Mieluummin palkkatyötä kuin yrittäjyyttä - Rakennusliitto

Takaisin

Mieluummin palkkatyötä kuin yrittäjyyttä

29.1.2021

Kevytyrittäjyys kasvaa myös rakennusalalla. Lainsäädäntö ei tätä työn tekemisen muotoa kunnolla tunnusta ja siihen liittyy monenlaisia ongelmia.

Verottaja kohtelee kevytyrittäjiä kuin normaaleja palkansaajia, eli mitään yrittäjälle mahdollisia verovähennyksiä ei voi tehdä. Suomen sosiaaliturva kohtelee kevytyrittäjää kuin yrittäjää, jolloin monella tapaa palkkatyöläisen asemassa oleva ihminen tipahtaa työttömyyskassojen ulkopuolelle.

Näyttää myös siltä, että kaikki kevytyrittäjät eivät ole pystyneet laskemaan työlleen kunnollista hintaa, eikä kevytyrittäjiä koskevien ja eläke- ja tapaturmavakuutusten puutteita ei tunneta.

”Ei varaa suojavarusteisiin”

Sen laskeminen, mitä käteen pitäisi jäädä, jotta kevytyrittäjyys tulisi edes jollain tavalla kannattavaksi, ei ole ihan yksinkertaista.

– Teimme kesällä työmaakierrosta liiton toisen toimitsijan, Laura Aholan kanssa Turun seudun työmailla ja kiinnitimme huomiota kahteen työntekijään, jotka piikkasivat seinää ja lastasivat purkujätettä lavalle: kummallakaan ei ollut kypärää eikä hengityssuojainta, vaikka kyseessä oli pölyävä työ. Menimme juttelemaan heidän kanssaan ja kyselemään suojavarusteiden perään, Rakennusliiton läntisen palvelualueen päällikkö Jouni Ruotsalainen kertoo.

– Olen tavannut näitä kevytyrittäjiä arviolta kymmenkunta. Pääsääntöisesti varusteet, suojaimet ynnä muut ovat olleet täysin olemattomat, Ahola kuittaa.

Keskustelussa kaksi rakentajaa kertoi, että he ovat kevytyrittäjiä, eikä heillä on varaa henkilönsuojaimiin. He laskuttivat tekemästään työstä 14 euroa/h plus alv 24 prosenttia eli yhteensä 17,84 euroa.

– Tästä summasta esimerkiksi Ukko.fi ottaa ensin palkkiota 5 prosenttia ja sen jälkeen vielä bruttopalkasta 2,9 prosenttia. Lisäksi summasta vähennetään sairausvakuutusmaksu ja normaali ennakonpidätys veroprosentin mukaan. Kevytyrittäjä ei saa työnantajan maksamaa, verovapaata päivittäisten matkakulujen korvausta, Ruotsalainen luettelee.

Ulkomaalaisia työntekijöitä

Liiton Helsingin palvelupisteen aluetoimitsija Ari Koli kertoo, että pk-seudulla on törmätty lähinnä yhdenlaisiin kevytyrittäjiin:

– Ulkomailta tulleita, jotka suurimmaksi osaksi tietävät olevansa kevytyrittäjiä, mutta eivät tiedä mitä se käytännössä tarkoittaa. Näin ollen laskutuspalvelun perushinnan lisäksi tarjottavat vakuutukset ja muut vapaaehtoiset maksulliset palvelut jäävät hankkimatta ja oma tulevaisuus turvaamatta, Koli kertoo.

Kolin mukaan kevytyrittäjäksi on usein ajauduttu oman työnantajan ohjauksella ja opastuksella.

– Mutta on ollut myös niitä työnantajia, jotka ovat keränneet kaikilta työntekijöiltä valtakirjat ja siirtäneet ne kevytyrittäjiksi. Yksi tällainen yritys ainakin vaihtoi toimeksiantosopimukset takaisin työsopimuksiksi Rakennusliiton saatua tietoa asiasta.

Kolin tietoon tulleet laskutushinnat ovat yleensä olleet 16–20 euroa tunnilta, mutta jopa 14 euroa tunnilta on tullut vastaan.

– Näistä voi kaikki laskea paljon jää sivukulujen jälkeen yrittäjäriskillä käteen, Koli sanoo.

Ei eläkettä, ei laajaa tapaturmavakuutusta

Mikäli kevytyrittäjän tulotaso jää alle yrittäjien eläkevakuutuksen alarajan, 8 063,57 euroa, ei kevytyrittäjätuloilla ole mahdollista kartuttaa eläkekertymää. Alan suurimman (yli 100 000 käyttäjää) laskutuspalvelun Ukko.fi:n oman kyselyn mukaan yli 74 prosenttia palvelun kautta laskuttavista kevytyrittäjistä tienaa alle 1 000 euroa kuukaudessa ja 60 prosenttia alle 500 euroa kuukaudessa. Näistä töistä ei kerry eläkettä.

Sama koskee myös työtapaturmavakuutusta. Laajaa, esimerkiksi palkansaajia koskevaa työtapaturmavakuutusta ei saa, mikäli kevytyrittäjä tienaa vähemmän kuin 8 063,57 euroa vuodessa.

Suomessa kaikki työntekijät on vakuutettu työtapaturman varalta ja vakuutuksesta maksetaan sairaanhoito ja monipuolisesti myös kuntoutusta. Yrittäjä pystyy hankkimaan itselleen lähes yhtä kattavan vakuutuksen kuin palkansaaja, mikäli YEL-tuloraja täyttyy.

Teksti ja kuva: Johanna Hellsten