Takaisin

Anafylaksia on hengenvaarallinen

Rakentaja-lehti 18.8.2023

Pidä adrenaliini mukana työpaikalla, jos tiedät anafylaksiariskistä.

Tärkeimmät anafylaksian aiheuttajat ovat ruoka-aineet ja pistiäiset. Kuvassa tarhamehiläinen (Apis mellifera).

Allerginen reaktio tarkoittaa jonkin tekijän aiheuttamaa yliherkkyysreaktiota. Vakava allerginen reaktio eli anafylaksia taas on vaarallinen, monioireinen ja äkillinen allerginen reaktio, joka voi aiheuttaa jopa kuoleman.

Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, ylilääkäri Hille Suojalehto Työterveyslaitokselta tutkii työkseen ammattitauteja, esimerkiksi astmaa. Myös anafylaksioita on ollut tutkimuksissa.

– Anafylaksia ei tule kenelle tahansa, vaan taustalla on elimistön taipumus herkistyä.

Parisataa vuosittain

Anafylaksiat ovat lisääntyneet, koska ihmiset ovat entistä allergisempia. Suomessa hoidetaan vuosittain 150–250 anafylaksiatapausta.

– Iho- ja allergiasairaalan anafylaksiarekisterin tapauksista noin 15 prosenttia on työikäisiä. Ilmoitetuista vakavista allergisista reaktioista vain 2 prosenttia saadaan työpaikalla, eli työpaikat eivät sinänsä ole keskiössä, reaktio voi tulla missä tahansa.

Joka vuosi kahdesta kahdeksaan ihmistä 100 000 ihmisen joukosta saa anafylaktisen reaktion Euroopassa. Vakava allerginen reaktio on siis harvinainen: 0,3 prosenttia ihmisistä saa elämänsä aikana anafylaksian.

Jos on aiemmin saanut vakavan allergisen reaktion, se voi tulla uudestaan. Todennäköisyyttä lisää joukko riskitekijöitä: huonossa hoitotasapainossa oleva astma, alkoholi, tietyt lääkkeet sekä infektiot. Jos ei ole allergista taipumusta anafylaksiaan, niin riskitekijät eivät yksinään aiheuta vakavaa reaktiota.

– Tärkeimmät anafylaksian aiheuttajat ovat ruoka-aineet ja pistiäiset, eli ampiaisen tai mehiläisen pisto.

Aikuisilla tavallisin aiheuttaja ruoka-aineista on pähkinä, mutta myös hedelmät, viljat, äyriäiset, siemenet, palkokasvit ja kala voivat aiheuttaa vakavan allergisen reaktion.

Pähkinöiden kohdalla voidaan tutkia anafylaksiaherkkyyttä.

– Tiedämme, mitkä proteiinit yhdistyvät allergiaan ja vakavaan allergiseen reaktioon, ja voimme selvittää anafylaksian riskiä verikokeilla, eli allergeenikomponenttitutkimuksilla.

Anafylaksia on siis monioireinen, ja siihen voi kuulua huulten ja luomien turvotusta, kurkun kuristumista, hengitysvaikeuksia, äänen käheytymistä, ihon punoitusta ja kutinaa sekä verenpaineenlaskua.

Adrenaliini ensiapuna

Vakavan allergisen reaktion pahin vaihe on yleensä ensimmäiset 10–30 minuuttia, mutta oireet voivat tulla uudestaan muutaman tunnin kuluttua.

Mikäli henkilö saa oireita, pitää hänelle pistää adrenaliini-injektio lihakseen reiteen. Sen voi tehdä vaatteen läpi.

– Jos kyse voi olla anafylaksiasta, pitää adrenaliini pistää varmuuden vuoksi eli epäily riittää. Terveelle ihmiselle adrenaliini ei ole vaarallista, mutta hoitamaton anafylaksia on. Siihen pitää aina suhtautua vakavasti.

Kun on selvitetty, onko henkilöllä adrenaliinia, pitää myös soittaa ambulanssi, päivystyksessä voidaan arvioida tilanne. Jos anafylaksia tulee ensimmäisen kerran, ei henkilöllä luultavasti ole adrenaliini-injektiota.

Mikäli ei ole vakavia oireita, jotka vaatisivat välitöntä päivystyskäyntiä, kannattaa silti käydä keskustelemassa lääkärin kanssa. Varsinkin, jos on aikaisemminkin saanut voimakkaita reaktioita esimerkiksi ampiaisen pistosta.

Rakennusalan ammattilaisten kannattaa pukeutua suojaaviin vaatteisiin myös kesällä, jos tietää allergisesta taipumuksesta ja työskentelee paikassa, jossa lentää pistiäisiä.

– Mielestäni kaikkien on myös hyvä osata antaa adrenaliini-injektio. Tästä voi olla puhetta esimerkiksi ensiapukoulutuksessa. Lisätietoja saa muun muassa Duodecim Terveyskirjastosta sekä Allergia-, Iho- ja Astmaliiton sivuilta.

Jos henkilö tietää anafylaksiariskistään, siitä ei tarvitse kertoa muille työpaikalla, mutta jos kertoo, se voi lisätä turvallisuudentunnetta. Että työkaveri tietää, missä adrenaliini on.

Kortisoni tai antihistamiini eivät ole riittäviä anafylaksiassa, eli älä leiki supersankaria, käy lääkärissä.

Teksti ja kuvat: Eeva Vänskä