Kun vauhtipyörästä loppuu virta
Rakentaja-lehti 3.11.2023Rakennusalalla on paljon työuupumusta edistäviä tekijöitä.
Viime vuoden marraskuussa luottamushenkilöiden jatkokurssilla Marjo Valkonen tajusi, että hänellä on taas orastava työuupumus. Herätyksen antoi liiton sosiaalipoliittisen asiantuntijan Jere Ketolan esittelemä lista burn outin oireista.
– Minulla oli ristiriitaisia tunteita, koska olen aina ollut tunnollinen, velvollisuudentuntoinen, ahkera, tehokas ja haluan tehdä asiat hyvin. Jätänkö työkaverit pulaan ja miten työmaa etenee, kun jään saikulle, Valkonen kuvaa tilannetta.
Valkoselle loppuun palamisen olisi pitänyt olla jo tuttua, mutta silti toinen kerta pääsi yllättämään. Ensimmäisellä kerralla Valkonen oli painanut töitä määräaikaisilla sopimuksilla 7 vuotta ilman kunnollisia lomia. Vuoden 2017 kesällä alkoivat työuupumuksen moninaiset oireet; unettomuutta, käsien tärinää, rytmihäiriöitä, huippausta, keskittymis- ja muistiongelmia.
Pahimmillaan Valkosen työpäivät sujuivat muistamattomuuden sumussa. Yhtenä talviaamuna Valkonen ajoi huomaamattaan tutulta tieltä metsään.
– Työterveyslääkäri määräsi masennuslääkkeitä, jotta minua rupeaisi nukuttamaan. Lääkäri oli sitä mieltä, että töissä pitää käydä eikä jäädä sairaslomille.
Pahenevan tilanteen katkaisi hetkeksi 1,5 kuukauden lomautus keväällä 2018. Valkonen vietti kuukauden Thaimaassa reppureissaajana ja sai levättyä kunnolla. Lomautuksen jälkeen meni kuitenkin vain reilu kuukausi, kun Valkonen joutui sairaalaan.
– Olin päivän sydänfilmeissä ja tehtiin kaiken maailman testejä. Leposykkeet olivat edelleen 135–140 välillä.
Tällä kertaa lääkäri tunnisti työuupumuksen oireet. Tuli sairaslomaa ja passitus työpsykologin juttusille. Se auttoi Valkosen paranemisen alkuun. Etenkin psykologin kanssa keskustelu tehosi.
– Minulle tuli suunnaton häpeä ja ahdistus siitä, kun en voinutkaan olla enää se super-Marjo, joka jaksoi painaa sata lasissa koko ajan. Oli hirveätä joutua pysähtymään.
Työnantaja heittäytyi hankalaksi
Kovan suorittamisen lisäksi työuupumukseen oli muitakin syitä. Jatkuva kiire ja riittämättömyyden tunne. Työ on tehtävä huonommin kuin mihin oma osaaminen olisi riittänyt. Rakennusalalle tyypilliset jatkuvat keskeytykset työpäivän aikana. Työnjohdon osaamattomuus. Palautteen, etenkin myönteisen, puute. Vähäiset vaikutusmahdollisuudet omaan työhön.
Tuoreimman burn outin taustalla oli vielä työpaikkakiusaamista, joka osittain johtui työnantajan veemäisestä suhtautumisesta luottamushenkilö Valkosen toimintaan työntekijöiden puolestapuhujana. Tilanne korjautui irtisanomisen kautta. Lääkäri suositteli omassa lausunnossaan irtisanoutumista ja esitti, ettei irtisanoutumisesta seuraisi karenssia.
– Jouduin taistelemaan uupuneena sairasloman alkaessa palkoista, jotka oli maksettu väärin. Työnantaja vitkutteli myös tietojen lähettämisestä Kelalle. Jouduin olemaan kuukauden saikulla ilman tuloja. Lampsin lopulta liiton toimistolle ja toimitsija Mika Tourunen teki valvontakirjeen asiasta. Sen jälkeen asiat rupesivat hoitumaan.
Valkosen lisäksi yrityksessä oli muitakin laatoittajia, jotka ovat joutuneet pitkälle sairaslomalle työuupumuksen takia. Työpaikkaan liittyvät kokemukset voivat olla hyvin rankkoja.
– Läksimme sairaslomani alussa yhden burn outista kärsivän työkaverini kanssa hakemaan työkaluja pois työmaalta. Mitä lähemmäs ajoin työmaata, sitä enemmän kädet tärisivät ja hikoilivat. Sydän hakkasi tuhatta ja sataa.
Työkaverilla oli aivan samanlaiset tunnelmat vielä illalla käynnin jälkeen.
Valkonen palasi töihin huhtikuussa toisen yrityksen leipiin. Työsopimus oli määräaikainen. Urakan päätyttyä oli mahdollisuus antaa taas mielelle ja kropalle aikaa palautua ja levätä.
– Oli helpottavaa palata töihin, kun ei tarvitse olla siinä ikuisessa oravanpyörässä taas.
Lyhyen työttömyysjakson jälkeen Valkonen on taas laatoitushommissa.
Vuokratyöntekijä on aina tarkkailussa
Vuokratyöntekijöille kasautuu normaalia enemmän työuupumukselle altistavia tilanteita
– Rakennustyömaalla on monta projektia päällä yhtä aikaa. Vuokratyöntekijä on harmaalla alueella, kaikkia urakkaporukoita on avustettava. Urakkaporukoiden rajalla on esimerkiksi valvottava, että raudoitukset menevät kunnolla ristiin, vuokratyöyritys Workpowerin entinen luottamusvaltuutettu, kirvesmies J-P Tanskanen kuvaa.
– Me rakennamme talon mahdollisimman nopeasti, että pääsemme aikaisemmin työttömiksi.
Tanskanen tunnistaa sekä Valkosen listauksen suomalaisen työkulttuurin ongelmista että Ketosen listan oireista. Perheellisen on pakko jaksaa ja eläkkeellä ehtii rentoutumaan.
– Jokainen pelkää oman työpaikkansa puolesta. Siitä tulee epäterve ilmapiiri. Ruvetaan nokittelemaan toisia. Yhteysmiehen tai työsuojeluvaltuutetun roolissa olet silloin puun ja kuoren välissä, vaikka työ olisi mielenkiintoista ja monipuolista.
Vuokratyöntekijät ovat koko ajan irtisanomisuhan alla. Jos naama ei miellytä työnjohtoa, mauri saa mennä.
Tanskasen työuupumus tunnistettiin työterveydenhuollon rutiinikäynnillä. Oireita oli ollut jo aiemmin. Burn out todettiin vuosi sitten.
– Kunto on parempaan päin menossa. Suuntavaisto on vähän hukassa. Kalentereiden ja aikataulujen kanssa on vielä hankalaa. Pitkä sairasloma auttaa ottamaan etäisyyttä työhön.
Vertaistuki on auttanut selvittelemään uupumista. Valkonen ja Tanskanen ovat pitäneet yhteyttä ja tsempanneet toisiaan.
– Vanhusten ja opiskelijoiden mielenterveysongelmista voidaan jo puhua, mutta työntekijöiden ongelmat ovat vielä tabu.
Myös lähipiiri kärsii loppuun palamisesta.
– Illat ja viikonloput meni sohvalla maatessa. En ollut enää se iloinen ja pirteä itseni. Tiuskin perheenjäsenille. Muutuin siitä, mitä itse halusin olla.
Työuupumus voi olla myös työturvallisuusriski. Muistinko hiekoittaa kulkuväylät tai asentaa turvakaiteet joka holville?
Sairaslomien ja työttömyyden jälkeen Tanskanen miettii alanvaihtoa.
– Kroppa ei välttämättä kestä eläkeikään saakka. Olen hakenut opettajasijaisuuksia, niissä töissä on vaihtelevampaa rakentamista.
Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen
Tampereen yliopisto etsii vapaaehtoisia haastateltavia työuupumustutkimukseen. Linkki esitteeseen.