– Havahduin noin 6 vuotta sitten siihen, että netti oli täynnä haitallista huuhaata, joka voi olla todellinen riski ihmisten terveydelle. Ihmettelin, miksi kukaan ei tee asialle mitään, mutta sitten tajusin, että olen itse toiminut 30 vuotta lääkärinä, enkä minäkään ole tehnyt, Juhani Knuuti kuvaa aloitustaan terveystiedon välittäjänä.

Knuuti sai vuonna 2021 muun muassa Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ja Professoriliitto on nimennyt hänet vuoden professoriksi. Huomiota on tullut paljon myös kirjalle Kauppatavarana terveys, jonka Knuuti julkaisi vuonna 2020.

STIGMA on tunnussana

Miten tavallinen tallaaja sitten voi selvittää, onko somen tai netin terveysväittämä uskottava ja totta? Knuuti on miettinyt 6 kirjaimesta koostuvan STIGMA-muistilistan helpottaakseen ongelmaa.

– S-kirjain tarkoittaa salaliittoa. Jos jokin vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se yleensä ei ole totta. Ei ole olemassa jotain maailmanlaajuista lääkärien salaliittoa, joka salaisi hyviä ja toimivia hoitomuotoja. Miksi ihmeessä lääkärit lähtisivät aiheuttamaan jotain pahaa väestölle? Knuuti kysyy.

Toinen kirjain T viittaa tutkimukseen.

– Perustuvatko väitteet vertaisarvioituun tutkimukseen, vai onko kyseessä yhden ihmisen mielipide tai väite?

Kolmas kirjain I tarkoittaa ihmettä. Jos jokin tieto on aivan mullistava, siihen kannattaa suhtautua varautuneesti.

– Ihmeitä toki joskus tapahtuu, mutta todellisuudessa aika harvoin, Knuuti muistuttaa.

G on yhtä kuin guru.

– Silloin ratsastetaan jonkin henkilön guru-maineella eikä tieteellä. Se on yhden ihmisen mielipide, eikä mielipiteellä voida korvata tutkittua tietoa. Mielipide on tieteellisessä hierarkiassa alimmalla tasolla, eikä tieteessä ole koskaan yhtä gurua. Yksi poikkeavasti ajatteleva on todennäköisesti väärässä.

M niin kuin myynti. Joko kuluttajalle yritetään suoraan myydä jotain tuotetta tai sitten kyse on epäselvemmästä myynnistä.

– Voidaan tehdä esimerkiksi henkilön kirjoittamalle kirjalle näkyvyyttä, yrittää saada verkkosivulle klikkejä tai Youtube-videoon katselukertoja mainostajien takia.

Viimeinen kirjain A viittaa asiantuntemukseen. Onko väitteen esittäjä oikeasti alansa asiantuntija?

Kahta kirjainta – tutkimusta ja asiantuntemusta – kuluttajan voi toki olla vaikeaa arvioida itse, mutta koko STIGMA-yhdistelmää käyttämällä väitteen todenmukaisuudesta voi kuitenkin saada jonkunlaisen käsityksen.

Korona-disinformaatiota ja Venäjän trolleja

Kaikenlaisia terveysväittämiä leviää verkossa, mutta koronapandemiaan liittyvä disinformaatio on käytännössä peittänyt alleen kaiken muun. Pandemiaa väitetään muun muassa lääketeollisuuden salaliitoksi ja että rokotteita ei tarvita.

– Suomessa on jonkin verran rokotevastustajia, jotka eivät ota mitään rokotteita. On kuitenkin hyvä muistaa, että lähes 90-prosenttia yli 12-vuotiaista suomalaisista on ottanut koronarokotteen ja valtaosa lopuista on rokote-epäröijiä, jotka eivät varsinaisesti vastusta rokotuksia. Kansalaispulssi-tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat edelleen mitä suurimmassa määrin viranomaisiin. Meillä on kuitenkin jokunen kymmenentuhatta fanaatikkoa, jotka saavat täytettyä somen rokote-disinformaatiolla, koska he ovat hyvin aktiivisia, Knuuti sanoo.

Koronaskeptikot myös levittävät väitettä, että ihmisen oma immuunijärjestelmä kyllä voittaa viruksen.

– Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa puhutaan ”voittamattomuusharhasta”. Kuvitellaan, että oma immuunijärjestelmä on niin kova, että koronaa ei tule. Kunnes tulee. Vaikka tauti on useimmille lievä, ei voi tietää, kehen lotto osuu. On tietysti selvää, että terveelliset elämäntavat kuten tasapainoinen ruokavalio, liikunta, hyvä uni ja stressin välttäminen tukevat immuniteettia. Mutta uutta virusta vastaan meillä ei ole muita vaihtoehtoja kuin rokotteen ottaminen tai sairastaminen.

Iso syyllinen väärän tiedon leviämiseen on sosiaalinen media ja siinä tapahtuva kuplautuminen. Kun viettää aikaa vain samanmielisten kanssa, syntyy kaikukammio, joka vain vahvistaa omia käsityksiä.

– Ulkomaailma sulkeutuu pois, eikä kuplaan pääse erilaisia näkemyksiä tai uutta tietoa. Suomessa olevat korona- ja rokotefanaatikot eivät jaa suomalaisia linkkejä, vaan kyseessä on monesti kansainvälisesti leviävät viestit, joiden taustalla voi olla myös venäläinen disinformaatio ja trollit.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Lehtikuva

Nenä vuotaa, kurkku on karhea, yskittää ja taitaa olla kuumettakin. Flunssakausi panee parastaan, eikä väsynyt rakentaja pääse sängynpohjalta muuta kuin niistämään. Mitä rakennusalan yleissitova työehtosopimus tuo sairauden hetkellä? Tessissä on sovittu monista asioista paremmin kuin laissa.

Sairausajan palkka

Työsopimuslain mukaan työkyvyttömänä olevalla työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, jos hänen työskentelynsä on estynyt sairauden tai tapaturman vuoksi. Lain mukaan sairausajan palkkaa maksetaan sairastumispäivältä, jos se olisi ollut työntekijän työpäivä, ja sitä seuraaviin 9 arkipäivään sisältyviltä työpäiviltä. Arkipäiviin ei lasketa mukaan pyhäpäiviä. Tämän 10 päivän jälkeen työntekijä siirtyy Kelan sairauspäivärahan piiriin, joka on huomattavasti pienempi kuin palkka. Tässä esimerkkinä talonrakennusalan työehtosopimuksesta, miten työsuhteen kesto vaikuttaa sairausajan palkkaan:

Flunssassa ei tarvitse säätää

Yrityksissä on sovittava flunssatyyppisissä enintään 3 vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa oma ilmoitus -menettelystä. Sopia ei voi, että aina vaaditaan lääkärintodistus. Sopimuksen on syytä olla kirjallisessa muodossa.

Mikäli oma ilmoitus -menettelystä ei ole sovittu, työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy yöntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään 3 vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa. Tässä tapauksessa työntekijän on ilmoitettava sairauspoissaolostaan omalle esimiehelleen välittömästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua. Ellei ilmoitusta ole tehty ennen työvuoron alkua, poissaolon ajalta ei makseta sairausajan palkkaa.

Työnantaja voi perustellusta syystä, esimerkiksi silloin, kun työntekijällä on useita toistuvia sairauspoissaoloja, vaatia työkyvyttömyyden osoitukseksi lääkärintodistusta.

Omailmoitusmenettelyä ei sovelleta vuosiloman aikana.

Lapsi kipeänä?

Työsopimuslaissa säädetään, että työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään 4 työpäivää kerrallaan. Lain mukaan työnantajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta maksaa tältä ajalta palkkaa.

Rakennusalan kaikissa tesseissä on sovittu, että työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan työntekijälle sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta.

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukaan selvitys. Lisäksi työntekijän työsuhteen on pitänyt kestää vähintään 2 viikkoa. Tätä sovelletaan myös yksinhuoltajiin ja samassa taloudessa asuviin puolison lapsiin.

Teksti ja kuva: Johanna Hellsten

Rakennusliitto on tarjonnut jo vähän yli vuoden ajan töissä tai työttömänä oleville jäsenilleen kattavan vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen Turvasta. Miten ensimmäinen vuosi on sujunut ja minkälaisia tapaturmia on korvattu? Rakentaja haastatteli kahta jäsentä, jolle oli sattunut tapaturma.

Käsi imeytyi sirkkeliin

Haukiputaalainen Antti Mäkelä oli kotonaan asentamassa uutta parkettia. Hän leikkasi seinän ja parketin välisiä liikuntasaumoja varten sirkkelillä 7-millisiä puupaloja.

– Olin noukkimassa palasia sirkkelin alta, enkä huomannut, että sirkkelin teräsuoja oli jumiutunut ylös. Minulla oli päällä vanha flanellipaita, jonka hihansuut olivat löysät ranteiden kohdalta. Sirkkeli nappasi paidanhihasta kiinni ja veti käden sirkkeliin, Mäkelä kertoo.

Sirkkeli kuori kämmenselän rystysistä ranneniveleen asti.

– Siinä oli niin sanotusti ”pelti paljaana”. Oli aika irvokkaan näköinen.

Mäkelä kääri käden talouspaperiin ja soitti hälytyskeskukseen, josta lähetettiin ambulanssi paikalle. Ensihoito paketoi käden ja ajoi Ouluun päivitykseen, jossa käsi tutkittiin läpi ja tikattiin. Mäkelä otettiin osastolle sisään.

– Vamma oli ihan naurettava siihen nähden, mitä olisi voinut käydä. Etusormesta oli jänne poikki ja sirkkeli oli hiukan rouhaissut kämmenluuta. Pääsin kuin koira veräjästä. Olin yhden yön osastolla ja aamulla huipputason käsikirurgi leikkasi käden ja siihen laitettiin kipsi.

Mäkelä kertoo, että aluksi hän ei tullut miettineeksi, kuka lystin maksaa. Laskuja ei ollut ehtinyt tulla, kun hän alkoi pohtia, onko hänellä lainkaan vakuutusta. Työnantaja oli aiemmin tarjonnut vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen, mutta se oli lopetettu, eikä Mäkelä ollut saanut aikaiseksi hankkia omaa.

– Tulin jutelleeksi naapurin kanssa, joka myös on liiton jäsen ja hän sanoi, että Rakennusliitto on vakuuttanut jäsenensä. En uskonut häntä, kun enhän minä ole mitään sellaista palvelua aktivoinut. Soitin Turvaan ja sieltä vahvistettiin, että koska olen liiton jäsen, minulla on voimassa oleva vakuutus.

Vakuutus korvasi tapaturman hoidon, kontrollikäynnit ja esimerkiksi sairaalayön 100-prosenttisesti, ilman omavastuuta.

– Olin sillä hetkellä lomautettuna, joten kyllä tällaisella on suuri merkitys. Laskin, että siinä tuli takaisin puolet jäsenmaksusta. Jäsenyys alkaa tulla aika halvaksi, kun ensi vuonna vielä jäsenmaksu laskee.

Padel-mailasta hampaisiin

Tamperelainen Tommi Silkamo oli pelaamassa kavereiden kanssa suosittua tennistä ja squashia yhdistelevää padelia. Kenttä on 10 metriä kertaa 20 metriä ja se on ympäröity 3 metriä korkeilla lasi- tai pleksi- ja metalliverkkoseinillä.

– Kaveri löi pallon kentän takakulman pleksiin ja jotta pystyin palauttamaan pallon, sitä piti lyödä läheltä pleksin kautta. Olin niin lähellä, että maila osui pleksiin ja kimposi siitä suuhuni, Silkamo kertoo.

Kuului rusahdus ja Silkamon suuhun tulvahti veren maku.

– Noukin palasen hampaasta taskuun ja jatkoin pelaamista. Padel on nelinpeliä enkä halunnut jättää kavereita pulaan, Silkamo sanoo.

Pelin päätyttyä Silkamo seisoi peilin edessä ja katsoi järkyttävää näkyä; yläetuhampaasta oli iso pala poissa.

– Itselläni ei ole omaa tapaturmavakuutusta, mutta mielessäni pyöri hämärästi, että olisiko firmalla tai liitolla jotakin. Soitin työsuojeluvaltuutetulle, joka ei myöskään tiennyt asiasta, mutta yhteydenotto pääluottamusmies Marko ”Uku” Metsäpeltoon auttoi. Hän kertoi, että Rakennusliiton jäsenillä on liiton kautta vapaa-ajan tapaturmavakuutus Turvasta.

Silkamo soitti siltä istumalta Turvaan ja sieltä käskettiin mennä laittamaan hammas kuntoon.

– Hammas oli onneksi helppo korjata. Nurkka paikattiin hampaan värisellä muovilla enkä ainakaan itse erota, että se olisi jotenkin eri näköinen. Toimitin laskun tiedot Turvaan ja rahat tulivat tilille parissa päivässä. Ei ollut edes mitään omavastuuta.

Padelin pelaamista Silkamo ei sattumuksesta huolimatta lopeta.

– Ei se ole erityisen vaarallinen laji, minulle vaan sattuu ja tapahtuu, Silkamo kuittaa.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Laura Ahola

SAK sai uuden asiantuntijalääkärin, Riitta Työläjärven, tämän vuoden alussa. Työläjärvi toimi ennen nykyistä pestiään STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittisena asiantuntijana.

– Korona on vienyt todella paljon aikaa ja vienyt huomiota muilta asioilta tänäkin vuonna. Toivon, että ihmiset ottaisivat rokotteen, eikä tulisi uusia vaarallisia variantteja, jotka olisivat vastustuskykyisiä rokotteille. Delta-varianttiahan on tullut rokotetuillekin, mutta toki paljon lievempänä. Olemme onneksi vähän eri tilanteessa kuin keväällä 2020, Työläjärvi muistuttaa.

SAK:laisten alojen työntekijöistä noin 90 prosenttia on tehnyt koko korona-ajan lähityötä.

– Kuten rakennusalalla, monia töitä ei voi tehdä etänä. Koronalla on ollut omat vaikutuksensa rakentajiin kuten taukotilojen muutokset, suojautuminen tartunnalta työssä, keikkatyön majoitus. Kaikkia varmasti kyllästyttää maskin käyttäminen, mutta vielä pitäisi jaksaa. Rakennusalalla monella on sentään kokemusta hengityssuojainten käytöstä, joten kynnys voi olla matalampi maskin käytössä.

Työläjärven mukaan olisi yhä tärkeämpää saada henkilöstön edustajat mukaan suunnittelemaan koronaturvallista työpaikkaa.

– Monissa yrityksissä näin on tehtykin, mutta yllättävän paljon on niitäkin, joissa henkilöstöltä ei ole kysytty. Toivottavasti myös kiinnostus säilyy työsuojeluvaltuutetun ja luottamushenkilön tehtäviä kohtaan, vaikka työnantajapuolella onkin nyt hiukan turbulenssia.

Terveys on myös työllisyyspolitiikkaa

Ei ole kenellekään uutinen, että heikompi sosioekonominen asema tarkoittaa suurempia terveysongelmia ja lyhyempää elinajanodotetta.

– Kun puhutaan terveyden edistämisestä, kääntyy katse herkästi yksilön terveyteen ja terveyden yhteiskunnallinen ulottuvuus jää unholaan, Työläjärvi sanoo.

– Tuppaa myös olemaan niin, että terveyserojen kaventaminen ja ihmisten terveyden parantaminen nähdään niin, että lisätään resursseja ja laajennetaan palveluita. Kyseessä on kuitenkin isompi yhteiskunnallinen kysymys; kaikkien saatavilla olevien palveluiden laatua olisi parannettava, niiden tuottamista tehostettava ja vaikuttavuutta lisättävä.

Työläjärven mukaan terveydessä on kyse myös työllisyyspolitiikasta.

– Ihmisen terveyteen vaikuttaa työn mielekkyys, asialliset työehdot, työn arvostus ja se, että tuntee voivansa antaa oman panoksensa työyhteisössä. Näissä on vielä paljon parantamisen varaa.

Työläjärvi miettii esimerkiksi maahanmuuttajien ja matkatyöntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa oman elämänsä terveellisyyteen.

– Kyllä, kyse on myös yksilön omista elämäntavoista, mutta niidenkin parantaminen helpottuu, jos asuinolot ovat kunnossa. Omassa keittiössä on helpompi laittaa terveellistä ruokaa, eikä tarvitse elää einespitsoilla. Myös se, millä tavalla asuinympäristössä arvostetaan terveellisiä elämäntapoja, vaikuttaa.

Lääkäri peräänkuuluttaa myös työnantajien vastuuta.

– Työnantajalla on työsuojeluvastuu, johon kuuluu tapaturma- ja muiden riskien minimointi työssä. Meillä on sekä työturvallisuus- että työterveyshuoltolait kohtuullisen hyviä. Yksi ongelma on se, että työterveyshuollon minimivaatimuksia tulkitaan suppeaksi. Se saattaa käsittää vain ikäkausitarkastuksia tai joitakin pakollisia verikokeita. Lakisääteinen työterveyshuolto sisältää kuitenkin myös työkyvyn tuen ja seurannan, Työläjärvi sanoo.

Työläjärven mukaan vastuullinen yritys katsookin yhtä kvartaalia pidemmälle. Hyvällä työkyvyllä ja terveydellä tehdään parempaa tulosta ja laadukkaampaa jälkeä.

EU:lta tulossa uusia terveisiä

Keskusjärjestön asiantuntijalääkärin työssä tehdään paljon myös vaikuttamistyötä. Mitä Työläjärven mielessä nyt pyörii koronan lisäksi?

– Tällä hetkellä Euroopassa keskustellaan syöpävaarallisten aineiden sääntelyn lisäksi aineista, joilla voi olla vaikutuksia lisääntymisterveyteen. Eli pitäisikö tietyille aineille suojautumisen säädöksiä kiristää. Parlamentti on jo käsitellyt aihetta ja komissiolta on tullut ehdotuksia. Euroopan työntekijöiden kattojärjestö ETUC on jo pitkään tehnyt lobbaustyötä kiristysten puolesta, Työläjärvi kertoo.

Myös työntekijöiden mielenterveys ja stressi ovat nousseet EU:n agendalle.

– Suomeen on jo perustettu työryhmä, joka kartoittaa tämänhetkistä tilannetta Suomen lainsäädännön osalta. Työturvallisuus- ja työterveyshuoltolaeissa on jo aiheesta kirjauksia, mutta nyt pohditaan, tarvitaanko yksityiskohtaisempaa ohjausta.

Mielenterveysongelmat ovat jo nousseet tuki- ja liikuntaelinsairauksien rinnalle sairausloma ja työkyvyttömyyseläketilastoissa.

– Ne myös vaikuttavat toinen toisiinsa. Uniongelmainen ja apea ihminen on alttiimpi tapaturmille ja kivut voivat johtaa alkoholi- tai kipulääkeriippuvuuteen ja mielialan laskuun.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: SAK

Savuton Suomi 2030 -verkoston puheenjohtaja, työterveyden professori Helsingin yliopistosta, Kari Reijula on pohtinut viime aikoina paljon sitä, millä tavalla lääkärikunta puhuu potilaille tupakoinnin lopettamisesta.

– Tupakointi ei lopu huutamalla. Naama punaisena kiljuminen tupakoitsijalle ei auta. Minkälainen puhe sitten menee perille? Jos tupakoinnin lopettamista ei koe itselleen tärkeänä arjessa – rahat loppu, yksinhuoltajan arki painaa raskaana – lohtutupakka, lohtudrinkki otetaan.

Reijulan mukaan terveydenhuollon henkilökunnan pitäisi oppia kohtaamaan elämäntapamuutosta haluava ihminen uudella tavalla. Auttaa ihmistä voimaantumaan itse. Mikä on oman terveyden merkitys? Minkälaisena haluaa nähdä itselleen terveellisen elämän ja miten siihen voisi päästä?

Rakennusalan työpaikoilla laista ei ole apua

Vuosi 1995 oli merkittävä vuosi Suomen tupakoinnin historiassa. Tuolloin ravintoloissa ja muilla työpaikoilla rajoitettiin merkittävästi tupakointia. Senkin jälkeen tupakkalakia on kiristetty ja se on jälleen suunnitelmissa.

Kuka tahansa rakennustyömaan ohi kulkeva voi nähdä, että rakennuksilla poltetaan edelleen. Miksi haitallinen tapa on säilynyt alalla sitkeästi?

– Rakennusalan työstä merkittävä osa tehdään ulkona, jolloin laki, joka koski työpaikkojen sisätiloissa tapahtuvaa tupakointia, ei koskettanut ulkotyötä tekeviä rakennusalan ammattilaisia juuri lainkaan. Rakennusalan tupakointiin ei normiohjauksella voida vaikuttaa, ellei kielletä tupakointia työaikana, Reijula pohtii.

Toinen syy tupakoinnin yleisyyteen rakennusalalla liittyy koulutukseen ja sosioekonomiseen asemaan. Eron näkee jo vertailtaessa ammattikouluja ja lukioita. Ammattikoululaisten tupakointi on 4–5 kertaa yleisempää kuin lukiolaisten.

Tämä näkyy ihmisten terveydessä. Alimpaan sosioekonomiseen luokkaan kuluva mies kuolee keskimäärin 10 vuotta aiemmin kuin ylimpään sosioekonomiseen luokkaan kuuluva mies. Reijulan mukaan tämä on tärkeä terveydellisen tasa-arvon kysymys.

– Koulutus ja sosioekonominen tausta näyttää jopa korostuvan nyt, kun tupakointi muuten vähenee. Rakentajiksi aikanaan valmistuvilla on jo koulussa tupakointi yleisempää, mikä heijastuu myöhemmin vakavina tupakasta johtuvina sairauksina, Reijula sanoo.

Terveydenhuolto avainasemassa

Tupakoinnin lopettamiseen on olemassa käypä hoito -suositus, joka on Reijulan mukaan hyvä alku.

– Avainasemassa ovat terveystarkastukset. Sairaskäynneillä tupakointi ei välttämättä tule esiin. Pitäisi kysyä tupakoitko, oletko harkinnut lopettamista? Asian voi ottaa lempeästi esille, Reijula sanoo.

Reijulan mukaan terveydenhuollon työntekijän pitäisi osata keskustella, mikä tupakoinnin merkitys on tupakoijan elämässä. Haastattelun pitäisi olla motivoiva.

– On tärkeää kysyä, minkälaisena ihminen pitää terveyttään nyt ja minkälainen sen haluaisi olevan tulevaisuudessa. Lääkärikunnalla on näissä keskusteluissa parantamisen varaa.

Entäpä nikotiininkorvaustuotteet ja lääkkeet? Reijula ei pidä niitä hopealuotina, mutta joitakin ne auttavat.

– Olen miettinyt sitä, että saisiko niin myrkyllinen tuote kuin nikotiininkorvaustuote ikinä myyntilupaa, jos tupakkaa ei olisi? Tupakoinnin lopettamisen tuki edellyttää ammattitaitoista tukea ja ohjausta myös nikotiinikorvaushoidossa. Niiden käyttö on nyt valitettavasti liian usein hapuilevaa ja tehotonta omin avuin tehtynä. Seurantakin tarvitaan, että repsahduksia ei pääse tulemaan. Kysymyksessä on  nikotiiniriippuvuuden sairauden hoito.

Tupakoinnin lopettamiseen tarkoitettujen lääkinnällisten tuotteiden menekki sen sijaan on ollut Reijulan mukaan yllättävän laimeaa.

– Työkalupakissa pitäisi olla useampia työkaluja. Yksin lääkkeellinen hoito ei ole ratkaisu.

Oman apunsa voisivat tarjota savuttomat työyhteisöt. Ne tukevat tupakoinnin lopettamista. Vaikka lopettamispäätöksen pitääkin syntyä omassa päässä, on päätöstä tukeva ilmapiiri tärkeä.

– Työnantaja pitää saada mukaan. Kuinka tehdään työpaikka sellaiseksi, että lopettaminen onnistuu? Työnantajan pitäisi ymmärtää, että tämä on tuottavuus- ja työkykykysymys. Savuttomasta raksasta pitäisi tehdä brändi!

Teksti: Johanna Hellsten

Suomen ammattitautitilastossa ykkössijalla ovat työssä aiheutuneet meluvammat. Kakkosena listauksessa on allerginen kosketusihottuma. Allergista kosketusihottumaa aiheuttavat eniten epoksiyhdisteet. 

Rakennusalan töistä tärkeimpiä epoksiallergian riskialoja ovat Työperäisten sairauksien rekisterin ja TTL:n omia potilaita koskevien tutkimusten mukaan lattianpinnoittajat ja laatoittajat, rakennusmaalarit, putkiasentajat (joista tärkeänä alaryhmänä putkisukittajat), talonrakentajat, puusepät ja muurarit.

– Riskissä ovat kaikki, jotka käsittelevät tai tulevat tekemisiin kovettumattomien epoksituotteiden kanssa, Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Maria Pesonen TTL:stä muistuttaa.

Epoksituotteita ovat muun muassa epoksimaalitmaalit ja -pinnoitteet, mukaan lukien lattiapinnoitteet, epoksivesieristeet, putkisukituksen epoksipinnoitteet, betonin korjauksessa käytettävät injektiohartsit, epoksiliimat sekä tasoitteet.

Epoksituotteissa on useita eri allergeeneja ja tunnetaan kymmeniä epoksiyhdisteitä, jotka ovat allergisoivia. Epoksiallergeenien pääryhmiä ovat epoksihartsit, epoksikovetteiden reaktiiviset amiinit ja reaktiiviset ohenteet.

Herkistyminen voi olla nopeaa

Joillakin henkilöillä allergian kehittymiseen voi riittää yksi roiskaus epoksia esimerkiksi käden iholle. Tällöin iholle muodostuu altistumisen jälkeen ärhäkkä ihottuma. Toisaalta allergia voi ilmaantua myös epoksien parissa pitkään ongelmitta työskennelleelle.

– Epoksiallergian diagnosoiminen ei moninaisten allergeenien vuoksi ole yksinkertaista tai suoraviivaista, vaan tarvitaan huolellista, tarpeeksi kattavaa allergiatestaamista, asiantuntemusta tuotteiden suhteen ja usein myös työssä käytettyjen tuotteiden komponenttien testaamista, Pesonen selventää.

Kyseessä on yleensä viivästynyt ihokosketusallergia. Tämä allergiamuoto aiheuttaa tietynlaista ihottumaa (ekseema), joka ilmenee allergeenin ihokosketusalueella. Viivästyneen ihokosketusallergian aiheuttaman ihottuman nimi on allerginen kosketusihottuma.

– Ihottuman ilmenemisessä voi olla usean päivän viive, mikä voi tehdä ihottuman syyn tunnistamisesta haastavaa.

Työterveyslääkäri voi määrätä ihottuman ensihoitoon kortisonivoidetta ja yleensä myös sairaslomaa, mikäli työtehtävissä olisi riski altistua uudestaan epoksille. On mahdollista, että työtehtäviä joudutaan muokkaamaan pysyvästikin.

– Toistuessaan allerginen kosketusihottuma voi olla hankala. Se voi kroonistua ja muodostaa uhan työkyvylle. Ei siis mikään vähäteltävä asia, vaikkei henkeä uhkaava olekaan, Pesonen sanoo.

Ihokosketusallergia on pysyvä. Viivästyneessä ihokosketusallergiassa hoito on allergeenin ihokosketuksen täydellinen välttäminen.

– Tämä usein tarkoittaa epoksiallergian kohdalla, että voi olla vaikea jatkaa epoksinkäsittelyä vaativassa työtehtävässä, vaikka käyttäisikin suojaimia.

Suojautuminen tärkeää

Pesonen arvelee, että epoksilta suojautumisessa on edelleen puutteita päätellen siitä, että epoksiallergisia ammattitauteja ilmenee.

– Ihokosketusallergian voi saada vain olemalla kosketuksissa epoksiyhdisteisiin, eli että niitä joutuu iholle, hän toteaa.

 TTL on selvittänyt ja ohjeistanut suojatumista Epoksiprojektissa yhteistyössä epoksia ja muita pinnoitekemikaaleja käyttävien yritysten kanssa. Ohjeita on saatavilla TTL:n nettisivuilla epoksituotteiden turvallisesta käytöstä sekä suojainten valinnasta ja niiden käytöstä.

Pesonen haluaa muistuttaa, että työnaikaisen suojatutumisen lisäksi pitäisi varmistaa myös se, että epoksia ei kulkeudu suojavarusteiden ja työvaatteiden mukana muualle työ- ja sosiaalitiloihin.

– Jos esimerkiksi likaantuneella työhansikkaalla koskee ovenkahvoihin, voi epoksille silloin altistua joku muu työntekijä, joka ei ole suojautunut, Pesonen sanoo. Likaantuneet suojaimet tulisi myös osata riisua siten, ettei iho tahriinnu.

Pesosen mukaan epoksin allergiaturvallinen käyttö vaatisikin kulttuurin muutosta työmailla. Yksittäinen työntekijä ei yksinään pysty sitä muuttamaan, vaan asia vaatii koko työyhteisön huomiota.

Teksti: Johanna Hellsten