Vierailija: Kilpajuoksu jatkuu - Rakennusliitto

Takaisin

Vierailija: Kilpajuoksu jatkuu

29.1.2021

Teknologian kehityksen ansiosta monia eri työtehtäviä voidaan tehdä aikaisempaa järkevämmin. Uudet teknologiset apuvälineet pitävät niin työmaajohdon kuin myös rakentajat informoituna työprosessin eri vaiheiden etenemisestä.

Itse fyysinen työ siirtyy enenemissä määrin koneiden tehtäväksi joko täydentäen tai korvaten vieressä olevan työntekijän tekemisen. On varmaan helppoa kertoa nuoremmille työkavereille esimerkkejä siitä, kuinka uudet vempaimet ja ratkaisut ovat muuttaneet tekemistä omalla työpaikalla viimeisten vuosikymmenien aikana.

Teknologinen muutos on pääsääntöisesti hyvä asia. Mitä nopeammin ja laajemmin uutta teknologiaa otetaan käyttöön, sitä nopeammin työmailla voidaan keskittyä oleellisiin asioihin, eli niihin asioihin, jotka oikeasti tarvitsevat osaavien ja luovien ihmisten ongelmanratkaisukykyä. Taloustieteilijän silmin tällainen muutos johtaa tuottavuuden kasvuun, joka on kiistämättä kansantalouden kasvun tärkein tukipilari. Taloudellista kasvua taas tarvitaan, jos haluamme säilyttää edes nykyisen tasoisen elintason väestön ikääntymisen jatkuessa.

Tuottavuuden kasvuvauhti on kuitenkin tuottanut suuria pettymyksiä niin Suomessa kuin maailmalla jo usean vuosikymmenen ajan. Yksi mahdollinen selitys alhaiselle tuottavuuden kasvun kehitykselle on se, että ihmiset eivät kykene sopeutumaan uuden teknologian muutokseen tarpeeksi nopeasti. Uudet työvälineet ja tekemisen tavat vaativat työntekijöiden taitojen päivittämistä ennen kuin niitä voidaan ottaa työpaikalla laajasti käyttöön. Oppimien on prosessi, joka vaatii motivaatiota, resursseja ja aikaa.

Osaamisen uusiutuminen tapahtuu työpaikoilla pääasiassa kahden kanavan kautta. Yritykseen rekrytoidaan nuoria ja osaavia työntekijöitä, kun vanhemmat työntekijät siirtyvät eläkkeelle. Toisaalta yritysjohto voi pyrkiä kouluttamaan omia työntekijöitään. Molemmissa keinoissa on puolensa. Rekrytointeihin liittyy aina riskejä ja kilpailu hyvistä tyypeistä on kiivasta. Omien työntekijöiden kouluttaminen voi taas tuoda ratkaisun helpommin, mutta tällöin tarvitaan motivoituneen työntekijän lisäksi osaava sijainen. Yritysjohto ei voi myöskään estää, ettei juuri osaamisensa päivittänyt työntekijä siirry kilpailevan yrityksen palvelukseen.

Ovatko suomalaiset työntekijät ja työpaikat sitten jääneet täysin jälkeen kehityksestä? Eivät ole. Olemme erilaisilla mittareilla mitattuna osaamisessa kansakuntien parhaimmistoa. Valtavan suuri joukko aikuisväestöstä on koko ajan päivittämässä omaa osaamistaan joko varsinaisessa koulutusjärjestelmässä tai vapaan sivistystyön piirissä. Ongelma on siinä, että työpaikoilta koulutukseen osallistuvat yleensä ne henkilöt, jotka ovat jo valmiiksi keskimääräistä enemmän kouluttautuneita ja joilla on hyvät valmiudet oppia uutta. Kuilu koulutukseen osallistuvien ja ei osallistuvien välillä on suuri ja kasvava.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ehkä suurin kysymys on se, että kuinka julkinen koulutusjärjestelmä ja työnantajien tarjoama koulutus saadaan toimimaan myös niiden henkilö- ja työntekijäryhmien hyväksi, jotka ovat nyt aliedustettuina koulutukseen osallistumisessa. Jos meidän koko koulutusjärjestelmä on ollut pitkän historiansa ajan rakenteellisesti tiettyjä ryhmiä suosiva, niin teknologisen kehityksen hyödyt tulevat myös valumaan samaan suuntaan. Kilpajuoksu voi olla reilu, vain mikäli tämä aloitetaan samalta lähtöviivalta.