Takaisin

Helpottaako jo keväällä?

Rakentaja-lehti 16.12.2022

Edessä on synkät talvikuukaudet, mutta Rakennusteollisuus RT ry ei ennusta rakentamisen romahdusta.

EK:n suhdannebarometri lokakuulta oli synkkää luettavaa rakennusalan osalta. Tarvittavan työvoiman määrä näytti laskevan kuin lehmän häntä. Myös vähän aiemmin ilmestynyt Rakennusteollisuus RT ry:n oma suhdanne-ennuste näytti luonnollisesti alaspäin meneviä käyriä. Lehto Rakennus, SRV ja YIT ovat jo ehtineet ilmoittaa henkilöstövähennyksistä ja lomautuksista. Marraskuussa ilmestyneessä Rakennuslehden kokoamassa markkinakatsauksessa pääkaupunkiseudun gryndimarkkina oli synkentynyt yllättävän nopeasti; uusien asuntojen kauppa sakkaa. Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan rakennuslupien määrä on jo laskussa.

RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo, ollaanko kohta yhtä pahassa tilanteessa kuin finanssikriisin aikaan?

– Synkältähän lähitulevaisuus näyttää, mutta ei mitään dramaattista. Esimerkiksi asuntotuotanto on vielä korkealla tasolla, Vihmo toteaa.

Vihmon mukaan rakentaminen kasvoi vuonna 2021 hyvin ja sama jatkui vielä vuoden 2022 alussa. Tämä päti koko Suomen talouteen.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan lähtivät rakennusmateriaalin hinnat huikeaan lentoon. Monista materiaaleista oli pulaa ja tilanne oli vakava.

– Toimitusketjut menivät uusiksi, löydettiin korvaavia vaihtoehtoja ja kustannusnousu tasaantui kesällä.

Viime vuoden asuntoaloitusten takia asunto- ja liikerakentaminen kantaa vielä jonkin aikaa. Käänne on kuitenkin Vihmonkin mukaan jo selvä.

– Pudotusta näkyy, mutta paniikkiin ei ole aihetta. Seuraavat 3–6 kuukautta ovat hankalia. Kuluttajien luottamus on nyt alhaalla. Korkojen nousu ja kasvava inflaatio huolettavat. Keväällä korkonäkymä saattaa kuitenkin vakiintua; kuluttajat tottuvat vähän korkeampaan korkotasoon ja silloin luottamus voi palautua. Puhumme noin 2–3 prosentin euriborista, joka ei oikeasti ole historiallisesti kovin korkea.

Valtiovarainministeriö ei ennusta edes talouden pudotusta eikä varsinkaan pitkää taantumaa.

– Rakennuskuutioissa tullaan kuitenkin alas 10–20 prosenttia. Viime vuosina on rakennettu niin paljon, että lasku tuntuu, mutta se ei ole valtava.

Ensi vuosi: uhkia on

Vihmo, kuten lähes kaikki Suomen talousennustajat ovat – jos eivät optimisteja – niin ainakin suhteellisen varmoja siitä, että edessä ei ole toista suurta lamaa. Tilanteessa on kuitenkin paljon epävarmuuksia, joita ei ole syytä unohtaa.

– Tietysti kaikki riippuu siitä, pysyykö maailma raiteillaan. Mitä jos Ukrainan sota eskaloituu? Miten energiakriisi vaikuttaa Keski-Euroopan tuotantoon? Koronakaan ei ole vielä kokonaan taputeltu. On mahdollista, että voi mennä todella huonosti, Vihmo luettelee.

Se, mikä voisi sysätä rakennusalan pahaan tilanteeseen, ovat rahoitusmarkkinat,

– Rahoitusmarkkinoilla tunnelmat ovat kireät korkotason nousun takia, mutta finanssikriisin tasolla ei olla. Rahoitusmarkkinoiden kriisiytyminen sysäisi kuitenkin rakennusalan kovaan laskuun.

Vihmo arvelee, että jos valtavia yllätyksiä ei tule, ensi vuonna rakennetaan noin 35 000 asuntoa.

­- Gryndituotanto vähenee selvästi. Sijoittajakysyntä jäänee matalammalle tasolle.

Vihmon mukaan Suomessa on kuitenkin investointihalukkuutta esimerkiksi tehdaspuolella.

– Niitä voi lähteä ensi vuonna liikkeelle. Myös korjaaminen kasvaa ensi vuonna, kun hintataso laskee.

Vihmo ei kuitenkaan näe, että tottumamme yltäkylläisyys tulisi enää takaisin.

– Niukkuudesta tulee pysyvämpi olotila koko maailmassa.

Teksti: Johanna Hellsten