– Syksyn palkkaneuvottelut ovat vaikeat, Rakennusliiton neuvottelupäällikkö Matti Korhonen ennustaa.
Keväällä solmitussa rakennusalan tessissä sovittiin, että ensi vuoden palkankorotuksista sovitaan marraskuun loppuun mennessä.
– Rakennusliiton hallitus linjaa millaisilla ehdoilla neuvotteluihin lähdetään. Palkankorotusten yleinen linja vaikuttaa myös millaista korotusta on mahdollista lähteä hakemaan, Rakennusliiton neuvottelupäällikkö ja infran sopimusalavastaava Matti Korhonen kertoo.
Loppusyksyllä monilla liitoilla, kuten Teollisuusliitolla, PAMilla ja Sähköliitolla ovat tes-sopimukset samalla lailla katkolla palkankorotusneuvotteluiden osalta kuin Rakennusliitollakin.
– Toivoisin SAK:lta kunnollista koordinaatiota ja tavoitepakettia palkkaneuvotteluihin. Työnantajien EK näyttää rakentaneen palkankorotusten koordinaation, mutta palkansaajaliikkeellä ei ole yhteistä linjaa, Korhonen toteaa.
Korhonen piti eduskunnan varapuhemies Antti Rinteen (sd.) ehdotusta työmarkkinoiden keskusjärjestöjen välisestä, palkkakehityksen takaavasta puitesopimuksesta mielenkiintoisena. Valitettavasti Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ampui aloitteen alas heti, koska se muistuttaa liikaa jo kertaalleen työnantajien hautaamia tupo-sopimuksia.
– Rakennusliiton tavoitteena on kohtuulliset palkankorotukset, jotka takaisivat jonkinlaisen ostovoiman kasvun. Neuvottelut tulevat olemaan vaikeat, Korhonen ennustaa.
– Mikäli palkkaneuvottelut kariutuvat, tessit voidaan irtisanoa. Silloin edessä olisi uudet tes-neuvottelut. Niihin mentäisiin Rakennusliiton tavoitteenasettelujärjestelmän mukaisesti.
Rakennusliiton jäsen saa tuntuvia hotellietuja ympäri Suomea.
Rakennusliiton jäsenen ei tarvitse miettiä, minne lomalla päänsä kallistaa erittäin kohtuulliseen hintaan. Liitto tukee jäsenperheidensä vapaa-ajanviettoa ja lomailua tekemällä yhteistyösopimuksia eri palveluntuottajien kanssa. Tänä vuonna liitto on tehnyt sopimuksen 32 lomapalvelua tuottavan kohteen kanssa. Rakentaja yöpyy yhteistyöyritysten hotelleissa huomattavan edullisella hinnalla.
Korkeatasoiset Scandic-, Sokos- ja Radisson Blu -hotelliketjut ovat levittäytyneet pitkin Suomea. Ketjujen hotelleja löytyy lähes kaikista maamme suurimmista kaupungeista. Joukossa on sellaisia klassisia helmiä kuin Scandic Imatran Valtionhotelli, Original Sokos Hotel Ilves Tampereella, Original Sokos Hotel President Helsingissä ja Original Sokos Hotel Viru laajennetussa Etelä-Suomessa eli Tallinnassa.
Lisäksi joukossa on useita kylpylähotelleja, joissa osassa hintaan kuuluu muun muassa vapaa kylpylän käyttö. Miltä kuulostaisi pulikoiminen Scandic Edenissä Nokialla tai lilluminen K18-osaston porealtaassa Break Sokos Hotelli Flamingossa Vantaalla kuohuviinin ja rakkaan kanssa?
Holiday Club
Vuonna 1986 perustetun Holiday Clubin loma-osakkeissa ja kylpylähotelleissa vietetään yli miljoona lomaa vuodessa. Ketjulla on 7 isoa kylpylähotellikohdetta Suomessa.
Muun muassa Holiday Club Caribia Turussa, Holiday Kuusamon Tropiikki, Holiday Club Vierumäki ja Holiday Club Saariselkä odottavat Rakennusliiton jäseniä kuohuviin kylpyihin.
Ei-ketjuhotellit
Kuten mainosmiehet tapaavat sanoa, ei tässä vielä kaikki. Rakennusliito on solminut lukuisia sopimuksia myös pienempien hotellien kanssa. Koska kaikki eivät mahdu tähän juttuun, tässä muutamia tuttuja ja tuntemattomampia paikkoja viettää rentouttavaa lomaa:
Rakentajamotoristit ainakin tuntevat Härmän Kylpylän. Kylpyläkokonaisuus tarjoaa suomalaisen saunan lisäksi turkkilaisen saunan sekä uuden höyrysaunan. Kylpylässä on myös täysmittainen uima-allas, kuntoallas keidasallas ja perheen pienimmille kahluuallas.
Tyylikästä majoitusta aivan Levin keskustassa tarjoaa jo klassikoksi noussut Hotel K5. Hotellin huoneista avautuu näkymä joko Levin rinteisiin tai hotellin omaan poroaitaan, joka valaistaan talvisin.
Levillä sijaitsee toinenkin liiton etuhotelli, Hotel Levi Panorama, joka sijaitsee Levitunturin laella. Maisemat jatkuvat aina Pallaksen, Aakenuksen ja Ylläksen tuntureille asti.
HUOM!
Edut ovat käytettävissä vain yksityisessä lomailussa. Ne eivät siis ole käytössä ryhmävarauksissa.
Rakennusliiton lomaedut ovat työelämän käytettävissä oleville jäsenille.
Eläkkeellä olevilla ja opiskelijoilla on myös oikeus lomakohteiden myöntämiin erikoishintoihin ilman liiton tukea. Kysy hinnat kohteista.
Jäsenetuloma tulee pääsääntöisesti tilata puhelimitse suoraan lomakohteesta.
Jäsenkohtaisen (jäsen + perheenjäsenet yhteenlaskettuna) tuen enimmäismäärä on 8 vrk / kalenterivuosi.
Luottamushenkilöfoorumin kommenttikenttä oli kovassa käytössä.
Rakennusliiton Tapio Jääskeläinen (vas.) ja Karri Korpi vetivät luottamushenkilöforumin keskustelua.
Vaikka rakennusalan työsuojelussa on vielä paljon puutteita, olemme kuitenkin matkalla kohti parempaa.
– Aloitin maalausalan hommat vuonna 1986. Tanssikengät ja nailonpaita oli ihan tavallinen työasu, Rakennusliiton työympäristöasiantuntija Tapio Jääskeläinen muisteli luottamushenkilöfoorumin avauksessa.
– Tapaturmien määrä on pelkästään 10 viime vuoden aikana laskenut merkittävästi, nuorisotyön asiantuntija Karri Korpi jatkaa.
Luottamushenkilöfoorumissa oli paikalla 20. huhtikuuta 34 liiton jäsentä ympäri maata. Jääskeläisen ja Korven lisäksi jäsenten kysymyksiin olivat vastaamassa Rakennusliitosta sosiaalipoliittinen asiantuntija Jere Ketola ja lattianpäällystysalan sopimusalavastaava Markus Ainasoja.
Työturvallisuuden lisäksi nettifoorumilla keskusteltiin muun muassa työn kuormittavuudesta ja työntekijöiden tunnelmista taukokopissa. Ohessa nostoja keskustelusta.
Työn kuormittavuus.
– Pienemmässä firmassa työmaiden valmistumisvastuu jää monesti meille työntekijöille. Kun saat työmaasi valmiiksi ajoissa, ei siitä saa minkäänlaista ”kiitosta”. Ei muuta kuin seuraavaan kohteeseen ja samat ongelmat. Erittäin stressaavaa. Mikäli valmista ei tule ajoissa, siitä kyllä kuulet haukut.
– Aikataulut. Laastit ja tasoitteet ei kerkeä kuivumaan laattojen takana, kun pitäisi olla jo lavuaaria ja suihkua seinään poraamassa.
Työn kuormittavuuden helpottaminen.
– Työnjohdolla ja tilaajalla pitää olla etukäteissuunnitelma, jotta materiaalit saadaan kerralla oikeille paikoille mahdollisimman lähelle työkohdetta. Kaikki voittavat, kun turhia siirtoja on mahdollisimman vähän. Huono suunnittelu kostautuu aina.
Kolmen vuoden tauon jälkeen oli mukavaa nähdä taas tuttuja naamoja.
Kauppakeskus Triplassa Helsingin Pasilassa sijaitsevan Sokos-hotellin kokoustilassa kävi iloinen puheensorina, kun vähän päälle 60 torninosturinkuljettajaa tapasi toisiaan ensimmäistä kertaa koronapandemian jälkeen. Vaikka aivan samanlaisiin osallistujamääriin ei päästy kuin ennen kulkutautia, oli tunnelma selvästi toiveikas ja yhteistä tekemistä oli kaivattu.
Tilaisuuden alussa tehtiin viestikapulan siirto; pitkään torninosturinkuljettajien asioita hoitanut Tapio Jääskeläinen siirtyy taka-alalle ja vastuu siirtyy nyt kahdelle liiton tes-toimitsijalle, Toni Malmströmille ja Jarmo Järviselle.
– Oli kiva nähdä kollegoita pitkästä aikaa, käytännössä 3 vuoden tauon jälkeen. Moni oli todella innoissaan ja kaikilla oli kauhean paljon asiaa, Helsingin osasto 6:n (Helsingin torninosturikuljettajat ja -asentajat) hallituksen puheenjohtaja Minna Simonen kommentoi tilaisuutta.
Simosen mukaan Jääskeläisen jääminen pois aiheutti pientä haikeutta, mutta onneksi tilalle saatiin kaksi uutta toimitsijaa mukaan.
Hissi jaksaa kiinnostaa
Hissillisistä torninostureista on keskusteltu kovaäänisestikin jo kymmenisen vuotta. Tähän mennessä niitä on nähty Suomessa kaksi.
– Olen ollut Ruotsissa työmaalla, jolla oli hissillinen torninosturi. Siellä se ei toiminut kunnolla, oli koko ajan esimerkiksi jäässä, eikä hissi olut toiminnassa. En tiedä, miten se toimisi pääkaupunkiseudullakaan, kun täällä pitkän aikaa jäätä, lunta ja loskaa, torninosturinkuljettaja Joona Ylilehto kommentoi.
Pasi Jarva sen sijaan oli innostuneempi asiasta.
– Työnantajille pitäisi selventää paremmin sitä, mitä hissi voisi tuoda; tehokkuutta, kun nosturista pääsisi nopeammin alas ja ylös eli taukojen pito helpottuisi ja nopeutuisi, mutta myös sairaslomia esimerkiksi polvien takia tulisi vähemmän.
Myös Minna Simonen kaipaisi hissiä.
– Pääsisi paljon helpommin käymään tauolla, tapaamassa muita työntekijöitä. On monia kuskeja, jotka eivät kiipeä alas edes ruokatauolle. Työpäivän aikana olisi hyväksi päästä jaloittelemaan useampiakin kertoja. Jäisten tikkaiden kiipeäminen on talvella yhtä tuskaa. Kiipeäminen rasittaa koko kroppaa.
Kivet kasvavat, korkeudet nousevat
Tilaisuuteen oli kutsuttu myös 2 ulkopuolista puhujaa, tuoteryhmävastaava Jani Vainionmäki Skanskalta ja Jan Wallenius YIT Kalusto Oy:stä. Vainionmäen esitys käsitteli torninostureiden tarkastuksia ja Walleniuksen nostotyön tulevaisuutta.
– Yrityksillä on hyvin erilaisia tapoja hoitaa viikkotarkastukset. Toiset tarkastuttaa ne ulkopuolisilla, toisilla tarkastuksen tekevät nosturinkuljettaja ja alamies yhdessä. Monella työmaalla ajatellaan, että kuski tuntee koneensa parhaiten, Vainionmäki totesi.
Vainionmäen mukaan on valitettavan usein tarkastus jää tekemättä, tehdään vain kynällä listaan tai jostain koneen ongelmasta perjantaina ei puhuta kenellekään, kun sen voi korjata maanantaina.
– Itsekin olen sitä menneisyydessäni tehnyt. Se ei ole niin suuri ongelma, jos työmaalla on yksi kuski ja yksi kone. Ongelmia syntyy sitten, kun tuleekin esimerkiksi vuokrakuljettaja, konetta ajetaan kahdessa vuorossa, ja kumpikin ajattelee, että toinen tarkastaa. Uskon kyllä, että te olette ammattilaisia ja teette, mitä kuuluu tehdä.
Wallenius kiinnitti kuljettajien huomiota nostotyön muuttumiseen.
– Kivet vaan kasvavat koko ajan ja rakennetaan entistä korkeampia rakennuksia. Tehdäänkö kohta Suomessakin 100-metrisiä rakennuksia? Entä 150-metrisiä? Myös sääolosuhteet ovat muuttuneet tuulisemmiksi. Moduulirakentaminen lisääntyy, Wallenius kertoi.
Walleniuksen mukaan tekoäly vaikuttaa tulevaisuuden töihin.
– Ei vielä, mutta meillä on jo ollut pilottiprojekteja YIT:ssä. Se on tulevaisuutta, mutta vaatii ensin tarvittavan datan keräämistä. Myös etäohjauksesta tulee mahdollista. Kuljettaja ajaisi Pasilasta käsin konetta, joka on Tapiolassa.
Wallenius myöntää, että etäohjauksen ongelmana on vielä viive.
– Ranskalaiset kuitenkin kehittävät tekniikkaa eteenpäin ja Israelissa joitain nostoja saa jo tehdä etäohjauksella.
Rakennusliitto perusti vuonna 2020 vakuutuskassan turvaamaan rakentajien terveyttä. Liitolla on paljon jäseniä, jotka eivät pääse säännöllisesti työterveystarkastuksiin. Yksi heistä on joensuulainen muuraus- ja laatoitustöitä lyhyissä työsuhteissa tekevä Pertti Torvinen.
– Olisikohan minulla ollut koko 40-vuotisen työurani aika muutamia työterveystarkastuksia. Teen paljon keikkatyötä. Pidempiä pätkiä on harvoin, joten työterveyshuoltoa ei ole ollut usein tarjolla, Torvinen kertoo.
Terveydentilan säännöllinen seuranta on tärkeää, jotta voidaan puuttua ajoissa esimerkiksi korkeaan verenpaineeseen, kohonneeseen diabetesriskiin tai piileviin hammassairauksiin. Hoitamattomina ne voivat aiheuttaa vakavia terveysongelmia.
Torvinen liittyi vakuutuskassaan lähes heti kun se oli perustettu.
– Kuulin asiasta liittokokouksessa, jossa Rakennusliiton järjestöpäällikkö Tiina Nurmi-Kokko esitteli sitä. Liityin heti ja kun suorittamastani jäsenmaksusta oli kulunut kuukausi, otin yhteyttä vakuutuskassan palvelut tuottavaan Mehiläiseen, Torvinen kertaa.
Alkukankeudesta toimintaan
Koska Torvinen oli kassan käyttäjistä aivan ensimmäisten joukossa, oli prosessissa aluksi pientä kankeutta.
– Kun olin ohjeiden mukaan yhteydessä Mehiläisen ajanvaraukseen työterveysaikaa varatakseni, oli Rakennusliiton vakuutuskassan Ja Mehiläisen yhteystyö vielä heillekin uusi asia. Selvitettiin yhdessä maksumääräysasiat ynnä muut. Lopulta homma toimi oikein hyvin, vilautin lääkärikäynnin jälkeen vain vakuutuskorttia, Torvinen kertoo.
Seuraavana vuonna Torvinen oli oikeutettu myös hammashoitoon. Hammashoidon ajanvaraus sujui jo sulavasti.
– Senkin hoitaa Mehiläinen ja siinä homma meni heti putkeen. Pääsin suoraan hammaslääkäriin.
Torvinen korostaa, että vakuutuskassa tuo säännöllisyyttä sekä terveyden- että hammashuoltoon ja se on tärkeää.
– Minullakin oli aiheellista hyödyntää tämä vakuutuskassan rakentajien terveyttä edistävää palvelua. Sen ansiosta sain omaa terveydentilaani koskevat asiat hoidettua. Kyllä voin suositella vakuutuskassaa muillekin rakentajille, Torvinen sanoo.
Rakennusliiton läntisin toimipiste Turussa on se tommiläntisin.
Palveluneuvoja, jäsenyysasiantuntija Sirpa Marttilalla on pitkä kokemus ammattiliitossa työskentelystä, sillä hän työskenteli AKT:n Vaasan aluetoimistossa 26 vuotta.
– Tulin Rakennusliittoon vuonna 2016. AKT:n toimisto oli samassa rakennuksessa.
Marttilan mukaan ammattiliiton jäsenten tarpeet ja murheet ovat samanlaisia niin rakennustyömailla kuin logistiikassakin. Koronasta huolimatta Vaasan palvelupiste on normaalisti avoinna maanantaisin ja muulloin voi käynnistä voi sopia puhelimitse.
– Työnkuvani on hieman erilainen kuin aikaisemmassa työpaikassa. Työskentelen jäsenrekisterissä ja koulutan meidän jäsenpalvelutiimiämme, Marttila kertoo.
Tämän vuoden alussa jäsenmaksu-uudistus sekä A-kassan aloittaminen ovat työllistäneet merkittävästi liiton jäsenrekisterin työntekijöitä.
– Kun uusi jäsen liittyy Rakennusliittoon ja ruksaa myös liittymisen A-kassaan, jäsenyystiedot välittyvät samalla myös työttömyyskassalle, Marttila sanoo.
Pitkä kokemus ay-kentästä avaa erinomaisen näkökulman edunvalvontaan.
– On hyvä tuntea historia, mutta samalla pitää mennä eteenpäin. Maailma muuttuu ja meidän siinä ohessa, Marttila tiivistää.
– Edunvalvonta ja sen toteuttaminen on meidän ydinjuttumme.
Aluetoimitsija Pasi Penttilää ottaa koronan takia pattiin erityisesti se, että tapahtumien järjestäminen on mahdotonta.
– Aloitin työt Rakennusliitossa marraskuussa 2016. Tein aiemmin etupäässä putkisaneerauksia Vaasassa sekä Seinäjoella toimineessa LVI-alan yrityksessä, jossa toimin yrityksen pääluottamusmiehenä. Talotekniikka onkin oma alani myös liitossa.
Penttilän työnkuvaan kuuluvat myös työturvallisuuskorttikoulutukset ja alueen oppilaitoskäynnit.
– Pääsin syksyllä käymään muutamissa kouluissa, mutta suurin osa opiskelijoista oli työharjoitteluissa.
Työmaakäyntejä on kohdistettu enemmän pienemmille työmaille ja infrapuolelle.
Aluetoimitsija Jere Hyytinen on Vaasan toimiston nestori, sillä hän on aloittanut työt liitossa jo maaliskuussa 2015.
– Olin aiemmin Peabilla rakennusmiehenä. Työmaiden yhteysmiehenä olin 6–7 vuotta.
Työmaiden yhteysmiesten valinnat ovat yhtä vaikeita Vaasan seudulla kuin muuallakin.
– Isoissa ja vakiintuneissa firmoissa valinnat onnistuvat, mutta muualla on hankalaa.
Hyytinen kuuluu oikeusjuttujen valmistelutiimiin.
– Varsinkin Etelä-Pohjanmaalla on vielä voimissaan se perinne, että isäntä sanoo miten asiat menevät. He ovat jyrkkää ja omasta mielestään oikeassa olevaa porukkaa.
Koronapandemia on aiheuttanut sellaisen ongelman, että luottamushenkilökoulutuksiin olisi tulijoita.
– Aikaisemmin kurssi-isäntänä jouduin paukuttamaan, että lähtekää kurssille. Paine on nyt kasaantunut.
Teksti: Jukka Nissinen taustakartta: Maanmittauslaitoksen Vanhat kartat -palvelu
Keväällä 2020 koko Suomi ja maailma olivat uuden tuntemattoman edessä. Täysin ymmärrettävästä syystä tapahtumat laitettiin jäihin ja kokoontumisrajoituksia asetettiin. Nyt aikaa on kulunut jo toista vuotta, ja etenkin tapahtuma-ala on ollut koko tämän ajan veitsenterällä. Onneksi kuitenkin hetkittäisiä valonpilkahduksia on ollut ja joitain tapahtumia on saatu järjestettyä. Erikoisjärjestelyiden avulla myös isompia tapahtumia on toteutettu. Tietoisuus koronasta on lisääntynyt. Kukaan ei tiedä kuinka kauan vielä painimme tilanteen kanssa. Olennaisinta on tasapainon löytämisessä on tapahtumien järjestelyt sekä osallistujien vastuullinen toiminta.
Myös Rakennusliitossa tapahtumien peruuttaminen ja siirtäminen on tullut enemmän kuin tutuksi. Erikoisjärjestelyt, kuten esimerkiksi etäyhteydet ylimääräisessä liittokokouksessa tuovat haasteita, mutta myös kehittävät toimintaa. Rajoitukset pakottavat keksimään uusia tapoja edistää asioita, mutta ne ovat myös sijoitus tulevaan. Kun (tai jos) korona on joskus ohi, ovat etäyhteydet tulleet jäädäkseen ja osallisuus etänä osa arkea. Uskon, että myös liiton toiminta on monipuolisempaa, kattavampaa ja tavoittaa helpommin isomman osan jäsenistöstä. Tämä, jos jokin on erittäin tervetullutta liiton toimintaan!
Raksanuoren tulevaa toimintaa
Raksanuorten toiminnan tulevaisuus on pääpiirteittäin selvä: toimintaa on tarkoitus siirtää enemmän ja enemmän alueelliseksi, jotta se tavoittaisi mahdollisimman suuren osan Rakennusliiton nuorista jäsenistä. Hauskanpito yhdessä muiden alueen rakennusalan nuorten työntekijöiden kanssa auttaa verkostoitumaan, mutta myös kehittää aluekohtaista toimintaa toivomusten mukaiseksi. Mitä enemmän nuoret samalta alueelta toimivat yhdessä, sitä isompi osa saa äänensä kuulumaan liiton toiminnassa.
Valtakunnallisista koko Suomen tapahtumista ei kuitenkaan luovuta, vaan tarkoituksena olisi järjestää muutama koko maan kattava tapahtuma, jossa päästään tapaamaan koko Raksanuorten kirjo. Muun muassa jokavuotinen Beachfutiksen SM Kalajoella pysyy ohjelmistossa. Raksanuoret ovat palloilleetkin Kalajoella jo 12 vuotena peräkkäin, joten edes korona ei saanut tätä perinnettä pysäytettyä.
Toinen valtakunnallinen tapahtuma on Raksanuorten toiminnansuunnittelu -päivät Tahkolla 19.–21.11. Toiminnansuunnittelu on suurin Raksanuorten tapahtuma, jossa suunnitellaan Rakennusliiton nuorisotoimintaa, annetaan nuorten jäsenten äänen kuulua, kerrotaan liiton tuoreimpia kuulumisia, pidetään hauskaa ja syödään hyvin. Tapahtumassa kartoitetaan, minkälaista toimintaa nuoret alueilleen haluavat. Lisäksi Tahkon kylpylä on jäsenten käytössä koko viikonlopun ajan.
Ohjelmassa on myös keilausta sekä yksityiskeikka, jonka artisti selviää myöhemmin. Ruoat ja majoitukset ovat ilmaisia ja matkakulutkin korvataan. Tapahtuma on suunnattu kaikille Rakennusliiton 18–35-vuotiaille A-jäsenille. Ilmoittautumaan pääsee Rakennusliiton nettisivuilta löytyvästä ilmoittautumislomakkeesta. Ole nopea, sillä paikkoja on vain rajoitettu määrä.
Summa summarum: nykyinen koronatilanne on loppujen lopuksi verrattain hyvin sovitettavissa Rakennusliiton nuorisotoimintaan ja strategiaan. Toimintaa ja tapahtumia on helpompi järjestää paikallisesti, sillä myös rajoitukset ovat paikallisia ja aluekohtaisia, joten niiden puitteissa on helpompi toimia riskit minimoiden. Syksystä ja keväästä tulee taatusti kiireiset, sillä kaikilla on taatusti patoutumia koronasta johtuvien peruuntumisien vuoksi, mutta muistetaan pitää järki päässä eikä unohdeta, että taistelu tautia vastaan ei ole ohi!
Työelämä muuttuu ja rakentajatkin tarvitsevat monenlaisia uusia, digitaalisia taitoja. Tähän tarpeeseen liitto vastaa osallistumalla SkillPlus-koulutusohjelmaan. Pilottikoulutuksissa huhti-toukokuussa koulutettiin 22 luottamushenkilöä ja nuorta aktiivia. Ensi syksystä alkaen on tarkoitus kouluttaa noin 250 liiton jäsentä lisää lähi- ja etäkoulutuksissa.
Digitaitoja tarvitaan esimerkiksi työnhaussa ja työpaikan sisäisessä viestinnässä. Näiden taitojen puutteet ovat nousseet voimakkaasti esiin liiton jäsenille tehdyissä osaamistarvekartoituksissa.
Koulutuspäällikkö Juhani Lohikoski kertoo, että kun töissä otetaan käyttöön uusia järjestelmiä, se on toisille helppoa ja tuntuu toisille lähes mahdottomalta. Vaikka ammattitaito omassa työssä on hyvä, digitaalisten palveluiden kanssa pärjääminen vaatii lisäkoulutusta.
– Osaamiskartoituksessa joku kertoi, että pitää ottaa nuorempi kaveri mukaan tukkuun, kun ei tajua sähköisistä tilauksista mitään, Lohikoski kertoo.
Työelämä- ja koulutusasiantuntija Laura Waldén lisää, että työelämässä selviämisen lisäksi digitaidot ovat myös kansalaistaitoja. Ne lisäävät yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuuksia.
– On tärkeää, että olemme liittona tukemassa näissä taidoissa. SkillPlussaan osallistuminen vaatii tietokoneen peruskäyttötaitoja, mutta jatkossa aiomme kouluttaa erikseen myös näitä perustaitoja.
Uusia eväitä työpaikan viestintään
Yksi pilottikoulutuksen osallistujista oli jyväskyläläinen Marjo Valkonen. Hän on laatoittaja ja Laatulattiat Uusimaa Oy:n pääluottamusmies. Laatoittajan työssä digilaitteita ei vielä juuri käytetä, mutta pääluottamusmiehen tehtävä ja nyt koronaepidemia ovat pakottaneet Valkosen ottamaan pieniä digiloikkia.
– Minähän olen ihan käsi noissa digihommissa, olen semmoinen vanhanaikainen kynä ja paperi -ihminen, Valkonen nauraa.
SkillPlus-koulutuksesta Valkonen sai lisää eväitä työpaikan viestintään ja erilaisten älylaitteiden käyttämiseen sekä tutustui tietoturva-asioihin, koneoppimiseen ja tekoälyyn. Hän kehuu erityisesti kouluttaja Kim Kataisen rauhallista ja ymmärrettävää tyyliä. Digislangia ei koulutuksessa viljelty.
Vaikka koulutus pidettiin etänä, kyse ei ollut kuivakkaista kalvosulkeisista. Luottamushenkilöiden ryhmässä oli yhdessä tekemisen meininki ja kokemuksia jaettiin aktiivisesti.
– Hyvä, kun pystyttiin jakamaan tietoja keskenämme, miten esimerkiksi viestintä toimii eri työpaikoilla.
Valkonen kertoo, että SkillPlus-koulutuksesta on hyötyä myös työelämän ulkopuolella. Se sai hänet miettimään etenkin tietoturvaan ja yksityisyyteen liittyviä asioista.
Teksti: Salla Virtanen Kuva: Johanna Hellsten
SkillPlus-koulutusohjelma
SkillPlus-koulutusohjelmassa koulutetaan digitaitoja noin 300 Rakennusliiton jäsenelle.
Koulutusohjelmaa rahoittaa Google.org-säätiö ja sen toteutuksesta Suomessa vastaa Työväen Sivistysliitto TSL.
Rakennusliiton jäsenille avoin haku ohjelmaan käynnistyy syksyllä.
Vuoden 2019 liittokokous velvoitti Rakennusliiton hallituksen valmistelemaan esityksen Rakennusliiton uudeksi jäsenlähtöiseksi organisaatiomalliksi. Hallitus perusti 16 jäsenestä koostuvan Muutos 2023 -työryhmän esitystä valmistelemaan. Työryhmä koottiin alueiden edustajista.
Miksi tarvitaan uusi organisaatiomalli? Helppo vastaus on, että nykyinen on 100 vuotta vanha ja syntynyt täysin toisenlaisen maailman haasteisiin. Toisaalta nuorien jäsenten arvomaailma on muuttunut. Aikaa ei haluta käyttää rutiinikokouksissa vaan mielekkään toiminnan parissa. Lyhyesti: Tavoitteena on vähemmän byrokratiaa ja enemmän toimintaa jäsenten puolesta.
Hallinnon pyörittämisestä mielekkääseen toimintaan
Työryhmässä varapuheenjohtajana ja sittemmin puheenjohtajana on toiminut raudoittaja Pete Risku, Skanska Talonrakennuksen alueyksikön pääluottamusmies Hämeestä. Hän esitteli työryhmän väliraportin toukokuussa kokoontuneelle Rakennusliiton ylimääräiselle liittokokoukselle.
– Tavoitteena työryhmällä on ollut helpottaa sääntömääräisyyden pinnettä, jota monissa osastoissa koetaan, Risku sanoo.
Risku huomauttaa, että usein osastojen kokouksissa työelämässä olevien jäsenten kannalta olennaiset asiat käsitellään vasta kokousjärjestyksen kohdassa ”muut esille tulevat asiat”. Aikaa käytetään rutiinien puimiseen, jäsenille merkityksellisten asioiden sijaan.
Myös jäsenten tasavertaisuudesta tulee ammattiliitossa huolehtia. Ei voi olla niin, että osa jäsenistä joutuu tekemään järjestötyötä omilla rahoillaan.
– Isojen ja pienien osastojen jäsenillä tulee olla samanlaiset mahdollisuudet osallistua liiton tapahtumiin. Pienellä osastolla ei rahat riitä välttämättä edes lähettää edustajia niihin, Risku sanoo.
Rakennusliiton jäsenmäärä on ollut laskusuunnassa. Mitä itse pidät tärkeänä muutoksena tuo kehityksen kääntämiseksi?
– Liittoon liittyminen täyty tehdä helpommaksi monin tavoin, myös jäsenmaksun osalta. On myös tärkeää kertoa jäsenille, miksi liittoon kannattaa kuulua. TES on meidän päätuotteemme, mutta sitä ei aina ymmärretä, eikä se ole kovin helppo ”myytävä”. Ylipäätään olisi hyvä saada työmaiden sosiaalitiloihin keskustelua esimerkiksi työehdoista, ettei aina puhuttaisi vaikka lätkästä.
Mitä Muutos 2023 -työryhmän puheenjohtaja sitten pelkää, odottaa tai toivoo, kun ehdotuksesta alkaa jäsenkeskustelu?
– Pelkään suoraa tyrmäystä. Jokin tämän suuntainen muutos on joka tapauksessa väistämätön. Toivomuksena puolestaan se, että tästä alkaisi avoin ja hyvä keskustelu siitä, mitä kaikkea voidaan tehdä, jos sadat sääntömääräiset kokoukset poistuvat ja tilalle saadaan esityksessämme kuvattua vapaamuotoisempaa toimintaa.
Onko sinulle jo esitetty kysymyksiä Muutos 2023-ryhnän esityksestä?
– Minulta on kysytty, kuinka tämä vaikuttaa olemassa oleviin osastoihin. Olen vain todennut, että ei edes liittokokous voi esimerkiksi lopettaa toisen yhdistyksen toimintaa. Kaikki osastot tekevät päätöksensä itsenäisesti, Pete Risku muistuttaa.
Kuinka tästä eteenpäin?
Muutos 2023 -työryhmän esityksestä käydään laaja jäsenkeskustelu mm. syksyn aikana alueellisissa tilaisuuksissa. Muutostyöryhmä kehittää ehdotustaan kertyvän palautteen myötä.
Keskustelulle on hyvin aikaa, sillä asioista päättää keväällä 2023 kokoontuva Rakennusliiton 25. liittokokous.
