Oikeudenkäynnin tulos: Puolen vuoden palkka - Rakennusliitto

Takaisin

Oikeudenkäynnin tulos: Puolen vuoden palkka

29.1.2021

Rakennusliiton jäsen irtisanoutui 200 päivän lomautuksen jälkeen. Työnantaja kieltäytyi maksamasta hänelle irtisanomisajan palkkaa. Myös palkkaturvahakemus asiassa hylättiin. Rakennusliitto myönsi jäsenelle oikeusavun. Oikeudenkäynnissä työnantaja määrättiin maksamaan työntekijälle kuuden kuukauden irtisanomisajan palkka, 26 000 euroa.

Putkialalla toimiva työnantaja lomautti aikaisemmin putkiasentajana ja sittemmin työeläkeyhtiön kustantaman uudelleenkoulutuksen jälkeen työnjohtajana työskennelleen Rakennusliiton pitkäaikaisen jäsenen tammikuussa 2018. Lomautuksen perusteena oli se, että tarjolla ei ollut työnjohtajan töitä, vaan ainoastaan putkiasentajan töitä, joihin työntekijä oli työkykyneuvotteluissa todettu terveydentilansa puolesta soveltumattomaksi.

Työntekijä irtisanoutui syyskuussa 2018 lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti 200 päivää ja vaati työnantajaa maksamaan 6 kuukauden irtisanomisajan palkan. Rakennusliiton aluetoimitsija pyrki selvittämään asiaa työnantajan kanssa ja laati palkkaturvahakemuksen irtisanomisajan palkasta, koska työnantaja jätti sen maksamatta. Hakemus hylättiin työnantajan kiistettyä saatavat.

Palkkaturvapäätöksen muutoksenhakuosoituksena oli kanteen nostaminen työnantajaa vastaan käräjäoikeudessa. Rakennusliitto myönsi jäsenelleen oikeusavun, minkä jälkeen irtisanomisajan palkkaa ja odotusajan palkkaa vaadittiin työnantajalta kanteella käräjäoikeudessa. Työntekijän asiamiehenä toimi Rakennusliiton lakimies.

Työnantaja kiisti vaatimukset

Oikeudenkäynnissä oli kyse sen arvioimisesta, oliko lomautus kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ennen työntekijän irtisanoutumista vai oliko työnantaja ennen sitä tehnyt lomautuksen keskeyttävän, aidon työtarjouksen. Työnantajalla oli jutussa näyttötaakka eli sen tuli pystyä osoittamaan, että töitä oli tarjottu.

Työnantaja kiisti vaaditut saatavat oikeudenkäynnissä ensinnäkin sillä perusteella, että työntekijälle oli tekstiviestitse 27.6.2018 ilmoitettu lomautuksen päättymisestä viimeistään 2.7.2018, jolloin lomautus ei ollut vielä kestänyt 200 päivää. Käräjäoikeudessa pystyttiin kuitenkin työntekijän puolesta osoittamaan, että tarjottu työ oli sellaista, johon työntekijä ei terveydentilansa puolesta kyennyt. Käräjäoikeuden arvion mukaan tällainen työtarjous ei keskeyttänyt 200 päivän lomautuksen yhdenjaksoisuutta.

Toinen työnantajan oikeudenkäynnissä esittämä peruste kiistämiselle oli se, että työntekijä oli sopinut työnantajan kanssa 2.8.2018 pidetyssä palaverissa palaavansa töihin syyskuun alussa 2018. Väitteensä tueksi työnantaja esitti palaverista laaditun muistion, jota työntekijä ei ollut allekirjoittanut ja jota ei ollut lähetetty työntekijälle tiedoksi ennen asian muuttumista riitaiseksi. Nämä seikat heikensivät käräjäoikeuden mukaan muistion luotettavuutta.

Työntekijä kiisti oikeudenkäynnissä sopineensa töihin paluusta, sillä työnantaja ei ylipäätään ollut tarjonnut hänelle töitä palaverissa. Palaverissa oli työntekijän mukaan keskusteltu yleisluontoisesti töihinpaluun edellytyksistä.

Työntekijä oli vielä ennen irtisanoutumistaan lähettänyt työnantajalle sähköpostin 4.9.2018 ja tiedustellut, mitä töitä olisi tarjolla ja milloin työt alkaisivat. Sähköposti oli oikeudessa kirjallisena todisteena ja riidatonta oli, ettei työnantaja vastannut tiedusteluun lainkaan viikkoon, minkä jälkeen työntekijä irtisanoutui 11.9.2018.

Puolen vuoden palkka

Käräjäoikeus arvioi tuomiossaan sitä, oliko työtä tarjottu työsopimuslain ja oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla. Lomautuksen päättyminen edellyttää, että työnantaja yksilöi riittävällä tarkkuudella töiden alkamisajankohdan. Työhönpaluuilmoituksen tulee olla niin täsmällinen, että työntekijä ymmärtää olevansa velvollinen palaamaan työhön ilmoitettuna päivänä.

Yleisluontoinen työtilannekeskustelu ei päätä lomautusta. Työnantajan edustajat eivät oikeudenkäynnissäkään osanneet kertoa tarkempaa ajankohtaa töiden alkamiselle kuin syyskuun alun. Koska työnantaja ei ollut vastannut työntekijän sähköpostitiedusteluun 4.9.2018 mitään, töiden alkamisajankohtaa ei oltu yksilöity riittävällä tarkkuudella ennen työntekijän irtisanoutumista.

Työnantaja sai kärsiä haitalliset seuraamukset siitä, että töiden alkamisajankohta oli jäänyt epäselväksi. Käräjäoikeus velvoitti työnantajan maksamaan työntekijälle viivästyskorkoineen 6 kuukauden irtisanomisajan palkan ja odotusajan palkan 6 päivältä. Käräjäoikeuden tuomio jäi lainvoimaiseksi, ja työnantaja maksoi tuomion perusteella työntekijälle noin 26 000 euroa sekä lisäksi Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut.

Teksti: Katja Syrjänen, Kuva: Jukka Nissinen