Takaisin

Konstit on monet – mutta riittävätkö ne?

Rakentaja-lehti 4.11.2022

Kysyimme Rakennusliiton työssäkäyviltä jäseniltä, millä tavoin nousevat sähkön ja polttoaineiden hinnat ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä. Ja ovathan ne.

Rakentajat osallistuvat kiitettävällä tavalla yhteisiin energiansäästötalkoisiin, vaikka esimerkiksi oman auton käyttö on työmaiden todellisuuden takia monelle välttämätöntä. Työn ulkopuolinen ajelu on monella vastaajalla jäänyt vähiin ja kimppakyytiäkin on kokeiltu.

Sähkön hinta on jollain vastaajalla kuusinkertaistunut tänä syksynä ja kun asumismuotona on sähkölämmitteinen omakotitalo, voi arvata, että talous on kovilla. Hallituksen kaavailut kotitalouksien tukemisesta sähkölaskujen maksussa tulevat kreivin aikaan, kun joillakin on jo velkaa sähköyhtiölle pari tuhatta euroa, eivätkä pakkaset ole vielä edes alkaneet.

Sähkösaunaa ei lämmitetä, kodin lämmitystä on laskettu alaspäin, suihkun kestoa kellotetaan munakellolla. Näiden arkisten energiansäästötapojen lisäksi rakentajilla – joilla on ammatin tuomaa osaamista – on antaa myös pidemmälle vietyjä, rakennuksen käyttöön liittyviä vinkkejä, jotka jokaisen kannattaa lukea sivulta 16 alkavasta jutusta.

Seuraan joka päivä sähkön tuntihintaa Twitterin sähkönhinta-botista ja pelkään, että jos Olkiluotoa ei saada kunnolla käyntiin, eivät mitkään säästövinkit pelasta sähkölämmitteisissä kodeissa asuvien ihmisten taloutta, ellei heillä ole runsaita sukan varteen kertyneitä säästöjä. Sähkön spot-hintojen mukaan elämistä kannattaa toki opetella, mutta taloa on pakko lämmittää, vaikka kilowattitunnin hinta roikkuisi yli 30 sentissä koko päivän. Ja on näkynyt sellaisiakin päiviä, että hinta on yli 50 senttiä.

Tuleekohan vuoden vaihteen jälkeen saman tien tarve isommallekin pelastuspaketille ennen kuin edellinen on ehtinyt edes tulla voimaan? Arvion mukaan 44 prosenttia Suomen omakotitaloista lämpiää sähköllä. Niissä asuu merkittävä määrä kuluttajia ja ensi talvi voi ajaa monet taloudellisiin vaikeuksiin. Se heijastuisi vakavalla tavalla myös kansantalouteen.

Johanna Hellsten, päätoimittaja