Ylilääkäri Sanna Iso-Somppi:
Rakentaja-lehti 25.9.2020”Jokaisen ihmisen arkisilla teoilla on merkitystä koronapandemian hallinnassa.”
Helsingin epidemiologisen toiminnan ylilääkäri Sanna Iso-Somppi pääsi aloittamaan tehtävässään kesäkuun alussa, juuri ennen kesäistä suvantoa koronatartunnoissa. Uudessa tehtävässä oli paljon ennestään tuttua, sillä Iso-Somppi toimi ennen nykyistä työtään THL:n terveysturvallisuusosastolla koronatilanneryhmässä asiantuntijalääkärinä.
– Olimme kevääseen verrattuna rauhallisessa vaiheessa perehtymiseni aikana, Iso-Somppi sanoo.
Rakennusalalla oli kesän suvantovaiheenkin aikana tartuntaryppäitä. Mistä tämä johtui?
– Rakennusalan työpaikoilla ollaan fyysisesti lähekkäin pienissäkin tiloissa, joissa ei vielä ole ilmanvaihtoa. Sellainen voi altistaa tartunnoille. Myös sosiaaliset hetket, kuten yhdessä ruokailu tai kahvittelu, voivat olla altistustilanteita, Iso-Somppi muistuttaa.
Jäljitys toiminut hyvin
– Kun työmailla on todettu tartuntoja, on tartunnanjäljitys päästy aloittamaan heti. Yhteistyö yritysten kanssa on sujunut erinomaisesti, Iso-Somppi kiittelee.
– Tartunnanjäljitys on kulmakivi tartuntaketjujen katkaisemisessa. Selvitämme ketkä kuuluvat tartunnan saaneen kanssa samaan työporukkaan tai ovat muuten olleet lähikontaktissa hänen kanssaan. Olemme saaneet hyvin tietoja sekä tartunnan saaneilta työntekijöiltä itseltään että työnjohdolta, Isosomppi sanoo, Iso-Somppi sanoo.
Tartunnanjäljityksen lisäksi yrityksissä on käyty tartuntatautilääkäreiden kanssa läpi, minkälaisia toimenpiteitä työmailla on jo tehty tartuntojen ehkäisemiseksi ja mitä voisi parantaa.
– Tarkennuksia ja muistutuksia on tehty muun muassa työmaalla noudatettavista turvaväleistä, riittävistä käsienpesu- ja desinfiointipisteistä – työmaan mahdollisuudet ymmärtäen – sekä sosiaalitiloista; niissä pitäisi välttää ruuhkautumista. Jos turvavälejä ei voi aina toteuttaa, olemme suositelleet suu-nenäsuojuksen käyttöä. Myös ruokailujen rytmitykseen on kiinnitetty huomiota, ja että niissä käytäisiin sen oman työporukan kanssa, jolle joka tapauksessa altistuu.
Työmaiden kanssa yhteistyössä on myös tehty ohjeistusta koronaviruksen torjunnasta kaikilla työmaan kielillä. Olemme painottaneet, että töihin ei tulla sairaana ja testiin pitää hakeutua, jos koronavirustautiin viittaavia oireita ilmenee.
– Jos työmaalla on ilmennyt useampia tartuntoja, olemme tarjonneet mahdollisuutta joukkotestaukseen. Se on järjestetty työmaalla, ja kaikki ovat päässeet testiin. Pyrimme tekemään seulonnasta työntekijälle mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa osallistua.
Rakennusalalle ei ole ainakaan näillä näkymin tulossa lisää ohjeita, mutta viranomaiset seuraavat tilannetta tarkasti.
– Kevään poikkeusolojen sijaan viranomaiset tekevät nyt paikallista ja alueellista harkintaa. Käymme yhdessä läpi epidemiatilannetta ja tarvittavia toimenpiteitä pääkaupunkiseudun muiden terveysviranomaisten ja Avin kanssa. Pyrimme pitämään yllä tasapainoa siinä, että yhteiskunta toimii, mutta tauti ei leviä.
Jaksaako Suomi tsempata?
Moneen maahan verrattuna Suomi on tähän asti selvinnyt koronasta melko hyvin. Miksi?
–Yksi syy siihen varmasti on, että suomalaiset luottavat viranomaisten antamiin ohjeisiin, kun ne ovat selkeitä ja perusteltuja. Harvasta asutuksesta on myös hyötyä. Vaikeinta epidemian hallinta on suurissa kaupungeissa, joissa kontakteja on väistämättä enemmän. Suomalainen kulttuuri on myös monia muita pidättyväisempi; täällä ei ole mitään poskisuutelun perinnettä, Iso-Somppi miettii.
Osansa lienee myös suomalaisten sitkeydellä. Sitä tarvitaan, kun syksyn pimeys painaa päälle. Miten estää koronaväsymys?
– Henkilökohtaisesti minua auttaa jaksamaan se, että meillä epidemiologisessa toiminnassa on erittäin ammattitaitoinen ja motivoitunut tiimi. Kaikilla on halu hoitaa tehtävänsä mahdollisimman hyvin. Olen iloinen, että suurin osa kansalaisista noudattaa ohjeita; pitävät turvavälejä, huolehtivat käsi- ja yskimishygieniastaan, välttävät joukkotilaisuuksia. Myös maskien käyttö lisääntyy koko ajan. Näillä toimilla on paljon merkitystä, sillä olemme yhdessä torjumassa pandemiaa.
Isosompin mukaan Suomessa on onnistuttu koronatartuntojen leviämisen ehkäisyssä suhteellisen hyvin.
– Kun jaksamme jatkaa näitä pieniä tekoja, pärjäämme jatkossakin hyvin.
Isosomppi pitää tärkeänä, että ihmiset eläisivät niin normaalia elämää kuin ohjeiden noudattamisen puitteissa on mahdollista. Sosiaalisten suhteiden ylläpito on tärkeää.
– Kunhan muistetaan, että ei tavata isoissa ryhmissä. Vakavan taudin riskiryhmiin kuuluvia ei saa tavata, jos itse on vähänkin oireinen. Isovanhemmille voi soitella. Myös yksinäiselle kaverille kannattaa kilauttaa.
Jokainen testissä kävijä kantaa oman kortensa kekoon. Eikä pidä hävetä, jos saa koronan.
– Korona tarttuu kuten normaalit flunssatkin eli pisara- tai kosketustartuntana. Joskus tartunnan voi saada, vaikka olisi noudattanut ohjeita miten hyvin tahansa. Jos saa koronadiagnoosin ja se pelottaa ja mietityttää, voi asiasta keskustella työterveyshuollon tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Teksti: Johanna Hellsten
Kuva: Antti Kirves