Kun laittaa Googleen hakusanan ”rakentamisen näkymät”, saa tulokseksi seuraavanlaisia osumia:

”Rakentamisen näkymät ovat sumuiset” (TM-Rakennusmaailma) joulukuussa.

”Rakentamisen näkymät synkkenevät” (Rakennuslehti toukokuussa).

”Rakentaminen vähenee selvästi kansainvälisestikin korkealta tasolta” (valtioneuvoston tiedote elokuussa).

”Rakennusalan työt hiipuvat Itä-Suomessakin” (Yle elokuussa). 

”Asuntorakentamisen pudotus kääntää pääkaupunkiseudun rakentamisen laskuun” (Rakli joulukuussa).

”Pirkanmaan rakennus- ja kiinteistöalan yritysten suhdannetilanne on tuoreen barometrikyselyn mukaan melko hyvä, mutta tilanne on muuttumassa” (Forecon marraskuussa).

Entä millaiselta tilanne näyttää rakennustyöläisten näkökulmasta? Riittääkö jatkossa töitä?

Rakentaja kysyi asiaa luottamusmiehiltä, joiden sormi on ajan valtimolla.

Jussi Sakari, YIT

– Viime vuosina työllisyystilanne on ollut valtaosassa Suomea YIT:llä Asumisen ja Toimitilojen puolella kohtalainen, mutta alueellista vaihtelua on toki ollut.

– Jo viime keväästä alkaen on työmaakopeissa puhuttu huolestuneeseen sävyyn tulevasta työllisyystilanteesta. Rakentajat kun ovat hyvin tietoisia työskentelevänsä suhdanneherkällä alla.

– Synkkeneviä pilviä on pitkään ollut taivaanrannassa ja nyt alkuvuodesta lomautukset vaikuttavat lisääntyvän osassa Suomea.

– Olemme YIT:n luottamushenkilöinä peräänkuuluttaneet työnantajaltamme malttia, että pysyttäisiin lomauttamisissa irtisanomisten sijaan. Työntekijöiden irtisanominen tuotannollisista ja taloudellisista syistä on rakennusalalla liian helppoa ja halpaa. Siksi työnantajat mielestäni liiankin herkästi ryhtyvät irtisanomaan, vaikka korona-aika näytti kaikilla aloilla suomalaisen lomautusjärjestelmän vahvuuden.

– Väitän, että rakentajat ymmärtävät ja hyväksyvät huonosta taloustilanteesta johtuvat lomautukset, mutta eivät irtisanomisia. Tulevaisuudessa rakennetaan kuitenkin. Jos sitä ei tehdä yrityksen omilla työntekijöillä, niin todennäköisesti sen tekee ulkomaalainen halpatyövoima. 

– Jos lomautuksia tai irtisanomisia tulee, niin vuokratyöntekijät ja heihin rinnastettavat, tuntilaskutuksella työskentelevät aliurakoitsijat poistuvat työmailta ensimmäisenä.

Marko ”Uku” Metsäpelto, Lujatalo

– Viime vuosi oli ”olosuhteet huomioon ottaen” ihan kohtuullinen. Varsinkin kasvukeskuksissa, kuten Uudellamaalla, Tampereella ja Turussa, on rakentaminen vetänyt. Sen sijaan Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa on ollut epätasaisempaa.

– Joitakin työntekijöitä on ollut ehdollisesti lomautettuna, eli heidän työsuhteensa päättyy 3 kuukauden kuluttua, ellei töitä löydy sitä ennen.

– Kun kristallipalloa ei ole käytössä, niin täytyy tyytyä sanomaan, että voi tulla tänä vuonna mitä vain – isoa työttömyyttä tai jopa kasvua.

– Korkojen nousu ja Putinin aloittama sota aiheuttavat tietysti rakentamiselle hallaa. Urakoista kilpaillaan nyt verisesti.

– Työpaikoilla ollaan tietysti huolissaan, jos kohde on loppumassa eikä uudesta ole tietoa. Mutta kehottaisin ottamaan rauhallisesti, paniikkiin ei ole syytä.

– Tässä on ollut rakentamisessa monta lihavaa vuotta, joten jos tulee 1 tai 2 vähän laihempaa, niin kyllä sieltä taas noustaan. Aina on noustu.

Janne Gren, Hartela

– Tähän asti työllisyystilanne on ollut ihan hyvä. Mutta nyt ollaan menossa samaan suuntaan kuin muutkin. Käyrät ovat laskussa.

– Hartela on keskisuuri rakennusliike ja asuntokaupan takkuaminen näkyy uusien kohteiden aloituksissa. Sijoittajat tuntuvat nyt olevan varuillaan.

– Muutamia työntekijöitä ja toimihenkilöitä on lomautettu ja muutosneuvotteluja on käyty niin emossa kuin tytäryhtiöissäkin.

– Synkähköjä pilviä näkyy. Toistaiseksi on isoja työmaita menossa, kuten esimerkiksi Ilmalan Aura, Tampereen Hipposhanke ja Turun musiikkitalo, mutta uudet kohteet ovat kiven alla.  

– Kun isoissa kohteissa on ollut käytössä allianssimenettely, niin se panee miettimään, miten niissä käytetään omaa, osaavaa työvoimaa.

Jarkko Korpihete, Peab

– Töitä on riittänyt viime aikoina hyvin. Lomautuksia tai irtisanomisia ei ole juuri ollut. Eikä näyttäisi olevan tulossakaan.

– Meillä oli firman luottamusmiesten tapaaminen joulukuussa Tampereella ja siellä voitiin tehdä johtopäätös, että työllisyystilanteessa ei ole valittamista. Kaikki ovat täystyöllistettyjä.

– Tonttivarauksia firmalla on, mutta niiden aloitus riippuu tietysti siitä, miten ennakkomarkkinointi sujuu. Lisäksi on menossa hotellikohteita ja sinne on voitu siirtää väkeä, jota on vapautunut muualta.

– Tietysti työmailla luetaan uutisia ja mietitään, hiljeneekö rakentaminen meilläkin. Mutta ei mitään paniikkitunnelmaa ole, kaukana siitä.

– Joululounaalla työnantaja vakuutti, että töitä riittää hyvin ainakin kesään asti.

Jari Renlund, Skanska

– Tiettyä hiljentymistä on ollut näkyvissä syksystä alkaen.

– Pääkaupunkiseudulla on 15 rakentajaa lomautettuna. Jyväskylän ja Kuopion alueilla kaksi kolmasosaa on lomautettuna. Sen sijaan Turussa, Tampereella, Satakunnassa ja Oulussa on ollut hyvin töitä. 

– Tulevaisuus näyttää haastavalta, kuten sanonta kuuluu. Lomautukset lisääntyvät varmasti kevään aikana. Toimitilakohteet ovat loppumassa ja uusia ei ole tähän hätään alkamassa.

– Työmailla tunnelma on hiukan huolestunut, kun joillakin työntekijöillä on ollut pitkiä lomautusjaksoja.

– Toisaalta lomautuksia pelättiin jo marras-joulukuussa, mutta saimme sisäisillä järjestelyillä siirrettyä ne keväälle.

Teksti ja kuva: Esa Tuominen

EK:n suhdannebarometri lokakuulta oli synkkää luettavaa rakennusalan osalta. Tarvittavan työvoiman määrä näytti laskevan kuin lehmän häntä. Myös vähän aiemmin ilmestynyt Rakennusteollisuus RT ry:n oma suhdanne-ennuste näytti luonnollisesti alaspäin meneviä käyriä. Lehto Rakennus, SRV ja YIT ovat jo ehtineet ilmoittaa henkilöstövähennyksistä ja lomautuksista. Marraskuussa ilmestyneessä Rakennuslehden kokoamassa markkinakatsauksessa pääkaupunkiseudun gryndimarkkina oli synkentynyt yllättävän nopeasti; uusien asuntojen kauppa sakkaa. Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan rakennuslupien määrä on jo laskussa.

RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo, ollaanko kohta yhtä pahassa tilanteessa kuin finanssikriisin aikaan?

– Synkältähän lähitulevaisuus näyttää, mutta ei mitään dramaattista. Esimerkiksi asuntotuotanto on vielä korkealla tasolla, Vihmo toteaa.

Vihmon mukaan rakentaminen kasvoi vuonna 2021 hyvin ja sama jatkui vielä vuoden 2022 alussa. Tämä päti koko Suomen talouteen.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan lähtivät rakennusmateriaalin hinnat huikeaan lentoon. Monista materiaaleista oli pulaa ja tilanne oli vakava.

– Toimitusketjut menivät uusiksi, löydettiin korvaavia vaihtoehtoja ja kustannusnousu tasaantui kesällä.

Viime vuoden asuntoaloitusten takia asunto- ja liikerakentaminen kantaa vielä jonkin aikaa. Käänne on kuitenkin Vihmonkin mukaan jo selvä.

– Pudotusta näkyy, mutta paniikkiin ei ole aihetta. Seuraavat 3–6 kuukautta ovat hankalia. Kuluttajien luottamus on nyt alhaalla. Korkojen nousu ja kasvava inflaatio huolettavat. Keväällä korkonäkymä saattaa kuitenkin vakiintua; kuluttajat tottuvat vähän korkeampaan korkotasoon ja silloin luottamus voi palautua. Puhumme noin 2–3 prosentin euriborista, joka ei oikeasti ole historiallisesti kovin korkea.

Valtiovarainministeriö ei ennusta edes talouden pudotusta eikä varsinkaan pitkää taantumaa.

– Rakennuskuutioissa tullaan kuitenkin alas 10–20 prosenttia. Viime vuosina on rakennettu niin paljon, että lasku tuntuu, mutta se ei ole valtava.

Ensi vuosi: uhkia on

Vihmo, kuten lähes kaikki Suomen talousennustajat ovat – jos eivät optimisteja – niin ainakin suhteellisen varmoja siitä, että edessä ei ole toista suurta lamaa. Tilanteessa on kuitenkin paljon epävarmuuksia, joita ei ole syytä unohtaa.

– Tietysti kaikki riippuu siitä, pysyykö maailma raiteillaan. Mitä jos Ukrainan sota eskaloituu? Miten energiakriisi vaikuttaa Keski-Euroopan tuotantoon? Koronakaan ei ole vielä kokonaan taputeltu. On mahdollista, että voi mennä todella huonosti, Vihmo luettelee.

Se, mikä voisi sysätä rakennusalan pahaan tilanteeseen, ovat rahoitusmarkkinat,

– Rahoitusmarkkinoilla tunnelmat ovat kireät korkotason nousun takia, mutta finanssikriisin tasolla ei olla. Rahoitusmarkkinoiden kriisiytyminen sysäisi kuitenkin rakennusalan kovaan laskuun.

Vihmo arvelee, että jos valtavia yllätyksiä ei tule, ensi vuonna rakennetaan noin 35 000 asuntoa.

­- Gryndituotanto vähenee selvästi. Sijoittajakysyntä jäänee matalammalle tasolle.

Vihmon mukaan Suomessa on kuitenkin investointihalukkuutta esimerkiksi tehdaspuolella.

– Niitä voi lähteä ensi vuonna liikkeelle. Myös korjaaminen kasvaa ensi vuonna, kun hintataso laskee.

Vihmo ei kuitenkaan näe, että tottumamme yltäkylläisyys tulisi enää takaisin.

– Niukkuudesta tulee pysyvämpi olotila koko maailmassa.

Teksti: Johanna Hellsten

Muuttoliikkeen takia talot ja torpat tyhjenevät syrjäseuduilla.

Kaupungistuminen hidastui hetkellisesti koronapandemian takia Suomessa. Tänä vuonna palattiin takaisin vanhalle muuttouralle. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan maan sisäinen muuttoliike toi tammi–kesäkuussa pääkaupunkiseudulle 350 hengen lisäyksen. Espoo vastasi pääkaupunkiseudun kotimaisesta muuttovoitosta, sillä Vantaa ja Helsinki menettivät 650 asukasta muuttoliikkeen seurauksena. Merkittävin väenlisäys tuli nettomaahanmuutosta, joka toi lähes 9 500 asukasta pääkaupunkiseudulle.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella väestön kasvu tammi–kesäkuussa oli suurinta Tampereella 3 000, Oulussa 2 100, Kuopiossa 1 000, Jyväskylässä 600 ja Turussa 400 henkilöä.

Kiinteistömarkkinat ovat eriytyneet Suomessa merkittävästi, mutta tällä hetkellä Helsingin ydinkeskustalla ja pienillä taajamilla on sama ongelma. Liiketiloja on enemmän tarjolla kuin maksukykyisiä vuokralaisia. Helsingin kalleimmista liikehuoneistoista reilut 15 prosenttia on tyhjillään.

Tästä huolimatta Helsingin keskustassa ei ole lähdetty alentamaan vuokratasoa. Tämä saattaa johtua suurten kiinteistösijoitusyritysten tavasta arvottaa kiinteistön arvo oletettujen vuokratulojen perusteella ja reilulla kertoimella terästettynä. Jo 5 prosentin vuokranalennuksella päädytään kiinteistön arvon miljoonaluokan alenemiseen, jolloin kiinteistösijoittaja saattaa joutua keskustelemaan pankinjohtajan kanssa uusista lainaehdoista.

Pienten taajamien liiketilojen ongelmat ovat toisenlaisia. Vuokralaisia ei saa edes omakustannehintaan. Epätoivoiset omistajat ovat myyneet liiketiloja jopa varattomille hämäräbisneksen pyörittäjille, jotta kiinteistön jatkuvista juoksevista kuluista päästäisiin eroon. Taloyhtiön muille osakkaille tällainen tilanne on taloudellinen katastrofi.

Joko purkutalkoot on aloitettu?

Muuttoliikkeen takia asunnot ja liiketilat jäävät kylmilleen muuttotappioalueilla. Tästä huolimatta vanhoja taloja puretaan eniten kaupunkimaisissa kunnissa. Sellaisiksi lasketaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 prosenttia asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.

Vuonna 2021 Suomessa purettiin 142 kerrostaloa. Maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa sijaitsi vain 31 purettavaa kerrostaloa.

Omakoti- ja paritaloja purettiin kaupunkimaisissa kunnissa 1 406 kappaletta, mikä on 65 prosenttia kaikista puretuista pientaloista. Samaan suhdelukuun nousi myös rivitalojen purkamistahti. Niitä tosin purettiin huomattavasti vähemmän, koko Suomessa yhteensä 176 rivaria.

Purettujen talojen osuus koko rakennuskannasta on hyvin pieni, vain muutaman promillen luokkaa. Ainoastaan maaseutumaisten kuntien purettujen kerrostalojen (0,46 %) ja rivitalojen (0,38 %) suhteellinen määrä rakennuskannasta nousi sitä suuremmaksi. Vastaavasti omakoti- ja paritalojen purkutahti oli vain puolet taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa verrattuna kaupunkimaisten kuntien purkuintoon.

Kauppa ei käy, vaikka halvalla menisi

Tohmajärven Okkulassa eläköitynyt rakennusmies Kauko Perälä on yrittänyt myydä pientä omakotitaloa kesäkuusta lähtien. Vanha peltikattoinen ja mineriittipintainen talo seisoo puolen hehtaarin tontilla. Vanhasta pientilallisen navetasta on tehty varastorakennus ja nikkarointitilaa. Toisessa päässä ulkorakennusta on sauna ja liiteri.

– Tästä talosta on jo kerran lyöty kättä päälle ja juotu pullakahvit kaupantekijäisiksi. Ostaja ihastui viimeisen päälle, mutta seuraavana aamuna soitti ja perui kaupat, Perälä harmittelee.

Tontilla on oma kaivo, josta saa keittiövedet nousemaan sisälle. Viemäröintiä ei ole. Perälälle talo on päätynyt isän talokauppojen myötä.

– Tämä oli isälle sellainen harrastemökki.

Kuivalle hietamaalle rakennetusta talosta näkee, että siitä on pidetty huolta. Sisäilma tuoksuu raikkaalle, vaikka talossa ei ole asuttu vuosiin vakituisesti.

Lopulta Perälä kyllästyi toivottaman tuntuiseen myyntiurakkaan ja ajatteli lyödä hanskat tiskiin.

– Pidin taloa myynnissä kesä–heinäkuun ajan. Ilmoitusajan loputtua ajattelin, etten pane enää ilmoitusta lainkaan. Tyttäret sanoivat, että he laittavat ilmoituksen puolestani.

– Minulla oli alkuun 13 000 euron hintapyyntö. Tyttäreni kysyi, mikä hinta laitetaan ilmoitukseen. Sanoin, että pane mikä vaan, sillä tämän talon ostaminen ei ole hinnasta kiinni, vaan kiinnostuksesta.

Valitettavasti pari kuukautta lisäaikaa tori.fin myyntisivustolla ei tuonut tulosta. Tällä hetkellä talo on pelkästään hiljaisessa myynnissä.

Tohmajärven keskustassa Kemien mäellä on purettu tänä syksynä kerrostaloja. Okkulassakin on purettu muutama omakotitalo tarpeettomana.

– Täältä lähdettiin ennen työn perään muualle. Nyt täällä on pula työntekijöistä, esimerkiksi hitsareista. Siitä huolimatta tänne ei ole enää tulijoita, Perälä ihmettelee.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

Jätepuuta työmaalta. Sähkösauna ei enää lämpiä. Hybridiautoille on kysyntää.

Lähes 1 100 rakennusliittolaista vastasi Rakentajien taloustilanne 2022 -kyselyyn. Gallupissa kysyttiin erityisesti polttoaineen ja sähkön hinnankorotuksista sekä kartoitettiin rakentajien säästövinkkejä.

Kyselyyn osallistuneiden kesken arvottiin 3 S-ryhmän lahjakorttia. Korttien arvoa nostettiin perinteisestä 50 eurosta 70 euroon kovien inflaatiolukemien takia.

Bensiinin ja dieselin hinta on selvästi vaikuttanut rakentajien liikkumiseen. Vain harvat ovat voineet siirtyä työmatkoissaan käyttämään julkista liikennettä tai polkupyörää. Loma- ja huviautoilu on vähentynyt merkittävästi.

Maaliskuussa Ukrainan sodan alkamisen jälkeen polttoaineiden hinta nousi merkittävästi. Miten tämä on vaikuttanut sinun ja perheesi liikkumiseen?

– Käytän autoa edelleen samalla lailla. Olen kiinteistökorjaaja ja oma auto on välttämätön. Polttoaineeseen menee paljon rahaa, toki kilometrikorvauksen korotus oli paikallaan.

– Jouduin itse irtisanoutumaan liiallisen kilometrimäärän vuoksi. Muutimme vaimon kanssa toiselle paikkakunnalle.

– Moottoripyöräharrastus kallistui kertaheitolla niin paljon, että jouduin vaihtamaan parempipalkkaiseen työpaikkaan.

– Kaikki tarpeeton ajelu on jätetty pois. Esimerkiksi veneily ja verkkokalastus on jäänyt pois. Ilmeisesti moottorikelkkakin saa ensi talven seisoa tallissa.

– Tarpeeton omalla autolla liikkuminen on lopetettu. Ajoreitit suunnitellaan polttoainetaloudellisesti.

Uutta tekniikkaa on hankittu autotalliin.

– Ostimme sopivasti sähköauton. Meillä on kiinteä sähkösopimus. Käytämme lähes ainoastaan sähköautoa ja polttomoottoriautomme on lähinnä seissyt.

– Jos mahdollista, olemme menneet (puolison kanssa) samalla autolla töihin. Ostin käytetyn 10 vuotta vanhan, vähemmän kuluttavan, itse lataavan hybridin Saksasta.

Kaksijakoiset sähkömarkkinat

Sähkömarkkinoiden tilanne on rakentajienkin osalta hyvin kaksijakoinen. Ne onnekkaat, jotka ovat pystyneet tekemään ennen Ukrainan sotaa kiinteähintaisen sähkösopimuksen, nauttivat kohtuullisesta sähkön hinnasta. Muut joutuvat sinnittelemään kykyjensä mukaan.

Sähkön hinta on noussut vuoden 2021 lopulta lähtien. Oletko joutunut muuttamaan sähkön kallistumisen takia elintapojasi?

– Saunaan ei enää kehtaa mennä joka lauantai raskaan viikon päätteeksi ja viihde-elektroniikkaa ei pysty enää samalla tavalla käyttämään. Esimerkiksi pöytäkone täytyy pitää lähes koko ajan kiinni.

– Asumme sähkö/puulämmitteisessä talossa. Polttopuita on onneksi tehty pariksi talveksi. Sähkön hinta yli kuusinkertaistuu taloudessamme ensi kuussa. Yritämme sammutella valoja entistä tiheämpää ja sammutamme talveksi lattialämmitykset alakerrastamme. Silti talvella on odotettavissa todennäköisesti yli 1 000 euron sähkölaskuja.

– Sähkölämmitteisen omakotitalon lämmitystä on vähennetty. Lämpötila pidetään 18–20 asteessa entisen 21–23 asteen sijaan. Myös lämminvesivaraajan käyttöä rajoitettu. Sitä lämmitetään vain joka toinen tai jopa neljäs yö.

Sähkösaunan sammuminen on monelle rakentajalle kova paikka.

– Saunominen lopetettu. Lasten pelikoneet myyty pois. Energiatehokkaampi talo etsinnässä.

– Sähkösaunassa käymisestä ei voi kuin haaveilla. Talon peruslämpöä on joutunut tiputtamaan.

– Ostettu ilmalämpöpumppu ja osa asunnosta tulee olemaan ylläpitolämmöllä talvella.

Erilaisia varautumissuunnitelmia on tehty ensi talveksi.

– SPOT-sähkönohjausjärjestelmä työn alla, kun vuodenvaihteeseen voimassa oleva kiinteähintainen sopimus päättyy.

– Poistoilmalämpöpumppu tuli tiensä päähän 16-vuotiaana. Touko-kesäkuussa 2023 saadaan ehkä uusi. Puusaunan kiukaan hormiin asennan vedenlämmittimen. Talven tuloilmalämmitys vielä ratkaisematta.

Ensi talvena nähdään ikäviäkin tapauksia. Ensimmäiset sähkönhinnan aiheuttamat talousongelmat ovat jo todellisuutta.

– Sähkön hinta nousi 4,7 sentistä 56 senttiin. Eli puhutaan yli 800 prosentin noususta. Selviämme tästä kyllä, mutta olemme huolissamme niistä, jotka joutuvat tämän takia ulosottoon ja menettävät kaiken. Hallituksen pitäisi nopeasti reagoida tähän ja asettaa sähkön kattohinta, maksimissaan 20 senttiä kilowattitunnilta. Meillä on kaikki ostot jäissä. Ei hyvä asia pienyrittäjien kannalta.

– Sähkölaskuista on tehty maksujärjestely ja velkaa on noin 2 000 euroa Tampereen sähkölaitokselle.

Rakentajilla eivät säästökikat lopu kesken

Monilla rakentajilla on mahdollista käyttää työsuhde-etuna jätepuuta lämmitykseen.

– Työmaalta voi vielä viedä lankun ja laudan pätkiä polttopuuksi kodin lämmittämiseen. Niiden keräämisestä maksetaan vieläpä palkkaa.

Yhteen vastaukseen oli saatu mahtumaan melkoinen määrä hyviä säästövinkkejä.

– Lämpötilan pudotus on hyvä aloittaa jo syksyllä.  Jos asunnossa on ilmanvaihtokone, kannattaa tuloilman lämpötilanasetus säätää 17 asteeseen. Ilmanvaihtokoneen kesäohituspelti kannattaa syksyisin kääntää talviasentoon.  Asunnon sisäilmakin on silloin parempi.

– Ovet ja ikkunat on hyvä tarkistaa syksyllä, etteivät ne vuoda mistään. Ikkunoita pestessä voi ikkunoiden lukitus jäädä tekemättä. Jos asunnossa on tulisijoja, niitä kannattaa lämmittää kohtuudella esimerkiksi 3 kertaa viikossa. Kylmillään oleva tulisija ja hormi kuluttaa energiaa.

– Jos tulisija on leivinuuni, siinä voi laittaa monenlaista ruokaa ja sähköä säästyy.

– Päällysvaatteita ei tarvitse jatkuvasti pestä, jos ovat muuten puhtaita, muutaman tunnin tuuletus ulkona riittää. Lämpimän veden käyttöaikaa voi jokainen käyttäjä miettiä osaltaan.

– Sähkölämmitteisessä asunnossa lämpimän veden kustannus on sähkölaskussa kolmannes, jos taloudessa asuu 3–4 henkilöä. Vanhemmissa omakotitaloissa vintin eristys on vähäinen, vain 250 millimetriä. Jo 100 millin lisäys vintin eristeisiin vähentää merkittävästi energian kulutusta.

Airfryer on uusi keittiöhärpäke, joka säästää reilun kolmanneksen sähköä verrattuna sähköuuniin.

– Suosittelen Airfryerin hankkimista. Säästää sähköä ja aikaa ruuanlaitossa.

Erilaisista sähkövempaimista voi luopua.

– Pyykinkuivain vaihdettiin perinteiseen telineeseen parvekkeella.

– Meillä sammutetaan kokonaan yön ajaksi Wi-Fi, telkkarit ja pelikonsolit.

– Herätevirrat sähkökoneista pois, kun ei käytetä.

– Pyykkikoneeseen matalampi lämpötila ja lyhyempi ohjelma, mikäli mahdollista. Televisiosta lisäkaiuttimet ja vahvistin pois käytöstä, vähempikin meteli riittää. Jääkaapin tehoa voi pienentää aavistuksen talvea vasten, koska sisällä on viileämpää.

– Putkialalla tulevaisuutta on kylmälaitteilla tuotettu lämpö ja erilaisten hukkalämpöjen hyväksikäyttö.

– Talvipakkasilla kannattaa pitää päiväsaikaan auringon puolella verhoja ja sälekaihtimia mahdollisimman paljon auki ja taas muualla kiinni. Aurinko lämmittää talvellakin ikkunan läpi. Verhot vähentävät lämpösäteilyn karkailua ikkunoiden kautta.

Kuluttamista on mietitty vastauksissa myös hyvin kokonaisvaltaisesti.

– Olen kohtuullistanut kaikkea kuluttamista. Teen vähemmän heräteostoksia, suunnittelen paremmin viikkomenun ja kauppareissut. Syön kauden tuotteita. Suihkussa toimii tiimalasi tai munakello ilmoittamassa sopivasta peseytymisajasta. Pesen pyykkiä harvemmin ja tuuletan vähän käytettyjä vaatteita.

– Pesen isot kattilat ja ruuanlaittovälineet käsin, jolloin tiskikoneeseen sopii enemmän astioita ja sitä tarvitsee pyörittää harvemmin.

– Myyn ja kierrätän itselle tarpeettomia tavaroita ja vaatteita pois. Ostan kirppareilta.

Eristeet voi tuoda lähemmäs ihoa.

– Asunnon lämpöä voi laskea jonkun verran pukemalla enemmän vaatetta sisätiloissa kuin normaalisti.

– Karvalankamattoja lattialle. Ne tuntuvat lämpimältä.

Säästäminen voi tuoda elämänlaatua.

– Istuskelen itse tunnin pari ikkunan edessä seuraten metsän tapahtumia ilman valoja ja ääniä. Ei tule katsottua telkkaria tai kuunneltua radiota.

– Vähennä suihkussa veden käyttöä ja peskää samalla toisenne.

Rakentajilla oli myös koko kansantaloutta koskevia säästövinkkejä.

– Syväjäädytetään koko maa kolmeksi vuodeksi. Muutama herättäjä sitten sulattaa kevään korvalla muut. Katsotaan sitten, joko pärjätään vai tönkköilläänkö vielä lisää.

Teksti: Jukka Nissinen Kuvat: Taïga Trilles

Talvea varjostavat monet energian hintaan ja saatavuuteen liittyvät huolet. Rakennustuoteteollisuus on energiaintensiivinen ala, jossa kuluu väkisinkin kaasua ja sähköä. Arvaamattomat sähkökatkot voivat myös aiheuttaa suurta vahinkoa tuotannolle.

Kaasuriippuvaista toimintaa

Tiilenvalmistaja Wienerberger on riippuvainen maakaasusta.

– Me käytämme tiilenpolttoon maakaasua, suurin energialasku tulee siitä. Kun Ukrainan sota alkoi, aloimme miettiä kaasun saatavuutta Venäjän osalta. Kävi selväksi, että valtaosa kaasusta oli tullut meille Baltic Connector -kaasuputken kautta ja nyt se tulee täysin sitä kautta, yrityksen toimitusjohtaja Jari Berglund kertoo.

Hän uskoo, että kaasun saatavuuden kanssa ei pitäisi tulla suuria ongelmia, mutta varma ei voi olla, sillä Saksan teollisuus käyttää sitä niin paljon.

– Hintataso on noussut jonkin verran, mutta onneksi emme maksa aivan korkeinta markkinahintaa, sillä silloin ei olisi varaa valmistaa tiiliä. Tulevaisuudessa mietimme maakaasun korvaamista biokaasulla.  Siinä olisi pienemmät hiilipäästöt, mutta se on vähän kalliimpaa. Jatkossa saatavuus lisääntyy, jolloin hinta varmaan laskee, Berglund sanoo.

Rakennusbetoni- ja elementti Oy:n toimitusjohtaja Teemu Teno kiittelee yrityksen aiemmin tehtyjä päätöksiä.

– Siirryimme 5 vuotta sitten maakaasusta nestekaasuun, jonka hinta ei ole noussut. Se on aika samalla tasolla kuin vuosi sitten.

Saint Gobain Finland Oy:llä on useita eri tuotetehtaita Suomessa, tunnetuimmat tuotteet ovat lasivilla ja betoniharkot.

– Me käytämme paljon sähköä ja lisäksi maakaasua sekä nestekaasua. Maakaasun osuus kaasusta on noin 80 prosenttia. Maakaasun hintaa tulee jämään pidemmäksi aikaa korkeammalle kuin ennen kriisiä. Putkikaasua ei nyt saa, ja nesteytetyn maakaasun hintaa nostaa sen valmistusprosessi ja rahtaus, Saint Gobain Finlandin toimitusjohtaja Olli Nikula kertoo.

Sähkökatkoilla arvattavia seurauksia

Suomessa on väläytelty mahdollisia kiertäviä sähkökatkoja ratkaisuna talven kuormitustilanteisiin.

– Seuraukset riippuvat katkon pituudesta. Lyhyempi ei haittaa, vaikka toki siitäkin syntyy lisäkustannuksia. Pidempiaikainen sähkökatko olisi ongelmallinen erityisesti lasiuunien osalta, jos lasi pääsee jähmettymään ja sen sähköjohtavuus kärsii. Uunia pitäisi ainakin päästä tyhjentämään. Jos lasiuunit joudutaan ajamaan alas kokonaan, se vie viikon ja takaisin ylösajo toisen viikon, Olli Nikula sanoo.

Wienerbergillä vaikutus tulisi suoraan tiilen laatuun.

– Sähkökatkot huolettavat. Jos sellaisia tulee, tuotanto ei mene eteenpäin ja tiilet jäisivät uuniin. Ne eivät olisi silloin ykköslaatua. Sähkösaanti on meille elinehto, ei saisi tulla stoppia, Jari Berglund kertoo.

Elementtitehtaalla sähkökatkon osuessa pahaan aikaan ehtisi betonimassa kovettua valuastioihin ja se aiheuttaisi ongelmia tuotantoon.

– Riippuu siitä, kuinka pitkiä ja kuinka yllättäviä ne olisivat. Toivotaan, että ne olisivat jollain tavalla ennakoitavia, jotta pystyisi tekemään suunnitelmia. Mylly pitäisi ainakin päästä purkamaan massasta, Teemu Teno toivoo.

Kaikilla yrityksillä on pitkäaikaiset sähkösopimukset, joten sähkön hinnan heilahtelut eivät vielä näy yhtä pahasti kuin esimerkiksi kuluttajilla, mutta nousua on tulossa.

Tuotantoa ei siirretä yöksi

Tiilitehtaalla ei aiota yrittää siirtää töitä yöksi.

– Meillä tehdään töitä 2 vuorossa tästä eteenpäinkin. Koneiden osalta mietitään sitä, että kaikki koneet eivät kävisi koko ajan, vaan niiden kanssa vuorotellaan ja pannaan osa oikeasti pois päältä, Jari Berlung kertoo.

Elementtitehtaallakaan ei mietitä yötöitä, mutta muita työaikajärjestelyjä kyllä.

– Jos esimerkiksi sähkökatkoja ajoitettaisiin suurten kulutuspiikkien mukaan eli aamu 7–10 välille, täytyy työaikoja miettiä yhdessä henkilöstön kanssa. Jos koneet eivät käy, on aika turhaa seistä niiden vieressä, Teemu Teno toteaa.

Saint Gobainin tehtaat toimivat 3 vuorossa, 7 päivänä viikossa.

– Emme voi siirtää töitä öiksi. Mutta jos tuotantoa pitää rajoittaa, voitaisiin neuvotella henkilökunnan kanssa, olisiko mahdollista tehdä rajoittaminen kalliimpien tuntien ajaksi. Ongelmana siinä on, että tällaiset suunnitelmat pitäisi tehdä yhdessä hyvissä ajoin, mutta on aika mutua ennustaa säätä ja sen myötä sähkön hintaa seuraavalle viikolla. Sähkön hinta kun vaihtelee tunti tunnilta, Olli Nikula miettii

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Lehtikuva

Lvi-asennuksessa menee tutkimuksen mukaan viidennes työajasta hukkaan.

Tuoreen Aalto-yliopiston tutkijoiden Hukka LVI- ja sähkötöissä -tutkimuksen tulokset ovat linjassa asentajien arkikokemuksen kanssa. Merkittävä osa työajasta kuluu ihmisten ja asioiden etsiskelyyn sekä turhanaikaiseen odotteluun työmaalla. Tutkimuksen mukaan 18 prosenttia työajasta meni haahuiluun ja venttailuun.

Työnantajaliittojen LVI-TU:n, STUL:n ja STTA:n rahoittaman tutkimuksen ovat tehneet Olli Seppänen, Christopher Görsch, Jianyu Zhao, Lauri Viitala ja Juho Kerttula. Tutkimuksessa oli mukana 4 erilaista työmaata. Aineisto kerättiin sähkö- ja lvi-asentajien haastatteluilla sekä kypäräkameroiden ja sisäpaikannuksen tuottamalla aineistolla.

Työaikahävikin juurisyyt ovat tutkimuksen mukaan työmaan puutteellinen viestintä, aikataulujen hallitsemattomuus, logistiikan ongelmat, huono suunnittelu ja valmistelevan työn suuri osuus työmaalla.

Nokkamies, Caverionin putkiasentaja Jyri Laitinen ei osallistunut tutkimukseen.

– Minulta kysyttiin moneen kertaan, haluanko osallistua. En halunnut, sillä siitä olisi saanut väärän kuvan työstä.

Laitisen mukaan kypäräkameralla toteutettu viikon mittainen tutkimusjakso ei olisi antanut oikeaa kuvaa niin nokkamiehen kuin asentajankaan työstä.

– Esimerkiksi työkaverini tekee asennustyötä ja minä teen nokkamiehen työn lisäksi muun muassa esivalmistusta ja varmistan tavaran riittävyyden asennuspaikalla, Laitinen kertoo työnjaosta.

Tutkimusjakson olisi pitänyt olla pidempi. Paras tulos saataisiin selvittämällä asentajien työliikkeet koko kerrostalon asennuskeikan ajalta.

– Jos tutkimusjakso sattuisi vaikkapa sille viikolle, kun kannamme vessanpyttyjä, tutkimuksessa olisi mukana vain vessanpyttyjen kantamista. Samalla lailla kävisi, jos asentaisimme viikon suoraa putkea. Teemme urakalla, joten pyrimme tekemään samaa työtä mahdollisimman paljon.

Urakkatyö on hyvä tahdistaja

YIT:n Arabianrannan työmaalla on Laitisen mukaan hyvä tekemisen meininki. YIT:n rungonpystytysporukalla oli erittäin ammattimainen ote työhönsä.

– Jopa runkomestari kehui, ettei pitkään aikaan ole ollut näin helppoa pystytystä. Elementtiporukan nokka kertoo mestarille, mitä tilataan ja kaikki hoituu siitä eteenpäin.

Yhteydenpito elementtiasentajien, sähkömiesten ja lvi-asentajien kesken on luontevaa. Yhteistyö sujuu ja työvaiheiden juoksutuksesta on helppo päästä yhteisymmärrykseen.

– Tällä työmaalla raudoitus-, elementti- ja muottityöt ovat saman nokkamiehen takana.

Sähkö- ja putkiasentajat pääsevät nopeammin työvaiheiden väliin tekemään omia asennuksiaan.

– Teemme kerroksen viikon kierrolla. Perjantaina on valu. Se ehtii kuivua viikonlopun ja he pääsevät heti maanantaina purkamaan muotteja.

Urakkatyö on Laitisen mielestä paras työn tahdistaja.

– Jokaisella on halu kehittää työtään, sillä oma palkka on siitä kiinni. Silloin ei tarvita väliin työnjohtajaa, vaan sovimme keskenämme, miten saamme hommat tehtyä tehokkaasti. Sen jälkeen ilmoitamme työnjohtajalle mitä tavaraa pitää milloinkin tilata.

Parhaimmillaan yhteistyöketju voi yltää työmaalta elementtitehtaalle. Roilojen ja aukkojen tekoa voidaan vähentää työmaalla, jos tarvittavista muutoksista voidaan kertoa suoraan elementin tekijöille.

Urakoiden pilkkominen hidastaa työntekoa

Tutkimuksessa suositeltiin tahtituotannon laajempaa käyttöä työmaiden läpimenon parantamiseksi. Laitinen ei usko tahtituotannon ihmeitä tekevään voimaan.

– Aikataulut ovat tiukkoja ja urakat pilkotaan pieniksi. Jos jokin asia tökkää, se kertautuu nopeasti. Siitä tulee sitä hukkaa, kun kaikkea ei saada tehtyä kerralla. Silloin työmaasta tulee tilkkutäkki. Pyrimme viimeiseen asti välttämään pomppimista paikasta toiseen.

Jos työmaalle saadaan hyvä urakkaryhmien yhteenliittymä, joka pystyy sovittelemaan optimaalisen työjärjestyksen, kenenkään ei tarvitse odotella työmaalla tyhjänpanttina.

Kerrostalotyömaalla tarvikkeiden tilaaminen ei vaadi korkeampaa matematiikkaa. Asuntojen määrän perusteella on helppo ynnätä asennusosien tarve.

– Ensimmäisen kerroksen jälkeen on helppo laskea kannakkeiden tarve. Sen jälkeen tilataan sen verran kuin tarvitaan.

Laitinen on yrittänyt etenkin isoimmilla työmailla pyhittää perjantai-iltapäivät varaston siivoamiseen ja tarvikkeiden järjestelyyn. Hyvällä logistiikalla säästää paljon työaikaa, kun jokaista nippeliä ei tarvitse haeskella ympäri työmaata.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

Rakennusalan työttömyysaste marraskuun lopussa oli 11,8 prosenttia. Työttömyys aste nousi 1,4 prosenttiyksikköä lokakuuhun verrattuna, mikä tarkoittaa kausityöttömyyden palaamista tavanomaiseen vuosikiertoon harvinaisen syksyn työttömyyden alenemisjakson jälkeen.

Vuoden takaiseen työttömyystilanteeseen verrattuna Rakennuskassan jäseniä oli työttömänä 26 prosenttia vähemmän. Työttömyys on suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2018. Rakennuskassan jäsenistä marraskuun lopulla oli työttömänä yli 4 200 henkeä.

Uudellamaalla (8,7 %) ja Turun alueella (9,8 %) työttömyysaste jäi alle 10 prosenttiin. Kainuussa työttömyystilanne on pahin, 18,4 prosenttia.