Takaisin

SSAB:n jäte on Finnsementin raaka-aine

Rakentaja-lehti 4.11.2022

Masuunikuona vähentää sementin hiilidioksidipäästöjä ja pienentää jätekasoja Raahessa.

Jani Kluukerin tavalliseen työvuoroon kuuluu muun muassa näytteidenottoa tuotannosta.

Raahen Lapaluodon satamassa tehdään merkittävää ympäristötyötä. Aallonmurtajalla pyörii useita tuulimyllyjä ja sataman kautta kuljetetaan tuulimyllyjen elementtejä kauemmaksikin. Tuulisähköä merkittävämpi ympäristöteko on sementin hiilidioksidipäästöjä vähentävä Finnsementin kuonajauhetehdas, joka sijaitsee aivan sataman vieressä. Tehdas valmistaa betonin seosaineena käytettävää masuunikuonajauhetta.

– Entisen Rautaruukin, nykyisen SSAB:n masuunilta tuodaan tehtaalle granuloitua masuunihiekkaa. Täältä satamasta lopputuote lähtee maailmalle, lähinnä Paraisille ja Kantvikiin, Finnsementin kuonajauhetehtaan luottamusmies Jani Kluukeri sanoo.

SSAB ja Rautaruukki fuusioituivat jo 8 vuotta sitten, mutta siitä huolimatta paikalliset puhuvat yhä Rautaruukista. Märkää kuonaa ei erota tavallisesta hiekasta kauempaa, mutta tuoksusta voi päätellä, että tätä tavaraa ei kannata nakata lasten hiekkalaatikkoon.

Kuonajauhetehtaan kapasiteettia on kasvatettu muutama vuosi sitten, kun 1980-luvun alussa rakennettua tehdasta laajennettiin uudella jauhatuslaitoksella. Parhaillaan yhtiössä mietitään uusia investointikohteita tehdastontille.

– Meillä on pian valmius tehdä ympäristöystävällistä kolmossementtiä, kunhan saamme siilot sitä varten valmiiksi.

Uudessa jauhatuslaitoksessa ei tarvita kuonan esikuivatusta. Uusi mylly on tehokkaampi ja vie vähemmän energiaa.

– Pidämme enemmän vanhasta kuulamyllystä helpon ajettavuuden takia. Se mene kuin juna. Tämän uuden laitoksen kanssa saa olla koko ajan joystickki kädessä. Siinä on paljon hyviä teknisiä ominaisuuksia, mutta se on myös herkempi. Uusi laitos on siisti ja turvallisempi, Kluukeri vertaa.

Tehtaan sosiaalitilat on uusittu vuosi sitten.

– Meillä on kahdet pukuhuoneet, Kluukeri toteaa.

Likaiselle puolelle jätetään työkamppeet. Sauna- ja suihkutilojen kautta siirrytään omien vaatteiden pukuhuoneeseen.

– Työvaatteille on erilliset pesutilat. Vaatteet voi lähettää myös pesulaan, mutta itse pestessä ne saa nopeammin takaisin. Meillä on niin työkalut kuin pesumahdollisuudet viimeisen päälle, Kluukeri kehaisee työnantajaansa.

Raahen Finnsementillä voi valita peseekö työvaatteet itse talon pesukoneilla vai lähettääkö ne pesulaan.

Työntekijöihin luotetaan

Kluukeri toivoo marraskuun palkkaneuvotteluihin hyväsärmäistä otetta. Finnsementillä palkkaus ei laahaa alimmalla tasolla, mutta koko alan palkkaus huolestuttaa Kluukeria.

– Monet rakennustuotteen firmat ovat innostuneet maksamaan tessin minimipalkkaa.

Lapaluodon tehtaan tuotannossa palkat ovat melko pieni kuluerä, sillä prosessi pyörii hyvin kompaktilla kokoonpanolla.

– Meillä on tehtaalla töissä 10 vuoromiestä, 2 päivämiestä ja 2 mestaria.

Tehtaan miehitys riittää normaalitilanteessa. Päivämiehet hoitavat kunnossapitoa niin satamassa kuin tehtaallakin.

– Toisinaan saisi olla enemmänkin työvoimaa. Käytämme jonkin verran ulkopuolista työvoimaa remonteissa ja vastaavissa tilanteissa.

Työvuorossa on normaalisti 2 työntekijää. Tavalliseen työvuoroon kuuluu näytteidenottoa, kunnossapitotöitä, pienten korjausten tekoa ja asiakaspalvelua.

– Ei tarvitse olla kovinkaan iso vika, kun alkaa pukata kiirettä.

Vikatilanteita on onneksi harvoin. Tuotanto pyörii yleensä hyvin automaation voimin.

– Jos kaikki sujuu hyvin, työ on aika leppoisaa. Välillä on sitten monen viikon kausia, kun kaikki vastustaa, laitosmies Juho Knuutinen toteaa.

– Paikat kuluvat ja tarvitsevat huoltoa raaka-aineen kuluttavuuden takia, Kluukeri jatkaa.

Juho Knuutinen pitää 12 tunnin työvuoroihin siirtymistä parannuksena nykytilanteeseen.

Kluukeri ja Knuutinen pitävät kuonajauhetehtaan ilmapiiristä. Työntekijöihin luotetaan ja he saavat itse päättää oman työvuoronsa tekemisistä.  

– Olen ollut töissä muun muassa paperitehtaalla ja perustamassa kultakaivosta, joten minulla on vertailukohtia erilaisiin työpaikkoihin, Kluukeri toteaa.

Työsuojeluvaltuutettu Tuomo Katila on ollut jo useamman kauden tsv-pestissä.

– Tulin taloon ensimmäisen kerran 2005 kesälomittajaksi. Olin välillä reissuhommissa ja tulin sen jälkeen takaisin kesällä 2007, Katila kertoo.

Jo ensimmäisellä kerralla Finnsementti tuntui asialliselta työpaikalta.

– Yhtenäkään aamuna töihin lähteminen ei ole tuntunut tympeältä.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen