Helsinki ei ole suomalaisen rakentajan paratiisi - Rakennusliitto

Takaisin

Helsinki ei ole suomalaisen rakentajan paratiisi

14.8.2020

EU:n itälaajeneminen heikensi rakennusalan palkkatasoa pääkaupunkiseudulla.

Pääkaupunkiseudulla suomalaisten rakentajien vuosiansiot ovat 1 700 euroa pienemmät verrattuna sellaisiin rakennusalan ammatteihin ja alueisiin, joissa ei työskentele yhtä paljon ulkomaalaisia työntekijöitä. Isa Kuosmasen ja Jaakko Meriläisen tutkimuksen mukaan vuoden 2006 EU:n laajeneminen näkyy yhä palkkatuloissa rakennusalalla.

Geneven yliopiston tutkijatohtori ja VATT:n vieraileva tutkija Isa Kuosmasen mukaan ansioiden heikentyminen seuraa rakentajia koko työuran ajan. Vuosiansiot tippuivat erityisesti sekä alle 30-vuotiailla että yli 50-vuotiailla rakentajilla.

– Vanhat rakennustyöntekijät jäivät todennäköisesti työkyvyttömyyseläkkeelle, sähköasentajat puolestaan osa-aikaeläkkeelle. Rakennusalalla voi olla niin, että vanhempia työntekijöitä vähän pusketaan eläkkeelle. Taustalla voi olla myös se, että työntekijät eivät pääse osa-aikaeläkkeelle, Kuosmanen pohtii.

Sähköasentajien neuvotteluvoima voi olla parempi tavalliseen rakennustyöntekijöihin verrattuna. Sähköasentajat voivat esimerkiksi työskennellä osa-aikaeläkeläisinä työmaan kymppinä ja valvoa aloittelevien asentajien työtä.

Työttömyysjaksot olivat pidentyneet, mutta muutos ei ollut suuri.

– Työttömyysjaksot pitenivät muutamilla päivillä. Aineistosta puuttuvat ne ihmiset, jotka olivat tutkimusjakson alussa työttöminä tai juuri tulossa rakennusalalle.

– Tutkimusasetelman kannalta oli ongelmallista, että emme pystyneet seuraamaan vuonna 2000 työttöminä olleiden tai vasta ammattikoulussa olleiden työuraa. Voi olettaa, että näillä henkilöillä olisi vielä suurempi riski menettää palkkatuloja.

Siirtymäajasta ei ollut hyötyä

Vuoden 2004 EU:n laajentumisen yhteydessä Suomi halusi kahden vuoden siirtymäajan työvoiman liikkumiselle uusista jäsenmaista. Kuosmasen mukaan siitä ei ollut käytännön hyötyä suomalaisten työmarkkinoiden kannalta, sillä rakennustyömaille tuli erityisesti virolaisia ja puolalaisia työntekijöitä lähetettyinä työntekijöinä. Viranomaisvalvontaa ei käytännössä ollut ja rekisteröitymissääntöjä ei noudatettu. Kukaan ei tiedä, paljonko ulkomaista työvoimaa tuli jo siirtymäkaudella rakennustyömaille.

– Myös muilla mailla, kuten Saksalla ja Itävallalla, oli siirtymäajat työvoiman liikkuvuudessa. Kokemukset olivat samanlaisia kuin Suomessakin. Kyse on yleiseurooppalaisesta ilmiöstä.

Ilmiön yleisyydestä huolimatta sitä on tutkittu yllättävän vähän. EU:ssa arvioidaan olevan yli 2 miljoonaa EU:n sisällä pendelöivää työntekijää.

Rakennusalan työntekijöiden palkkojen lasku saattaa merkitä muille ammattiryhmille parempia tienestejä. Suurempi määrä rakennustyöntekijöitä tietää lisätöitä työnjohdolle ja suunnittelijoille. Rakennusalan sisällä sähkö- ja hissiasentajat voivat päästä paremmille palkoille lisääntyneiden työmahdollisuuksien ansiosta. Sveitsin työmarkkinoilta on havaintoja paremmin koulutettujen sveitsiläisten palkkatason kohoamisesta rajaseuduilla.

– Viranomaiset valvovat sähkötöitä tarkemmin muuhun rakennusalaan verrattuna. Kuka tahansa ei voi ryhtyä sähköasentajaksi.

Suomalaisilta työmarkkinoilta ei löytynyt selkeää tilastollista näyttöä sähköasentajien parantuneesta työmarkkinatilanteesta. Sähköasentajien vuosiansiot olivat nousseet, mutta työttömyysjaksot olivat jonkin verran pidentyneet.

Työvoiman liikkuvuutta on tutkittu hyvin vähän

Kuosmasen mukaan EU:n laajenemisen vaikutuksia on tutkittu yllättävän vähän niin Suomessa kuin muuallakin.

– Asiaa on tutkittu vasta viime vuosien aikana.  Vuoden 2004 laajeneminen oli kuitenkin iso tapahtuma.

Esimerkiksi Britannian brexit-eron taustalla saattaa olla EU:n itälaajenemisen aiheuttama pelko oman työpaikan ja toimeentulon menetyksestä, jota helppoheikkien oli helppo manipuloida EU:n vastaiseksi äänestysinnoksi. Puolalainen putkimies oli pelottava ilmestys Brittein saarten työmarkkinoilla, mutta tilastoista ei löydy todisteita palkkojen heikentymisestä.

– Tutkijoilla ei ole hyviä aineistoja asian tutkimiseen. Toinen syy taustalla voi olla se, että samaan aikaan minimipalkkoihin tuli korotuksia. Tutkijat ovat löytäneet työpaikan menettämiseen ja tulevaisuuden huonontumiseen liittyviä pelkoja.

Peruskoulu eriytyy valintojen myötä

Kuosmasen väitöskirjan toinen tutkimuskohde oli Suomen peruskoulun kouluvalintojen vapauttaminen 1990-luvulla. Oppilaat pystyivät hakeutumaan myös muuhun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun. Tutkimuksen toinen tekijä on Liisa T. Laine.

Tutkimuksen mukaan valinnat yleistyivät voimakkaasti valintojen sallimisen jälkeen kunnissa, joissa on enemmän valintamahdollisuuksia.

– Kouluvalinnoilla on ollut eriarvoistava vaikutus oppilaisiin.

Yksittäisistä kouluista ei ole valintaa helpottavia vertailutietoja, joka saattaa Kuosmasen mukaan vaikeuttaa erityisesti heikommassa sosiaalisessa ja taloudellisessa asemassa olevien vanhempien mahdollisuutta arvioida kouluvalintojen merkitystä lasten kannalta. Varakkaat perheet jaksavat hankkia tietoa ja heillä on valmiit suhdeverkostot käytössään. Tämä voi johtaa etenkin suurissa kaupungeissa koulujen eriytymiseen.  

– Erilaisesta taustasta tulevat oppilaat tapaavat yhä vähemmän toisiaan koulussa ja vapaa-ajalla. Aikaisempien tutkimusten valossa tämä kehitys on haitallista muun muassa poliittisen polarisaation takia.

Ihmisryhmien eriytyminen voi johtaa pahimmillaan Britannian EU-eron tyyppisiin ratkaisuihin, kun kansalaisilla ei ole enää yhteistä kieltä ongelmien ratkomiseen. Ilmaisen peruskoulun pitäisi ratkoa ongelmia, ei pahentaa niitä.

– Oppilaan ohjaus on avainasemassa. Heikommasta asemasta tulevia lapsia pitäisi tukea enemmän, sillä heidän vanhemmillaan ei ole resursseja siihen.

teksti: Jukka Nissinen, kuva: Kimmo Brandt