Vuosi 2021 jäi poikkeuksellisena vuotena tilastoihin, sillä sen aikana kuolemaan johtaneita työtapaturmia sattui 13 kappaletta. Vuonna 2022 määrä lähes tuplaantui. Tapaturmavakuutuskeskuksen ennakkotiedon mukaan vuonna 2022 sattuneissa kuolemaan johtaneissa työpaikkatapaturmissa kuoli 22 palkansaajaa ja 2 yrittäjää. Kuolleista 23 oli miehiä ja yksi nainen. Kahdessa (2) tapauksessa kuollut oli ulkomaan kansalainen.
– Vuonna 2021 kuolemien määrä oli historiallisen alhainen. Olemme pohtineet, mikä siihen oli syynä. Yksi mahdollisuus on, että silloin on vielä liikuttu vähemmän ja tehty enemmän etätöitä. Se vuosi oli poikkeuksellinen, sillä 10 vuoden keskiarvo on noin 20:n kuoleman luokkaa, työturvallisuusasiantuntija Otto Veijola Tapaturmavakuutuskeskuksesta sanoo.
Kuljetusala synkin – vai onko?
Tapaturmavakuutuskeskus tilastoi kuolemaan johtaneet työtapaturmat muun muassa toimialan perusteella. Toimiala yritykselle määräytyy sen pääasiallisen liiketoiminnan mukaan. Tilastointitapa eroaa Rakennusliiton ja Rakennusteollisuus RT ry:n tilastointitavasta, jossa kiinnitetään huomio tapahtumapaikkaan (esim. työmaa) tai laajemmin alaan, jolla työntekijä toimii.
Tapaturmavakuutuskeskuksen tilaston mukaan kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla toimivien yritysten työntekijöille ja yrittäjille sattui vuonna 2022 yhteensä 9 kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa, rakennusalalla 5.
– Kuljettajille sattuu tapaturmia nimenomaan kopin ulkopuolella. TVK:ssa ajatus tehdä tutkimusta siitä, minkälaisia onnettomuuksia on sattunut ja mitkä riskit ovat korostuneet raskaan kaluston huollossa ja häiriön poistossa. Riskitekijöitä erityisesti muuttuvan työympäristön ja yksin työskentelyn osalta vaikuttaisi olevan paljon, Veijola toteaa.
Rakennusliiton laskutavan mukaan kuljetusalankin onnettomuuksista osa on sattunut rakennusalan työntekijöille, kun kyseessä ovat esimerkiksi infratyöt. Tällä laskutavalla alalla sattui 10 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, mikä on saman verran kuin vuonna 2021. Rakennusalan työpaikkakuolemista ja tapaturmista on luvassa lisää tietoa tämän vuoden keväällä, kun TVK:n tarkemmat tilastot valmistuvat.
Talonrakentamisessa 3 kuolemaa
Elokuussa muuraustyötä tehnyt henkilö putosi mastolavanostimelta talonrakennustyömaalla. Syyskuussa nokkaletku osui henkilön päähän betonipumppuauton puhdistuksen yhteydessä työmaalla. Lokakuussa kuormanpurussa avustanut henkilö putosi minikuormaajan päältä.
Infratöissä 5 kuolemaa
Tammikuussa radalla mittaustöitä tekemässä ollut 1 henkilö jäi raiteilla liikkuneen junan alle, 1 kuljettaja jäi ojaan kaatuneen betoniauton alle ja 1 maanrakennustyömaalle putkikuormaa purkanut autonkuljettaja jäi putkinipun alle. Toukokuussa henkilön päälle putosi nosto-ovi maanrakennusyrityksen hallilla. Toukokuussa kauhakuormaajaa korjannut työntekijä joutui puristuksiin ja menehtyi saamiinsa vammoihin.
Muussa rakentamisessa 2 kuolemaa
Kesäkuussa palkki putosi työntekijän päälle teollisuuslaitoksen rakennustyömaalla. Marraskuussa työntekijä puristui betonielementin nostossa kaatuneen betonielementin alle elementtitehtaalla.
Työsuojelun peruskurssi tarjoaa tuhdin tietopaketin käytännön työn tueksi.
Antti Tuiskulle (vas.) ja Joonas Keräselle tuli kurssilla paljon uutta sulateltavaa tietoa.
– Kaikkia riskejä ei voida poistaa, mutta sitä voidaan vähentää mahdollisimman pieneksi. Henkilökohtaiset suojaimet ovat viimeinen keino, jolla riskiä voidaan pienentää, Sarlin sanoo.
Rakennusliiton Työsuojelun peruskurssi kokosi 13.–17. helmikuuta Helsinkiin 16 tuoretta työsuojeluvaltuutettua ympäri Suomea. Murikka-opiston työsuojelun opettaja Stig Sarlinin vetämällä kurssilla käytettiin 2 päivää työolojen vaara- ja kuormitustekijöihin. Työsuojelussa tärkeintä on riskienhallinta ja ennaltaehkäisy.
Viimeisenä kurssipäivänä käytiin läpi yhteisen työpaikan ja erilaisten työsuhteiden kudelmaa. Työntekijöiden yhdenvertaisuus ja asiallinen kohtelu on nykyisin yhä suuremmassa roolissa työmailla.
– Olen ollut yhdellä isolla työmaalla, jossa perehdytyksessä oli erikseen osio tasavertaisesta kohtelusta ja häirintäkiellosta. Se oli todella hyvä juttu, Rakennusentisöintiliike Ukri Oy:n työsuojeluvaltuutettu Annikaisa Siponen kertoo.
Häiritsijä voi olla niin esimies kuin työntekijäkin. Häirintää voi tapahtua myös työajan ulkopuolella ja somemaailmassa.
– Jos kokee häirintää, kannattaa tapaus kirjata ylös kellonaikoja myöten. Ketkä olivat paikalla, millainen tilanne oli. Silloin sitä voidaan käyttää näyttönä häirinnästä, Sarlin muistuttaa.
Uusia eväitä työsuojeluun
Työmaan valaistuksesta, lämmityksestä ja sähköistä vastaava remonttimies Joonas Keränen työskentelee YIT:n Tammisairaalan työmaalla Helsingin Meilahdessa. HUSin uuden silmäsairaalan työmaalle tarvittiin työsuojeluvaltuutettua ja yhteysmiestä vuosi sitten.
– Olin ensimmäinen pääurakoitsijan työntekijä työmaalla. Muita halukkaita ei ollut ja työsuojeluasiat ovat kiinnostaneet minua.
Keränen valittiin työsuojeluvaltuutetuksi vuoden 2021 lopulla. Koronan aiheuttamat harmit ja työmaan kiireet pitivät huolen siitä, että ts-kurssille ehti vasta nyt.
– Olen itse opiskellut työturvallisuusasioita, sillä ne kiinnostaneet minua. Tämä kurssi on hyvin tarpeellinen. Se antaa uusia eväitä ja tällä kertaa kurssi järjestettiin täällä Helsingissä.
Torniolainen Keränen on ollut YIT:llä 7,5 vuotta. Vaikka Torniossakin olisi ollut 9 vuotta sitten töitä, Keränen halusi nähdä vähän maailmaa, jätti lähihoitajaopinnot kesken ja lähti Vantaalle kouluttautumaan remonttimieheksi. Työharjoittelun jälkeen YIT tarjosi parin määräaikaisuuden jälkeen vakipestiä. Keränen on työskennellyt pääkaupunkiseudun lisäksi myös Turussa.
Tapaturmat vähentävät työtilauksia
Cramon Lappeenrannan toimipisteessä työskentelevää asentaja Antti Tuiskua työsuojeluvaltuutetun tehtävät kiinnostivat samalla lailla. Työpäivän päälle jokaisen on päästävä terveenä kotiin.
– Työpaikan on oltava sellainen, että sinne menee aamulla mielellään. Jokaisen työntekijän on huolehdittava siitä, että muillakin on mukavaa siellä.
Työturvallisuuden korkea taso liittyy Cramon tapaisessa palveluyrityksessä myös työllistymiseen.
– Teollisuudelle tehdyissä työtarjouksissa tärkeintä ei nykyään ole hinta, vaan miten työturvallisuudesta on huolehdittu. Tapaturmataajuuden pitää olla matalalla. Sitä kautta saamme töitä.
Hyvä työturvallisuus ja asiallinen työterveyshuolto voi kantaa niin hyvin, että työntekijä pääsee vielä työeläkkeellä nauttimaan työuran jälkeisistä vuosista.
Tuiskulla tulee aprillipäivänä 9 vuotta täyteen Cramon leivissä. Työsuojeluvaltuutetuksi Tuisku valittiin joulukuussa. Tuiskulle kurssin sijainnilla ei ollut suurta väliä, sillä Lappeenrannasta pääsee Helsinkiin näppärästi junalla.
– Minulle tulee vuosittain 40 000–50 000 kilometriä ajomatkaa. Siitä 90 prosenttia on työajoa.
Tuisku tekee pääasiassa työmaiden kosteusmittauksia.
– Kaakkois-Suomen asennusalue sisältää myös Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson. Työ muistuttaa joulupukin töitä. Aattoilta on lyhyt ja käymättömiä paikkoja on paljon.
Iltalukemistona lakitekstiä
Keränen ja Tuisku olivat tyytyväisiä tsv-kurssin antiin.
– Tieto lisää kysymyksiä. Olen vielä ihan neitsyt näissä asioissa, joten kysymyksiä ja erilaista tekemistä tulee varmasti toimikauden aikana, Tuisku kiteyttää.
– Kurssi herätti ajatuksia ja herkisti entisestään työsuojeluasioihin. Infomäärän sulatteluun menee jonkin aikaa. Kurssia suositeltiin minulle ennen tänne tuloa ja voin suositella sitä muillekin, Keränen linjaa.
Iltalukemiseksi kurssilaiset saivat Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun lakikirjan, jonka tuoreessa versiossa on 470 sivua säädöksiä ja selityksiä. Tuiskun ja Keräsen mielestä lakiteksti antaa paremman selkänojan työsuojeluvaltuutetun työlle.
– Lakia tukevampaa perustetta työsuojelulle ei ole. Laki sisältää kuitenkin vain minimin, Keränen muistuttaa lähtökohdista.
Säädöskokoelma ei myöskään pysty kattamaan kaikkia käytännön tilanteita työmailla.
– Se vaatii diplomatiaa, jos haluaa muuttaa asioita, Keränen sanoo.
– Työnantajatkin ovat ihmisiä, Tuisku jatkaa
Vastahankaa on helpompi käsitellä, jos kaikki ovat tekemässä muutosta kohti parempaa työturvallisuutta. Sekä YIT:llä että Cramolla työnantaja ottaa tosissaan työturvallisuuden kehittämisen, mikä helpottaa työsuojeluvaltuutetun työtä merkittävästi. Isolla talolla on aina paremmat resurssit.
– Meillä on kaikki hyvällä tolalla. Aikaisemmat työsuojeluvaltuutetut ovat tehneet hyvää työtä. Tapaturmataajuus kertoo osan tarinaa, mutta sitäkin voidaan viilailla, Tuisku toteaa.
Tapaturmataajuutta yritetään joissakin yrityksissä korjata paremmaksi esimerkiksi korvaavalla työllä. Töihin pitäisi tulla tekemään jotakin, vaikka olisi saanut työtapaturmasta sairaslomaa.
– Sairaslomalla ei saa olla töissä. Jos jotain sattuu, vakuutukset eivät korvaa mitään, Tuisku sanoo.
Tuiskulle kurssin yllätys oli työsuojeluun kuuluvien lakivelvoitteiden määrä. Keräselle uusinta tietoa oli tuore kvartsipölyasetus.
– Tykkään lakiasioista, sitä olisi voinut ollut enemmänkin, Keränen kaipasi lisää syventävää tietoa.
– Se olisi kyllä ollut kuivahkoa, jos joka viikon päivä olisi käyty lakipykäliä läpi, Tuisku on hieman eri mieltä lakiviidakon perkaamisesta.
– Kurssin paras anti oli se, että oppi mistä saa lisää tietoa.
Huolehdi omasta jaksamisesta
Työsuojeluvaltuutetun on hyvä huolehtia myös omasta jaksamisestaan. Entisenä kilpaurheilijana Keränen liikkuu paljon vapaa-ajallaan.
Terveydenhuollon opintojen jälkeen Keränen on ammentanut lisätietoa psykologiasta ja stressinhallinnasta.
– Kun kävelen työmaan pyöröportista ulos, unohdan työt sinne. Suosittelen myös käyttämään mielenterveyspalveluja, jos työssä on stressiä. Se ei ole mikään häpeä ja heillä on salassapitovelvollisuus.
Tuiskulla perhesuhteet ovat tärkeä vastapaino työlle.
– Harrastan perhettä, kun minulla on 3 lasta. Se on aikaa vievää puuhaa. Mikäli aikaa jää, lähden mielelläni kalastamaan.
Mehiläinen, Pihlajalinna ja Terveystalo ovat suuria työterveydenhuollon palveluntuottajia. Rakentaja käy yleensä työterveyshuollossa lääkärillä.
Tuoreimman Kelan työterveyshuoltotilaston mukaan vuonna 2020 rakennusalan työntekijät kävivät työterveyshuollon tarkastuksissa 72,3 kertaa 100:a työntekijää kohden. Se on hieman keskimääräistä enemmän (67,8 käyntiä), mutta hieman vähemmän kuin teollisuusammateissa (79,4 käyntiä).
Kaivoksissa ja louhintatöissä työskentelevät työntekijät kävivät eniten työterveyshuollon terveystarkastuksissa, 126,6 käyntiä työntekijää kohden. Tässä työntekijäryhmässä on todennäköisesti mukana myös Rakennusliiton jäseniä.
Rakentajat kävivät muita työntekijöitä keskimääräistä enemmän lääkärin ja terveydenhoitajan tarkastuksissa. Rakentajien työterveyshuollon tarkastuksista lähes 88 prosenttia oli lääkärin tai terveydenhoitajan tekemiä.
Sen sijaan fysioterapeutin ja erikoislääkärin vastaanotolla käytiin keskimääräistä hieman vähemmän. Psykologilla käynti oli merkittävästi vähäisempää muihin aloihin verrattuna. Työterveyspsykologin vastaanotolla suomalaiset työntekijät kävivät keskimäärin 2,1 kertaa 100:a työntekijää kohden. Rakentajien vastaava luku oli 0,8 kertaa 100:a työntekijää kohden.
Sairaanhoitokäyntejä rakentajille kertyi 139,4 kertaa 100:a työntekijää kohden, mikä on merkittävästi muita ammattialoja vähemmän. Kaikkien alojen keskiarvo 173,5 kertaa 100:a työntekijää kohden. Sairaanhoitokäynnit keskittyivät lääkärien vastaanotolle, osuus oli reilut 78 prosenttia.
Laboratorio- ja kuvantamistutkimuksissa rakentajat kävivät 274,1 kertaa 100:a työntekijää kohden. Laboratoriokäyntejä oli keskimääräistä vähemmän, kuvantamistutkimuksia keskimääräistä enemmän.
Yksityiset työterveysasemat ja lääkärikeskukset tuottavat selkeästi suurimman osan työterveydenhuollon palveluista rakennusalalla.
Yhteistyö parantaa työterveyshuoltoa
Mehiläisen vastaavalla työterveyslääkärillä Unto Palosella on tilastotietoa tukeva näppituntuma.
– Rakennusalalla tuki- ja liikuntaelinten (tule) sairaudet ovat sekä tärkein käyntisyy että sairauspoissaolojen aiheuttaja. Mielenterveyden sairauspoissaolot ovat hiukan nousussa, mutta ovat yhä merkittävästi pienempi syy sairauspoissaoloihin. Asiantuntija- ja toimistotöissä mielenterveysongelmat ovat isommassa roolissa rakennusalaan verrattuna.
Osa mielenterveysongelmista voi Palosen mukaan kuitenkin piiloutua fyysisen oirehtimisen taakse.
– Pitkien kipuoireilujen taustalla voi olla jaksamisen ongelmat esimerkiksi hankalan perhetilanteen takia.
Mehiläisen työterveyshuollon asiakaskannasta rakennustoimialalla noin 10 prosentin osuus. Palosen mukaan toimialaluokitus ei taivu aivan täsmälliseen ammattien mukaiseen määritykseen.
Rakennustoimialan työterveyshuollon asiakaskäyntejä vuonna 2022 oli Mehiläisessä työntekijää kohden 20 prosenttia vähemmän kuin muilla toimialoilla.
– Vaikka vuosi 2022 on koronan vuoksi ollut hyvin poikkeava, näyttäisi käyntisuhde pysyneen samanlaisena kuin koronaa edeltävänä aikanakin, Palonen sanoo.
Palonen haluaisi lisätä työterveyshuollon, työsuojelun ja työnjohdon välistä yhteistyötä. Erityisesti silloin, kun työntekijän työkyky on alentunut, yhteistyötä tarvitaan työn kuormituksen räätälöintiin.
– Yhteistyöllä voidaan vaikuttaa sairauspoissaoloihin ja ennen kaikkea työturvallisuuteen. Tapaturmien ehkäisy on meidän kaikkien vastuulla.
Palonen muistuttaa, että vuosi sitten fysioterapeuttien asema muuttuu työterveyshuollon asiantuntijasta ammattihenkilöksi. Tämä tarkoittaa sitä, että fysioterapeutin vastaanotolle voi mennä tarvittaessa ilman lääkärin lähetettä.
– Meillä osa fysioterapeuteista on saanut lisäkoulutusta ja heillä on oikeus kirjoittaa lyhyt poissaolo tarvittaessa. Valtaosassa tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa varhain aloitettu fysioterapia ja omaehtoinen harjoittelu on paras ratkaisu vaivan parantamiseen.
Rakentajilla on hyvä työmotivaatio
Terveystalolle rakennusala on yksi suurimmista työterveyshuollon asiakasryhmistä.
Terveystalon Työterveyshuollon erikoislääkäri Matti Palomäen mukaan psykososiaalinen kuormitus on suhteellisesti suurempaa työnjohdolla ja pelkkää toimistotyötä tekevillä henkilöillä. Fyysinen kuormitus näkyy erityisesti työntekijätasolla, mutta työnjohdolla on myös paljon työtä vaikeuttavia tule-vaivoja.
– Työntekijöillä on paljon lakisääteisiä terveystarkastuksia, sillä heidän työssään on paljon altisteita, kuten melua, käsitärinää, pölyä ja kemikaaleja.
Moni työnantaja tarjoaa työntekijöilleen perustyöterveyshuollon päälle myös sairauksien hoitoa.
– Rakennustyöntekijöille tyypillisiä ovat tuki- ja liikuntaelinten sairauksien hoito. Ne korostuvat työterveyshuollossa, koska vaikuttavat merkittävästi työkykyyn. Niiden rinnalla käytetään työfysioterapeutin palveluja. Työfysioterapeutit jalkautuvat myös työmaille antamaan yksilöllistä ohjausta.
Sairauslomapäivien väheneminen nopeamman hoitoon pääsyn ansiosta näkyy suoraan työnantajien pienempinä kuluina.
Rakennusalan työntekijät ovat olleet Palomäelle mukavia asiakkaita.
– Rakennusalan ihmisillä on hyvä motivaatio työhönsä. Monilla on korkea kynnys jäädä pitkille sairaslomille ja ihmisillä on kiire päästä takaisin töihin, Palomäki sanoo.
Hyvän motivaation kääntöpuolena on Palomäen mukaan alanvaihdon vaikeus silloin, kun toimintakyky ei enää riitä rakennustöihin.
Palomäen mukaan rakennusalan sairauspoissaolojen trendi on ollut viime vuosina samanlainen kuin koko väestön sairauspoissaolojen kehitys.
– Koronapandemiavuonna 2020 sairauspoissaolot vähenivät koko maassa. Ne vähenivät jopa niillä työpaikoilla, jossa ei ollut mahdollisuutta etätyöhön. Rakennusalalla koronan esiintyminen painottuu vuonna 2021 työntekijöihin. Vuonna 2022 koronan esiintyminen oli työntekijöiden lisäksi suurta myös toimihenkilöillä, joilla se on ollut suurin sairauspoissaoloja aiheuttanut tekijä.
Tällä hetkellä Terveystalon rakennusalan asiakkaiden tärkein syy sairauspoissaoloihin on tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, osuus on 32 prosenttia. Korona kiilasi listalla toiseksi. Se kuuluu muut syyt -kategoriaan (32 %). Tapaturmat ovat kolmanneksi suurin (18 %) ja mielenterveysongelmat neljänneksi suurin (10 %) käyntisyy.
Kansallisuuksien kirjo
Pihlajalinna-konsernin ylilääkäri Sinikka Botsilla on 20 vuoden kokemus työterveyshuollosta rakennusalalla. Vuokrafirmojen kautta työllistyy yhä suurempi osa rakentajista ja se näkyy myös työterveyshuollon järjestämisessä. Ala on myös kansainvälistynyt.
– Kansallisuuksien kirjo tuo erilaisia kielihaasteita sekä kulttuurisia käsityksiä terveydestä ja sen hoidosta.
Ulkomaisilla työntekijöillä ei yleensä ole tietoa suomalaisen työterveyshuollon käytännöistä, mikä voi johtaa terveydentilan merkittävään heikkenemiseen ennen hoitoon hakeutumista. Samalla pienet vaivat ovat kasvaneet hankalammin parannettaviksi.
Bots on kiinnostunut väestöterveyden kysymyksistä. Perinteisesti rakennusalalla on alakulttuuri, joka suosii epäterveitä elämäntapoja ja riskinottoa.
– Se saattaa olla jopa lisääntymässä. Ulkomailta tulevat työntekijät puskevat töitä itseään säästämättä ja sitten paikat hajoavat, Bots miettii.
Bots haluaisi vahvistaa työterveydenhuollon ennaltaehkäisevää toimintaa. Lakisääteiset työterveystarkastukset olisivat hyvä lähtökohta terveystiedon tarjoamiseen.
– Terveydenhuollon yhteistyötä pitäisi päästä tiivistämään myös pienempien yritysten kanssa, jotta työnantajat ymmärtäisivät ennaltaehkäisyn ja työsuojelun potentiaalin.
Pihlajalinnan rakennusalan työterveydenhuollon käyntikerrat ovat viime vuosina liikkuneet tilastollisesti samaan tahtiin muiden ammattiryhmien kanssa.
Työsuojeluvaltuutettu Vesa Immonen vie tietoa pölyn haitoista Hartelan työmaille.
Vesa Immonen oli mukana Työterveyslaitoksen toteuttamassa kvartsipölyn mittaushankkeessa yhtenä Hartelan edustajana.
– Esimies kertoi minulle hankkeesta ja ilmoittauduin vapaaehtoiseksi. Hanke oli kiinnostava itsellekin, kun pääsi näkemään, miten altistumista mitataan, 5 vuotta työsuojelutehtävissä ollut mies kertoo.
Immonen etsi hankkeelle työmaita ja Hartelalta löydettiin 4 sopivaa, 2 Raisiosta ja 2 Tampereelta. Niistä toinen, Hippos-talon purku, tuotti tärkeää tietoa erityisesti purkutyössä tapahtuvasta altistumisesta. Toisen Tampereen kohteen kohdalla mitattiin itse työmaan lisäksi sosiaalitiloja, eli kulkeutuuko kvartsipöly niihinkin.
– Ja kyllähän se kulkeutuu. Kun sosiaalitilaan tullaan betonin peittämissä vaatteissa ja se kuivuu ja rapisee joka paikkaan, Immonen toteaa.
Projektin opit käytäntöön
– Kun projekti alkoi, ajattelin, että tulokset voivat olla ihan mitä vain, pelkäsin pahempaakin. Nyt on luvut tiedossa ja todennettu. Seuraavaksi tietoa pitäisi saada ihan kaikille. Ihmiset ovat pelanneet pitkään betonin kanssa, joten voi olla aluksi vaikeaa hyväksyä ajatus, että se pöly on niin haitallista. Se vaatii totuttelua, Immonen miettii.
Volkhan Hüp on hiomassa pois elementtien liimoja Hartelan Liedossa sijaitsevalla asuintalotyömaalla. Hänellä on käytössään moottoroitu raitisilmamaski. – Omasta terveydestä täytyy pitää huolta, Hüp sanoo.
Immonen tekee Hartelan Länsi-Suomen työmailla TR-mittauksia, joissa pölynhallinta on ollut jo aiemminkin tärkeällä sijalla.
– Ne kohdat pitää katsoa tarkkaan, mutta pölyisyyden arvioiminen on tähän asti ollut todella hankalaa. Olen kantanut mittaamisen haasteista huolta jo aiemminkin.
Immosen mukaan TTL:n muotoilema liikennevalomalli kvartsipölyaltistumisen määrästä eri työskentelytavoilla tuntuu loogiselta ja laitoksen valmistamat ohjekortit ovat selkeitä.
– Niitä ei näy vielä työmailla, mutta se on ymmärrettävää, kun ne valmistuivat vasta joulukuussa. Nyt alkaa kuitenkin olla aika toimia. Meillä on alkanut kohteita, joissa päästään käyttämään kortteja.
Immosen mukaan pölyn syntymisen minimoinnin pitäisi lähteä jo suunnittelupöydältä ja materiaalivalinnoista.
– Ja jos pölyä silti syntyy, sitä pitää pystyä hallitsemaan. Osastointi, kohdepoisto, alipaineistus ja viimeisenä henkilökohtainen suojain ja sen oikea käyttötapa.
Immonen näkee, että työnantajan vastuu on suuri, varsinkin jos kyseessä on kohteen pääurakoitsija.
– Pölynhallinnan vaatimukset pitäisi ulottaa sopimusten kautta koskemaan kaikkia työmaan toimijoita. ”Nämä ovat meidän vaatimuksemme eri töille ja näitä pitää kaikkien noudattaa.” Sillä jos yksi henkilö ei työmaalla tiedä miten toimia, se vaikuttaa kaikkiin muihinkin, Immonen sanoo.
Immosen suunnitelmissa on viedä tietämystä eteenpäin Hartelan työmailla sekä yrityksen omille että aliurakoitsijoiden työntekijöille. Samaa hän toivoo kaikilta alan toimijoilta.
Lue tästä tarkemmin kvartsipölyn mittaamisesta ja TTL:n liikennevalomallista.
Antti Koivula ei usko työterveyden ja perusterveydenhuollon vastakkainasetteluun.
– Tämä on nollasummapeliä. Jos työterveyshuollon rahoitus siirretään perusterveydenhoitoon, tarkoittaa se samalla 2,1 miljoonaa uutta asiakasta perusterveyden puolelle, Antti Koivula toteaa.
Koivula valittiin keväällä uudelleen 7 vuoden pätkävirkaan Työterveyslaitoksen johtoon. Työpsykologia ja työelämän kehittäminen – erityisesti johtamisen kehittäminen – on ollut Koivulalle tärkeää jo opiskeluajoista lähtien.
Osaamiselle on ollut tarvettakin. Kun Koivula aloitti ensimmäistä kierrostaan TTL:n johdossa vuonna 2015, TTL:n rahoituksesta tiputettiin 5 miljoonaa euroa pois. Yli 100 ihmistä piti irtisanoa.
– Nyt rahoitustilanne on ihan hyvä ja henkilöstömäärä on noin 500. Tulevaisuudesta ei toki tiedä. Ensi vuonna on vaalit ja saa nähdä, mikä hallituksen kokoonpano silloin on. Toivottavasti työmme nähdään silloin edelleen tärkeänä, Koivula miettii.
Uudelleen nimitetylle Koivulallekin kakkoskierros on jo helpompi.
– Kun aloitin vuonna 2015, luulin, että minulla oli kuva suomalaisesta työelämästä ja sen haasteista. Oikeasti ei ollut. Nyt tiedän paremmin, vaikka tulevaisuus voi edelleen yllättää. Olemme eläneet poikkeuksellisia aikoja.
Koivulan mukaan hänellä on ollut pidempään ”fiilis”, että työn murros ja esimerkiksi ilmastonmuutos tuovat suoraan uusia kouluttautumistarpeita yhteiskunnassa.
– Pandemia, venäjän hyökkäys Ukrainaan, Nato, kaikki nämä ovat näyttäneet, että Suomessa on paljon luottamuspääomaa, joten vaikka muutosprosessista tuleekin vaikea, suomalaisten edellytykset selvitä siitä ovat hyvät.
Työterveyshuollolla tärkeä merkitys tulevaisuudessakin
– Työterveyshuolto Suomessa toimii hyvin ja sen kehittäminen on ollut pitkäjänteistä. Perusterveydenhuollon kehittäminen sen sijaan on ollut ailahtelevaa. Vierastan viime aikojen keskustelua, jossa perusterveydenhuollon toimimattomuus pannaan työterveyshuoltojärjestelmän syyksi, Koivula toteaa.
Koivulan mielestä olisikin tärkeää pohtia, miten järjestelmät toimivat yhdessä.
– Esimerkkinä se, millä tavoin työterveyshuolto tekee yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa siten, että ihmiset parantuvat nopeammin ja pääsevät myös takaisin töihin nopeammin.
Työntekijöiden mielenterveysongelmat ovat nousseet isoksi kysymykseksi. Työterveyshuolto hoitaa paljon niitäkin.
– Pitkän etätyöajan jäljiltä voi olla paljon piiloon jääneitä työkykyongelmia, jotka alkavat nyt tulla esiin. Etätoimistojen ergonomiapuutteet, mielenterveysongelmat, niistä olen eniten huolissani. Nuoret eivät saa pudota kelkasta ja vanhempien pitää jaksaa pidempään. Meillä on massiivinen työvoimapula, töissä olevat ovat kultaakin kalliimpia. Haluamme pitää huolta niistä, jotka ovat töissä. Kun meillä on samaan aikaan meneillään murros ja kutistuva työvoimareservi, työterveyshuollolle on suuri tarve.
Koivula näkee, että erityisesti rakennusalalla työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö on jotain, mitä ei saa menettää.
– Kun meillä on vanheneva työväestö, miten muuten saisimme ihmisten kropat kestämään raskasta työtä?
Rakennusala sai turhaan huutia koronasta
– Julkinen keskustelu vuosi sitten, kun työmailta löytyi paljon koronaa, oli todella epäreilua. Alan yrityksissä oli tehty paljon oikeita toimenpiteitä; mietitty työvuoroja ja rytmitystä, käytetty jopa koronakoiria. Lehdet revittelivät yhteismajoituksiin ja -kuljetuksiin liittyvillä tartuntaketjuilla.
Koivulan mukaan keskustelussa unohdettiin se, että rakennusalalla oli todella helppo jäljittää tartuntaketjut.
– Ja kaikki testattiin, niin kyllähän niitä tartuntoja silloin myös löytyi. Harrastuksista ja ravintoloista ei mitenkään saada tautia kiinni samalla tavalla.
Koivula kertoo, että kun hän osallistui kansainvälisiin viranomaiskokouksiin, kollegat maailmalta ihmettelivät, kuinka Suomessa pystyttiin pitämään työelämä toiminnassa lähes normaalisti.
– Suomi todella pystyi pitämään työpaikat auki aivan poikkeuksellisella tavalla. Meidän systeemissämme on voima, joka tulee työsuojelun ja työterveyshuollon osaamisesta. Fiksuja käytäntöjä vietiin kaikkiin yrityksiin samanlaisina.
Epävarmuuden aika jatkuu
– Odotan epävarmojen aikojen jatkuvan vielä joitain vuosia. Raaka-ainepula ja taloudellinen epävarmuus heijastuu mielialoihin työpaikoilla. Sen kanssa saadaan tehdä vielä paljon töitä. Myös koronan osalta eletään poikkeustilassa, normaaliin ei palata vielä, Koivula sanoo.
Koivulan mukaan varautumista mietitään työpaikoilla eri suunnista.
– Energiateollisuus on erilainen kuin esimerkiksi lannoiteteollisuus tai softafirma.
Työterveyslaitoksessa hyödynnetään koronan takia muodostettuja valmiusryhmiä pienin muutoksin.
– Ylläpidämme yhteistä tilannekuvaa. lisäksi on tärkeää varmistaa henkinen tuki työntekijöille esimerkiksi yhdessä työterveyshuollon kanssa. Kaikilla työpaikoilla on tärkeää kertoa työntekijöille, että meillä on suunnitelmat ja näin asiat hoidetaan. Se luo turvaa ja ihmisille tulee sellainen olo, että asiat ovat hoidossa.
Ensi vuonna talonrakennusalan työnantajille tulee uusi velvollisuus: työntekijöiden suojavaatteiden puhtaanapidosta huolehtiminen.
Uuteen työehtosopimukseen on sisällytetty määräys, jonka mukaan Työnantaja vastaa suojavaatteiden ja suojavälineiden puhtaanapidosta, huollosta ja mahdollisista tarkastuksista. Toteutustapa sovitaan paikallisesti 28.2.2023 mennessä.
Joko työnantajat ovat ryhtyneet valmistautumaan uuteen käytäntöön? Rakentaja-lehti soitti kolmelle työnantajalle.
Suojavälineetkin putsattava
Tommi Niemen työvaatteet ovat päässeet hiukan likaantumaan.
Skanskan työsuhdepäällikkö Anu Aspiala on tietoinen tes:n uudesta ”pesupykälästä”. Hän muistuttaa, että uusi määräys ei koske vain työnantajan järjestämiä suojavaatteita vaan myös erilaisia suojavälineitä.
– Kypärät, turvakengät, suojalasit, viiltosuojahanskat, huomioliivit…kaikkien niiden puhtaanapito ja huolto kuuluu ensi vuoden maaliskuun alusta työnantajalle.
Skanskan työmailla on Aspialan mukaan tähän mennessä ollut vaihteleva käytäntö. Jossain on ollut pesukoneita käytössä, jossain on turvauduttu pesulapalveluihin ja jossain työnantajat ovat pesseet ja huoltaneet suojavaatteensa itse.
– Miten asia kullakin työmaalla hoidetaan, siitä täytyy sopia paikallisesti. Meillä on asiasta henkilökunnan edustajien kanssa jo alustavasti keskusteltu. Kesälomakauden jälkeen alkavat asiasta ihan oikeat neuvottelut.
Skanskassa on asiasta keskusteltu jo ennen uutta tes:n määräystäkin henkilökunnan esityksen pohjalta. Ratkaisua ei kuitenkaan ole löytynyt.
– Tämä ei ole aivan pikku asia hoidettavaksi. Meillä on vajaa tuhat työntekijää ja tuhansia suojavaatekertoja käytössä. Mutta kyllä tämä asia ajoissa ratkaisuun saadaan.
Monenlaisia työmaita
NCC:n turvallisuuspäällikkö Arto Huhtanen muistuttaa, että asiaan ei välttämättä löydy yhtä ainoaa ratkaisua, koska työmaat ovat kovin erilaisia.
– Jos on iso kohde ja paljon sosiaalitiloja, sinne saattaisi pesukone olla käyttökelpoinen ratkaisu. Toisenlaiselle työmaalle voitaisiin kenties hankkia pesupalveluiden tuottaja. Ratkaistavaksi tulee sellaisia asioita kuin että kuinka usein vaatteet pestään ja kuinka paljon pitää olla vaihtovaatteita. Huhtanen muistuttaa, että työvaatteiden ja suojavälineiden puhdistaminen on myös työturvallisuus- ja terveyskysymys.
– Ymmärrän, että varsinkaan pölyävissä töissä käytettyjä vaatteita ei oikein voi viedä kotiin pestäväksi. Kivipöly ei ole pesukoneelle hyväksi.
Huhtasen mukaan NCC:llä on asiat ratkaistu henkilökunnan kanssa yleensä hyvässä hengessä, joten tuskin tästä pesuasiastakaan syntyy mitään dramatiikkaa.
– Mutta kyllä tähän ratkaisu löytyy määräaikaan mennessä.
Asia on tuttu
Peabin turvallisuuspäällikkö Marko Kilpeläinen sanoo vaatteiden pesua koskevan pykälän olevan hänellä hyvin tiedossa.
– Helmikuun loppuun asti on aikaa järjestää asia. Ja kyllä se jollakin tavalla siihen mennessä järjestyy. Kilpeläisen mukaan asiasta on keskusteltu niin yt-neuvottelukunnassa kuin työnantajienkin kesken.
– Työmaat ovat niin erilaisia. Me, esimerkiksi, olemme valtakunnallinen rakennusliike, jolla on käynnissä 60–70 kohdetta eri puolilla maata. Sitten on firmoja, jotka toimivat vain jollain tietyllä alueella.
Kilpeläinen näkee 3 vaihtoehtoa ratkaisuksi:
– Ensinnäkin voidaan käyttää pesulapalvelua, sitten voidaan hankkia työmaille pesukoneita tai sitten maksaa työntekijöille pesukorvaus.
– Näistä jälkimmäinen olisi tietysti teknisesti helpoin kun taas kahteen ensimmäiseen sisältyy omat ongelmansa.
Alustavissa pohdiskeluissa Kilpeläinen on saanut käsityksen, että työntekijöille sopisi parhaiten pesukorvaus. Sen suuruudesta ei tosin ole käyty vielä mitään keskustelua.
Espoon Ämmässuolla sijaitsee Rudus Oy:n ylläpitämä Turvapuisto, jossa rakennusalan opiskelijat ja ammattilaiset pääsevät erilaisilla rasteilla tutustumaan todellisiin rakennusalan työturvallisuustilanteisiin. Työturvallisuusviikon aluksi puistoon oli kutsuttu oppilaita useista Uudenmaan ammattioppilaitoksista. Kaikkiaan paikalle oli ilmoittautunut yli 400 opiskelijaa.
Turvapuistosta vastaava Ruduksen työturvallisuusasiantuntija Lasse Heikkinen tuli puistoon alun perin kesätöihin. Kun puiston edellinen vastaava eläköityi keväällä 2020, otti Heikkinen ohjat.
– Puisto perustettiin jo vuonna 2009, eli en ole itse suunnitellut rasteja. Mutta rastit toki muuttuvat, kun yhteistyökumppanit keksivät jotain uutta. Monia turvallisuusasioita ei välttämättä tule ajatelleeksi, mutta kun ne näkee, alkaa niitä ajatella, Heikkinen kertoo.
Turvapuisto on auki kesäkaudella. Se onnistui jopa pahimpaan korona-aikaan, mutta kävijämäärä oli rajatumpi.
Puiston yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Rakennusliitto, Rakennusteollisuus RT, SRV, Skanska, NCC, Konsti, YIT, Ramirent ja niin edelleen.
Hurjia tarinoita
Kauhakuormaaja peruutettuna työnjohtajan auton päälle.
Puiston työturvallisuusrasteilla muistutetaan todellisista sattuneista tapaturmista. Yhtä rastia vetää puiston kesätyöntekijä Jaakko Tieketo. Kun opiskelijat pääsivät rastille, heidän silmiensä edessä oli pyöräkuormaaja, jonka takaosan alla oli murskautunut henkilöauto.
– Työnjohtaja pysäköi autonsa pyöräkuormaajan taakse. Kuormaajan kuljettaja täytti ohjaamossa omia lappusiaan eikä huomannut sitä. Tämän kokoisessa kuormaajassa on paljon kuolleita kulmia, eli auto ei näkynyt kunnolla ohjaamoon. Kuljettaja lähti peruuttamaan. Näissä koneissa on paljon painoa ja vääntöä, joten kuljettaja huomasi onnettomuuden vasta, kun kuormaaja oli jo noussut henkilöauton päälle, Tieketo selventää.
Hän kysyy opiskelijoilta, miten tällaiset tilanteet voitaisiin välttää. Yksi opiskelijoista miettii:
– Alue, jossa on isoja koneita, pitäisi rajata huomioliinoilla niin, että sinne ei saisi edes pysäköidä henkilöautoja.
Perusasiat hallintaan
Jarno Salo vastaa SRV:n kontin ohjelmasta.
SRV:n rastilla tutustutaan nostotyön turvallisuuteen. Kontissa on torninosturisimulaattori ja useita tauluja, joissa käsitellään turvallisen työn tärkeimpiä puolia.
– Simulaattoria ei pääse itse ohjaamaan, mutta siinä pystyy ymmärtämään näkö- ja kuuloyhteyden tärkeyden, SRV:n pääluottamusmies Jarno Salo kertoo.
Rastilla käsitellään myös taakan sidontaa, nostojen suunnittelua ja lisäksi kerrotaan ikävimmistä tapaturmista, joita nostoissa on vuosien aikana sattunut.
Turvapuistosta vastaava Heikkinen on hypännyt työhyvinvointi ja jaksaminen -rastin puikkoihin.
– Kun muilla rasteilla keskitytään työturvallisuuteen ja siihen, että pääsee kotiin hengissä, tässä puhutaan siitä, miten selviää terveenä eläkkeelle, Heikkinen sanoo.
Heikkisen mukaan tämä on nuorille vaikea aihe.
– He eivät vielä ajattele sitä sillä tavalla. Nuorilla ei tunnu heti selässä, jos tekee esimerkiksi noston väärin. Vanhemmalla tuntuu. Mutta näistä asioista puhuminen on pakko aloittaa jo varhain, sillä jos aiheesta kuulee vasta 40-vuotiaana, on se jo liian myöhäistä.
Ruduksen turvapuistoon on rakennettu erilaisia tosielämän tilanteita, jotka tuovat konkreettisesti esiin työturvallisuusosaamisen tarpeellisuuden. Makkaranpaiston tarjosi Rakennusliitto.
Vakuutuslaitokset korvasivat 110 100 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa vuonna 2021. Määrä oli 8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta yhä merkittävästi (-13 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2019.
– Korjausliike oli odotettavissa. Vuonna 2020 pudotus oli niin raju pandemian aiheuttamien sulkutoimien takia. Tapahtui äkkijarrutus, johtaja Mika Tynkkynen Tapaturmavakuutuskeskuksesta toteaa.
Tynkkysen mukaan työtapaturmat seuraavat käsikynkkää taloudellisen toimeliaisuuden kanssa. Kun talous nousee, nousee myös työtapaturmien määrä.
Toinen työtapaturmien määrään vaikuttava isompi asia on sääolosuhteet.
– Se ei vaikuta pelkästään työmatkoilla tapahtuviin tapaturmiin vaan myös esimerkiksi rakennusalan kaltaisiin aloihin, joilla tehdään työtä ulkona. 2021 oli hankala talvi eteläisessä Suomessa, jossa on suuri osa kaikista maamme työpaikoista. Lumi tuli varhain eteläänkin.
Yksi päivä voi tehdä ison nousun työmatkatapaturmien määrään. Tapaturmavakuutuskeskuksessa tehtiin asiasta tutkimus, jossa käytiin läpi kaikki vuonna 2008 sattuneet työmatkatapaturmat. Tuolloin yhtenä marraskuun päivänä tapahtui 1 000 työmatkatapaturmaa, joista 700 oli Etelä-Suomessa.
Työtapaturmista 91 800 sattui vuonna 2021 työpaikalla työtehtävissä ja 18 300 asunnon ja työpaikan välisellä matkalla.
Tapaturmataajuus nousi rakennusalalla
Rakentamisen toimialalla tapahtui viime vuonna 13 500 työtapaturmaa, joka on suunnilleen samoissa lukemissa kuin edellisenä vuonna. Nämä tapaturmat tapahtuivat henkilöille, jotka ovat rakentamisen toimialalla toimivien yritysten palveluksessa.
Rakennustyömailla tapahtui näiden lisäksi noin 5 500 tapaturmaa, kun mukaan lasketaan alihankinta, vuokratyö ja kuljetus. Muiden kuin rakennusalan yritysten palveluksessa olevien henkilöiden tapaturmat lisääntyivät selvästi (25 prosenttia), sillä vuonna 2020 heille tapahtui 4 400 työpaikkatapaturmaa työmailla.
Rakennustoimialan palkansaajien tapaturmataajuus nousi vuoden 2020 taajuudesta 55 tapaturmaa/miljoonaa työtuntia kohti vuoden 2021 taajuuteen 59 tapaturmaa/miljoonaa työtuntia. Toisaalta vuonna 2019 tapaturmataajuus oli 61.
– Toiminnan volyymi eli tehdyt työtunnit laskivat vuonna 2021, Tynkkynen sanoo.
RT ry:n toimitusjohtaja Kim Kaskiaro arvioi, että tapaturmataajuuden nousu liittyy useisiin asioihin.
– Varmasti taustalla on osin koronaväsymystä, herpaantumista, kun se on vaikuttanut jo pitkään kaikkeen työntekoon. Lisäksi työtunteja on todella tehty vähemmän; linjasaneerauksia on siirtynyt, kun taloyhtiöiden yhtiökokouksia ei ole voitu pitää, samoin julkisivusaneerauksia. Lisäksi työmaita on mennyt sulkuun. Eli tilanne on muodostunut useista pienistä puroista, Kaskiaro sanoo.
Länsi- ja Sisä-Suomen alueen Avin työsuojelun ylitarkastaja Janne Hokkanen sanoo, että tiettyjä huolestuttavia merkkejä on ollut ilmassa jo pidempään.
– Rakentamisen toimialalle on tullut tilanteesta johtuen eri tehtäviin kokematonta väkeä. Se näkyy työntekijöissä, mutta myös suunnittelussa ja työnjohdossa. Kiire yhdistettynä kokemattomuuteen on tapaturmien kannalta paha yhdistelmä. Pahimmillaan kokematon työnjohto ohjaa kokematonta vuokratyöporukkaa. Kokemattomuushan ei ole kenenkään työntekijän syy missään tehtävässä, mutta se vaatisi kaikilta työnantajilta työtehtävien ja lähtötasojen mukaista huolellista perehdytystä, Hokkanen toteaa.
– Yksi kysymys on, onko riskialttiimpia töitä siirtynyt vuokratyöyrityksille, Tynkkynen pohtii.
10 kuolemaa työssä
Vaikka kuolemaan johtavien tapaturmien määrä on pudonnut dramaattisesti 2000-luvun alun tilanteesta, jolloin niissä kuoli 30–40 henkilöä vuosittain, ei niissä ole päästy nollaan. Rakennusalalla niitä tapahtuu edelleen aloista eniten.
– Rakennusalallakin tilanne on kuitenkin paljon parempi kuin parikymmentä vuotta sitten. Toimiala on muuttunut hyvin paljon. Toimintatavat ovat muuttuneet tuotannossa ja on syntynyt uudenlaisia turvallisuuskäytäntöjä, Tynkkynen sanoo.
Vuonna 2021 sattui 10 kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa, joista 2 yrittäjille. Lisäksi tiedossa on 2 palkansaajille sattunutta kuolemaan johtanutta työmatkatapaturmaa. Vuonna 2020 työpaikkatapaturmissa kuoli 16 palkansaajaa ja työmatkatapaturmissa 10 palkansaajaa.
Vuoden 2022 alku on ollut synkkä. Jo helmikuun loppuun mennessä työpaikoilla oli tapahtunut 5 kuolemaan johtanutta tapaturmaa.
Huomio elementtityöhön
Rakennusalalla sattuneista kuudesta kuolemaan johtaneesta tapaturmasta 3 koski jollain tavalla elementtien käsittelyä.
Liikuntasalin rakennustyömaalla noin 8 000 kg painava betonielementti putosi hitsaajan päälle. Hitsaaja oli ennen elementin putoamista juuri hitsannut sen toisen pään kiinni henkilönostimesta ja oli juuri siirtymässä hitsaamaan elementin toista päätä, kun elementti yllättäen putosi henkilönostimen korin päälle.
Maatilalla laakakiilojen rakennustyömaalla 3 500 kg painava betonielementti kaatui työntekijän päälle. Elementtien tuennassa oli käytetty lujuusluokittelematonta puumateriaalia. Puutukia ei ollut kiinnitetty ja ne nojasivat elementtiin vapaasti. Elementti oli irrotettu kuormausnosturin nostoraksista ennen sen kiinnittämistä. Työntekijä työskenteli tilanteessa yksin.
Pientaloelementtejä oltiin purkamassa kuorma-auton lavalta. Kuorman purun yhteydessä 1 elementti oli osunut työntekijään, joka putosi kuorma-auton lavalta maahan.
Nyt Tapaturmavakuutuskeskus, työsuojeluviranomaiset, Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus ovat teettämässä tutkimusta, jossa tarkastellaan elementtityössä sattuneita tapaturmia vuosien 2011–2021 aikana. Työ valmistuu 30.4.2022, eli tahti on kova.
– Sen pohjalta mietitään, onko tarvetta joidenkin säädösten muuttamiseen. Itse en usko, että ongelma on ensisijaisesti säädöksissä. Se on tiedonkulussa aina suunnittelijan pöydältä asennusporukkaan asti, Hokkanen toteaa.
Saman toteaa Rakennusliiton työympäristöasiantuntija Tapio Jääskeläinen.
–Tiedonkulku aliurakoitsijoille on varsin ongelmallista. Mitä lähempänä ketjussa tekijät ovat päätoteuttajaa, sitä paremmin myös tieto kulkee. En väheksy suunnittelijoiden ja työnjohdon tietämystä, mutta niitä, jotka tekevät käytännön työn, kuullaan varsin vähän siihen nähden, kuinka paljon heillä olisi hiljaista tietoa asennuksen ongelmista. Väitän, että jos se tieto otettaisiin käyttöön, parantaisi se mahdollisista kustannuksista huolimatta elementtityön turvallisuutta, Jääskeläinen sanoo.
Jääskeläisen mukaan esimerkiksi nostoja hankaloittaa se, että kunnollista tietoa nostopisteiden todellisesta kestosta ja oikeasta nostotavasta ei välttämättä päädy työmaalle lainkaan.
– Joskus myös tehtaalta lähtevän kiven nostopisteet on laitettu niin syvälle, että niitä pitää piikata auki työmaalla, hän kertoo.
Betonielementtien kokoluokka on myös kasvanut valtavasti.
– 10 tonnia painava elementti ei ole enää mikään poikkeus. Sellaisten siirrot, varastointi ja asentaminen vaativat erityistä huolellisuutta sekä osaamista. Esimerkiksi betonielementtien varastointipaikoille tulee tehdä rakennekerrokset, jotka kestävät ja kantavat kaikissa olosuhteissa, Hokkanen jatkaa.
Betonielementtien asennus vaatii aina asennussuunnitelman. Työsuojelutarkastajien tarkastuskäynneillä ne ovat usein puutteellisia tai puuttuvat kokonaan.
Hokkanen kertoo, että joskus työmailla tuhahdellaan elementtien asennussuunnitelmien valvomiselle.
– Niitä pitää valvoa edelleen. Jos ei valvota, vuosien mittaan tilanne heikkenee entisestään. Valvonta vaatii myös tarkastajilta kokemusta ja osaamista, että näkee, miten suunnitelma ja todellisuus vastaavat toisiaan.
Kvartsipöly ei ole leikin asia: sille altistuminen aiheuttaa silikoosia ja keuhkosyöpää. Altistumisesta sairauteen saattaa kulua kymmeniä vuosia, mutta sairauden uhka on todellinen.
Ammattitautirekisteriin ilmoitetaan reilut 10 kvartsipölystä johtuvaa silikoosi- ja keuhkosyöpätapausta vuosittain.
– Rakennustyömailla kvartsipölyä syntyy kun hiotaan, sahataan, porataan, räjäytetään, piikataan tai murskataan betonia, tiiltä tai kiveä, määrittelee Työterveyslaitoksen (TTL) johtava asiantuntija Tapani Tuomi.
TTL on nyt ottanut kvartsipölyn suurennuslasin alle. Laitos haluaa tutkia, missä määrin työpaikoilla todella altistutaan kvartsipölylle, mitkä ovat tehokkaimmat työtehtäväkohtaiset pölyntorjuntakeinot ja missä tehtävissä pölyltä on suojauduttava hengityksensuojaimin.
– Olemme mitanneet kvartsipölypitoisuuksia erilaisissa työtehtävissä ja tämän perusteella olemme jo laatineet parikymmentä ohjetta altistumisen ehkäisemiseksi ja lisää ohjeita on tulossa, Tuomi kertoo.
Keinoja on
Vaikka kvartsipöly on terveydelle vaarallista, on olemassa keinoja, joilla altistumista voidaan torjua.
– On esimerkiksi konekohtaisia kohdepoistoja, jotka kytketään HEPA-suodattimilla varustettuihin imureihin. Monissa tehtävissä voidaan käyttää torjuntakeinona vettä. On myös yleisilmanpuhdistimia, Tuomi luettelee.
EU:n syöpädirektiivin päivityksen tuloksena Suomessakin on kvartsipölylle asetettu sitova raja-arvo, jota ei saa ylittää.
– Tietoisuus kvartsipölyn terveysvaikutuksista on yrityksissä ja työpaikoilla lisääntynyt, mutta ei vielä tarpeeksi. Toisinaan käy niin, että suojaudutaan vain kaikkein pölyisimmän työvaiheen aikana, mutta sitten otetaan suojain pois. Ei ymmärretä, että hienojakoinen pöly ei laskeudu heti. Yleisilmassa sitä saattaa leijailla vielä pitkään.
Meneillään olevassa tutkimuksessa on mukana suuria rakennusalan yrityksiä, kuten NCC, Hartela, CONSTI ja Destia. Ne ovat Tuomen mukaan olleet hyvin sitoutuneita tutkimukseen ja pölymittauksia on saatu tehdä työmailla kiitettävästi.
Hienojakoista pölyä
Pienimmät kvartsipölyhiukkaset ovat haitallisimpia. Pienimpiä hiukkasia ei aina edes näe silmällä. Ne jäävät yleisilmaan pitkäksi aikaa, vaikka työ on jo lopetettu.
Pitkään kvartsipölylle altistuneiden keuhkoihin kerääntyy kvartsipartikkeleita. Seurauksena voi olla krooninen keuhkojen tulehdus tai kivipölykeuhko. Myös keuhkosyövän kasvaa altistuneilla riski.
Erityisen vaarallista pölyaltistuminen on henkilöille, jotka tupakoivat.
Kvartsipölylle altistuneet työntekijät on lain mukaan ilmoitettava TTL:n ylläpitämään ASA-rekisteriin, joka on ollut käytössä jo yli 40 vuotta. Työnantajan on ilmoitettava rekisteriin pölylle altistuneet työntekijät, kun altistuminen on todettu mittauksin.
ASA-rekisteriin ilmoitetaan syöpävaarallisten aineiden kanssa tekemiseen joutuneet työntekijät. Kvartsipöly lisättiin näiden aineiden joukkoon vuoden 2020 alusta lukien.
TTL:stä kerrotaan, että ASA-rekisteriin on kaikkinensa ilmoitettu yli 1 000 työpaikkaa. Suomessa kvartsipölylle altistuu noin 50 000 työntekijää, joista suuri osa työskentelee rakennusalalla.
