Apua yökukkujalle

Väsyttää. Illalla ei saa unta, tai herää aamuyöstä valvomaan. Jollakin unta tulee kyllä riittävästi, mutta uni ei virkistä.

– Uniongelmat lähtivät Suomessa vuoden 2019 jälkeen kasvuun raketin lailla. Isot kriisit – koronapandemia, Ukrainan sota – aiheuttivat nousun. Julkisen terveydenhuollon rekistereistä se näkyy selkeästi. Nyt tilanteessa on pientä tasaantumista, mutta johtuuko se tilanteen paranemisesta, vai siitä, että ihmiset eivät pääse vastaanotolle, ei vielä tiedä, uniongelmiin erikoistunut yleislääkäri Eevert Partinen Terveystalosta kertoo.

Partisen mukaan uniongelmat koskevat kaikkia ikäluokkia, vaikka ison työterveystalon lääkärinä hän törmääkin nyt eniten työssäkäyvien univaikeuksiin.

Välillä vai usein?

– Noin puolet tulee meille siksi, että ei joko saa iltaisin unta tai heräilee keskellä yötä. Toinen puoli tulee siksi, että uni ei virkistä, vaikka nukkuisi kuinka paljon. Ensin selvitetään, onko unettomuuden syy elimellinen, esimerkiksi uniapnea tai levottomat jalat. Karkeasti ottaen naisilla syy on useammin ei-elimellinen, keski-ikäisillä miehillä on eniten uniapneaa.

Vastaanotolla lääkäri selvittää, onko kyse hetkittäisestä unettomuudesta, vai onko se kestänyt pitkään ja on jatkuvaa. Tilapäisestä unettomuudesta kärsii vähintään 30 prosenttia väestöstä.

– Valtaosa meistä nukkuu huonosti välillä. Pitkäkestoinen unettomuus – nukutaan huonosti 3 yötä viikossa ja tila kestää yli kuukauden– kärsii noin 12 prosenttia suomalaisista. Tämä vaikuttaa jo selvästi ihmisen toimintakykyyn, Partinen sanoo.

Mielen koulutusta

Unettomuutta hoidetaan paljon erilaisilla lääkkeillä. Partisen mukaan tietotaito ja ymmärrys lääkkeettömistä hoidoista on kuitenkin lisääntynyt, ja nykyään niitä olisi hyvä kokeilla ensin.

Ensin selvitetään uneen vaikuttavien asioiden tila.

– Onko sairauksia, joiden hoito voi vaikuttaa uneen, elintavat, kuten ravinto, liikunta ja unirytmin säännöllisyys, kofeiinin käyttö – juodaan kahvia liian myöhään, vaikka se ei sovi kaikille – alkoholi, joka on tyypillinen unta heikentävä tekijä, kun jo 1–2 annosta vaikuttaa uneen. Myös sosiaaliset suhteet, harrastukset ja työn ja vapaa-ajan tasapaino. Kaikki nämä käydään läpi, sillä ne vaikuttavat uneen, Partinen kertoo.

Unettomuuden hoidossa käytetään unettomuuteen suunniteltua kognitiivis-behavioraalista terapiaa.

– Sillä muokataan ajatuksia ja saadaan kehon ja mielen ylivireyttä rauhoitettua. Kehon ylivireyttä rauhoittavat myös jooga, mindfulness ja erilaiset hengitysharjoitukset. Mielen ylivireyteen vaikutetaan esimerkiksi kirjoittamalla mielessä vellovat asiat paperille ja käsitellään ne.

– Erityisesti fyysisen työn tekijöiden olisi hyvä muistaa, että vaikka työ on rankkaa, ei se riitä ainoaksi liikunnaksi. Esimerkiksi rauhallinen, palauttava kävelylenkki töiden jälkeen on parempi kuin sohvalle kellahtaminen, Partinen muistuttaa.

Useat työterveystoimijat, mukaan lukien Terveystalo, tarjoavat erilaista univalmennusta joko ryhmissä tai yksilöhoitona. Terveystalo on esimerkiksi kouluttanut yli 100 univalmentajaa, jotka opastavat ja auttavat uniongelmien lääkkeettömissä hoidoissa.

Aina lääkkeetön hoito ei kuitenkaan riitä ja avuksi voidaan tarvita tukilääkettä.

– Lääkkeet mietitään aina yksilöllisesti. Esimerkiksi jetlagiin ja viivästyneeseen unijaksoon melatoniinilla on huomattu olevan hyvä vaikutus. Lyhytaikaisesti voidaan myös käyttää perinteisiä unilääkkeitä, jos potilas ei nuku juuri lainkaan. Niiden käytössä pitää kuitenkin jo alussa tehdä suunnitelma siitä, miten lääkitys lopetetaan, Partinen muistuttaa.

Teksti ja kuva: Johanna Hellsten

Työkyvyn tukea Kiila-kuntoutuksesta

– Olemme huolissamme rakentajien työkyvystä ja etsimme kaikkia mahdollisia keinoja liiton jäsenten työkyvyn tukemiseen. Nyt Härmän kylpylään järjestetään rakentajien oma ryhmä, jossa hyödynnetään Kelan maksamaan Kiila-kuntoutusta, Rakennusliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Jere Ketola sanoo.

Kiila-kuntoutus on tarkoitettu määräaikaisessa tai vakituisessa työsuhteessa oleville työntekijöille tai yrittäjille. Kuntoutukseen valinnan perusteena on henkilöllä diagnosoitu sairaus, joka on heikentänyt työkykyä tai voidaan arvioida, että työkyky heikentyy lähivuosina. Kuntoutus toteutetaan aina yhteistyössä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa. Kela maksaa kuntoutuksen kustannukset.

– Ryhmään voi hakea mukaan koko Suomesta ja sillä ei ole merkitystä, mikä sairaus on kuntoutustarpeen taustalla. Rakentajien vaivat liittyvät useimmiten tuki- ja liikuntaelimiin, mutta myös henkisen jaksamisen ongelmia on. Jos ryhmän ajankohta ei sovi, voi myös hakea KIILA-yksilöpalveluun. Yksilöpalvelussa ammattialaa ei ole etukäteen määritelty, vaan kuntoutuksen palveluntuottaja kokoaa yksittäisistä asiakkaista ryhmän, Ketola kertoo.

Härmässä on osaamista

Härmän kylpylän kuntoutusjohtaja Minna Vienola kertoo, että Härmän kylpylässä on järjestetty Kiila-kuntoutusjaksoja vuodesta 2016.

– Kuntoutuksessa on käynyt monenlaisia ryhmiä teollisuusaloista maatalouteen, hoitajista opettajiin. Nämä ovat useimmiten joko ammattiliittojen kautta tulleita ryhmiä tai suuryritysten omia ryhmiä.

Kiila-kuntoutus on nimenomaan ammatillista kuntoutusta. Ajatuksena on luoda eväät sille, että ihminen pystyy kuntoutuksen jälkeen jatkamaan kuntoutumista eteenpäin itsenäisesti. Työn ja sen kuormituksen hallinta paranee, kun kuntoutus suunnitellaan yhdessä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa.

Miten kuntoutukseen sitten pääsee?

– Aluksi täytyy varata aika työterveyslääkäriltä tai yleislääkäriltä, joka arvioi, onko työkyky uhattuna. Lääkäri kirjoittaa B-lausunnon, joka liitetään hakemukseen Kelaan. Kela tekee päätöksen, onko hakija oikeutettu kuntoutukseen, Vienola kertoo.

Jos Kelan päätös on myönteinen, osallistuu ensimmäiseen palaveriin yhdessä kuntoutusta tarjoavan tahon moniammatillisen tiimin kanssa myös työntekijän esimies.

– Esimiehen on tarkoitus seurata tilannetta. Työpaikan pitää olla mukana prosessissa.

Tiimityötä

Kuntoutusta kaipaavista kootaan ryhmä, jossa on yleensä 6–8 henkeä. Kuntoutukseen kuuluu 3 lähikuntoutusjaksoa, joiden kesto on 3–5 päivää. Lisäksi on yksilötapaamisia.

Härmän kylpylässä kuntoutujan apuna on tiimi, jossa on mukana lääkäri, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, psykologi, työelämän asiantuntija ja usein myös tarpeen mukaan työfysioterapeutti, toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä.

– Tiimin kokoonpano menee sen mukaan, mitkä ovat ryhmän tarpeet. Suunnittelussa käydään läpi sekä yksilölliset tarpeet että ryhmän itselleen määrittelemät yhteiset tavoitteet, Vienola sanoo.

Kuntoutuksen alussa ja lopussa on määritellyt mittarit, joilla kuntoutuksen onnistumista mitataan. Niihin kuuluvat muun muassa henkinen hyvinvointi, fyysinen suorituskyky, elämäntapamittari ja työkykymittari.

Härmän kylpylässä on ammattilaisten lisäksi hyvät puitteet kuntoutukseen. Kylpylä, jossa on 25-metrinen uima-allas, kuntosali, liikunta- ja urheiluhalli, luontopolku, 12-reikäinen golf-kenttä ja beach volley -kenttä ja niin edelleen.

– Me olemme täällä keskellä aakeeta laakeeta Etelä-Pohjanmaalla, jossa ihan omanlaistaan luontoa, Minna Vienola sanoo.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Härmän kylpylä

Menikö putki pitkäksi?

Mistä sen tietää, meneekö alkoholia liikaa? Netti on täynnä kaikenlaista laskuria, mutta kaksi asiaa nousee ylitse muiden; jos itse alkaa miettiä omaa kulutustaan tai jos joku läheinen uskaltaa avata suunsa.

Näin neuvoo Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Sirkku Martti.

– Työterveystarkastuksissa tehdään usein AUDIT-kyselyjä alkoholinkäytöstä. Se voi myös toimia jonkinlaisena laukaisijana asian pohtimiseen. Moni pelkää stigmaa ja leimautumista, joten vaatii rohkeutta kysyä itseltään, onko alkoholin kanssa ongelmaa.

Näkyy työssä ja työturvallisuudessa

– Me emme ole työpaikalla eri persoonia, vaan se mitä tapahtuu kotona, vaikuttaa myös työpaikalla. Alkoholin riskikuluttaja voi miettiä, että mitä se haittaa, jos illalla otan muutaman, kun pää on selvä aamulla. Kognitiivisiin taitoihin sillä voi kuitenkin olla merkittävä vaikutus, Martti kertoo.

Uni häiriintyy alkoholista ja unella on suuri vaikutus ihmisen toimintakykyyn. Kun alkoholinkäyttö on säännönmukaista, aivojen voimavarat eivät pääse uudistumaan.

– Unettomat myös itselääkitsevät itseään alkoholilla. Alkoholiin kasvaa pikkuhiljaa toleranssi, eikä se enää tuo samaa rauhoittavaa vaikutusta vaan rikkoo unirytmin.

Tämä kaikki vaikuttaa esimerkiksi reaktionopeuteen ja myös keskittymiskyky ja ympäristön huomiointi kärsii.

– Rakennusalalla tehdään fyysistä työtä. Mitä fyysisempi ala, sitä suuremmat riskit työkavereille ja itselle, jos toimintakyky on heikentynyt. Työnantajalla on valtava työsuojelullinen vastuu, mutta myös joka ikisellä työntekijällä on vastuu noudattaa ohjeita ja säilyttää toimintakykynsä.

Puuttuminen kannattavaa, mutta vaikeaa

Alkoholinkäyttö aiheuttaa työpaikoilla vuosittain noin 500 miljoonan euron kustannukset. Se on melkoinen summa. Suomessa työikäisistä miehistä 8 % ja naisista 2 % kärsii alkoholiriippuvuudesta (eli riskikäytön vakavimmasta muodosta). Heistä 60 % on töissä

Hoitopolku ei tällä hetkellä toimi kovin hyvin. Hoidon saatavuus julkisella puolella on heikko.

– Työnantajilla pitäisi todella olla intressi tehdä asialle jotain. Työterveyshuollossa asioita otetaan puheeksi ja esimerkiksi A-klinikkasäätiö kouluttaa työpaikkoja tunnistamaan ongelmia ja toimii monessa paikassa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa myös hoidon osalta. Silti usein siinä vaiheessa, kun työntekijän ongelma huomataan ja siihen puututaan, ollaan jo vuosia myöhässä, Martti sanoo.

– Varhainen puuttuminen toisen ihmisen alkoholinkäyttöön ei ole helppoa. Kaikkia työntekijöitä mutta erityisesti esimiehiä pitäisi kouluttaa ja tukea valtavasti enemmän siitä, miten yleistä päihdekäyttö Suomessa on.

Työkaverit voivat olla avainasemassa tilanteen huomaamisessa.

– Se joku, joka kysyy miten voit, mitä sulle kuuluu, onko kaikki hyvin? Olemme mielenterveysasioiden kanssa jo päässeet siihen, että niistä voi puhua arkipäiväisesti. Voisimmeko päästä samaan alkoholin osalta?

Martin mukaan hoitoonohjausvaiheessa ihmisellä on usein ollut jo 7–10 vuotta alkoholiriippuvuus, jolloin hoitoennuste ei ole järin hyvä.

Mutta alkoholismista voi myös parantua.

– Kunhan siihen päästään ajoissa kiinni. Ennen kuin ihmiseltä on mahdollisesti jo mennyt perhe, talous ja työpaikka. Työpaikka ja perhe tukevat kuntoutusta.

Martti kehottaa kaikkia työpaikkoja pohtimaan tapoja, joilla ihmisiä pystyttäisiin auttamaan ajoissa.

– Jos työnantaja tekee intervention eurolla, siitä tulee 2 euroa takaisin. Reilu puolet siitä 500 miljoonasta eurosta, joka nyt menetetään alkoholin takia, olisi mahdollista saada takaisin. Tämä on kaikkien asia.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Jukka Nissinen

Helteessä on sietämistä

Ovatko miehet liian herkkiä kestämään kuumuutta?

Rakentamisessa suojavarusteet lisäävät lämpökuormaa. Se pitää ottaa huomioon helteellä taukoja lisäämällä.

Kuumuus kuormittaa kaikkia, mutta työskentely kuumassa ilmanalassa lisää terveysriskejä. Hikoilu lisääntyy, mikä aiheuttaa neste- ja suolatasapainon järkkymisen. Väsyttää, päätä särkee ja sydämestä ottaa.

Ikääntyminen heikentää kuumansietoa. Yli 45-vuotiailla on havaittu kuumuuden aiheuttavan enemmän haittoja. Yleiskunnolla on myös merkitystä kuumansietoon.

– Miehet ovat hieman naisia alttiimpia lämpösairauksille. Ero saattaa johtua enemmänkin psykologisista syistä ja käyttäytymistekijöistä kuin fysiologisista eroista sukupuolten välillä, Työterveyslaitos TTL:n vanhempi tutkija Sirkka Rissanen toteaa Kuumat työpaikat – lämpötilan vaikutukset työssä -webinaarissa.

Varsinaisia ohjearvoja kuumatyölle ei ole. Mikäli työtilan lämpötila ylittää 28 astetta, työsuojeluviranomaiset suosittelevat 10 minuutin taukoa työtuntia kohti. Yli 33 asteen työskentelylämpötilassa suositellaan 15 minuutin taukoa työtuntia kohti.

– Kuumassa työskentely vähentää huomattavasti työntekijöiden työviihtyvyyttä ja motivaatiota.

Tarkkaavaisuus heikkenee ja tapaturmariski kasvaa merkittävästi. Rakennusalan tuottavuuden laskua kuumuudessa työskennellessä ei ole tutkittu. Rissasen mukaan ulkomaisten tutkimustulosten mukaan tuottavuus laski 14 prosenttia, kun lämpötila oli yli 32 astetta.

Rakennustyömailla sosiaalitilat lämpiävät lähes saunamittarilukemiin hellejaksojen aikana. Viileällä taukotilalla on tutkimusten mukaan iso merkitys elimistön jäähtymisen kannalta.

– Kun taukotilan lämpötila oli alle 23 astetta, selvää iholämpötilojen laskua tapahtui taukojen aikana.

Vesi on paras janojuoma

Vesi on paras nesteytysjuoma helteellä. Monipuolinen ravinto takaa yleensä tarvittavan suolatasapainon elimistössä.

– Nestettä ei kannata juoda paljon kerralla, koska vatsasta neste siirtyy elimistöön viiveellä. Juomaa kannattaa nauttia 1–2 desilitraa 15–20 minuutin välein. Yli 1,5 litraa tunnissa ei pidä juoda, jotta ei mentäisi ylinesteytyksen puolelle, Rissanen muistuttaa.

Ylinesteytys voi aiheuttaa väsymystä ja lihasheikkoutta. Kuumuuden lisäksi työpaikalla on seurattava myös ilman suhteellista kosteutta. Trooppinen sää heikentää hikoilun jäähdyttävää vaikutusta. Tuulettimilla ja ilmanvirtauksella voidaan lisätä työpaikan jäähdytystä.

Rissanen suosittaa työnkiertoa viileiden ja kuumien työpisteiden välillä. Kosteutta siirtävillä suojavaatteilla voi jonkin verran helpottaa tilannetta.

– Varsinkin uusia ja kesätyöntekijöitä pitää ohjeistaa kuumatyöhön.

TTL:n työlääketieteen poliklinikan ylilääkäri Satu Soini muistuttaa, että kuumatyöhön pitää totutella.

– Monilla on kokemusta siitä, kun talvella ulkomaanmatkalla tuntuu kuumalta, vaikka lämpötila ei olisikaan korkea. Ensi kertaa kuumatyöhön tulevalle on annettava aikaa mukautumiselle.

– Mustat bitumikermikatteet hohkavat lämpöä. Peltikatoilta tulee rajua lämpösäteilyä. Käytämme avoliekkiä huopakatoilla ja kaadamme kuumaa 230-asteista bitumia kannusta, Kattava Oy:n toimitusjohtaja Jarno Mikkola listaa kattotöiden kuumuuskuormaa.

Lisälämpökuormana työntekijöillä on suojavaatteet. Mikkolan mukaan uusia työntekijöitä yritetään sijoittaa aluksi kevyempiin tehtäviin ja tuntitöihin. Urakkaporukassa aloitteleva katontekijä voisi joutua liian kovaan lämpörääkkiin.

– Paras lääke kuumassa työskentelyyn on se, että voi tulla joustavan työajan puitteissa töihin. Monesti miehet aloittavat purkutyöt aamulla kello 4–5:n maissa. Työpäivä päättyy silloin jo puolilta päivin.

Taukotiloihin jäähdytystä

Ilmastonmuutoksen vuoksi keskilämpötila on noussut Suomessa yli 2 astetta 20 vuoden aikana. Hellehuippuja oli 30–50 päivänä vuosina 2019–2021

– Ulkotyötä tekevät ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Helteen lisäksi kaamosoireilu, masennus ja sateiden takia sattuvat liukastumiset tulevat lisääntymään, maalaus- ja vedeneristysalan sopimusalavastaava Kari Koivunurmi sanoo.

Muuttuva ilmasto suosii hyttysten ja punkkien levittämien tautien yleistymistä. Rakennusten kosteusvauriot lisäävät homealtistuksia etenkin remonttikohteissa.

– Lämmin, märkä ilma voi vaikuttaa siihen, miten iho reagoi erilaisiin kemikaaleihin eli ne imeytyvät helpommin.

Koivunurmen mukaan sosiaalitilojen viilennyksessä on vielä kehittämisen varaa.

– Mestareiden kopeissa on nykyään jo jäähdytyslaitteet. Miehistötiloista ne yleensä puuttuvat. Rakennustyön asetuksen uudistustyössä haluamme, että jäähdytyksen tarve huomioidaan jatkossa.

Ranskassa rakennusalan järjestöt ovat jo sopineet määräyksistä, jotka otetaan käyttöön ulkolämpötilan noustessa yli 30 asteeseen. Työntekijöillä on esimerkiksi mahdollista saada työttömyyskorvausta helleaallon aiheuttaman katkoksen takia.

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen

Johdossa seuraavat 7 vuotta

Antti Koivula ei usko työterveyden ja perusterveydenhuollon vastakkainasetteluun.

–  Tämä on nollasummapeliä. Jos työterveyshuollon rahoitus siirretään perusterveydenhoitoon, tarkoittaa se samalla 2,1 miljoonaa uutta asiakasta perusterveyden puolelle, Antti Koivula toteaa.

Koivula valittiin keväällä uudelleen 7 vuoden pätkävirkaan Työterveyslaitoksen johtoon. Työpsykologia ja työelämän kehittäminen – erityisesti johtamisen kehittäminen – on ollut Koivulalle tärkeää jo opiskeluajoista lähtien.

Osaamiselle on ollut tarvettakin. Kun Koivula aloitti ensimmäistä kierrostaan TTL:n johdossa vuonna 2015, TTL:n rahoituksesta tiputettiin 5 miljoonaa euroa pois. Yli 100 ihmistä piti irtisanoa.

– Nyt rahoitustilanne on ihan hyvä ja henkilöstömäärä on noin 500. Tulevaisuudesta ei toki tiedä. Ensi vuonna on vaalit ja saa nähdä, mikä hallituksen kokoonpano silloin on. Toivottavasti työmme nähdään silloin edelleen tärkeänä, Koivula miettii.

Uudelleen nimitetylle Koivulallekin kakkoskierros on jo helpompi.

– Kun aloitin vuonna 2015, luulin, että minulla oli kuva suomalaisesta työelämästä ja sen haasteista. Oikeasti ei ollut. Nyt tiedän paremmin, vaikka tulevaisuus voi edelleen yllättää. Olemme eläneet poikkeuksellisia aikoja.

Koivulan mukaan hänellä on ollut pidempään ”fiilis”, että työn murros ja esimerkiksi ilmastonmuutos tuovat suoraan uusia kouluttautumistarpeita yhteiskunnassa.

– Pandemia, venäjän hyökkäys Ukrainaan, Nato, kaikki nämä ovat näyttäneet, että Suomessa on paljon luottamuspääomaa, joten vaikka muutosprosessista tuleekin vaikea, suomalaisten edellytykset selvitä siitä ovat hyvät.

Työterveyshuollolla tärkeä merkitys tulevaisuudessakin

– Työterveyshuolto Suomessa toimii hyvin ja sen kehittäminen on ollut pitkäjänteistä. Perusterveydenhuollon kehittäminen sen sijaan on ollut ailahtelevaa. Vierastan viime aikojen keskustelua, jossa perusterveydenhuollon toimimattomuus pannaan työterveyshuoltojärjestelmän syyksi, Koivula toteaa.

Koivulan mielestä olisikin tärkeää pohtia, miten järjestelmät toimivat yhdessä.

– Esimerkkinä se, millä tavoin työterveyshuolto tekee yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa siten, että ihmiset parantuvat nopeammin ja pääsevät myös takaisin töihin nopeammin.

Työntekijöiden mielenterveysongelmat ovat nousseet isoksi kysymykseksi. Työterveyshuolto hoitaa paljon niitäkin.

– Pitkän etätyöajan jäljiltä voi olla paljon piiloon jääneitä työkykyongelmia, jotka alkavat nyt tulla esiin. Etätoimistojen ergonomiapuutteet, mielenterveysongelmat, niistä olen eniten huolissani. Nuoret eivät saa pudota kelkasta ja vanhempien pitää jaksaa pidempään. Meillä on massiivinen työvoimapula, töissä olevat ovat kultaakin kalliimpia. Haluamme pitää huolta niistä, jotka ovat töissä. Kun meillä on samaan aikaan meneillään murros ja kutistuva työvoimareservi, työterveyshuollolle on suuri tarve.

Koivula näkee, että erityisesti rakennusalalla työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö on jotain, mitä ei saa menettää.

– Kun meillä on vanheneva työväestö, miten muuten saisimme ihmisten kropat kestämään raskasta työtä?

Rakennusala sai turhaan huutia koronasta

– Julkinen keskustelu vuosi sitten, kun työmailta löytyi paljon koronaa, oli todella epäreilua. Alan yrityksissä oli tehty paljon oikeita toimenpiteitä; mietitty työvuoroja ja rytmitystä, käytetty jopa koronakoiria. Lehdet revittelivät yhteismajoituksiin ja -kuljetuksiin liittyvillä tartuntaketjuilla.

Koivulan mukaan keskustelussa unohdettiin se, että rakennusalalla oli todella helppo jäljittää tartuntaketjut.

– Ja kaikki testattiin, niin kyllähän niitä tartuntoja silloin myös löytyi. Harrastuksista ja ravintoloista ei mitenkään saada tautia kiinni samalla tavalla.

Koivula kertoo, että kun hän osallistui kansainvälisiin viranomaiskokouksiin, kollegat maailmalta ihmettelivät, kuinka Suomessa pystyttiin pitämään työelämä toiminnassa lähes normaalisti.

– Suomi todella pystyi pitämään työpaikat auki aivan poikkeuksellisella tavalla. Meidän systeemissämme on voima, joka tulee työsuojelun ja työterveyshuollon osaamisesta. Fiksuja käytäntöjä vietiin kaikkiin yrityksiin samanlaisina.

Epävarmuuden aika jatkuu

– Odotan epävarmojen aikojen jatkuvan vielä joitain vuosia. Raaka-ainepula ja taloudellinen epävarmuus heijastuu mielialoihin työpaikoilla. Sen kanssa saadaan tehdä vielä paljon töitä. Myös koronan osalta eletään poikkeustilassa, normaaliin ei palata vielä, Koivula sanoo.

Koivulan mukaan varautumista mietitään työpaikoilla eri suunnista.

– Energiateollisuus on erilainen kuin esimerkiksi lannoiteteollisuus tai softafirma.

Työterveyslaitoksessa hyödynnetään koronan takia muodostettuja valmiusryhmiä pienin muutoksin.

– Ylläpidämme yhteistä tilannekuvaa. lisäksi on tärkeää varmistaa henkinen tuki työntekijöille esimerkiksi yhdessä työterveyshuollon kanssa. Kaikilla työpaikoilla on tärkeää kertoa työntekijöille, että meillä on suunnitelmat ja näin asiat hoidetaan. Se luo turvaa ja ihmisille tulee sellainen olo, että asiat ovat hoidossa.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Antti Kirves

Tärinätauti vei työkyvyn

Heikki Turunen alkaa olla lopen kyllästynyt vakuutusyhtiöiden kanssa vääntämiseen.

Maanrakentaja Heikki Turunen astui työelämään infra-alalle vuonna 1986. Hän aloitti maanrakennuskoneen kuljettajana ja ajoi välillä myös turvekonetta. Vuonna 1989 työt vaihtuivat louhintaan.

– Siihen aikaan kivimiehet kalliolouhinnassa porasivat käsikoneilla. Tein niitä hommia 28 vuotta putkeen. Sinä aikana laitteisto toki kehittyi paremmaksi, mutta työn muut fyysiset rasitteet pysyivät samoina, Turunen kertoo.

Turunen alkoi saada tärinätaudin ensimmäisiä oireita jo 1990-luvun alkupuolella. Hän meni Kirkkonummen terveysaseman lääkärin puheille käsien puutumisen ja kylmyyden takia.

– Puheeni ohitettiin lääkärin toteamuksella ”raskas työ”. Minua ei tutkittu sen kummemmin. Jotenkin itsekään en sitten ajatellut enää asiaa työkiireiden keskellä, halusin vain tehdä töitä.

Vakuutusvääntö alkaa

Arvaahan sen, että käsien ongelmat eivät jääneet siihen, vaan ongelmat jatkoivat pahenemistaan.

– Aloin ihmetellä, mistä on kyse, kun kädet jäätyivät ulkona, vaikka olisi käyttänyt minkälaisia hanskoja. Lisäksi ne alkoivat puutua öisin niin pahasti, että heräsin siihen. Tuntui siltä, kuin olisi ollut kädet täynnä tikkuja. Aloin myös tiputella tavaroita, kun ote ei pitänyt, Turunen sanoo.

Turunen meni uudelleen lääkäriin vuonna 2017, kun oireet eivät lähteneet paranemaan, vaikka hän jäi pois työelämästä. Silloin oireita alettiin tutkia. Tähän mennessä Turusella on 14 eri huippulääkärin lausunto työkyvyttömyydestä, joukossa muun muassa Työterveyslaitoksen asiantuntijoita, työterveyslääkäreitä ja HUS:in huippu-erikoislääkäreiden arvioita. Kyseessä on tärinätauti ammattitautina.

– Siitä alkoi sitten vakuutusyhtiöiden vääntö. Työkyvyttömyyseläkettä käsitellään nyt vakuutusoikeudessa. Vakuuttajana siinä on Varma. Tapaturma- ja ammattitautivakuutus on Pohjolassa, joka on päättänyt, että olen 30-prosenttisesti työkykyinen. Kyllä tämä on aika raskasta, kun asian piti jo olla ratkennut oikaisulautakunnassa, että olen 100-prosenttisesti työkyvytön.

Ongelma on ammattitautikorvauksen osalta siinä, että vaikka Turusen työkyvyttömyyden on todennut jo valtava joukko lääkäreitä, Pohjola haluaa hänen käyvän läpi heidän ammatillisen kuntoutuksen selvityksensä, jossa Turusen tutkisi vielä yksi Pohjolan määrittämä lääkäri ja päätökset tehtäisiin sen jälkeen.

Raskas taistelu

–Moni tyytyy vakuutusyhtiöiden ensimmäiseen päätökseen. Jollen olisi saanut apua Rakennusliitolta, minäkin olisin lirissä. Niiden, jotka eivät kuulu liittoon, täytyy tyytyä, kun ei yksi ihminen pysty edes ymmärtämään vakuutusprosessin monimutkaisuutta, Turunen toteaa.

Turusesta on tuntunut monta kertaa siltä, että hän haluaisi luovuttaa.

– Aina pitää kerätä voimat uudelleen, sillä muutenhan käy niin, että kaikki haitat jätettiin työntekijälle. Nyt on aika saada myös korvaus.

Turunen haluaa myös varoittaa nuoria rakentajia siitä, mitä fyysisesti raskas ammatti voi aiheuttaa.

– Ei se työn raskaus nuorena tunnu. Silloin jaksaa kantaa vaikka koko maailman. Nyt se tuntuu. Tämä sairaus on salakavala; kun alkaa tajuta tilanteen, on jo liian myöhäistä.

Turusella on nyt työurasta muistona kädet, joiden hermoradat ovat vahingoittuneet. Vaikka kesällä olisi 20 astetta lämmintä, kädet ovat jääkylmät. Kahvikuppi voi pudota kourasta tuosta noin vaan. Ja jopa tämän lyhyen haastattelun aikana puhelinkäsi puutui tunnottomaksi.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Jukka Nissinen

TTL tutkii kvartsipölylle altistumista rakennuksilla

kuva: Lehtikuva

Kvartsipöly ei ole leikin asia: sille altistuminen aiheuttaa silikoosia ja keuhkosyöpää. Altistumisesta sairauteen saattaa kulua kymmeniä vuosia, mutta sairauden uhka on todellinen.

Ammattitautirekisteriin ilmoitetaan reilut 10 kvartsipölystä johtuvaa silikoosi- ja keuhkosyöpätapausta vuosittain.

– Rakennustyömailla kvartsipölyä syntyy kun hiotaan, sahataan, porataan, räjäytetään, piikataan tai murskataan betonia, tiiltä tai kiveä, määrittelee Työterveyslaitoksen (TTL) johtava asiantuntija Tapani Tuomi.

TTL on nyt ottanut kvartsipölyn suurennuslasin alle. Laitos haluaa tutkia, missä määrin työpaikoilla todella altistutaan kvartsipölylle, mitkä ovat tehokkaimmat työtehtäväkohtaiset pölyntorjuntakeinot ja missä tehtävissä pölyltä on suojauduttava hengityksensuojaimin.

– Olemme mitanneet kvartsipölypitoisuuksia erilaisissa työtehtävissä ja tämän perusteella olemme jo laatineet parikymmentä ohjetta altistumisen ehkäisemiseksi ja lisää ohjeita on tulossa, Tuomi kertoo.

Keinoja on

Vaikka kvartsipöly on terveydelle vaarallista, on olemassa keinoja, joilla altistumista voidaan torjua.

– On esimerkiksi konekohtaisia kohdepoistoja, jotka kytketään HEPA-suodattimilla varustettuihin imureihin. Monissa tehtävissä voidaan käyttää torjuntakeinona vettä. On myös yleisilmanpuhdistimia, Tuomi luettelee.

EU:n syöpädirektiivin päivityksen tuloksena Suomessakin on kvartsipölylle asetettu sitova raja-arvo, jota ei saa ylittää.

– Tietoisuus kvartsipölyn terveysvaikutuksista on yrityksissä ja työpaikoilla lisääntynyt, mutta ei vielä tarpeeksi. Toisinaan käy niin, että suojaudutaan vain kaikkein pölyisimmän työvaiheen aikana, mutta sitten otetaan suojain pois. Ei ymmärretä, että hienojakoinen pöly ei laskeudu heti. Yleisilmassa sitä saattaa leijailla vielä pitkään.

Meneillään olevassa tutkimuksessa on mukana suuria rakennusalan yrityksiä, kuten NCC, Hartela, CONSTI ja Destia. Ne ovat Tuomen mukaan olleet hyvin sitoutuneita tutkimukseen ja pölymittauksia on saatu tehdä työmailla kiitettävästi.  

Hienojakoista pölyä

Pienimmät kvartsipölyhiukkaset ovat haitallisimpia. Pienimpiä hiukkasia ei aina edes näe silmällä. Ne jäävät yleisilmaan pitkäksi aikaa, vaikka työ on jo lopetettu.

Pitkään kvartsipölylle altistuneiden keuhkoihin kerääntyy kvartsipartikkeleita. Seurauksena voi olla krooninen keuhkojen tulehdus tai kivipölykeuhko. Myös keuhkosyövän kasvaa altistuneilla riski.

Erityisen vaarallista pölyaltistuminen on henkilöille, jotka tupakoivat.

Kvartsipölylle altistuneet työntekijät on lain mukaan ilmoitettava TTL:n ylläpitämään ASA-rekisteriin, joka on ollut käytössä jo yli 40 vuotta. Työnantajan on ilmoitettava rekisteriin pölylle altistuneet työntekijät, kun altistuminen on todettu mittauksin.

ASA-rekisteriin ilmoitetaan syöpävaarallisten aineiden kanssa tekemiseen joutuneet työntekijät. Kvartsipöly lisättiin näiden aineiden joukkoon vuoden 2020 alusta lukien.

TTL:stä kerrotaan, että ASA-rekisteriin on kaikkinensa ilmoitettu yli 1 000 työpaikkaa. Suomessa kvartsipölylle altistuu noin 50 000 työntekijää, joista suuri osa työskentelee rakennusalalla.

Teksti: Esa Tuominen, kuva: Lehtikuva

Vierailija: Rakentajan työ ja terveys

Helsinki 25.1.2021 Riitta Työläjärvi, SAK Foto: Patrik Lindström

Raksahommissa riskejä riittää ja raskas työ vaatii raskaat huvit. Työterveyshuollosta pitäisi löytyä apuja ja eväitä terveellisempään työhön, elämään ja työelämään. Toimiiko sinun työpaikallasi työterveyspalvelut a) tosi hyvin b) nojoo  c) niin mistä olikaan kysymys?

Rakennusalalla sattuu ja tapahtuu. Ikävä kyllä myös tapaturmia, vakaviakin. Myös ammattitautitilastoissa keikutaan kärjessä. Työterveyshuollosta monilla tulee ensimmäisenä mieleen rutiininomaiset terveystarkastukset tai sairausvastaanotto, jonne pääsee helpommin ja nopeammin kuin terkkariin.

Kuitenkin juuri suuren riskin toimialalla, kuten rakentamisessa, voisi ennaltaehkäisevä työterveyshuolto parhaimmillaan olla pitkäaikainen kumppani terveellisemmän työn luomisessa. Rakennuksilla kiusana on pölyt, mölyt ja kemikaalit, suojavälineitä saattaa unohtua ja jalka lipeää liukkaalla telineellä. Ammattitaitoinen työterveys osaa ennakoida riskit ja rientää avuksi jo ennen kuin vahinko tai sairastuminen tapahtuu.

Työterveyshuollon toiminnan kivijalka on ns. työpaikkaselvitys, eli työolosuhteiden ja työyhteisön tilanteen kartoitus. Tarkastuksessa selvitetään työympäristön riskit ja annetaan neuvontaa niden minimoimiseksi. Selvitys päivitetään muutaman vuoden välein ja silloin, jos työolosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia. Selvitysvelvoite tulee kaikille työpaikoille työterveyshuoltolain perusteella, mutta toteuttamistavalle jää joustonvaraa. Suositeltavaa olisi, että selvitystiimiin osallistuu hoitajan ja lääkärin lisäksi työfysioterapeutti ja työpsykologi. Näin saadaan kartoitettua työergonomiaa, vähennettyä riskiä tuki- ja liikuntaelinsairauksille ja rasitusvammoille sekä ammattilaistukea sellaisen reilun työyhteisön rakentamiseen, jossa mielenterveys on huomioitu.

Työterveyshuollon suunnittelussa ja seurannassa tulisi aina olla mukana myös työsuojeluvaltuutettu. Hän on avainhenkilö välittäessään työtoveriensa huolia ja toiveita työnantajan ja työterveyshuollon suuntaan. Työsuojeluvaltuutettu voi työtoverinsa pyynnöstä toimia myös tukihenkilönä sairastumisten yhteydessä sekä työkykyongelmien selvittelyssä.

Sinun terveytesi on niin arvokas asia, että se ansaitsee parhaan mahdollisen suojelun. Rakennusalalla suuri osa työtehtävistä on ns. erityisen sairastumisen vaaran töitä, jolloin lakiin perustuen tarvitaan terveysseurantaa esimerkiksi kuulokäyrän tai kemikaalialtistumisen tutkimiseksi sekä sairastumisten estämiseksi.

Suuri haaste on terveysseurannan toteutuminen silloin, kun raksalainen tekee pätkä- tai silpputöitä. Rakennusliitossa onkin pohdittu ratkaisua tähän ongelmaan esimerkiksi terveystarkastusrekisterin avulla. Rekisteristä voisi vaikkapa tekstiviestillä lähteä kutsu terveystarkastukseen silloin, kun edellisessä tarkastuksessa määritelty tarkastusväli on kulunut.  Tällä hetkellä seurantatarkastukset jäävät liian usein käytännössä toteutumatta etenkin silloin, kun työnantaja on vaihtunut.

Työterveyshuollon päätarkoitus on estää työntekoa aiheuttamasta haittaa terveydelle ja työkyvylle. Työ voi olla myös voimavara: turvallinen ja kuormitukseltaan sopiva työ tuo paitsi leivän pöytään, myös onnistumisen iloa sekä mukavan yhteisön, johon kuulua. Työterveyshuolto auttaa vahvistamaan näitä voimavaratekijöitä työssä.

Työterveyshuolto voi jelppiä raksalaista pitämään huolta omasta terveydestään muulloinkin kuin työssä. Terveystarkastuksissa huomioidaan verenpaineet, terveellinen ravinto sekä riittävä lepo ja uni. Esimerkiksi unihäiriöt ovat kiireisessä elämänrytmissämme nousseet uudeksi kansantaudiksi, jolla on monia haitallisia vaikutuksia hyvinvointiin. Tupakkatuotteet eivät edistä kenenkään terveyttä kuten hyvin tiedämme, eikä alkoholi ole stressi”lääkkeistä” toimivin. Yhä edelleen näemme jopa vakavia työtapaturmia, joissa alkoholilla on ollut osuutta asiaan.

Parhaimmillaan työterveyshuollosta löytyy oma tiimi, jonka puoleen voi luottamuksella kääntyä muissakin kuin suoraan työhön liittyvissä terveyspulmissa. Oman työpaikan sopimus määrittelee sen laajuuden, missä työterveyshuollon palveluita voi käyttää.

Kannustaisin neuvottelemaan kattavia työterveyshuollon sopimuksia: tärkeintä on tietysti ihminen eikä raha, mutta työnantajan talousjohtoa varmasti ilahduttaa vähentyvät sairauspoissaolot ja työkyvyttömyysjaksot, joita voimme saavuttaa laadukkailla ennaltaehkäisevillä ja työkykyä tukevilla palveluilla. Investointi työterveyteen maksaa itsensä takaisin korkojen kera.

Työterveyttä kaikille

Lehtikuva: Vilja Vehkaoja

Rakennusliitto perusti vuonna 2020 vakuutuskassan turvaamaan rakentajien terveyttä. Liitolla on paljon jäseniä, jotka eivät pääse säännöllisesti työterveystarkastuksiin. Yksi heistä on joensuulainen muuraus- ja laatoitustöitä lyhyissä työsuhteissa tekevä Pertti Torvinen.

– Olisikohan minulla ollut koko 40-vuotisen työurani aika muutamia työterveystarkastuksia. Teen paljon keikkatyötä. Pidempiä pätkiä on harvoin, joten työterveyshuoltoa ei ole ollut usein tarjolla, Torvinen kertoo.

Terveydentilan säännöllinen seuranta on tärkeää, jotta voidaan puuttua ajoissa esimerkiksi korkeaan verenpaineeseen, kohonneeseen diabetesriskiin tai piileviin hammassairauksiin. Hoitamattomina ne voivat aiheuttaa vakavia terveysongelmia.

Torvinen liittyi vakuutuskassaan lähes heti kun se oli perustettu.

– Kuulin asiasta liittokokouksessa, jossa Rakennusliiton järjestöpäällikkö Tiina Nurmi-Kokko esitteli sitä. Liityin heti ja kun suorittamastani jäsenmaksusta oli kulunut kuukausi, otin yhteyttä vakuutuskassan palvelut tuottavaan Mehiläiseen, Torvinen kertaa.

Alkukankeudesta toimintaan

Koska Torvinen oli kassan käyttäjistä aivan ensimmäisten joukossa, oli prosessissa aluksi pientä kankeutta.

– Kun olin ohjeiden mukaan yhteydessä Mehiläisen ajanvaraukseen työterveysaikaa varatakseni, oli Rakennusliiton vakuutuskassan Ja Mehiläisen yhteystyö vielä heillekin uusi asia. Selvitettiin yhdessä maksumääräysasiat ynnä muut. Lopulta homma toimi oikein hyvin, vilautin lääkärikäynnin jälkeen vain vakuutuskorttia, Torvinen kertoo.

Seuraavana vuonna Torvinen oli oikeutettu myös hammashoitoon. Hammashoidon ajanvaraus sujui jo sulavasti.

– Senkin hoitaa Mehiläinen ja siinä homma meni heti putkeen. Pääsin suoraan hammaslääkäriin.

Torvinen korostaa, että vakuutuskassa tuo säännöllisyyttä sekä terveyden- että hammashuoltoon ja se on tärkeää.

– Minullakin oli aiheellista hyödyntää tämä vakuutuskassan rakentajien terveyttä edistävää palvelua. Sen ansiosta sain omaa terveydentilaani koskevat asiat hoidettua. Kyllä voin suositella vakuutuskassaa muillekin rakentajille, Torvinen sanoo.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Lehtikuva