Yritystuki voi matkata veroparatiisiin - Rakennusliitto

Takaisin

Yritystuki voi matkata veroparatiisiin

12.6.2020

Yritystoimintaa tuetaan nyt massiivisesti verorahoilla. Finnwatch muistuttaa, että tuet voivat valua keinottelijoille.

Valtio joutuu tukemaan koronakriisin aiheuttaman talousahdingon takia sekä tavallisia ihmisiä että yrityksiä. Tällä hetkellä kovimmatkin valtion tukipolitiikan kriitikot ja holhousyhteiskunnan haukkujat ovat hiljaa, mutta kohta valtionvelan kasvusta huolestuneet aloittavat perinteisen itkuvirren veisuunsa.

Vastuullista yritystoimintaa edistävä Finnwatch on etsinyt keinoja valtion verotulojen kasvattamiseen: veropohjan tiivistäminen ja verovälttelyn vaikeuttaminen yritysmaailmassa.

– Olimme tyytyväisiä Vesa Vihriälän selvitysryhmän raportissa esille nostamiin verotuksen aukkoihin, kuten listaamattomien yritysten osinkoverotuksen ongelmiin. Taustamuistiossa oli mainittu myös korkovähennysten kiristäminen, Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen toteaa.

Hietasen mukaan poliittiset päättäjät eivät puutu riittävästi yritysten korkovähennyskikkailuun.

– Kun korkovähennysrajoituksia kiristettiin EU:n veronkiertodirektiivin seurauksena reilu vuosi sitten, Suomessa lainsäädännössä mentiin aika matalalla tasolla. Lobbarit saivat monilta osin tahtonsa lävitse, Hietanen sanoo.

Suomalaisessa lainsäädännössä yrityksille jäi tasevapautuksen kaltaisia porsaanreikiä ja korkovähennysten ylärajat jäivät tarpeettoman korkeiksi.

Finnwatch on selvittänyt luxemburgilaisessa omistuksessa olevan kiinteistösijoittaja Spondan verosuunnittelua. Sponda on merkittävä yritys suomalaisilla kiinteistömarkkinoilla, esimerkiksi Helsingissä entinen Makkaratalo ja Tampereella Ratinan kauppakeskus on Spondan omistuksessa.

– Verolainsäädännössä on heikkouksia, jotka hyödyttävät vain ulkomaisia yhtiöitä. Suomalaisesta kiinteistöalasta lähes kolmannes on jo ulkomaisten yhtiöiden käsissä.

Kansainväliset konsernit pystyvät siirtämään voittojaan korkokulujen avulla matalamman verotuksen piiriin tai maihin, joissa niillä ei edes ole varsinaista liiketoimintaa. Spondakin on vuonna 2018 maksanut korkokuluja luxemburgilaiselle emoyhtiölleen. Lisäksi ulkomaisen omistajan on mahdollista välttyä kiinteistöjen myyntiverolta.

– Kiinteistöistä saatavat myyntivoitot verotetaan yleensä kiiteistöjen sijaintimaassa. Jos kiinteistö omistetaan välillisesti holding-yhtiön kautta, sen myymistä ei katsota kiinteistön myymiseksi ja Suomesta saaduksi tuloksi. Silloin kansainvälinen yritys ei joudu maksamaan veroja Suomeen, Hietanen kuvaa erästä verokikkailun kuviota.

Rikkaat tykkäävät tasaveroista

Yritysverolainsäädännön aukkojen lisäksi Hietanen on huolissaan lisääntyvien kulutusverojen vaikutuksista verotuksen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Tällä hetkellä vain ansiotulovero on aidosti progression piirissä. Loput veromuodot, kuten arvonlisävero, pakolliset sosiaaliturvamaksut ja omaisuusverot, ovat tasaveroja eli kaikki maksavat tulotasoon katsomatta saman osuuden veroa. Ekologisen kriisin vuoksi kulutuspohjaisten verojen määrä saattaa lisääntyä.

– Verokeskustelussa unohdetaan usein se, että arvonlisävero on suurin verolähde. Lisäksi pääomatulojen progressio on hyvin vähäistä. Kevyemmin verotetut osinkotulot selittävätkin sitä, miksi verotus kääntyy kaikista korkeimmissa tuloluokissa regressiiviseksi. Listaamattoman yrityksen kautta voi nostaa merkittävän osan tuloistaan hyvin kevyesti verotettuna.

Teksti: Jukka Nissinen, Kuva: Kimmo Brandt