely – maatalousyrittäjyyttä lukuun ottamatta – on nostanut päätään.

– Eli vaikka puhutaan, että pätkätyöt ovat lisääntyneet, ei työmarkkinoilla ole tapahtunut rakenteellista muutosta. Itsensä työllistävien määrä on kasvanut, ja kasvu on ollut suurinta media-, rakennus- ja kuljetusaloilla. Myös osa-aikatyö on lisääntynyt, vaikka Pohjoismaista meillä tehdään yhä vähiten osa-aikaista palkkatyötä.

Rakennusalan yrittäjillä pyyhkii hyvin

Muutama vuosi sitten julkaistussa artikkelissaan Pärnänen vertaili yrittäjien ja palkansaajien tuloja verotietojen valossa. Siinä missä monilla aloilla yrittäjien palkkataso jäi selvästi jälkeen palkansaajista, rakennusalalla yrittäjillä oli sama – tai jopa parempi – tulotaso kuin palkansaajilla.

– Siihen on varmasti useampiakin syitä. Arvelen yhdeksi syyksi sitä, että alalla ollaan hyvin tietoisia TES-tason palkasta. Markkinoilla oleva työvoima tietää, mitä he voivat työstään pyytää.

Pärnäsen mukaan alan tilannetta selittänee myös se, että rakennusosaamista vaativat työt ovat usein välttämättömiä. Jos vaikkapa katto vuotaa, palkataan ammattimies hätiin viipymättä.

– Lisäksi olemme eläneet hyvän työllisyystilanteen aikaa, ja rakennusmiehistä on ollut jopa pulaa. Ala on kuitenkin hyvin suhdanneherkkä: kun talous kääntyy laskuun, se heijastuu heti rakentamiseen.

Tilastojen valossa vuosina 2005–2019 rakennusalalle on tullut 34 000 ihmistä lisää töihin.

– Yrittäjien määrä alalla on kasvanut. Palkansaajiakin on tullut lisää, mutta yrittäjiä on tullut suhteessa enemmän. Tämä johtunee siitä, että alihankintaketjut työmailla ovat lisääntyneet, kun urakkatöitä pilkotaan yhä enemmän spesifeiksi osa-alueiksi.

Pärnänen huomauttaa, että luvut eivät silti kerro koko kuvaa alan tämän päivän tilanteesta:

– Meillä on paljon ulkomaalaistaustaisia työmiehiä. Moni heistä ei ole rekisteröitynyt Suomeen, joten näistä ihmisistä emme saa tietoja työvoimatilastoihimme.

Miksi tilastot sytyttävät?

Pärnänen itse astui työvoimaan jo varhain silloisessa kotikaupungissaan Kuopiossa.

– Olin 13-vuotiaana pesulassa kesätöissä. Halusimme kaverin kanssa rahaa uusiin farkkuihin, joten kiersimme Puijonkatua ovelta ovelle kysymässä hommia. Viides ovi tärppäsi, ja saimme pesulapestin kuudeksi viikoksi.

Seuraavat kesät kuluivat Kuopion torilla Hanna Partasen maankuuluja kalakukkoja, lihapiirakoita, munkkeja ja riisipiirakoita myyden. Sieltä tie vei Jyväskylän yliopistoon, josta Pärnänen väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi organisaatioiden ikäpolitiikoita koskevalla tutkimuksellaan. Tilastokeskus on työllistänyt vuodesta 2001.

– Tilastot heijastavat aikaansa. 1980-luvun lopulla alettiin kerätä tietoa osa-aikatyöstä ja 90-luvulla määräaikaistyöstä. Viime vuosina on kartoitettu nollasopimuksia ja tarvittaessa työhön kutsuttavia työntekijöitä sekä alustatyöntekijöitä. Työelämän haasteet ovat erilaiset kuin 1950–70-lukujen rakennemuutoksen ja Ruotsiin muuttoliikkeen aikaan. Silloin tapetilla oli toimeentulon niukkuus.

Pärnänen sanoo, että Tilastokeskuksessa on työnjako tilastonikkareihin ja sisältöasiantuntijoihin.

– Sisältöasiantuntijana tehtäväni on ymmärtää työelämän ilmiöitä, ja tämä on näköalapaikka siihen, mitä työmarkkinoilla tapahtuu. Tässä työssä tajuaa myös sen, miten paljon lainsäädäntötyöhön tarvitaan lukujen avaamista ja selittämistä.

Pärnänen kuuluukin työministeriön kokoamaan riippumattomaan tutkijaryhmään, jonka tavoitteena on pohtia keinoja, joilla työllisyysasteemme saataisiin nostettua 75 prosenttiin.

– Meillä on useampia tietolähteitä, esimerkiksi työnvälitysrekisteri ja väestölle tehtävät kyselyt. Mutta vasta keväämmällä voin kertoa ensimmäisistä ehdotuksistamme tarkemmin.

Teksti: Sanna Pöyry, Kuva: Antti Kirves

Työympäristöasiantuntija

Tapsa, mitä teet työksesi?

– Tarjoan työsuojelun asiantuntija-apua työpaikoille, luottamushenkilöverkostolle ja liiton alueorganisaatiolle.  

Viime aikoina työtäni ovat ryydittäneet erilaiset työsuojeluun liittyvät lainsäädäntöhankkeet. Olen mukana lainsäädäntötyön kolmikannassa yhtenä työntekijäpuolen edustajana.

Näyttää siltä, että lähiaikoina muutostyön alle on tulossa rakennusalaa koskevaa säätelyä, kuten rakennustyön ja työterveyskortin asetukset sekä sosiaalitilojen vähimmäisvaatimukset. Jopa asbestikartoituksen tekijän pätevyysvaatimuksia saatetaan päivittää.

Miltä asetusten muutostyö vaikuttaa tällä hetkellä?

– Olemme jo odottaneet tätä muutostyötä. Me olemme keränneet luottamushenkilöiltä hyviä havaintoja siitä, miten rakentamisen työturvallisuutta voitaisiin parantamaan. Ne ovat käytännöllisiä neuvoja, jotka parantaisivat nykyistä lainsäädäntöä.

Voiko ammattiliitto vaikuttaa lainsäädäntöön?

– Jos saisimme ihan itse tehdä lait ja asetukset, ne olisivat toimivia. Valitettavasti euro määrää ja työnantaja sanelee paljon. Olemme kuitenkin vaikuttaneet esimerkiksi kypärän ja suojalasien yleistymiseen. Liittona olemme neuvotelleet suojavaatteiden pakollisuudesta.

Miten ison osan työajastasi lainsäädännön valmistelu vie?

– Työ vaatii perehtymistä, lukemista ja tekstiesitysten valmistelua. Työturvallisuudessa on välillä äkillisiä tilanteita, joihin on reagoitava heti. Esimerkiksi torninosturin kaatuminen Vantaalla vuoden vaihteessa vei hetkeksi kaiken huomion.

Joskus on hyvä ottaa tekstit iltalukemiseksi, jotta asian saa sisäistettyä ilman ajatuskatkoja.

Voisivatko laki- ja asetustekstit olla selkeämpiä?

– Minusta lakitekstit pitäisi kirjoittaa määräävämmiksi. Säätelyssä on paljon sellaisia sanoja kuin tulisi tai pitäisi. Ne ovat työntekijän kannalta hankalampia. Esimerkiksi sosiaalitilojen pitäisi olla ”riittävällä etäisyydellä työntekopaikasta” tai käsienpesupaikkoja ja vessanpyttyjä on oltava ”riittävä määrä”. Tällaisista epämääräisyyksistä tulee helposti riitaa.

Miten pitkään olet ollut töissä Rakennusliitossa?

– Tulin Rakennusliittoon töihin vuodenvaihteessa 2003–2004 Uudellemaalle aluetoimitsijaksi. Vuonna 2006 siirryin työsuojelusihteeriksi edunvalvontaosastolle.

Miten aluetoimitsijan työ eroaa työympäristöasiantuntijan työstä?

– Aluetoimitsija sammuttaa erilaisia tulipaloja kentällä. Työympäristöasiantuntijana kehitän työsuojelua ja koulutan luottamushenkilöitä vastamaan työsuojelun haasteisiin.

Olet myös mukana jäsenistön edunvalvontatyössä?

– Minulle kuuluvat torninosturinkuljettajien tes-asiat. Ne ovat osa talonrakennusalan tessiä. Ne istuivat hyvin työympäristöasiantuntijan työnkuvaan, sillä 15 vuotta sitten monet nostureiden ohjaamot olivat luokattoman huonoja. Niitä ammuttiin kirurgisesti alas yksitellen. Nostotyöt ovat työmaan vaarallisimpia töitä osaamattomien tekijöiden käsissä, joten työturvallisuusasiat ovat automaattisesti osa työnkuvaa.

Miten pidät huolta työssäjaksamisestasi?

– Työmatkapyöräily on ollut minulle kova juttu. Matkaa kertyy 10 kilometriä aamuin ja illoin. Vaihdoin juuri pyörääni uuden takapakan ja ketjut. Sähköpyöräily on tulevaisuutta!

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen

Viime keväänä 3 lapsen kuolemaan johtanut mökkipalo Kittilän Levillä toi Onnettomuustutkintakeskuksen pitkästä aikaa suuren yleisön tietoon. Otkesin selvityksen mukaan palo sai alkunsa väärin asennetusta lattialämmityskaapelista.

Tutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmelle sähköpalot ovat sähkö- ja turvallisuustekniikkaa opiskelleelle diplomi-insinöörille ikävällä tavalla tuttuja.

– Olin mukana tutkinnassa 2000-luvun alkupuolella ensin Otkesin ottopoikana, kuten edeltäjäni Kari Lehtola kutsui meitä ulkopuolisia asiantuntijoita, Nurmi kertoo.

Vakavien onnettomuuksien yhteinen piirre on se, että niihin ei ole yhtä syytä. Ne johtuvat useiden yhteensattumien ja laiminlyöntien summaantumisesta. Levin mökin sähköt olivat oirehtineet aiemminkin. Sulakkeet olivat palaneet useaan otteeseen.

– Lomamökkiä oli tehty 7 vuoden ajan. Kävi ilmi, että vastaava mestari oli irtisanoutunut tehtävistään tilaajan vaatimusten takia, Nurmi kertaa tulipaloon johtavia riskipolkuja.

– Sähköpalo antaa tyypillisesti merkkejä itsestään vähintään viikkoja, joskus jopa kuukausia ennen paloa. Sulake ei pala, jos siellä ei ole ongelmaa.

Vaikka rakennus paloi pahoin, jäljellejääneet sähköasennukset kertoivat huolimattomasta työnjäljestä. Lattialämmityksen asentajasta ei ole tietoa, mutta asennustapa oli tavallisuudesta poikkeava ja paloaltis.

– Jos Suomesta löytyy valelääkäri, se on valtakunnan ykkösuutinen. Kun Suomesta löytyy valesähköasentaja, ihmiset naureskelevat sille. Ajatellaan, että kuka hyvänsä osaa tehdä sähkötöitä.

Ei tavata oikeudessa

Otkesin rooli on tutkia onnettomuuksien syitä ja ennaltaehkäistä niitä. Syyllisten hakeminen kuuluu muille viranomaisille.

– Meillä on todistamiskielto oikeudessa. Vastuukysymysten selvittäminen on tärkeää, mutta meidän on oltava uskottavia, jotta voimme parantaa turvallisuutta.

Syyllisten etsiminen ja turvallisuuden parantaminen ei onnistu samassa prosessissa. Onnettomuuden aiheuttajien on helpompi puhua ja auttaa selvitystyössä, jos sen voi tehdä pelkäämättä rangaistusta.

– Meillä on tarvittava toimivalta päästä kaikkeen siihen tietoon, mitä tutkinnassa tarvitaan.

Otkesin tutkijoita kiinnostavat silminnäkijöiden ja tekijöiden näkemykset onnettomuudesta. Rakentamiseen liittyvissä onnettomuuksissa rakentajat ovat tärkeä tietolähde tapahtumien hahmottamisessa.

– Jos halutaan estää onnettomuuksia, välitön syy on tutkinnan alkupiste lopputuloksen sijaan. Esimerkiksi on hyvä ymmärtää, miksi viallinen sähköasennus on tehty. Silloin olemme lähempänä vastaavan tapahtuman ennaltaehkäisyä.

Otkesin organisaatio venyy onnettomuustutkinnan mukaan.

– Organisaatio on rakennettu niin, että meitä ei ole kuin parikymmentä päätoimista työntekijää. Jokainen tutkinta on ryhmätyötä. Onnettomuuden satuttua me muodostamme tutkintaryhmän. Katsomme, mitä erityispiirteitä tapaukseen liittyy ja valitsemme asiantuntijapoolistamme sopivat ihmiset. Meillä on kominumeroinen luku näitä ottopoikia, Nurmi kertoo.

Tekninen tutkinta on vain osa Otkesin työtä. Suuronnettomuuksissa, kuten Estonian uppoamisessa, selvitetään myös pelastus- ja poliisiviranomaisten toimintaa.

Teksti: Jukka Nissinen, Kuva: Kimmo Brandt

Nuorisotyön asiantuntija

Karri, mitä teet työksesi?

– Toimin Rakennusliiton nuorisotyön kehittäjänä ja koordinoijana. Edustan nuoria jäseniä liitossa ja pyrin yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa parantamaan nuorten asemaa ja kehittymistä rakennusalalla.

Kyseessä on uusi toimenkuva liitossa. Miksi tälle nähtiin tarvetta?

– Rakennusala on ukkoutumassa, eikä sinne hakeudu riittävästi nuoria. Lisäksi niiden nuorten, jotka alalle tulevat, kiinnostus järjestäytymiseen on matala. Pohdimme, millä tavalla alalle ja liittoon saataisiin lisää motivoituneita ja aktiivisia nuoria.

Mitä olet tehnyt työksesi aikaisemmin?

– Toimin lähes 5 vuotta Telinekataja Oy:n palveluksessa teline- ja sääsuoja-asentajana. En olisi ikinä uskonut päätyväni rakennusalalle, mutta telineasennuksesta tuli ensirakkauteni. Ulkopuolelta katsoessa moni ei tiedä, miten rento ja omanlaisensa meininki rakennusalalla on.

Opiskelit työn ohessa yhteisöpedagogiksi. Mitä se tarkoittaa?

– Opiskelin nuoriso- ja järjestötyötä sekä kansalaistoimintaa. Koko sitä kenttää yleisesti mutta myös toiminnan organisoimista.

Mitä haasteita nuoret kohtaavat tällä hetkellä rakennusalalla?

– Suurin haaste on varmasti työsuhteiden epävarmuus. Suuri osa nuorista tekee töitä vuokratyöntekijöinä tai alihankkijoiden palveluksessa. Heidän työsuhteistaan harva on toistaiseksi voimassa oleva. Sellaisen varaan on vaikeaa rakentaa elämäänsä.

Ammattikouluissa moni keskeyttää opintonsa. Miten liitto voisi auttaa tällaisia nuoria?

– Rakennusalan ongelmana on osin se, että rakentamisen opintolinjoille hakeutuu jonkin verran sellaisia ihmisiä, joilla ei ole motivaatiota opiskeluun koulussa. Sitten kun he pääsevät työmaalle, he pärjäävätkin loistavasti. Oppisopimuskoulutus voi olla paljon parempi tapa tällaisille nuorille. Pyrin löytämään yhteistyökumppaneita, joiden kanssa sitä voitaisiin alkaa toteuttaa.

Onko hyviä yhteistyökumppaneita kiikarissa?

On. Törmäsin esimerkiksi sellaiseen nuorten tyyppien perustamaan Scotu Oy:hyn, jonka idea on tarjota nuorille oppisopimuskoulutusta vuokratyönä. Nuoret opiskelevat Keski-Uudenmaan Koulutuskuntayhtymä, Keudassa ja saavat yrityksiltä palkkaa sekä ajokorttiopetuksen korottomalla osamaksulla normaalia halvemmalla. Yrityksen listoilla on jo yli 40 nuorta ja saman verran oppisopimuspaikkoja on vielä auki, mikäli rakennusala ja siinä kehittyminen kiinnostaa.

Liitolla on tähänkin asti ollut aktiivista nuorisotoimintaa. Jatkuuko se?

Sehän on kaiken perusta. Nuorisotoiminta on kahden toimitsijan hallussa, minkä lisäksi oppilaitostiedottamista tekee aiempaa laajempi porukka liiton toimitsijoita. Myös erilaiset Raksanuorten tapahtumat jatkuvat edelleen.

Miten pidät huolta itsestäsi?

Olen pelannut sulkapalloa aiemmin kilpailumielessä ja nykyään se jatkuu harrastuksena. Sen lisäksi pelaan tennistä, squashia ja käyn kuntosalilla. Sulkapallo antaa hyvän pohjan näille muillekin mailapeleille. Lisäksi keikkailen bändin kanssa. Esitämme pääosin Agentsin musiikkia. Soitan bändissä bassoa.

Teksti ja kuva: Johanna Hellsten