Takaisin

Parkkipaikan asfaltointi tuo kauppaan asiakkaita

Rakentaja-lehti 18.8.2023

Peabin levitysporukalle riitti tälle kaudelle töitä, vaikka tilauksissa tuntuu jo hiljenevät markkinat.

Turengin uuden S-marketin piha on tullut tänä kesänä tutuksi Peabin Hämeenlinnan levitysporukalle.

– Olemme tehneet vähän kerrallaan, jotta uusi kauppa on päässyt aukeamaan. Tässä kohtaa on ollut vanha kauppa ja vielä 2 viikkoa sitten syvä kuoppa, Peabin alueyksikön varapääluottamusmies Petri Nieminen kertoo parkkipaikan lähihistoriasta.

Niemisellä on menossa jo 30. kesä asfaltointihommissa. Ura alkoi liikenteenohjaajasta ja erilaisten työtehtävien jälkeen Nieminen on ollut perämiehenä parikymmentä vuotta. Verokirja on pysynyt samalla palkkakonttorilla, vaikka firman nimi on välillä vaihtunut. Hämeenlinnalaiselle perheenisälle tärkeä syy pysyä saman yrityksen leivissä on ollut siedettävän lyhyet työmatkat, jotta perhettäkin ehtii näkemään.

– Työsuojeluvaltuutettuna olen ehtinyt olemaan jo useammankin kauden, Nieminen toteaa toisesta luottamustoimestaan.

Liikenne on hankalin rasti asfaltoinnin työturvallisuudessa. Työmaan ohittavien autoilijoiden suhteen ei voi olla ylivarovainen.

– Autolle häviää aina.

Henkilökohtaiset suojaimet ovat Peabilla hyvällä mallilla.

– Kaikki tarvittavat suojaimet hankitaan. Se on kaikkien etu, että sairaspoissaoloja ei tule. Levitysporukat ovat pieniä ja sairasloman sijaisia ei ole. Sitten tehdään pienemmällä porukalla ja kaikki tietävät mitä siitä seuraa, Nieminen viittaa ylitöiden kasaantumiseen ja töissä jaksamiseen.

Perämies Petri Nieminen valvoo levityskoneen säätöjä.

Vaihtelevia työkohteita

Levitysporukan työmaat ovat yleensä suhteellisen pienellä alueella.

– Perusideana työmaiden sijainnissa on harppi Hämeenlinnaan ja 100 kilometriä siitä suuntaansa. Tarvittaessa otamme repun selkään ja lähdemme sinne, missä on työmaita.

Kuntien tiukkeneva talous ja yksityisten investointien väheneminen näkyy levitysporukan työkohteissa.

– Kerrostaloja ei rakenneta eikä uusia pihoja rakenneta. Alueelliset erot ovat Suomessa isoja, mutta meillä on ollut töitä, vaikka onkin rauhoittumaan päin. Asumiskustannusten muutos vaikuttaa meihinkin. Omakotitalon omistaja miettii asfaltoidako pihansa.

Levitysporukan työt ovat hyvin vaihtelevia. Haastatteluviikolla on parkkipaikan lisäksi tehty muun muassa sahalaitoksen pihaa, Hämeenlinnan uuden sairaalan tielinjauksia ja kaupunkikatuja

– Lapion kokoisista rei’istä moottoriteihin, Nieminen luonnehtii.

Levittäjän kuljettaja Marko Haaka on tehnyt Peabin Hämeenlinnan levittäjäporukasta pisimpään asfalttihommia.

– Nyt on 38. tai 39. kesä asfalttitöissä. Tulin suoraan ammattikoulusta, ensin liikenteenohjaajaksi. Jäin alalle enkä osaa enää lähteä pois, Haaka toteaa.

– Työporukka on ookoo, olen tullut kaikkien kanssa toimeen. Aamulla lähtee ihan mielellään töihin.

Haakan kotipaikka on Lempäälässä.

– Työmatkaa on 60 kilometriä suuntaansa. En pidä sitä pahana; aamulla heräilee töihin ja illalla nollaat itsesi, kun ajat kotiin päin.

Haaka välttää aamuisin pahimmat liikenteen sumat aikaisella töihinlähdöllä. Levityskonetta on oltava käynnistelemässä jo ennen muuta porukkaa. 55-vuotias Haaka aikoo pysyä asfalttihommissa niin pitkään kuin jaksaa, mahdolliseen eläkeikään asti.

Levittäjän kuljettaja Marko Haaka on tehnyt lähes 40 vuotta asfalttihommia.

Työttömyyskorvaukset, katoavaa kansanperinnettä?

Perämies Janne Ananinilla on 25 vuoden kokemus asfaltoinnista.

– Isäni on ollut ensin asfalttitöissä ja sen jälkeen eristyshommissa. Sitä kautta päädyin isän perässä näihin töihin kesätöiden kautta.

Työttömyyskorvausten heikentäminen voi pistää mietintään alanvaihtoa. Työttömyysturvaa kannattaisi Ananinin mielestä kehittää työllistävämpään suuntaan pitkäaikaistyöttömien kohdalla.

Lapiomies Niko Nordströmille ja Saku Virtaselle sekä kolamies Jouni Katkolle keskivertoa parempi palkka ja pidemmät vapaat talvella ovat tärkeimmät motivoijat asfalttialan töihin. Petteri Orvon (kok.) hallituksen kaavailemat työttömyysturvan heikennykset saavat myös heiltä tyrmäyksen.

– Teemme Suomen eteen töitä, maksamme veroja ja yritämme saada Suomen kasvuun. Jos meiltä viedään kaikki, ei meitäkään huvita tulla tänne enää töihin. Sitten saa ajella Teslalla reikäisillä teillä ja miettiä miksi kahvi ei pysy mukissa, Nordström kiteyttää.

Jo 8 vuotta alalla ollut Nordström on tehnyt töitä aikaisemminkin kuumissa paikoissa.

– Olin aiemmin kokkina Ranskassa ja Saksassa. Eräs sukulaiseni kysyi lomilla ollessani, että kiinnostaisiko asfalttihommat.

Ensimmäinen työpaikka oli Haka Asfaltointi Oy:ssä. Peabilla Nordström on ollut 2 vuotta.

– Työilmapiiri täällä on parempi kuin keittiöhommissa. Euroopassa työskennellessä saattoi kattila lentää päähän.

Pitkät työpäivät harmittavat jonkin verran tuoretta isää, mutta talvella on enemmän aikaa leikkiä tyttären kanssa.

Saku Virtanen on unelma-ammatissaan.

– Mopoikäisenä näin kuinka asfalttia tehdään. Se oli hienon näköistä, kun isoilla koneilla tehtiin töitä, 4 vuotta Peabilla ollut Virtanen kertoo.

Virtanen ei päässyt alaikäisenä töihin, mutta 18-vuotiaana ura urkeni tutun avustuksella.

Jouni Katko on tullut asfalttihommiin monen mutkan kautta.

– Ensin tein tehdastöitä ja varastohommia. Sitten tuli joku aivohalvaus ja eksyin tänne, 7 vuotta asfalttia kolannut Katko toteaa.

Alan huonot puolet ovat Kolan mukaan sadekelit ja kylmässä työskentely.

– Joka kesä kyllä kastuu. Kylmällä säällä työnteko vaikeutuu, kun koneet reistailevat.

Kuumuus on otettava töissä huomioon.

– Energiatasot ovat alhaiset, jos unohdat juoda ja tankata välillä, Nordström sanoo.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen