Hyvinvoiva työntekijä? - Rakennusliitto

Takaisin

Hyvinvoiva työntekijä?

12.8.2021

Hyvä terveys ei ole vain yksilön asia, vaan siihen tarvitaan koko yhteiskuntaa.

Helsinki 25.1.2021 Riitta Työläjärvi, SAK Foto: Patrik Lindström

SAK sai uuden asiantuntijalääkärin, Riitta Työläjärven, tämän vuoden alussa. Työläjärvi toimi ennen nykyistä pestiään STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittisena asiantuntijana.

– Korona on vienyt todella paljon aikaa ja vienyt huomiota muilta asioilta tänäkin vuonna. Toivon, että ihmiset ottaisivat rokotteen, eikä tulisi uusia vaarallisia variantteja, jotka olisivat vastustuskykyisiä rokotteille. Delta-varianttiahan on tullut rokotetuillekin, mutta toki paljon lievempänä. Olemme onneksi vähän eri tilanteessa kuin keväällä 2020, Työläjärvi muistuttaa.

SAK:laisten alojen työntekijöistä noin 90 prosenttia on tehnyt koko korona-ajan lähityötä.

– Kuten rakennusalalla, monia töitä ei voi tehdä etänä. Koronalla on ollut omat vaikutuksensa rakentajiin kuten taukotilojen muutokset, suojautuminen tartunnalta työssä, keikkatyön majoitus. Kaikkia varmasti kyllästyttää maskin käyttäminen, mutta vielä pitäisi jaksaa. Rakennusalalla monella on sentään kokemusta hengityssuojainten käytöstä, joten kynnys voi olla matalampi maskin käytössä.

Työläjärven mukaan olisi yhä tärkeämpää saada henkilöstön edustajat mukaan suunnittelemaan koronaturvallista työpaikkaa.

– Monissa yrityksissä näin on tehtykin, mutta yllättävän paljon on niitäkin, joissa henkilöstöltä ei ole kysytty. Toivottavasti myös kiinnostus säilyy työsuojeluvaltuutetun ja luottamushenkilön tehtäviä kohtaan, vaikka työnantajapuolella onkin nyt hiukan turbulenssia.

Terveys on myös työllisyyspolitiikkaa

Ei ole kenellekään uutinen, että heikompi sosioekonominen asema tarkoittaa suurempia terveysongelmia ja lyhyempää elinajanodotetta.

– Kun puhutaan terveyden edistämisestä, kääntyy katse herkästi yksilön terveyteen ja terveyden yhteiskunnallinen ulottuvuus jää unholaan, Työläjärvi sanoo.

– Tuppaa myös olemaan niin, että terveyserojen kaventaminen ja ihmisten terveyden parantaminen nähdään niin, että lisätään resursseja ja laajennetaan palveluita. Kyseessä on kuitenkin isompi yhteiskunnallinen kysymys; kaikkien saatavilla olevien palveluiden laatua olisi parannettava, niiden tuottamista tehostettava ja vaikuttavuutta lisättävä.

Työläjärven mukaan terveydessä on kyse myös työllisyyspolitiikasta.

– Ihmisen terveyteen vaikuttaa työn mielekkyys, asialliset työehdot, työn arvostus ja se, että tuntee voivansa antaa oman panoksensa työyhteisössä. Näissä on vielä paljon parantamisen varaa.

Työläjärvi miettii esimerkiksi maahanmuuttajien ja matkatyöntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa oman elämänsä terveellisyyteen.

– Kyllä, kyse on myös yksilön omista elämäntavoista, mutta niidenkin parantaminen helpottuu, jos asuinolot ovat kunnossa. Omassa keittiössä on helpompi laittaa terveellistä ruokaa, eikä tarvitse elää einespitsoilla. Myös se, millä tavalla asuinympäristössä arvostetaan terveellisiä elämäntapoja, vaikuttaa.

Lääkäri peräänkuuluttaa myös työnantajien vastuuta.

– Työnantajalla on työsuojeluvastuu, johon kuuluu tapaturma- ja muiden riskien minimointi työssä. Meillä on sekä työturvallisuus- että työterveyshuoltolait kohtuullisen hyviä. Yksi ongelma on se, että työterveyshuollon minimivaatimuksia tulkitaan suppeaksi. Se saattaa käsittää vain ikäkausitarkastuksia tai joitakin pakollisia verikokeita. Lakisääteinen työterveyshuolto sisältää kuitenkin myös työkyvyn tuen ja seurannan, Työläjärvi sanoo.

Työläjärven mukaan vastuullinen yritys katsookin yhtä kvartaalia pidemmälle. Hyvällä työkyvyllä ja terveydellä tehdään parempaa tulosta ja laadukkaampaa jälkeä.

EU:lta tulossa uusia terveisiä

Keskusjärjestön asiantuntijalääkärin työssä tehdään paljon myös vaikuttamistyötä. Mitä Työläjärven mielessä nyt pyörii koronan lisäksi?

– Tällä hetkellä Euroopassa keskustellaan syöpävaarallisten aineiden sääntelyn lisäksi aineista, joilla voi olla vaikutuksia lisääntymisterveyteen. Eli pitäisikö tietyille aineille suojautumisen säädöksiä kiristää. Parlamentti on jo käsitellyt aihetta ja komissiolta on tullut ehdotuksia. Euroopan työntekijöiden kattojärjestö ETUC on jo pitkään tehnyt lobbaustyötä kiristysten puolesta, Työläjärvi kertoo.

Myös työntekijöiden mielenterveys ja stressi ovat nousseet EU:n agendalle.

– Suomeen on jo perustettu työryhmä, joka kartoittaa tämänhetkistä tilannetta Suomen lainsäädännön osalta. Työturvallisuus- ja työterveyshuoltolaeissa on jo aiheesta kirjauksia, mutta nyt pohditaan, tarvitaanko yksityiskohtaisempaa ohjausta.

Mielenterveysongelmat ovat jo nousseet tuki- ja liikuntaelinsairauksien rinnalle sairausloma ja työkyvyttömyyseläketilastoissa.

– Ne myös vaikuttavat toinen toisiinsa. Uniongelmainen ja apea ihminen on alttiimpi tapaturmille ja kivut voivat johtaa alkoholi- tai kipulääkeriippuvuuteen ja mielialan laskuun.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: SAK