Jälleen rakentaminen - Rakennusliitto

Takaisin

Jälleen rakentaminen

12.6.2020

Koronakriisi on pysäyttänyt talouden ja vakavoittanut väestön ja päättäjät. Presidentti Niinistön puheessa ei ollut tippaakaan huumoria, kun hän sanoi, että Suomi on kohdannut koronassa mahdottoman: ”Jos ja kun me tämän mahdottoman nujerramme, täytyy muistaa, että sille, joka mahdottoman voittaa, on kaikki hyvä mahdollista”, hän sanoi ja jatkoi ”Tämä pirulainen on voitettavissa, me nujerramme sen.” Sota on käynnissä, taistelutaktiikka on valittu ja toivo on kohdistettu jälleenrakennusvaiheeseen.

Rakentaminen – uudis- ja korjausrakentaminen – vaatii toimeen ryhtyvältä uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen. Suomalaiset ovat maailman mittakaavassa auktoriteettiuskoisia, lainkuuliaisia ja ihmisten rehtiyteen luottavia. Jos ihmiset ovat tämän luottamuksen arvoisia, asiat hoituvat ilman kirjallisia sopimuksia, kättä päälle -tyylillä. Monissa muissa maissa tämä ei tulisi kysymykseenkään. Kun suomalainen yritys myy immateriaalioikeuden jenkkifirmalle, tusina juristeja saapuu kaupantekovaiheessa paikalle monisatasivuisten sopimustekstien kanssa.

Oikeastaan valtavan moni asia ja instituutio nojaa maailmanlaajuisesti luottamukseen. Miksi seteleiksi kutsuttuja paperilappuja voi vaihtaa tavaroihin ja palveluihin? Tai miksi pörssiyritysten arvo, jota osakkeiden päivänoteerauksella mitataan, perustuu pääosin odotuksiin yrityksen tuotteiden kysynnästä ja luottamukseen yrityksen operatiivista toimintaa kohtaan? Myös tiede rakentuu luottamukselle: tutkimuksen eettisille periaatteille ja osin uskolle, koska kaikkea tiedoksi luultua ei voida todistaa oikeaksi tai vääräksi. Perinteisen määritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu, tosi uskomus.    

Jos koronapandemia on sota, talouden jaloilleen nousu sodan jälkeen riippuu meidän luottamuksestamme tulevaisuuteen. Luottamuksen osoituksia ovat tulevaisuuteen tehdyt investoinnit. Talouden suhdannevaihtelujen lainalaisuuksista on opittu, että toimialoista juuri rakentaminen on talouskehityksen suunnannäyttäjä. Kun tämä toimiala alkaa oirehtia, taantuma on ovella. Ja kun rakentaminen käynnistyy jälleen, nousu on alkanut. Voidaanko siis noususuhdanne tekemällä tehdä julkisen vallan toimesta kansantalouden tuotantopotentiaalia parantavilla rakennusinvestoinneilla? Voiko talouspolitiikka olla näin helppoa?

Ainakaan ilman näitä investointeja talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen ja erikoistuneeseen rakennustoimintaan kasvupotentiaalia on vaikea luoda. Tutkimusten mukaan finanssipoliittisista elvytystoimenpiteistä talouden ja työllisyyden kannalta tehokkaimpia ovat julkiset investoinnit, joiden kerroinvaikutus makrotalouteen on paljon suurempi kuin esim. mittaluokaltaan yhtä suurten verokevennysten.

Valtio ottaa miljardikaupalla velkaa tukeakseen kriisin runtelemia yrityksiä, lomautettuja ja työttömiä, ennen kuin varsinainen elvytys voidaan edes aloittaa. Velka lyhenee kaikkein kivuttomimmin, kun talouskasvu on korkeampi kuin valtion velan korko. Ja kuten todettiin, talouskasvun avaintekijä tulevaisuudessa on rakentaminen.

Elina Pylkkänen, johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos