Takaisin

Kahvit rinnuksilla

Rakentaja-lehti 18.8.2023

Rakentajan sivuilla 18–21 seurataan asfalttiporukan hommia Turengissa. Työntekijöitä huolestuttavat sekä tiestön kuntoon laitettavat liian pienet pennoset että hallituksen kaavailemat työttömyysturvan heikennykset.

Yksi levitysporukan jäsen tokaisi osuvasti, että ”Sitten saa ajella Teslalla reikäisillä teillä ja miettiä miksi kahvi ei pysy mukissa”, viitaten siihen, että monille infra-alan osaajille ei yksinkertaisesti löydy töitä pahimpina talvikuukausina ja työntekijät häipyvät muille aloille, mikäli elannon hankkiminen vaikeutuu tulevina vuosina.

Voin vielä ymmärtää uuden hallituksen tarpeen tiukemmalle taloudenpidolle, mutta en sitä, että tulevaisuuden eväät viedään. Suomen tiestön korjausvelka on jo noin 1,7 miljardia euroa, eikä tuleviin ratahankkeisiin käytettävä raha tuo yhtäkään uutta päällystettyä kilometriä. Kumipyörillä kulkee valtava määrä tavaraa ja ihmisiä nyt ja tulevaisuudessakin, kun liikenne sähköistyy. Sen unohtaminen heikentää maamme logistiikkaa kuoppa kuopalta.

Erityisesti alempi tieverkko rapistuu hälyttävää vauhtia. Siitä saan itsekin nauttia, kun kohti järvenpohjaa painuva Vihdintie katkeaa säännöllisesti joka kevät ja nykyisenkaltaiset vetiset talvet vaikuttavat kuluttavan myös tiepintaan pyöriä murhaavia kuoppia. Kotikaupunkini on ilmoittanut, että rahaa korjaamiseen ei ole, vaikka kyseessä ei ole mikään kärrypolku vaan isossa kaupungissa kulkeva tie.

Investoinnit raiteisiin ovat ilman muuta sekä ihmisten, ilmaston että talouden kannalta kestäviä ja järkeviä ratkaisuja, mutta Suomen kaltaisessa maassa ne eivät riitä liikuttamaan kansaa pitäjästä toiseen ja kodista työpaikoille. Jos nyt samaan aikaan vähennetään entisestään tienpidon määrärahoja ja laitetaan tärkeät infran kausityöntekijät sosiaalitoimiston luukulle, voidaan herätä tilanteeseen, jossa korjaamista on lopulta pakko tehdä mutta tekijät puuttuvat.

Siinä voidaan sitten joukolla kehua itseämme siitä, kuinka hienosti onnistuimme säästämään hevosen ruokinnassa, vaikka hevonen sitten kuolikin, kuten Rakennusliiton vanha varapuheenjohtaja Kyösti Suokas tapasi sanoa.

Johanna Hellsten, päätoimittaja