Mitä jäsenmaksulla oikeasti saa?

Siispä päätin tarkastella Rakennusliiton tarjoamia etuja niiden rahallisen arvon kautta. Jätän jutusta pois sellaisen itsestäänselvyyden kuin tes-ratkaisut. Niiden rahallista arvoa ei voi arvioida yksinomaan liiton neuvottelemien palkankorostusten osalta, sillä tesseissä sovitaan myös monista laadullisista asioista, jotka vaikuttavat jäsenten turvallisuuteen ja hyvinvointiin.

Vuonna 2020 ja 2021 Rakennusliiton jäsenmaksu on 1,49 prosenttia, ja sitä maksetaan päätoimen palkasta tai työttömyyskassan maksamasta ansiopäivärahasta ja vuorotteluvapaakorvauksesta. Jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa.

Erilaisia vakuutuksia

Työelämän käytettävissä olevat Rakennusliiton jäsenet on vakuutettu vapaa-ajan tapaturmavakuutuksella. Vakuutuksesta korvataan tapaturman hoitokuluja ja siihen sisältyy myös pysyvän haitan korvaus ja kuolemantapauskorvaus. Vakuutus on voimassa Suomessa. Mitä tällainen vakuutus maksaisi, jos sen ottaisi itse?

Kyselen liiton yhteistyökumppanilta Turvasta. Sieltä arvioidaan, että vastaavan vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen arvo lähinnä vastaavilla korvaustasoilla on noin 65 euroa vuodessa.

Kaikki Rakennusliiton jäsenet saavat alennusta vakuutusmaksuista ottaessaan vakuutuksia vakuutusyhtiö Turvasta. Esimerkiksi autovakuutuksen, kotivakuutuksen (omakotitalon) ja matkustajavakuutuksen ottaessaan säästöä kertyy jäsenelle alennusten kanssa noin 110 euroa vuodessa.

Oma lukunsa on liiton jäsenille tarkoitettu Vakuutuskassa. Liiton jäsen maksaa sen jäsenyydestä 150 euroa vuodessa. Vakuutuskassan jäsenellä on oikeus joka toinen vuosi lääkärintarkastukseen ja suppeaan laboratoriotutkimukseen, joka sisältää muun muassa kolesteroli- ja sokeriarvot. Joka toinen vuosi vakuutuskassan jäsen on oikeutettu käyttämään hammaslääkärin ja suuhygienistin palveluja 300 euron arvosta. Eli kassan jäsenyysmaksu tulee takaisin jo pelkällä hammaslääkärillä, jolloin terveystarkastukset tulevat ”ilmaiseksi”.

Lomailua edullisesti

Liiton työelämän käytettävissä olevat jäsenet saavat alennuksia muun muassa Scandicin ja Sokos Hotelsin hotelleista.

Otetaanpa 2 esimerkkiä; jos minä ja puolisoni haluaisimme lähteä hiihtelemään Levin lumisiin maisemiin viikoksi helmikuussa, maksaisimme korkeatasoisen Panorama-hotellin huoneesta viikossa 973 euroa aamiaisen kanssa.

Rakennusliiton jäsen ja hänen puolisonsa sen sijaan saisivat vastaavan huoneen puolihoidolla 770 eurolla ja jokaiselle päivälle 1 ylimääräisen aterian, josta halvimmilla Levin hinnoilla säästyisi vähintään 20 euroa päivässä eli 140 euroa viikon lomalla.

Jos taas hiukan eteläisempi loma Tampereella olisi suunnitelmissamme ensi kesänä, majoittuisimme pitkäksi viikonlopuksi (to–su) Tampereen maamerkissä Solo Sokos Hotel Tornissa 497 eurolla. Rakennusliiton jäsen sen sijaan maksaisi samasta lystistä 252 euroa, eli noin puolet.

Oikeudenkäyntikulut ovat huimat

Yksi suurimmista liiton eduista on sekä liiton toimitsijoiden sovitteluapu että liiton juristien oikeudellinen apu, jos esimerkiksi palkkasaatavien kanssa joudutaan riitaan työnantajan kanssa. Kun Rakennusliiton edunvalvontaosasto myöntää kokouksessaan jäsenelle oikeusavun, menevät oikeudenkäyntikustannukset liiton piikkiin, tuli voitto tai häviö.

Jo riita-asian paneminen vireille käräjäoikeudessa maksaa yksityishenkilölle 510 euroa. Suurin osa riitajuttujen oikeudenkäyntikuluista syntyy osapuolia avustavien asianajajien laskuista. Asianajajien laskutus on tuntiperusteinen. Tuntitaksa vaihtelee muutamasta sadasta eurosta ylöspäin. Kokonaiskustannukset riippuvat monesta seikasta, ja summa voi liikkua 3 000–8 000 euron väliltä aina 100 000 euroon, mikäli tapausta joudutaan käsittelemään useammissa oikeusasteissa ja asia on mutkikas.

Edellä mainittujen etujen lisäksi muun muassa jäsenkortilla saa Teboililta bensasta ja dieselistä alennusta 2,1 snt/litra.

Teksti: Johanna Hellsten, Kuva: Jukka Nissinen

Pandemia lisää taloushuolia

Rakentaja-lehden kyselytutkimuksen mukaan 66 prosentilla Rakennusliiton jäsenistä tulotaso pysyi vuonna 2020 ennallaan. Joka neljännen rakentajan tulot tippuivat vähintään 200 euroa kuukaudessa. Osittain koronapandemian takia, mutta myös rakennusalan suhdanteiden takia lähes 9 prosenttia kyselyyn vastanneista tienasi vuonna 2020 aikaisempaa paremmin.

Sähköpostikyselyyn vastasi lähes 1 100 jäsentä, joten tulotason muutoksia voidaan pitää tilastollisesti merkittävinä. Rakennuskassan työttömyysluvut ja jäsenmaksukertymät ovat linjassa gallup-tulosten kanssa.

Vähentyneitä tuloja paikattiin vähentämällä kulutusta. Eniten menot vähenivät liikenteen osalta. Kun työmatkat vähenevät, matkakulut pienenevät samalla. Seuraavaksi eniten menoja vähennettiin elintarvikkeiden ostamisessa sekä kulttuurin ja vapaa-ajan riennoista. Kolmas merkittävä menojen pienennys osui vaatteisiin ja jalkineisiin.

Kyselytutkimuksen pohjana käytettiin Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutusmenojen tilastointijaottelua. Rakentaja-lehden kysely poikkesi ainoastaan Työkalut ja laitteet -menoluokan kohdalla, sillä osa Rakennusliiton jäsenistä hankkii ainakin osan käyttämistään työkaluista itse. Rakentajien menot vähenivät työkalujen osalta, mutta eivät niin selkeästi.

Sama meno vanhalla mestalla

Rakennusala ei romahtanut viime vuonna koronapandemian takia. Suurin osa työmaista pyöri normaalisti. Monen rakennusprojektin kesto on useamman vuoden mittainen, joten töitä tehdään urakan loppuun asti.

– Tulot paranivat edellisvuoteen verrattuna hyvän urakkatyömaan ansiosta. Pysyttiin kuitenkin normaalissa vuosittaisessa vaihteluhaarukassa. Työtilanne ollut koko ajan hyvä covid-tilanteesta huolimatta, eräs vastaajista totesi.

Jutun kommentit on kerätty kyselyn avovastauksista.

Infrarakentamisessa ja etenkin asfaltoinnissa näkyi sekä valtion lisäbudjetointi ja raaka-aineiden halpeneminen. Moni asfalttityöntekijä pystyi työskentelemään pitemmälle syksyyn edellisvuosiin verrattuna.

– Ennätysvuosi, teiden päällystystöitä oli ennätyspaljon. Asfalttialan hyvä työtilanne lisäsi työkauden pituutta.

– Ihmeen hyvä työtilanne ollut koko vuoden. Jos tulee luminen talvi, on auraushommia.

– Rautatiehommissa asiat ovat pysyneet ennallaan. Radat pitää olla aina kunnossa.

Remontointi lisääntyi selvästi

Toinen rakentajaryhmä, jolle pandemia on tuonut lisää töitä, ovat remontintekijät. Etätyöt ovat osaltaan aiheuttaneet sen, että koteja ja kesämökkejä remontoidaan aikaisempaa enemmän.

– Taloustilanne on jopa parantunut. Korjaus- ja saneerauspuoli on kasvattanut osuuttaan ainakin Itä-Suomen alueella, minkä takia myös omat tulot ovat nousseet kilpailun ja ammattitaidon kasvamisen seurauksena.

– Työtilausten määrä on kasvanut valtavasti, kun kuluttajat panostavat nyt kotiensa remontointiin.

– Meillä on työllisyys ollut hyvää koko vuoden, kiitos tuntityösopimusten. Toimistoremontteja on tehty koko vuosi, koska ihmiset ovat etätöissä. Hyödynsimme kuluttoman lyhennysvapaan asuntolainassa. Lapset harrastavat ja on muitakin kuluja. Jää rahaa elämiseen.

– Vaimon kanssa vuoroteltiin keväällä vanhimman lapsen ollessa etäkoulussa. Tulot putosivat hetkellisesti alemmas. Töitä on riittänyt, teen pääasiassa verokortilla yksityishenkilöille omakotitaloja anturasta viimeiseen listaan -periaatteella. Remonttien kyselijöitä on myös ollut. Vuosi 2021 on jo myyty täyteen. Kesällä jäi loma pitämättä, kun Kainuun rastiviikko ja FIN 5 -suunnistusviikot siirtyivät ensi vuoteen.

Remontoinnissa isommat kohteet ovat saattaneet myöhästyä, kun taloyhtiöiden vuosikokoukset ovat siirtyneet.

– Taloustilanteeseen vaikutti osittain koronapandemian aiheuttama heikentynyt työllisyystilanne remonttialalla, kun taloyhtiöt tai kotitaloudet siirtävät remontteja eteenpäin. Myös minut työllistäneillä yrityksillä meni suunnitelmat vähän uusiksi. Työn puolesta työtuloja oli hieman vähemmän, kuin odotin, mutta olin varautunut tähän etukäteen asennoitumalla laittamalla rahaa jonkun verran säästöön.

Rakentaminen työllistää muita aloja paremmin

Alanvaihtajillekin on riittänyt työkohteita.

– Olin ennen myyntitöissä ja ne menivät vituiksi koronan takia. Tulin takaisin rakennusalalle ja ei ole tarvinnut katua.

Työpaikan vaihtokin on saattanut onnistua.

– Vaihdoin työpaikkaa kesken pandemian ja tuloni ovat kasvaneet. Ilman koronaa tätä ei olisi tapahtunut.

– Aloitin armeijan heinäkuussa, mutta lomilla olen päässyt töihin. Töitä on niin paljon kuin kerkeää tekemään.

– Sain pienen palkankorotuksen. Ja töitä on ollut riittävästi.

Taudistakin voi selvitä vähäisin vaurioin.

– Sairastin koronan, mutta palkkatulot pysyivät ennallaan.

Rakentaja-lehden sivuille pääsee helposti, jos muistaa kehaista kustantajaa.

– Ei ole muuttunut millään tavalla. Täällä Lapissa on tapana mennä työmaa kerrallaan, lomautus voi tulla milloin vain. Niin on opittu säästämään vuoden puskurirahasto. Eikä sitä jää aivan tyhjän päälle, kun kuuluu Rakennusliittoon.

Jotkut ottivat varasuunnitelman käyttöön.

– Korona vauhditti opiskelemaan lähtöä, sillä työt näyttivät vähenevän vuoden loppua kohden, joten sen myötä vaikutti.

– Tulot eivät ole muuttuneet, mutta kulutusta olen vähentänyt ja laittanut mahdollisimman paljon säästöön. Ihan vain mahdollisten lomautusten takia. Aloitan myös koulun työn ohella ensi vuoden alussa. On ainakin jotain tekemistä, jos tulee lomautus tai irtisanomisia.

Työnantajat ovat lomauttaneet porukkaa, mutta ovi on käynyt myös toiseen suuntaan.

– Kesän jälkeen oli 2 kuukautta hiljaisempaa, eikä päässyt tekemään ylitöitä. Lomautuksilta säästyttiin, mutta lomia kehotettiin pitämään. Siinä mentiin hetki peruspalkalla.

– Syyskuussa alkoi lomautus, mutta joulukuun alussa pyydettiin takaisin töihin ja töitä näyttäisi olevan seuraaville vuosille ihan reilusti.

– Työtilanne on muuttunut paremmaksi. Tänä vuona ei ole ollut yhtään lomautusta. Aiempina vuosina ollut lyhyitä lomautuksia 1–2 per vuosi.

Elementtitehtailla näkyy ensimmäisenä rakentamisen väheneminen. Vielä ei olla siinä pisteessä.

– Rakennustuoteteollisuuden työntekijänä huomasin, että töitä kyllä riitti joulukuulle asti ja jatkunee helmi-maaliskuuhun, koska varastossa on vajausta.

Torninosturinkuljettaja näkee myös hyvin taloushorisonttiin.

– Ei muutosta edelliseen vuoteen. Yhden työmaan osalta kävi niin että sen aloitus lykkääntyi puolella vuodella, mutta henkilökohtaisiin tuloihini sillä ei ollut vaikutusta, koska hain muualle töihin. Pidemmällä aikavälillä vaikutuksia voi vielä tulla, koska torninosturikuskin työt ovat runkovaiheen aloituksesta kiinni. Projektien peruuntuminen ja lykkääntyminen vaikuttavat olennaisesti työtilanteeseen.

– Töitä on ollut putkiasentajalle. Yrityksen tilauskanta on huonontunut, mutta koko alalla pääkaupunkiseudulla on hyvin töitä.

Menoissa on tingitty

Pandemia on vaikuttanut myös menoihin.

– Tuli vähemmän kuluja, koska kaikki harrasteet ynnä muu vapaa-ajan toiminta loppui.

– Palkka on pysynyt samana. Olen saanut enemmän kulukorvauksia kuluneena vuonna, mikä on helpottanut taloudellista tilannetta. Mutta silti, nekin ovat vain aiheutuneista kuluista hyvitetty korvaus.

Paikkakuntaa vaihtamalla pystyy sääntelemään menoja.

– Tasaisesti mennään, kun on iso työmaa, joka kestää vielä vuoden 2021 lopulle. Isompi muutos oli muutto maalle, enemmän tilaa ja vähemmän kuluja. Pääkaupunkiseudulla vuokrataso alkaa olla jo yli perheellisen duunarin maksukyvyn.

Merkittävälle osalle rakentajia taloudelliset menetykset ovat olleet arkipäivää.

– Varokaranteeni tiputti tulojani hetkellisesti monella sadalla eurolla, sillä Kela on hidas maksamaan ansionmenetystäni tartuntatautirahana.

– Taloudellinen tilanteeni on muuttunut dramaattisesti. Jäin työttömäksi.

– Minut lomautettiin kesäkuussa koronan takia. Tulot tippuivat kerralla 1 100 euroa kuukaudessa. Pitää yrittää rimpuilla.

– Luottotiedot menivät ja ulosotto vei loput. Korona aiheutti äkillisen lomautuksen ja rahat eivät riittäneet edes vuokranmaksuun.

Vastaajista 41 prosenttia asui kahden huoltajan lapsiperheessä

– Vaimo on yrittäjä ja hänellä liiketoiminta meni niin vähäiseksi, että tämän vuoden tulot jäivät 100 euroon. Oma palkkani ei ole pienentynyt. Vaimo on ollut nyt yli vuoden työttömänä eikä tunnu työtä löytyvän.

Elämäntilanteen muutokset vaikeuttavat talousongelmia.

– Jäin alkuvuodesta työttömäksi ja palkan sijaan sain työttömyyspäivärahaa. Jouduin ottamaan pojan päiväkodista kotiin hoitoon ja silti maksamaan osan päivähoitomaksua sekä kotona syödyt ruuat ja muut menot. Tulin raskaaksi ja pitkään kestäneen työttömyyden takia äitiyspäivärahani on mitättömän pieni.

Lahjakortit on jo arvottu

Rakentajat ovat solidaarisia jopa alanvaihdon jälkeen.

– Vaikka kuulun Rakennusliittoon, työskentelen nykyään hoitoalalla ja tulotasoni on pysynyt ennallaan vakituisen työsuhteen vuoksi. En halua osallistua arvontaan, sillä jollakin muulla henkilöllä tai perheellä on varmaankin enemmän tarvetta 50 euron lahjakortille kuin minulla : )

Näiden reunaehtojen pohjalta taulukko-ohjelman satunnaislukugeneraattori arpoi lahjakortit Jari Karhulle, Stefan Koleville ja Minna Simoselle.

Teksti: Jukka Nissinen Kuvitus: Taïga Trilles

Rakentajien työttömyys kasvussa

Joulukuun lopussa rakentajien työttömyysaste nousi 17,5 prosenttiin. Viimeksi työttömyys oli näin korkealla vuonna 2016. Joulukuussa 2020 yli 7 800 Rakennuskassan jäsentä sai työttömyyspäivärahaa tai vuorottelukorvausta.

Asfalttialan työntekijöistä lähes 35 prosenttia on työttömänä, mikä johtuu alan kausiluonteisuudesta. Maalausalalla työttömyysaste on yli 26 prosenttia. LVI-ala on selvinnyt koronan aiheuttamasta taantumasta parhaiten. Työttömyysaste on alle 10 prosenttia.

Rakennustuoteteollisuuden työkiireet ennustavat parhaiten rakennusalan lähitulevaisuutta. Alan työttömyysaste 14,5 prosenttia. Rakennustyömaat oat vielä käynnissä ja elementit menevät kaupaksi.

Uudenmaan työllisyystilanne on tällä hetkellä maan paras. Työttömyysaste on alle 12 prosenttia. Yli 20 prosentin työttömyys vaivaa Oulun, Lapin ja Kainuun alueita sekä Keski-Suomea.

Teksti: Jukka Nissinen

EU:n vähimmäispalkkaesitys – tästä siinä on kyse

Euroopan komissio on tehnyt direktiiviesityksen eurooppalaiseksi minimipalkkalainsäädännöksi. EU:n alueelle ei olla ajamassa samaa minimipalkkaa kaikille, vaan esitys ottaa huomioon maiden erilaiset järjestelmät. Mitä se tarkoittaa suomalaisten ja koko Euroopan työntekijöiden kannalta?

SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä vastaa kansainvälisen edunvalvonnan koordinoinnista ja kehittämisestä. Hän seuraa työssään tiiviisti EU:n päätöksentekoa ja edustaa SAK:ta EU:n Euroopan Talous- ja sosiaalikomiteassa.

Missä vaiheessa keskustelu eurooppalaisesta vähimmäispalkasta sai kunnolla siivet alleen?

– Ajatus itsessään on jo vanha, ja siitä on puhunut sekä ay-liike että monet tutkijat. Viimeisen 3 vuoden aikana aiheeseen ovat ensin tarttuneet Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja esimerkiksi Saksan nykyisen hallituksen ohjelmaan kirjattiin vaatimus eurooppalaisesta minimipalkkalainsäädännöstä.

– Vähimmäispalkka oli viime EU-vaaleissa sosiaalidemokraattisen ryhmän ohjelmassa ja se oli ryhmän ehto Ursula von der Leyenin tukemiseksi komission johtoon. Nimityspuheessaan hän vahvisti komission lähtevän valmistelamaan asiaa.

Ehdotusta on vastustettu. Ketkä ja miksi?

– Vastustajissa on 2 erilaista ryhmää. Ensimmäiseen kuuluvat Ruotsi ja Tanska, jossa sekä työmarkkinajärjestöt että maan hallinto vastustavat esitystä sillä perusteella, että ne katsovat sen vaarantavan maiden työmarkkinamallin. Toiseen vastustavaan ryhmään kuuluvat jotkut itäisen Euroopan maat, jotka ovat muutenkin kriittisiä EU:n sääntelyä kohtaan. Näissä maissa katsotaan, että heidän kilpailukykynsä kärsii, jos palkat nousisivat lainsäädännön myötä. Näiden maiden hallitukset eivät todennäköisesti myöskään pidä siitä, että esityksessä halutaan vahvistaa työmarkkinaosapuolten asemaa, jota esimerkiksi Puolassa on pyritty viime vuosina heikentämään entisestään.

– Suomessa työnantajapuoli vastustaa esitystä perustellen sitä sillä, että se rikkoo EU:n perussopimusta. Komissio on kuitenkin tehnyt esityksensä asiantuntijoiden selvityksen pohjalta ja myös meidän analyysimme on, että koska lainsäädäntö ei pakota johonkin tiettyyn palkkatasoon tai työmarkkinamalliin, on se ihan perussopimuksen mukainen.

Mitä esitys tarkoittaa työntekijöiden kannalta?

– Esityksessä sanotaan, että jäsenmaiden tulee edistää työmarkkinajärjestöjen mahdollisuuksia sopia työehdoista alakohtaisesti tai useampi ala yhdessä. Työntekijöiden kannalta on katsottu, että työehdot ja palkat ovat parempia niissä maissa, joissa niistä on sovittu alakohtaisesti.

– Niissä maissa, joissa on lailla säädetty minimipalkka, ei pakoteta yhteistä tiettyä tasoa, mutta minimipalkkoja määritellessä mukaan pitäisi ottaa työmarkkinaosapuolet. Tarkastelussa pitäisi tulevaisuudessa huomioida ostovoima, elinkustannukset, yleinen palkkakehitys ja tuottavuus. Tällä hetkellä monessa maassa minimipalkan taso on ollut puhtaasti poliittinen päätös.

Entä Suomen kannalta?

– Esitys antaisi velvoitteen edistää sellaista työmarkkinamallia, joka meillä on käytössä eli alakohtaista sopimista. Tätä on kyseenalaistettu viime vuosien keskustelussa Suomessa, on haluttu sopia työpaikka- tai jopa yksilökohtaisesti palkoista ja työehdoista. Nyt komissio antaa tukensa suomalaiselle mallille. Mallissa korostuu vakaus, ennustettavuus ja säällinen palkkataso. Komissio ei myöskään pidä alakohtaista sopimista työllisyyden kasvun esteenä, eikä yleissitovuus ole uhattuna.

– Mielestäni esitys on työntekijöiden kannalta myönteinen. Se vaikuttaisi myös keskusteluun siitä, onko alakohtainen sopiminen hyvä vai huono asia. Esimerkiksi yleissitovuuden poisto, jota jotkin tahot haluavat, voisi olla tämän lainsäädännön hengen vastaista. Vaikka laki ei pakota mihinkään tiettyyn toimenpiteeseen, se kuitenkin määrittää suunnan, mihin mennään.

Miten hanke etenee?

– Esityksestä keskustellaan nyt ensin Euroopan unionin neuvoston virkamiestyöryhmissä, mistä se siirtyy neuvoston käsittelyyn. Myös Euroopan parlamentti aloittelee pikku hiljaa esityksen käsittelyä työelämäasioiden valiokunnassa ja sille nimetään raportööri. Raportööri vastaa parlamentin kannan laatimisesta. Ehkä ensi keväänä alkaa olla tiedossa, minkälaiseksi esitys muokkaantuu.

– Suurin kysymysmerkki on nyt siinä, kuinka moni jäsenmaiden hallituksista vastustaa ehdotusta. Jos riittävän moni vastustaisi, komissio voisi joutua vetämään esityksensä takaisin ja muokkaamaan sitä. Esityksen hyväksyminen vaatii määräenemmistön neuvoston äänestyksessä ja voi olla pitkään epäselvää, meneekö se läpi. Itse en usko, että enemmistö vastustaisi sitä. Kaikilla – kuten Suomella – ei ole vielä kantaa.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Jukka Nissinen

Harrastuksen avulla eroon bensiinistä

Lasse Arvila asentaa bioetanolimuunnossarjoja vapaa-ajallaan.

Kouvolan Leca-soratehtaan luottamusmiehellä Lasse Arvilalla on luontoa säästävä harrastus. Hän muuttaa vanhoja bensa-autoja kulkemaan etanolipolttoaineella.  Arvila on ollut aina kiinnostunut pioneerivaiheen teknologiasta.

– Minulla oli 5 vuotta sitten isomoottorinen Suzukin maasturi ja halusin siihen flexifuel-muunnoksen. Kouvolan seudulla ei ollut asentajia, jotka olisivat tehneet muutostöitä.

Arvila otti yhteyttä tamperelaiseen eFlexFuel-laitteita valmistavaan StepOne Techiin ja päätyi itse asentamaan ohjainyksikön ja polttoaineanturin.

– Testailin sitä vuoden verran ja sen jälkeen ryhdyin asentamaan eFlexFuel-laitteita muillekin.

Arvilan maasturi toimi kuin tavallisella bensiinilläkin tankattuna. Kylmäkäynnistyksessäkään ei ollut talvisin mitään ongelmia.

– Siinä on automaattinen rikastustoiminto, joka auttaa kylmäkäynnistyksessä.

Muunnossarjan asentaminen ei myöskään heikennä moottorin tehoja.

– E85:ssä puristuskestävyys on huomattavasti parempi. Vapaasti hengittävässä moottorissa muutostyöt eivät vaikuta paljoakaan, mutta ahdetussa moottorissa tehon lisäys on huomattava. Kilpa-autoissa käytetään usein E85:ttä, koska sillä saadaan enemmän tehoa.

Arvilalle itselleen tärkein peruste E85-polttoaineeseen siirtymiselle ovat polttoaineen kotimaisuusaste ja ympäristöystävällisyys. Suomessa polttoaine-etanoli tehdään elintarviketeollisuuden jätteistä. Päätökseen vaikuttivat myös edullisemmat polttoainekustannukset ja hieman tehokkaampi moottori.

Alkuvuoden 2020 aikana bensiinin hinta oli niin alhainen, joten varsinaisia säästöjä ei syntynyt, mutta normaalisti säästöä tulee. Tulevaisuudessa fossiilisten polttoaineiden verotus kiristyy, mikä parantaa etanolimuunnossarjan kannattavuutta.

– E85:tä löytyy aika mukavasti ympäri Suomea. Tankkauspisteitä on yli 130. Muutossarjan ansiosta autoon voi tankata myös tavallista bensaa ihan missä suhteessa hyvänsä. Polttoainelinjan anturi mittaa automaattisesti etanolimäärän ja säätää polttoaineensyöttöä.

Asennustöitä harrastuspohjalta

Muutossarjan hinta asennettuna on noin 500–600 euroa. Säädettävät ohjainyksiköt ovat kalliimpia ja lähinnä virityskäyttöön ahdettuihin autoihin. Autolle on tehtävä muutoskatsastus asennuksen jälkeen.

– Minulla on sopimus paikallisen katsastuskonttorin kanssa 60 euron hintaisesta katsastuskäynnistä. Katsastuksen jälkeen voi hakea valtiolta 200 euron muuntotukea.

Muuntotukea saa ennen 1.1.2007 käyttöönotettuihin autoihin. Tukipäätös on voimassa ainakin ensi vuonna.

– On ollut puhetta, että vuosimallirajaa nostettaisiin vuoteen 2009, Arvila ennakoi lakimuutosta.

Ranskassa muutostyöt sallitaan myös uusiin autoihin.

– Muualla etanolia tuotetaan maissista ja muista viljelykasveista. Se ei ole yhtä ympäristöystävällistä kuin suomalainen polttoaine-etanoli.

Arvila aikoo pitää muunnossarjojen asennukset harrastuksenaan. Leca-soratehtaan vuorotyörytmi mahdollistaa muutostöiden tekemisen arkipäivisin.

– Asennuksen tekeminen on niin nopeata, että sen voi tehdä milloin vain. Se vaatii keskimäärin 2–3 tuntia.

Arvilan pajalla on käynyt reilut 50 autoa muunnossarjan asennuksessa. Auto on helppo palauttaa tavalliseksi bensa-autoksi tarvittaessa laitteisto purkamalla.

Jotkut asiakkaat ovat yllättyneet siitä, että kulutuslukemat nousivat muutostyön jälkeen, vaikka asiasta oli ollut puhetta ennen asennusta.

– Jos auto on kuluttanut bensaa 6 litraa satasella, se voi viedä asennuksen jälkeen E85:ttä 8 litraa satasella. Se voi herättää alkuun hämmennystä.

Arvilalla on moottoripyörä, johon on tarkoitus asentaa muunnossarja, mutta siihen ei ole vielä löytynyt aikaa.

– Bioetanolipäivityksen voi tehdä myös venemoottoreihin ja vesiskoottereihin. Esimerkiksi Pariisissa lakaisukoneet on muutettu etanolipolttoaineelle.

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen

Unelman comeback

Keski-ikäisten ja sitä vanhempien sukupolvien elämänunelmana oli Ruotsista lainattuna: villa, vovve ja volvo. Unelma toteutui, jos sai perheelleen omakotitalon ja pittoreskin pihapiirin, jossa puutarha kukoistaa ja seurakoira täydentää harmoniaa ja farmariauto on valmiudessa pihassa odottaen seuraavaa kauppareissua.

Nuorempien sukupolvien haaveet näyttävät toisenlaisilta. Nuoruutta venytetään, perheen perustamista viivytetään ja tavoitteet muotoutuvat maailman megatrendien mukaan. Digitalisaatio tukee tätä toisenlaista unelmaa, jossa viitataan kintaalla fyysisille puitteille ja naapurikilpailulle. Myös vapaus turhanpäiväisestä puuhastelusta viehättää.

Viime vuosituhannen lopulta lähtien kaupungistumisen megatrendi on ollut suurten kaupunkien ydinkeskustojen vastustamatonta vetovoimaa. Kehyskunnista halutaan hinnalla millä hyvänsä pois. Kahvilat, ravintolat ja hengailu tapahtumissa on pääasia, joka toteutetaan keskustakämpän asuinneliöistä tinkimällä.   

Mutta mitä tekikään korona? Pandemia muutti kertaheitolla parhaassa työiässä olevien ihmisten toiveita. Nyt vanhemman sukupolven elämänunelma tekee comebackin, ainakin asuinympäristön osalta. Tarttuvalta taudilta suojautuminen ja etätyöpakko laittoivat unelmat vaihtoon. Lande ja kehyskunnat kiinnostavat taas asuinpaikkana. Oma kasvimaa oman talon ympärillä on noussut suosioon, mikä näkyy asuntomarkkinoiden täyskäännöksenä. Vaatimattomat kesämökitkin käyvät kaupaksi pitkäaikaisen trendin vastaisesti.

Ilmiö on erittäin kiinnostava eri suunnilta katsottuna. Taloustieteilijänä itseäni kiehtoo se, pätevätkö asuntomarkkinoiden teoriat enää käytännössä vai onko aika korjata vanhoja teorioita nykyaikaan. Perinteisen teorian perusoletuksena on se, että kysyntä heiluttaa koko täydellä voimallaan hintoja, koska tarjonta ei pysty reagoimaan kasvaneeseen kysyntään lyhyellä aikavälillä lainkaan. Teorian mukaan sama pätee erityisesti maapohjaan. Maan tarjonta on vakio, koska sen valmistus on jo lopetettu (maapallon pinnanmuutokset ovat perin hitaita).

Luulenpa, ettei perinteinen teoriakehikko sovellu asuntomarkkinoiden tarkasteluun. Vaikka maata ei muodostu enää lisää, kaavoittamatonta tonttimaata on tarjolla vaikka kuinka paljon harvaan asutussa Suomessa, jopa pääkaupunkiseudulla. Espoon ja Vantaan teillä on hirvivaroituksia! Mutta ennen kaikkea teoria on vanhentunut rakennusten tarjonnan osalta. Rakentamisessa on otettu aimo harppauksia eteenpäin ja tuottavuus on kasvanut toimialalla vauhdikkaasti. Talo saadaan pystyyn parhaimmillaan parissa viikossa avaimet käteen -periaatteella. Tarjonta pystyy reagoimaan yhä nopeammin kysynnän muutoksiin.   

Vaikka ensin myydään käyttämättöminä olleet omakotitalot ja mökit, seuraavassa aallossa on vuorossa tontit ja oman kodin suunnittelu ja rakentaminen, unelman toteuttaminen.

Elina Pylkkänen, johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos

Jälleen rakentaminen

Koronakriisi on pysäyttänyt talouden ja vakavoittanut väestön ja päättäjät. Presidentti Niinistön puheessa ei ollut tippaakaan huumoria, kun hän sanoi, että Suomi on kohdannut koronassa mahdottoman: ”Jos ja kun me tämän mahdottoman nujerramme, täytyy muistaa, että sille, joka mahdottoman voittaa, on kaikki hyvä mahdollista”, hän sanoi ja jatkoi ”Tämä pirulainen on voitettavissa, me nujerramme sen.” Sota on käynnissä, taistelutaktiikka on valittu ja toivo on kohdistettu jälleenrakennusvaiheeseen.

Rakentaminen – uudis- ja korjausrakentaminen – vaatii toimeen ryhtyvältä uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen. Suomalaiset ovat maailman mittakaavassa auktoriteettiuskoisia, lainkuuliaisia ja ihmisten rehtiyteen luottavia. Jos ihmiset ovat tämän luottamuksen arvoisia, asiat hoituvat ilman kirjallisia sopimuksia, kättä päälle -tyylillä. Monissa muissa maissa tämä ei tulisi kysymykseenkään. Kun suomalainen yritys myy immateriaalioikeuden jenkkifirmalle, tusina juristeja saapuu kaupantekovaiheessa paikalle monisatasivuisten sopimustekstien kanssa.

Oikeastaan valtavan moni asia ja instituutio nojaa maailmanlaajuisesti luottamukseen. Miksi seteleiksi kutsuttuja paperilappuja voi vaihtaa tavaroihin ja palveluihin? Tai miksi pörssiyritysten arvo, jota osakkeiden päivänoteerauksella mitataan, perustuu pääosin odotuksiin yrityksen tuotteiden kysynnästä ja luottamukseen yrityksen operatiivista toimintaa kohtaan? Myös tiede rakentuu luottamukselle: tutkimuksen eettisille periaatteille ja osin uskolle, koska kaikkea tiedoksi luultua ei voida todistaa oikeaksi tai vääräksi. Perinteisen määritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu, tosi uskomus.    

Jos koronapandemia on sota, talouden jaloilleen nousu sodan jälkeen riippuu meidän luottamuksestamme tulevaisuuteen. Luottamuksen osoituksia ovat tulevaisuuteen tehdyt investoinnit. Talouden suhdannevaihtelujen lainalaisuuksista on opittu, että toimialoista juuri rakentaminen on talouskehityksen suunnannäyttäjä. Kun tämä toimiala alkaa oirehtia, taantuma on ovella. Ja kun rakentaminen käynnistyy jälleen, nousu on alkanut. Voidaanko siis noususuhdanne tekemällä tehdä julkisen vallan toimesta kansantalouden tuotantopotentiaalia parantavilla rakennusinvestoinneilla? Voiko talouspolitiikka olla näin helppoa?

Ainakaan ilman näitä investointeja talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen ja erikoistuneeseen rakennustoimintaan kasvupotentiaalia on vaikea luoda. Tutkimusten mukaan finanssipoliittisista elvytystoimenpiteistä talouden ja työllisyyden kannalta tehokkaimpia ovat julkiset investoinnit, joiden kerroinvaikutus makrotalouteen on paljon suurempi kuin esim. mittaluokaltaan yhtä suurten verokevennysten.

Valtio ottaa miljardikaupalla velkaa tukeakseen kriisin runtelemia yrityksiä, lomautettuja ja työttömiä, ennen kuin varsinainen elvytys voidaan edes aloittaa. Velka lyhenee kaikkein kivuttomimmin, kun talouskasvu on korkeampi kuin valtion velan korko. Ja kuten todettiin, talouskasvun avaintekijä tulevaisuudessa on rakentaminen.

Elina Pylkkänen, johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos

Iloisemman veronmaksajan ohje: Muista tehdä verovähennykset ennakkoon!

Veroilmoitus on tarkastettava vähintään kerran vuodessa!

Posti on tuonut meille verovelvollisille esitäytetyn, vuoden 2019 veroilmoituksen. Esitäytettyyn

lomakkeeseen on merkitty valmiiksi ne tiedot, jotka verottaja on saanut muista lähteistä. Tiedot on aina tarkastettava. Mikäli sinulla on enemmän tuloja kuin lomakkeeseen on merkitty, ne on syytä ilmoittaa. Verottaja saattaa myöhemmin hakea omiaan korotusten kera.

Kaikkia vähennyksiä, kuten ateriakorvaus-, matkakulu- ja työkaluvähennyksiä on ehdottomasti vaadittava. Mikäli jotakin vähennystä ei vaadi, sitä ei myöskään huomioida verotuksessa.

Erityisalalla työskentelevät työntekijät, esimerkiksi timpurit, muurarit ja rakennusmiehet, voivat vähentää matkakulut aina tulonhankkimiskuluna oman auton käytön perusteella (0,25 euroa/kilometri) eikä vähennyksessä ole omavastuuta eikä ylärajaa. Työntekijät, joilla on varsinainen työpaikka, kuten rakennustuoteteollisuudessa, vähentävät matkakulut verottajan ohjeiden mukaan.

Jos työskentelee yli 3 vuotta samassa tai hyvin lähellä toisiaan olevissa kohteissa, varsinaisen työpaikan määritelmä täyttyy myös erityisalan työntekijöillä.

Oman auton käytön verovähennysoikeus ei silloin ole enää itsestäänselvyys. Matkakuluihin tulee omavastuu ja yläraja. Oikeus ateriakorvausvähennykseen myös poistuu. 3 vuoden laskennan katkaisee vain yli 6 kuukauden poissaolo työkohteesta, jonka aikana tehdään ainakin päivä töitä muualla.

Moni rakentaja tekee osan töistään kotona. Mittamiehet ja urakkaporukoiden nokat suunnittelevat töitään ennakkoon iltaisin ja viikonloppuisin. Digitalisaatio tuo myös muiden rakentajien töitä kotiin. Silloin kannattaa hakea työhuonevähennystä.

Talonrakennusalan vähennykset

Talonrakennusalalla, jossa työntekijällä ei ole kiinteää työpaikkaa eli työskennellään erityisissä työntekokohteissa kuten talonrakennus- tai korjausrakennustyömaalla, työntekijä vähentää matkakulut tulonhankkimiskuluina. Omaa autoa työmatkoihin käytettäessä vähennys on 0,25 euroa kilometriltä. Vähennyksessä ei ole omavastuuta eikä ylärajaa.

Erityisalan työntekijä, jolla ei ole varsinaista työpaikkaa, hakee tulonhankkimisvähennyksenä ateriakorvauksen 10,50 euron suuruista vähennystä työpäivää kohden edellyttäen, ettei työnantaja ole järjestänyt ja kustantanut työmaaruokailua. Mikäli työpäivän pituus ylittää ruokatauot mukaan lukien 11 tuntia matkustusaikaa huomioimatta, voi hakea vähennystä kaksinkertaisena kyseisiltä päiviltä.

Työssä käytettävien omien työkalujen hankinnasta ja kulumisesta johtuvia kuluja vähennetään kuittien perusteella. Erityisen tärkeää on muistaa vähentää työnantajan maksama perustyökalukorvaus 1,68 euroa tai 1,01 euroa työpäivältä. Maksettua perustyökalukorvausta ei huomioida ennakonpidätyksessä ja vähennyksen saaminen edellyttää sen hakemista.  

Muut tes-alat

Maalaus- ja vedeneristysalalla on voimassa yleiset verovähennykset.

Lattianpäällystysalalla on samanlaiset työkaluvähennykset kuin talonrakennuksessa.

Maa- ja vesirakennusalalla saa samat vähennykset kuin rakennusalalla. Ateriakorvausvähennyksen saamisen edellytys on, ettei työnantaja ole sitä maksanut. Kiinteiden työpaikkojen osalta noudatetaan verotuksen yleisiä matkakustannusten vähennyssääntöjä.

Asfalttialalla ja rakennustuoteteollisuudessa verovähennykset ovat yleisten matkakustannusten piirissä.

Kaikilla tes-aloilla voi olla poikkeavia tehtäviä ja erilaisia vakiintuneita verotuskäytäntöjä. Nämä selviävät parhaiten kysymällä omalta luottamusmieheltä.

Teksti: Rakennusliiton verotyöryhmä Kuva: Jukka Nissinen

Tästäkin vielä selvitään

Maailmassa on nyt huoli syvästä talouslamasta koronapandemian takia. Vaikka tiedetään, että epidemia kyllä väistyy ennemmin tai myöhemmin, huolta kannetaan siitä, miten taloudellinen aktiviteetti taas lähtee käyntiin laman jälkeen. Muuttaako pitkä eristysjakso ihmisten käyttäytymistä? Tulevatko samat yritykset enää markkinoille? Elpyykö työllisyys koronaa edeltäneelle tasolleen?

Nämä kaikki ovat hyvin haastavia kysymyksiä vastattavaksi. Sen vuoksi haluaisin päästä toiselle galaksille, jotta voisin tarkastella tilannetta etäämmältä. On kuitenkin helpompaa turvautua avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojan kaukoputkeen. Hän nimittäin esittää hyvin optimistista näkymää talouden ja vaurauden kehityksestä maailmassa.

Kun otetaan 10 000 vuoden perspektiivi tästä ajanhetkestä taaksepäin, BKT:n kasvu oli lähes olematonta ensimmäiset 9 700 vuotta, ja vasta sitten alkoi tapahtua. Tuotanto alkaa kasvaa 1700-luvun puolivälistä tähän päivään eksponentiaalisesti. Ja selitys on työn tuottavuuden katkeamaton kasvu vuosittain, korkoa korolle. Huikea vaurastumisen tahti. Me kaikki voimme havaita sen todeksi. Elämme vauraammassa yhteiskunnassa kuin koskaan ennen: saamme nauttia korkealaatuisista julkishyödykkeistä, hyvin toimivasta infrastruktuurista ja huippuluokan julkisista palveluista.

Tuottavuuden kasvu on talouskasvun ja kumuloituvan vaurauden lähde. Tuottavuutta kasvattavat keksinnöt ja innovaatiot. Edistys lähtee laiskoista ihmisistä, jotka koettavat aina päästä vähemmällä ja löytää helpomman tavan tehdä asioita. Mieleeni tulee, että siivoustekniikka ja -välineetkin alkoivat kehittyä vasta sitten, kun perheenisät ”pakotettiin” kotitöihin. Nyt pyöreät robotti-imurit kiertävät olohuoneen lattioita, eikä selkäänsä tarvitse nostaa sohvasta. Uudet keksinnöt tekevät elämämme aina vain helpommaksi ja mukavammaksi.

Vaikka Suomessa tuottavuuden kasvu on ollut kovin kituliasta viimeisen vuosikymmenen aikana, tehdään muualla maailmassa uusia keksintöjä koko ajan jopa huomaamatta. Eritoten digitaalisessa ympäristössä syntyy jatkuvasti mielettömiä elämää helpottavia keksintöjä. Suomalaiset pääsevät nauttimaan myös niistä, mutta tietenkin suurin hyöty menee keksinnön omistajille.

Miksi kehitys suistuisi radaltaan juuri nyt koronapandemian jälkeen? Pitkässä perspektiivissä lamajaksot eivät tunnu missään. Mutta ymmärrän huolen. Kun ihmiset jäävät työttömiksi ja rahat käyvät vähiin, muututaan tee-se-itse -ihmisiksi. Tuottavuuden kasvun moottorina ollut työnjako ja erikoistumisen hyödyt heitetään syrjään. Tehdään itse tai harjoitetaan luontoismuotoista vaihdantataloutta, ja ohitetaan kansantalouden tilinpito ja eurot vaihdon välineenä. Silloin kakkua ei muodostu jaettavaksi. Tästä oli kysymys 1990-luvun laman pitkässä hännässä.

Nyt olemme viisaampia. Ja toivon, että sitä ovat päättäjämmekin. Keksinnöt ja innovaatiot syntyvät koulutukseen ja tutkimukseen satsaamalla. Eikä ole rakettitiedettä tajuta tätä.

Elina Pylkkänen, johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos