Avoimeen työttömyyskassaan eli A-kassaan kuuluvien Rakennusliiton jäsenten työttömyysaste oli tammikuun lopussa 22 prosenttia. Työttömyys on kasvanut merkittävästi, sillä vuosi sitten tammikuussa rakentajien työttömyysaste oli 14,3 prosenttia.
Teksti ja kuva: Jukka Nissinen
Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n koolle kutsuma STOP nyt! -mielenosoitus hallituksen työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia vastaan keräsi Helsingin Senaatintorin täyteen torstaina 1. helmikuuta. Osallistujia oli arviolta reilut 13 000 henkeä.
Mielenosoituksen pontimena oli muun muassa hallituksen kaavailemat lakko-oikeuden rajoitukset ja jo päätetyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikennykset. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtionvarainministeri Riikka Purra (ps.)eivät ehtineet vastaanottamaan mielenosoittajien terveisiä, vaikka valtioneuvoston tilat ovat Senaatintorin varrella.
Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palosen mukaan liiton on pakko toimia nyt, kun se on vielä mahdollista. Hallituksen päätöksiä on vastustettava ennen kuin ne astuvat voimaan
– Me olemme ikävästi menossa kohti autoritääristä Suomea. Me emme halua nähdä sellaista Unkarin tietä. Kaikki tietävät, että rakennusalan tilanne on huono. Me emme ole tällaista tilanneet, mutta meidän on pakko toimia ja olla mukana yhteisessä rintamassa.
Uudenmaan rakentajat marssivat Hakaniemen aluetoimistolta Senaatintorille.
– Annamme äänemme kuulua täällä. Sanomme, että nämä leikkaukset eivät ole ok, sipoolainen laatoittaja Jenny Hovatta totesi.
Hartelan Pohjois-Suomen työsuojeluvaltuutettu Marko Hongisto oli saanut työkavereiltaan evästykseksi pitää lippu korkealla mielenosoituksessa.
– Kaikki tietävät miksi olemme täällä. Hallituksen linjauksien takia työntekijöiltä viedään kaikki, Hongisto kiteytti.
Oulun seudulla on valmiutta kovempiinkin toimiin tarvittaessa.
– Toimimme niin kuin Rakennusliitto linjaa. Se antaa meille tahdit tarpeen mukaan. Yksin saa osoittaa mieltään vaikka kuinka kauan, mutta porukassa on voimaa tehdä muutoksia.
PR-saneeraus Oy:n työsuojeluvaltuutettu, kalusteasentaja Harri Hakanummi ontulllut mielenosoitukseen Vantaalta. Hakanummi teki PR-saneeraukselle vuoteen 2008 asti samoja töitä yrittäjänä.
– En alkuun paljoakaan välittänyt näistä ay-hommista. Mutta sitten silloinen luottamusmies Häkis (Marko Häkkinen) ja muut kaverit tempaisivat minut mukaan toimintaan. Seurasin uutisia toisesta näkökulmasta ja huomasin, että täällä on paljon epäkohtia.
Tärkein herättäjä oli yrityksen ensimmäiset yt-neuvottelut 200-luvun alussa. Oman työpaikan turvaamisen lisäksi oli tehtävä töitä työkavereiden tilanteen edistämiseksi.
– Tämän hallituksen toimet tuovat hyvää vain työnantajille, työntekijöille vain leikkauksia leikkauksien päälle. Sovittuja asioita halutaan kumota.
– Hallituksen päätösten takia ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta lähtee ensin 2 kuukaudelta 20 prosenttia ja 8 kuukauden jälkeen vielä 5 prosenttia lisää.
Hakanummen mukaan hallitus voisi etsiä parempia säästökohteita taloustalkoissaan.
Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen
Tilasto toimii yhtenä rakennuspalikkana ammattibarometrissä, jota käytetään muun muassa alueellisten työlupalinjausten tekemisessä. Alueelliset työlupalinjaukset näkyvät eri ammattien saatavuusharkinnan löysentämisenä tai kiristämisenä eli toisin sanoen siinä, minkä verran kullekin alueelle voidaan tuoda työvoimaa EU:n ulkopuolisista, kolmansista maista.
Pitkin vuotta 2023 on ihmetelty Suomen eri alueiden linjauksia, joissa saatavuusharkinta on poistettu useista rakennusalan ammateista, vaikka alalla on alkanut näkyä merkkejä kasvavasta työttömyydestä jo vuoden 2022 lopulla. Työvoimaviranomaisten MOL-työnvälityspalvelussa on ollut runsaasti avoimia työpaikkoja rakennusalalla. Merkittävä osa avoimista työpaikoista on kuitenkin vuokratyöpaikkoja.
Esimerkiksi Pirkanmaalla oli vuoden 2023 lokakuussa oli MOL-palvelussa 125 rakennusalan työpaikkaa, joista 115 oli vuokratyöpaikkoja ja ainoastaan 10 kappaletta oli avoinna rakennus- tai talotekniikka-alan yrityksissä. Marraskuussa pk-seudulla oli avoinna noin 300 rakennusalan työpaikkaa, joista 230 oli vuokratyöpaikkoja.
TEMin avoimien työpaikkojen lähde on TE-toimistojen asiakasrekisteri, johon sisältyvät myös kuntakokeilun avoimet työpaikat.
– Rekisterissä on ne tiedot mitä työnantaja on sinne ilmoittanut. Eli jos työnantaja ilmoittaa avoimen työpaikan TE-toimistoon, se kirjautuu rekisteriin, neuvotteleva virkamies Petri Syvänen TEMin Työllisyys ja toimivat markkinat -osastolta kertoo.
Minkä verran lähteenä käytetylle rekisterille tehdään laaduntarkistusta eli katsotaan, ovatko työpaikat oikeita?
– Se tapahtuu puhtaasti lähtöpaikassa eli TE-toimisto katsoo tai on katsomatta. Avointen työpaikkojen määrä on Suomessa lähellä sataa tuhatta joka kuukausi. On varmaan aika mahdotonta tarkastaa niitä kaikkia, Syvänen sanoo.
Syväsen mukaan on olemassa ohjeistus siitä, miten työpaikat merkitään, mutta sen noudattamisessa saattaa olla vaihtelua.
– Tänä päivänä toimistot ovat toki isoja, mutta erityisesti silloin, kun oli sekä isoja että pieniä toimistoja, tätä tehtiin vähän erinäköisellä pieteetillä. Tilastot ovat juuri niin luotettavia, kuin mitä merkinnät ovat TE-toimistojen rekistereissä.
TEMissä tehdään välillä tarkistuksia sen osalta, onko tilastoihin jäänyt roikkumaan työpaikkoja, jotka eivät ole enää auki tai jotka ovat muusta syystä jääneet järjestelmään roikkumaan. Viime kerralla järjestelmästä poistettiin yli 8 000 työpaikkaa.
– Se tieto ei aina tule meille asti järjestelmistä, vaikka muutoksen pitäisi olla puhtaasti tekninen. Eli avoimeen työpaikkaan kohdistuu merkintä tai muutos, sen pitäisi päivittyä meille, mutta näin ei jostain syystä käy.
Noin 99 prosenttia työpaikkailmoituksista tulee nykyään verkon kautta TE-toimistoihin. Osalla isommista yrityksistä ilmoitukset tulevat suoraan heidän HR-järjestelmistään meidän järjestelmien kautta TE-palveluiden sivuille ja Työmarkkinatorille. Työmarkkinatori tulee jatkossa korvaamaan kokonaan vanhat järjestelmät, Uudenmaan TE-toimiston yrityspalveluiden palveluvastaava Taru Raappana kertoo.
TE-toimiston virkailijat eivät tarkista kaikkia verkon kautta tulevia työpaikkailmoituksia. Vielä 10–15 vuotta sitten ilmoitukset kulkivat virkailijoiden kautta, jolloin syyni oli tarkempi.
– Meillä on palautelomake, eli avointen työpaikkojen asianmukaisuuden palaute tulee kentältä. TE-palveluiden asiakkaat laittavat kommenttia, jos työpaikkailmoitus on hyvän tavan vastainen, TE-toimiston palvelupäällikkö Varpu Siivonen kertoo.
Siivosen mukaan työnantajille on olemassa selkeä ohjeistus siitä, mitä työpaikkailmoituksessa saa ja ei saa olla.
– Vastuu on työnantajalla. Työpaikan pitää olla oikea, emme julkaise puhtaasti mainosmielessä tehtyjä työpaikkailmoituksia. Vuokratyössä tulee ilmoittaa asiakasyrityksen nimi. Isompien urakoiden kilpailuttamistilanteissa voi tapahtua sitä, että useampi henkilöstövuokrausyritys hakee reserviä projektia varten ja silloin on suuri riski, että on päällekkäisiä paikkoja, Siivonen toteaa.
Siivonen muistuttaa, että henkilöstövuokrausyritykset eivät riko lakia, vaikka ne ilmoittaisivat työpaikkoja vain reservin takia.
– Tottahan se on, jos yhtä todellista kirvesmiehen paikkaa hakee 10 henkilöä, heille jää 9 kirvesmiehen yhteystiedot joka tapauksessa muistiin, Siivonen sanoo.
Tällä hetkellä rakennusalan huono työtilanne näkyy TE-toimistossa enemmän vuokratyön kuin rakennustyöntekijöiden puolella.
– Tosin rakennusalallakin muutosturvatilanteet ovat nousseet 50 prosenttia. HR-alalla lomautuksia on kuitenkin eniten.
Vuokratyöpaikat tilastoituvat siis täysin samalla tavalla avoimiksi työpaikoiksi kuin yritysten suorat rekrytoinnit. Alla eri henkilöstövuokrausyrityksien kommentteja siitä, mitä avoimet työpaikat voivat tarkoittaa.
”Henkilöstöpalvelualalla on tyypillistä, että tekijöitä on haussa, vaikka varsinaisesti työtä ei ole olekaan lopulta tarjolla. Tämä ei ole millään tavalla voimassa olevan lainsäädännön vastaista.”
”Yritys on tehnyt viime keväänä ja kesällä työpaikkailmoituksen, taustalla siinä on ollut saada tietää todellinen markkinatilanne, eli millainen kilpailutilanne on meneillään. Mikäli torninosturikuskeja olisi vapaana, tällöin voidaan kapealla toimialalla arvioida kilpailevien yritysten näkymiä.”
”Työpaikkailmoitukset ovat avoinna lähinnä, jotta markkinan parantuessa järjestelmässä on reserviä, joita soitella läpi tilausten tullessa.”
– TEMin ja TE-toimiston vastaukset vahvistavat Rakennusliiton näkemystä siitä, ettei rakennusalan työpaikoista suurikaan osa välttämättä ole todellisia, Rakennusliiton talonrakennusalan sopimusalavastaava Toni Malmström toteaa.
– Kun kukaan ei tarkasta avoimen työpaikan todenperäisyyttä, voiko sellaisia ilmoituksia ottaa virallisissa tutkimuksissa huomioon? Varsinkin kun niillä saattaa olla kohtalokas vaikutus työttömän työnhakijan tulevaan työttömyysturvaan tai jopa alueelliseen työlupalinjaukseen, Malmström jatkaa.
Varsinkin vuokrafirmojen kohdalla on ongelmallinen tilanne, sillä yrityksillä on lähes koko ajan ”haku päällä”.
– Mutta kun samaan aikaan työssä olevan työntekijän ”keikkatyö” päättyy ei uutta olekaan tarjolla, vaikka ilmoitus on TE-keskuksen sivuilla. Kuvaavaa lienee tämä: Kun Selektan konkurssi tuli tietoon Rakennusliittoon, oli samana päivänä lisätty 17 uutta avointa työpaikkaa, miksi? Malmström kysyy.
Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Jukka Nissinen
Rakennusala on pahoissa vaikeuksissa ja tuleva talvi näyttää vieläkin pahemmalta. Se tarkoittaa, että alan työttömyys nousee. Ansiopäivärahaa sai lokakuussa 2023 noin 13 prosenttia A-kassan rakennusalan jäsenistä, (noin 5 400) henkeä, kun vuoden 2022 lokakuussa ansiopäivärahaa sai 7,8% kassan rakentajajäsenistä (noin 3 300 henkilöä). Lomautus tai työttömyys voi tänä talvena kolkuttaa rakentajien ovelle todennäköisemmin kuin aiempina vuosina. Mitä asioita työttömäksi joutuvan pitäisi huomioida?
– Eniten hankaluuksia työttömäksi joutuvalle tuottaa se, että ei ilmoittaudu ajoissa TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi, kun tieto työn päättymisestä tulee. Jäädään odottelemaan sitä päivämäärää, kun työ päättyy tai toiveikkaana sitä, josko työ vaikka jatkuisi, Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry:n toiminnanjohtaja Peppi Tervo-Hiltula sanoo.
Juuri tarvittavien dokumenttien huolehtiminen kuntoon onkin ensimmäinen asia, joka kannattaa tehdä.
– Se, jos ansiopäivärahahakemuksia joutuu täydentämään, pidentää käsittelyaikaa. Jos haluaa, että toimeentulo jatkuu mahdollisimman keskeytymättömänä, kannattaa pitää huolta, että työtodistus, työsopimus ja lomautus- tai irtisanomisilmoitus on valmiina. Myös palkkatodistus on hyvä hankkia, vaikka sitä ei aina vaaditakaan, Tervo-Hiltula muistuttaa.
Toinen tärkeä asia on selvittää, mihin etuuksiin on oikeutettu.
– Esimerkiksi liikkumisavustus on yllättävän huonosti tunnettu etuus, joka erityisesti rakennusalan työntekijöille voi olla oleellinen uudelleentyöllistymisen kannalta. Myös ikään liittyvä muutosturva on alihaettu. Neuvontaa etuuksien osalta saa esimerkiksi työttömyyskassasta, Kelasta ja sosiaalitoimesta. Etuuksia kannattaa hakea, koska ne on nimenomaan kehitetty ja tarkoitettu työllistymistä helpottamaan.
Työttömyyskorvaus on selvästi pienempi kuin palkka ja se voi yllättää.
– Olemme etenkin koronavuosien jälkeen taloudellisesti häiriöherkempää kansaa kuin luulemme. Kun on tottunut siihen, että palkka tulee säännöllisesti tilille, emme aina osaa varautua yllätyksiin. Tiedätkö sinä, mitä maitolitra maksaa? Tai mitä oma elämäsi maksaa kuukausittain? Onko sinulla budjettia? On tärkeää tietää, mistä voi vähentää, jos tulotaso laskee, Tervo-Hiltula sanoo.
Tervo-Hiltula kehottaa ihan jokaista käymään työttömyyskassan tai Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön sivuilla ja kokeilemaan ansiopäivärahalaskurilla, kuinka paljon ansiopäivärahaa saisi.
– Moni luulee työttömyyskorvauksen olevan paljon korkeampi kuin se onkaan. Ennakointi on taloudenhallinnassa tärkeää.
Laskut täytyy maksaa, vaikka tulotaso lakisi.
– Laskun lähettäjän kanssa voi yrittää neuvotella eräpäivästä. Meistä monella on myös erilaista velkaa, joka pitää hoitaa. Ei kannata jäädä odottamaan, että tili on tyhjä, vaan neuvotella esimerkiksi oman pankin tai auton luotottajan kanssa. Neuvoja saa kuntien velkaneuvonnasta tai Takuusäätiöstä.
Tervo-Hiltusen mielestä velkaan suhtaudutaan Suomessa edelleen häpeillen, sitä maksetaan hampaat irvessä, eikä pyydetä apua ajoissa.
– Mutta suosittelen välttämään pikavippejä tilanteen korjaamiseen viimeiseen asti.
Monella työpaikalla on erilaisia tukitoimia, jotka laukeavat yt-neuvotteluiden ja irtisanomisten seurauksena. Info niistä on hyvä kuunnella ja painaa mieleen.
– Niissä kannattaa kirjoittaa asioita ylös. Usein tässä tilanteessa ihminen on keskellä kriisiä, eikä mieleen välttämättä jää mitään siitä, mitä kerrottiin. Muistiinpanoihin tai valokuviin on helppo palata myöhemmin, Tervo- Hiltula neuvoo.
Jo 5 vuotta kestäneessä työsuhteessa ja jos yrityksessä on yli 30 työntekijää, työntekijä on oikeutettu esimerkiksi työterveyshuollon palveluihin vielä 6 kuukautta irtisanomisen jälkeen.
– Moni voi ajatella, että ei tässä mitään, mutta oikeasti tilanne voi jäädä mieleen pyörimään pitkäksi aikaa. Esimerkiksi keskustelu työterveyspsykologin kanssa voi olla hyvä tapa käydä asioita läpi. Sillä on positiivinen merkitys myös työllistymisen kannalta, kun saa mietteet ulos systeemistä.
Erityisesti ikääntyvien työntekijöiden on järkevää hakeutua työkykyarvioon. Se on tarpeen myös, jos on kertynyt erilaisia terveydellisiä haasteita, niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin.
– Meidän työttömyysturvamme velvoittaa tiettyyn määrään haettuja työpaikkoja kuukauden aikana, ja jos oikeasti työkyky ei ole kunnossa, sen arvioittaminen on osa oikeusturvaa. Ei tule sitten turhia karenssejakaan.
Oma ansioluettelo kannattaa pitää ajan tasalla ja päivittää vähintään kerran vuodessa. Rakennusalalla työnhaku tapahtuu vähemmän ansioluetteloiden perusteella, mutta ei siitä haittaakaan ole. Kannattaa myös miettiä, löytyykö työuran varrelta ihmisiä, jotka voisivat toimia suosittelijoina.
– Todella iso osa työpaikoista on nykyään niin sanottuja piilotyöpaikkoja, joita ei tule minnekään julkiseen hakuun. Siksi esimerkiksi tutuille mestareille soittaminen ja työmaalla käyminen voi olla hyvä tie löytää uusi työpaikka. Oman alan työnhakutavoista kannattaa pysyä kärryillä, vaikka työnhaku ei olisi ajankohtaista juuri nyt.
Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Ilona Lehtonen/Tatsi ry
Rakennusliitto lakkoili 85 kohteessa eri puolilla Suomea SAK:n toimintapäivänä 14. joulukuuta. Pääkaupunkiseudulla yksi kohteista oli YIT:n kerrostalotyömaa Espoon Olarissa. YIT:n pääkaupunkiseudun työsuojeluvaltuutettu Petri Paganus ja alueluottamusmies Jari Jääskeläinen olivat lakkovahteina työmaan porteilla.
– Tämä on 3. lakko, johon osallistun. Olen nyt ensimmäistä kertaa lakkovahtina 40-vuotisen Rakennusliiton jäsenyyden aikana, Jääskeläinen sanoo.
– Minulle tämä on ensimmäinen lakko, jossa olen mukana, Paganus jatkaa.
Rakennusalaa ei voi kutsua erityisen lakkoherkäksi alaksi, mistä syystä hallituksen suunnittelemat lakko-oikeuden rajaamishankkeet ovat ylimitoitettuja. Jääskeläinen ihmettelee myös hallituksen työttömyysturvan portaittaisia heikennysesityksiä. Vähitellen ensi vuoden aikana tapahtuva heikentäminen on nähtävästi tarkoituksellista hivutustaktiikkaa.
– Neljännes työttömyysturvasta on leikkautumassa kokonaan pois, Jääskeläinen ynnää lopputulosta.
Palkankorotusten neuvotteluoikeuden rajaaminen ei saa myöskään kiitosta osakseen. Petteri Orpon (kok.) hallitus haluaa estää lainsäädännöllä vientialoja suuremmat palkankorotukset.
– Olisi uskomatonta, ettemme saisi pyytää vientiteollisuutta parempia palkankorotuksia, kun rakennusalalla alkaa seuraava nousukausi ja töitä olisi taas tarjolla. Meille ei jäisi mitään neuvoteltavaa, jos tuomari toteaisi etukäteen, että työnantajien RT voittaa tämän skaban 2–1, Jääskeläinen sanoo.
Paganus toivoo, että rakentajat heräisivät nyt, kun asioihin voi vielä vaikuttaa ja estää huononnukset.
– Pääkaupunkiseudulla YIT:llä on lakossa nyt 2 työmaata. Tampereella oli kaikki työmaat. Kovennamme peliä tarvittaessa, mutta toivottavasti siihen ei tarvitse mennä ja meillä olisi avoin keskusteluyhteys maan hallituksen kanssa.
SAK:n väki tarjoili toimintapäivänä hernekeittoa ja liittojohtajien kannustuspuheita Vantaanaukiolla Tikkurilassa. Paikalla oli myös Sähköliiton aktiiveja.
– Pääkaupunkiseudulla on lakkoiltu muun muassa Aren, Caverionin, Bravidan ja Saipun työmailla, Markus Pursiainen Caverionista kertoo.
– Petteri Orpo sai meidät lakkoilemaan, Teemu Tuomi Aresta kiteyttää.
– Meillä on isoin huoli nuorista työntekijöistä, Petri Pasanen Caverionista muistuttaa lakkoilun taustasyistä.
Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen
Helsingissä Hartelan Ilmalan Aura -toimistotalotyömaalta käveltiin loppupäiväksi ulos keskiviikkona 29. marraskuuta kello 11. Painavasyy-mielenilmaukseen osallistui Hartelan työntekijöiden lisäksi muun muassa maalausliike Nurminen Works Oy:n, Sisärakennustekniikka SRT Oy:n, PKS Talotekniikka Oy:n ja Uudenmaan LVI-Talo Oy:n työntekijöitä. Samaan aikaan järjestettiin mielenilmaus myös Skanskan Helsingin Ahdinlaituri -kerrostalotyömaalla.
Hartelan Etelä-Suomen alueluottamusmies Jonne Lehtinen on ollut työmaan luottamusmiehenä 1,5 vuotta. Lehtisen mukaan työmaalla asiat ovat hoituneet niin kuin pitääkin, eikä ulosmarssi kohdistu millään lailla työnantajaan.
– Hallitus on antanut meille painavia syitä mielenilmaukseen, Lehtinen painottaa.
Sähköasentajat Reko Ilmonen ja Reijo Pasuri PKS Talotekniikka Oy:stä ovat myös hengessä mukana.
– Työehtojen heikennykset ja muut hallituksen heikennykset saivat lähtemään mukaan tähän mielenilmaukseen, Pasuri toteaa.
Nurminen Works Oy:n pääluottamusmies Timo Kuvaja hyppäsi pyöränsä selkään ja lähti polkemaan kotiin.
– Nyt yritetään murtaa perinteistä neuvotteluyhteiskuntaa. Hallitus on lähtenyt ajamaan pelkästään työnantajien pitkäaikaisia tavoitteita. Työntekijöiden on sitä vastustettava, Kuvaja perustelee mielenilmauksen järjestämistä.
Kuvajan oli helppo saada työkaverit mukaan ulosmarssiin.
– Maalarit ovat aina rintamassa mukana. Hätäisimpiä joutui jopa pidättelemään.
Teksti ja kuva: Jukka Nissinen
– Hallituksen kyyti palkansaajille on kylmää ja näyttää siltä, että entistä kylmemmäksi muuttuu. Monesta hallitusta voi syyttää, mutta ei kyllä vitkastelusta leikkauksissa ja heikennyksissä. Niitä tulee liukuhihnalta, marssia johtanut SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi puheessaan Senaatintorilla.
Elorannan mukaan julkisen talouden ja työllisyyden parantaminen ovat kyllä kannatettavia tavoitteita, mutta hallituksen keinot eivät paranna kumpaakaan.
– Meillä on esimerkiksi henkilökohtainen avustaja, jonka pieni palkka juuri ja juuri riittää elämiseen. Vuokra tulee maksettua ja laskut hoidettua ja hän hoitaa asiakkaitaan antaumuksella. Jatkossa hän joutuu miettimään, että jos sairastuu, lähteekö töihin vai onko ilman palkkaa? Mahdollisesti sairastuttaa sitten asiakkaansa, koska ei voi jäädä kotiin, kun laskut jäisivät maksamatta.
Elorannan mukaan hallitus asettaa ihmiset sellaisten valintojen eteen, joita ei pitäisi joutua tekemään.
– Entäpä irtisanomisten helpottaminen? Meillä on esimerkiksi bussinkuljettaja Pertti, joka on ollut 10 vuotta samassa firmassa töissä ja kaikki menee hyvin. Sitten pomon kanssa menee sukset ristiin tai kemiat eivät pelaa. Vika löytyy aina työntekijästä ja firma sanoo hänet irti. Asiallisin perustein, mutta ilman painavaa syytä. Ja näin siinä sitten jälleen kerran duunari on ihmeissään, että kuinka tässä näin kävi, Eloranta kuvaa.
Elorannan mukaan nämä ovat esimerkkejä, jotka voivat olla totta hyvinkin pian, jos hallitus jatkaa toimenpiteitään.
– Onko tämä se suunta, johon hallitus haluaa viedä Suomea ja suomalaista yhteiskuntaa? Laittaa suomalaisia ihmisiä ahdinkoon?
Rakennusliiton SAK:n edustajiston jäsenet olivat myös mukana marssilla.
– Meillä on painava syy olla mukana. Hallituksen – eikä pelkästään hallituksen vaan myös elinkeinoelämän – määräämät heikennykset työttömyysturvaan ja ihan tavallisen ihmisen elämään. Niitä vastaan kamppaillaan ja taistellaan, Rakennusliiton hallituksen jäsen, Janne Gren toteaa.
– Ja tässähän on nimenomaan kysymyksessä hallituksen esitysten vastustus, ei hallituksen vastustus, Rakennusliiton hallituksen jäsen Jari Jääskeläinen muistuttaa.
Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten
Rakennusliiton ja Sähköliiton väki marssi tänään, marraskuun 22. päivä kello 11 ulos kodinelektroniikkaliike Powerin uuden myymälän työmaalta vastalauseena hallituksen suunnittelemille työelämän heikennyksille ja leikkauksille.
– Nämä hallituksen uudet linjaukset tuntuvat olevan todella rajuja ja olemme niitä vastaan, työmaan pääurakoitsijan Jatke Toimitilat Oy:n rakennuspuolen luottamusmies Mika Korpela sanoo.
Esimerkiksi lakko-oikeuteen kajoaminen ja ensimmäisen sairaspäivän palkattomuus ovat niitä asioita, jotka Korpelaa harmittavat.
– Ensimmäisen sairaspäivän palkattomuus kuulostaa aika kovalta nuorille, perheellisille työntekijöille, jotka tekevät paljon töitä ja lapset sairastelee. Tulee aika hankalia tilanteita.
Myöskään työttömyysturvan leikkaukset eivät saa työelämän konkarilta kehuja. Hänkin on ehtinyt työuransa aikana kokea, miltä työttömyys tuntuu.
– Aika kovia leikkausaikeet ovat, nälkä tulee nopeasti, Korpela toteaa.
Korpela kuitenkin uskoo työntekijöiden joukkovoiman toimivuuteen.
– Tajuavat hallituksessa, että joku on heitä vastassa.
Caverionin alueyksikön pääluottamusmies Kai-Eerik Kuukkanen marssi iv-asentajien kanssa ulos työmaan portista.
– Kaikki lähtivät mukaan, lvi-ala on vahva ala, Kuukkanen kiitteli työtovereitaan.
– Minua henkilökohtaisesti – kuten kyltissänikin lukee – ihmetyttävät suunnitelmat siitä, että pärstäkertoimen perusteella voidaan pistää ihminen pihalle. Ei tarvitse kuin pomon kanssa pikkasen mennä sukset ristiin, niin pääsee lähtemään. Myös työssäoloehdon pidentyminen ja työttömyyskorvauksen leikkaukset ovat huono homma.
Lakko-oikeuden rajoitukset mietityttävät myös Kuukkasta.
– Joku siitä sanoi hyvin, että nyt on tämmöinen hallitus, mutta seuraavan hallituksen kanssa, jos tulee taas eripuraa oikeuksista, niin miten sitten käy, kun kukaan ei pysty lakkoilemaan.
Kuukkasella on hallitukselle terveisiä.
– Voisivat laittaa vähän jarrua päälle ja miettiä muutaman kerran uudestaan, mitä ovat tekemässä.
Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten
Helsingin Ilmalassa sijaitsevan GRK:n asentajat poistuivat torstaina 12. lokakuuta työpaikaltaan tunniksi. Mielenilmaus ajoitettiin aamu- ja yövuoron vaihtoon, jolloin molemmista vuoroista mielenilmaukseen osallistui lähes 50 Rakennusliiton ja Sähköliiton jäsentä.
Alueyksikön varapääluottamusmies Derek Weibl painottaa, että mielenilmaus ei kohdistu millään lailla työnantajaan vaan maan hallitukseen.
– Esimerkiksi hallituksen esitys kevyemmin perustein annettavista työntekijän potkuista harmittaa meitä. Moni ihmettelee, mitkä ovat uudet irtisanomisen määritelmät, tuleeko potkut helpostikin, Weibl sanoo.
Määräaikaisten työsuhteiden helpottaminen ei myöskään auta työntekijöitä sitoutumaan työnantajaansa.
Epätietoisuutta on aiheuttanut myös sairauspäivärahan ensimmäisen päivän karenssi. Weiblin mielestä siitä olisi vain haittaa työnantajan kannalta.
– Suomalainen työmentaliteetti on jo nyt, että tullaan kipeänä työpaikoille.
Weibl toivookin, että hallitus kuuntelisi työntekijöiden mielenilmauksia ja jättäisi tekemättä kaavailemansa työelämän heikennykset.
– Mielenilmauksiin on osallistunut tuhansia ihmisiä. Kyllä niissä heikennyksissä jokin mättää, jos tällaista tapahtuu.
Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen