Työpaikkakuolemat laskussa - Rakennusliitto

Takaisin

Työpaikkakuolemat laskussa

24.3.2022

Työpaikkakuolemia tapahtui vähemmän, mutta työtapaturmia rakennusalan yrityksissä tapahtui saman verran kuin vuonna 2020.

Vakuutuslaitokset korvasivat 110 100 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa vuonna 2021. Määrä oli 8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta yhä merkittävästi (-13 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2019.

– Korjausliike oli odotettavissa. Vuonna 2020 pudotus oli niin raju pandemian aiheuttamien sulkutoimien takia. Tapahtui äkkijarrutus, johtaja Mika Tynkkynen Tapaturmavakuutuskeskuksesta toteaa.

Tynkkysen mukaan työtapaturmat seuraavat käsikynkkää taloudellisen toimeliaisuuden kanssa. Kun talous nousee, nousee myös työtapaturmien määrä.

Toinen työtapaturmien määrään vaikuttava isompi asia on sääolosuhteet.

– Se ei vaikuta pelkästään työmatkoilla tapahtuviin tapaturmiin vaan myös esimerkiksi rakennusalan kaltaisiin aloihin, joilla tehdään työtä ulkona. 2021 oli hankala talvi eteläisessä Suomessa, jossa on suuri osa kaikista maamme työpaikoista. Lumi tuli varhain eteläänkin.

Yksi päivä voi tehdä ison nousun työmatkatapaturmien määrään. Tapaturmavakuutuskeskuksessa tehtiin asiasta tutkimus, jossa käytiin läpi kaikki vuonna 2008 sattuneet työmatkatapaturmat. Tuolloin yhtenä marraskuun päivänä tapahtui 1 000 työmatkatapaturmaa, joista 700 oli Etelä-Suomessa.

Työtapaturmista 91 800 sattui vuonna 2021 työpaikalla työtehtävissä ja 18 300 asunnon ja työpaikan välisellä matkalla.

Tapaturmataajuus nousi rakennusalalla

Rakentamisen toimialalla tapahtui viime vuonna 13 500 työtapaturmaa, joka on suunnilleen samoissa lukemissa kuin edellisenä vuonna. Nämä tapaturmat tapahtuivat henkilöille, jotka ovat rakentamisen toimialalla toimivien yritysten palveluksessa.

Rakennustyömailla tapahtui näiden lisäksi noin 5 500 tapaturmaa, kun mukaan lasketaan alihankinta, vuokratyö ja kuljetus. Muiden kuin rakennusalan yritysten palveluksessa olevien henkilöiden tapaturmat lisääntyivät selvästi (25 prosenttia), sillä vuonna 2020 heille tapahtui 4 400 työpaikkatapaturmaa työmailla.

Rakennustoimialan palkansaajien tapaturmataajuus nousi vuoden 2020 taajuudesta 55 tapaturmaa/miljoonaa työtuntia kohti vuoden 2021 taajuuteen 59 tapaturmaa/miljoonaa työtuntia. Toisaalta vuonna 2019 tapaturmataajuus oli 61.

– Toiminnan volyymi eli tehdyt työtunnit laskivat vuonna 2021, Tynkkynen sanoo.

RT ry:n toimitusjohtaja Kim Kaskiaro arvioi, että tapaturmataajuuden nousu liittyy useisiin asioihin.

– Varmasti taustalla on osin koronaväsymystä, herpaantumista, kun se on vaikuttanut jo pitkään kaikkeen työntekoon. Lisäksi työtunteja on todella tehty vähemmän; linjasaneerauksia on siirtynyt, kun taloyhtiöiden yhtiökokouksia ei ole voitu pitää, samoin julkisivusaneerauksia. Lisäksi työmaita on mennyt sulkuun. Eli tilanne on muodostunut useista pienistä puroista, Kaskiaro sanoo.

Länsi- ja Sisä-Suomen alueen Avin työsuojelun ylitarkastaja Janne Hokkanen sanoo, että tiettyjä huolestuttavia merkkejä on ollut ilmassa jo pidempään.

– Rakentamisen toimialalle on tullut tilanteesta johtuen eri tehtäviin kokematonta väkeä. Se näkyy työntekijöissä, mutta myös suunnittelussa ja työnjohdossa. Kiire yhdistettynä kokemattomuuteen on tapaturmien kannalta paha yhdistelmä. Pahimmillaan kokematon työnjohto ohjaa kokematonta vuokratyöporukkaa. Kokemattomuushan ei ole kenenkään työntekijän syy missään tehtävässä, mutta se vaatisi kaikilta työnantajilta työtehtävien ja lähtötasojen mukaista huolellista perehdytystä, Hokkanen toteaa.

– Yksi kysymys on, onko riskialttiimpia töitä siirtynyt vuokratyöyrityksille, Tynkkynen pohtii.

10 kuolemaa työssä

Vaikka kuolemaan johtavien tapaturmien määrä on pudonnut dramaattisesti 2000-luvun alun tilanteesta, jolloin niissä kuoli 30–40 henkilöä vuosittain, ei niissä ole päästy nollaan. Rakennusalalla niitä tapahtuu edelleen aloista eniten.

– Rakennusalallakin tilanne on kuitenkin paljon parempi kuin parikymmentä vuotta sitten. Toimiala on muuttunut hyvin paljon. Toimintatavat ovat muuttuneet tuotannossa ja on syntynyt uudenlaisia turvallisuuskäytäntöjä, Tynkkynen sanoo.

Vuonna 2021 sattui 10 kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa, joista 2 yrittäjille. Lisäksi tiedossa on 2 palkansaajille sattunutta kuolemaan johtanutta työmatkatapaturmaa. Vuonna 2020 työpaikkatapaturmissa kuoli 16 palkansaajaa ja työmatkatapaturmissa 10 palkansaajaa.

Vuoden 2022 alku on ollut synkkä. Jo helmikuun loppuun mennessä työpaikoilla oli tapahtunut 5 kuolemaan johtanutta tapaturmaa.

Huomio elementtityöhön

Rakennusalalla sattuneista kuudesta kuolemaan johtaneesta tapaturmasta 3 koski jollain tavalla elementtien käsittelyä.

Liikuntasalin rakennustyömaalla noin 8 000 kg painava betonielementti putosi hitsaajan päälle. Hitsaaja oli ennen elementin putoamista juuri hitsannut sen toisen pään kiinni henkilönostimesta ja oli juuri siirtymässä hitsaamaan elementin toista päätä, kun elementti yllättäen putosi henkilönostimen korin päälle.

Maatilalla laakakiilojen rakennustyömaalla 3 500 kg painava betonielementti kaatui työntekijän päälle. Elementtien tuennassa oli käytetty lujuusluokittelematonta puumateriaalia. Puutukia ei ollut kiinnitetty ja ne nojasivat elementtiin vapaasti. Elementti oli irrotettu kuormausnosturin nostoraksista ennen sen kiinnittämistä. Työntekijä työskenteli tilanteessa yksin.

Pientaloelementtejä oltiin purkamassa kuorma-auton lavalta. Kuorman purun yhteydessä 1 elementti oli osunut työntekijään, joka putosi kuorma-auton lavalta maahan.

Nyt Tapaturmavakuutuskeskus, työsuojeluviranomaiset, Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus ovat teettämässä tutkimusta, jossa tarkastellaan elementtityössä sattuneita tapaturmia vuosien 2011–2021 aikana. Työ valmistuu 30.4.2022, eli tahti on kova.

– Sen pohjalta mietitään, onko tarvetta joidenkin säädösten muuttamiseen. Itse en usko, että ongelma on ensisijaisesti säädöksissä. Se on tiedonkulussa aina suunnittelijan pöydältä asennusporukkaan asti, Hokkanen toteaa.

Saman toteaa Rakennusliiton työympäristöasiantuntija Tapio Jääskeläinen.

–Tiedonkulku aliurakoitsijoille on varsin ongelmallista. Mitä lähempänä ketjussa tekijät ovat päätoteuttajaa, sitä paremmin myös tieto kulkee. En väheksy suunnittelijoiden ja työnjohdon tietämystä, mutta niitä, jotka tekevät käytännön työn, kuullaan varsin vähän siihen nähden, kuinka paljon heillä olisi hiljaista tietoa asennuksen ongelmista. Väitän, että jos se tieto otettaisiin käyttöön, parantaisi se mahdollisista kustannuksista huolimatta elementtityön turvallisuutta, Jääskeläinen sanoo.

Jääskeläisen mukaan esimerkiksi nostoja hankaloittaa se, että kunnollista tietoa nostopisteiden todellisesta kestosta ja oikeasta nostotavasta ei välttämättä päädy työmaalle lainkaan.

– Joskus myös tehtaalta lähtevän kiven nostopisteet on laitettu niin syvälle, että niitä pitää piikata auki työmaalla, hän kertoo.

Betonielementtien kokoluokka on myös kasvanut valtavasti.

– 10 tonnia painava elementti ei ole enää mikään poikkeus. Sellaisten siirrot, varastointi ja asentaminen vaativat erityistä huolellisuutta sekä osaamista. Esimerkiksi betonielementtien varastointipaikoille tulee tehdä rakennekerrokset, jotka kestävät ja kantavat kaikissa olosuhteissa, Hokkanen jatkaa.

Betonielementtien asennus vaatii aina asennussuunnitelman. Työsuojelutarkastajien tarkastuskäynneillä ne ovat usein puutteellisia tai puuttuvat kokonaan.

Hokkanen kertoo, että joskus työmailla tuhahdellaan elementtien asennussuunnitelmien valvomiselle.

– Niitä pitää valvoa edelleen. Jos ei valvota, vuosien mittaan tilanne heikkenee entisestään. Valvonta vaatii myös tarkastajilta kokemusta ja osaamista, että näkee, miten suunnitelma ja todellisuus vastaavat toisiaan.

Teksti: Johanna Hellsten, kuvitus; Taiga Rapinat