Rakennusliiton 25. liittokokous järjestetään 12.–13.5.2023 Helsingissä. Valmistelut ovat olleet käynnissä jo hyvän aikaa ja yksi tärkeimmistä vaiheista, liittokokousehdokkaiden asettaminen saatiin purkkiin ennen vuoden 2022 loppua. Rakennusliiton hallitus vahvisti 379 liiton jäsenen ehdokkuuden joulukuun kokouksessaan.

– Nyt on ehdokkaita joka lähtöön. On uutta vanhaa, lainattua ja melkein sinistäkin. Kaikille löytyy varmasti se oma hyvä ehdokas, joka lähtee ajamaan tärkeitä asioita, liiton järjestöpäällikkö Tiina Nurmi-Kokko sanoo tyytyväisenä.

Ehdokkaiden määrä riippuu äänestysalueen jäsenmäärästä, mikä tarkoittaa sitä, että Uudeltamaalta on peräti 67 ehdokasta kun taas Ahvenanmaalta tulee suoraan 1 edustaja. Alle 26-vuotiaita ehdokkaita on tänä vuonna 6 kappaletta, yli 70-vuotiaita 4. Eniten ehdokkaista on ikäluokassa 51–60-vuotiaat. Miespuolisia ehdokkaita on 334 ja naisia 45. Naisten osuus ehdokkaista on itse asiassa korkeampi (11,2%) kuin se on liiton jäsenistöstä.

Ehdokkaisiin pääsee tällä kertaa tutustumaan verkossa, vaaligalleriassa, joka aukeaa sivustolle rakennusliitto.fi/liittokokous. Siellä ehdokkaat kertovat itsestään ja siitä, mitä ovat lähtemässä viemään eteenpäin.

Äänestys alkaa helmikuussa

Vaalit käynnistyvät 22.2. ja päättyvät 1.3. Jokainen Rakennusliiton jäsen saa kotiin kirjeen, joka sisältää äänestyslipun, ehdokasluettelon ja äänestyslipun palautuskuoren. Mukana on tänäkin vuonna myös sähköinen äänestys ja kirjekuoressa on oma henkilökohtainen PIN-koodi, jolla äänestyksen voi hoitaa verkossa.

– Äänestää voi vain yhden kerran. Jos hukkaa kuoren, on otettava nopeasti yhteys Rakennusliittoon, Nurmi-Kokko neuvoo.

Äänestäneiden kesken arvotaan Nesteen 50 euron lahjakortteja. Myös monilla liiton osastoilla on omia arvontojaan, joista äänestäneet voivat voittaa erilaisia palkintoja.

Äänestystulos selviää 11.3. alueiden vaalilautakunnissa ja 166 eniten ääniä saanutta ehdokasta valitaan liittokokousedustajiksi. Edustajistopaikat jaetaan kuten ehdokasmäärätkin, vaalipiirin jäsenmäärän mukaan.

Kohti liittokokousta

Liittokokous on liiton korkein päättävä elin. Se määrittää, minne liitto on menossa ja mikä on liiton toiminnan kannalta tärkeää. Suuntaa kirjataan liittokokousasiakirjaan, johon kaikki liiton jäsenet voivat tutustua osoitteessa rakennusliitto.fi/liittokokous.

– Edessä on haastava kevät ja vuosi. Luottamushenkilöinen tukeminen, järjestäytyminen työehtosopimusten tekemiseksi, jäsenten toimeentulon turvaamiseksi ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tukemiseksi on tärkeintä, mitä liitto voi tehdä, Nurmi-Kokko miettii.

Jokainen liiton jäsen voi myös tehdä liittokokousaloitteita 12.2. mennessä. Aloite voi koskea esimerkiksi tessiä, neuvottelutapoja, työympäristöasioita, liiton sääntöjä ja niin edelleen. Liiton hallitus käsittelee kaikki aloitteet ja antaa niihin vastaukset. Huhtikuussa aloitteet ja vastaukset lähetetään liittokokousedustajille.

Liittokokouksessa päätetään myös liiton hallinnosta: valitaan valtuusto (48 hlöä), hallitus (24 hlöä) ja puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja. Rakennusliiton nykyinen puheenjohtaja Matti Harjuniemi ei enää asetu ehdolle. Puheenjohtajan paikkaa tavoittelevat liiton nykyinen varapuheenjohtaja Kimmo Palonen sekä liiton Pohjoisen palvelualueen päällikkö Marko Niskanen. Varapuheenjohtajaksi on ehdolla liiton vastaava lakimies Jyrki Ojanen.

Liittokokousasiakirjan, aloitteiden ja vuoden 2022 toimintakertomuksen lisäksi olennainen asia kokouksessa on yleiskeskustelu.

– Se on kova juttu. Se toimii lähetekeskusteluna valiokuntatyöskentelylle. Keskustelulla on tärkeä merkitys kokouksessa. Toivon, että se on vilkasta ja että ihmiset uskaltavat sanoa mielipiteensä. Usein isommatkin muutokset lähtevät liikkeelle siten, että joku pitää puheenvuoron ja toinen vastaa siihen. Erimielisyydetkin ratkeavat usein keskustelemalla, Nurmi-Kokko sanoo.

Teksti: Johanna Hellsten, kuvat: Kimmo Brandt

Isompien hotellialennusten, risteilyetujen ja vakuutusten lisäksi Rakennusliitto on neuvotellut jäsenilleen erilaisia arkea helpottavia etuja. Onhan se nyt mukavampaa saada parturi tai kauneushoito halvemmalla, turvata tietokoneensa edullisemmin hakkereilta ja pahanteolta ja tankata kohtuuhintaisempaa polttoainetta.

Cityshopparilla vaikka mitä

Kaikki Rakennusliiton jäsenet saavat käyttöönsä CityShoppari-sovelluksen. Sovelluksesta löytyy yli 1 000 etua ympäri Suomen: ravintoloita, kahviloita, vaatekauppoja, urheilupaikkoja, kulttuuria, kauneushoitoloita ja kampaamoita ja niin edelleen.

Cityshoppari toimii kaikkialla Suomessa ja edut ovat hyödynnettävissä heti oston/palvelun yhteydessä. Sovelluksesta löytyy etuja ja säästöjä joka päivälle ja uusia etuja ilmestyy viikoittain. Sovellus näyttää lähimmät etujen tarjoajat oman sijaintisi mukaan.

Helpointa on ottaa CityShoppari käyttöön Rakennusliiton mobiilijäsenkortin kautta. Sovellukseen johtava linkki on mobiilijäsenkortin jäsenetujen alla ja sitä kautta saa ladattua CityShopparin. Mobiilijäsenkortin linkki ohjaa suoraan CityShoppariin ja kirjaa/aktivoi etuja automaattisesti, kun olet vahvistanut puhelinnumerosi sovellukseen.

Autolla pidemmälle

Kaikki Rakennusliiton jäsenet saavat alennusta polttoaineista Nesteeltä. Alennuksen määrä on 2,1 senttiä litralta. Alennuksen saa muovisella jäsenkortilla tai Neste-äpillä. Alennusta ei saa Neste Express -automaattiasemilta.

Saat jäsenedun käyttöösi myös Neste-äppi-sovelluksella, kun lisäät jäsenkorttisi sovellukseen. Jos sinulla on sovellus jo ennestään käytössä, sen ohjelmistoversio tulee päivittää, jotta Rakennusliiton jäsenyys tulee valittavaksi listalle.

Neste-sovelluksella voit maksaa esimerkiksi tankkauksen tai autopesun jonottelematta. Sovellus myös näyttää Neste-asemien sijainnin sekä erilaisia vaihtuvia etuja, tarjouksia ja kilpailuja.

Kirjallisuus maistuu aina

Fiktiota, faktoja, kirjoja, jotka kiinnostavat; sähköisinä tai äänikirjoina. Rakennusliiton jäsen saa 45 päivän maksuttoman pääsyn Nextoryn yli 400 000 ääni- ja e-kirjan valikoimaan.

Etu on luonnollisesti voimassa vain Nextoryn uusille asiakkaille. Tilauksen voi perua milloin vain.

Edun saa lunastettua osoitteesta nextory.fi/rakennusliitto.

Turvaa kotielektroniikalle

F-Secure antaa kaikille Rakennusliiton ja muiden SAK:laisten liittojen jäsenille 20–40 euron suuruiset alennukset Safe-tuotteistaan, jotka suojaavat Windows- ja Mac-tietokoneet sekä älypuhelimet ja tabletit (Android ja iOS) haittaohjelmilta ja muilta internetin vaaroilta.

F-Securen Safe-tuotteet voi ostaa ja asentaa F-Securen kampanjasivun kautta. Kampanjakoodi löytyy liiton mobiilijäsenkortista.

Kyseessä on jatkuva etu. Kun jäsen on kertaalleen hankkinut tuotteen alennetulla hinnalla, etu on voimassa myös seuraavina vuosina.

Jos työmarkkinoilla haluaa pärjätä, omasta osaamisesta on pidettävä kiinni. Liiton jäsenelle on tarjolla monenlaista liiton tarjoamaa verkkokoulutusta. Taitomyllystä löytyvät Rakennusliiton oman koulutustarjonnan lisäksi myös yhteistyökumppanien koulutustarjontaa ura.rakennusliitto.fi/trainings. Koulutukset löytyvät myös liiton tapahtumakalenterista rakennusliitto.fi/tapahtumat.

Koulutukset on tarkoitettu kaikille liiton jäsenille ja niitä löytyy laidasta laitaan aina työturvallisuuskorttikoulutuksesta rakennuspiirustusten tulkintaan, talousasioiden ymmärtämiseen ja yhdistystoiminnan tueksi.

Hittituote: Rakennuspiirustukset tutuksi

Minkälaisia piirustuksia ja merkkejä käytetään rakennus- ja lvi-suunnitelmissa? Yksi liiton suosituimmista kursseista vastaa muun muassa tähän kysymykseen. Rakennuspiirustukset tutuksi -kurssi on tarkoitettu Rakennusliiton jäsenille: sekä opiskelijoille että työssäkäyville, niin talonrakentajille kuin putki- ja IV-asentajille.

Kurssi koostuu lyhyistä videoluennoista ja niihin liittyvistä harjoituksista ja sen voi suorittaa näppärästi omaan tahtiin ajasta ja paikasta riippumatta.

Osasto-osaamista

Osastotoiminta voi olla hauskaa, mutta se vaatii osaamista. Ammattiosaston sihteerin verkkokurssilla tutustutaan ammattiosaston ja sen toimihenkilöiden tehtäviin. Kurssilla syvennytään erityisesti sihteerin tehtävään ja rooliin osastossa.

Puheenjohtajan kurssilla tutustutaan osaston ja sen toimihenkilöiden tehtäviin, syventyen puheenjohtajan tehtävään osastossa.

Kummankin kurssin käytyään jokainen osaa kertoa mikä on yhdistys ja miksi ammattiosastoja on olemassa, kuvata puheenjohtajan ja sihteerin roolit ja tehtävät, nimetä hallituksen ja sen toimihenkilöiden tehtävät, tunnistaa kokoustoiminnan periaatteet ja kokouksen vaiheet, tunnistaa viestinnän merkityksen osastotoiminnassa ja vieläpä soveltaa oppimaansa toiminnan kehittämisessä

Myös työttömäksi jääneet muistetaan

Työturvallisuuskorttikoulutus: Rakennusliiton työturvallisuuskorttikoulutuksen voi suorittaa täysin etänä verkon välityksellä. Koulutus koostuu videon välityksellä käytävästä opetuksesta ja Rakennusliiton verkko-oppimisympäristössä suoritettavasta itsenäisestä opiskelusta.

Työnhaun ABC: Tämä verkkokurssi johdattaa työnhakuun. Kurssi on itseopiskeltava ja sen voi suorittaa omassa tahdissaan. Kurssin ideana on, että sen suoritettuaan opiskelija osaa mm. arvioida omaa lähtötilannettaan ja tavoitteitaan työnhaussa, kuvata työnhaun prosessia ja sen eri kanavia, laatia työhakemuksen ja ansioluettelon, tunnistaa omaa osaamistaan ja myös kertoa siitä ja soveltaa oppimaansa piilotyöpaikkojen etsinnässä.

Taloutta ja digiä

Perustiedot taloudesta ovat jokaiselle tärkeitä. Erityisen tärkeää on ymmärtää yritystalouden perusteet ja käyttää tietojaan hyväksi työelämän eri tilanteissa. Palvelualojen ammattiliiton ja Edita Publishingin kanssa yhdessä toteutettu Taloustieto yhteisen menestyksen tukena -kurssi opettaa keskustelemaan talousasioista uskottavasti ja tasa-arvoisesti.

Kurssilla tutustutaan talouteen osana yhteiskuntaa, suomalaisten yritysten taloustietoihin, taloustietojen merkitykseen ja analysointiin ja konserneihin ja kansanväliseen toimintaan.

Työ ja arki ovat muuttuneet yhä digitaalisemmiksi ja automaattisemmiksi. Digitaitojen arvoa ei voi väheksyä. SkillPlus-koulutusohjelma tarjoaa mahdollisuuden muun muassa älylaitteiden, pilvipalveluiden ja tietoturvan haltuunottoon. Koulutukset ovat avoinna kaikille. Yksittäinen koulutus kestää 8 tuntia ja koulutuksen sisällöt valitaan osallistujien tarpeiden mukaan.

Destia vaihtoi työnantajaliittoa tammikuussa. Tänä syksynä Rakennusliitto sai osastotäydennystä.

Infra-alan rakennus- ja palveluyhtiö Destian päätoiminen pääluottamusmies Tapio Ristamäki on melko tuore Rakennusliiton jäsen.

– Teimme 1. helmikuuta Janne Saukonojan kanssa siirtopaperit JHL:stä Rakennusliittoon.

Saukonoja on päätoiminen Destian Pohjois-Suomen alueluottamusmies.

Ristamäestä tuli uuden keskisen Suomen osaston, Raksan infra-ala ry, 544:n puheenjohtaja. Alueen laajuuden takia 8-henkinen hallitus kokoontuu etupäässä sähköpostikokousten kautta. Nopeampi kanssakäyminen hoidetaan Whatsappsin avulla.

– Syys- ja kevätkokoukset hoidetaan läsnäolokokouksilla. Pidämme nämä kokoukset ympäri Suomea.

Oulun uusi osasto on Hintan Tiemiehet ry, Rakennusliiton osasto 549.

– Halusimme pitää porukan kasassa ja jatkaa toimintaa senkin jälkeen, kun vaihdoimme liittoa, osaston sihteeri Saukonoja perustelee.

3 osastoa, lähes 800 jäsentä

Uudenmaan osasto on nimeltään Tie-infra Etelä-Suomi ry, Rakennusliiton osasto 543. Ristamäki uskoo, että 3 osastoa on sopiva määrä talon sisäisen jäsenhankinnan kannalta. Järjestäytymisaste Destiassa on hyvä, mutta kaikki JHL:n jäsenet eivät vielä ole siirtyneet Rakennusliittoon. Infra-alan työntekijöitä on Destiassa vajaat 800.

– Oma osasto on edunvalvonnan kannalta parempi ratkaisu kuin se, että olisimme kotikuntamme mukaisissa osastoissa. Omassa osastossa minulla on kaikkien sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot tiedossa. Se helpottaa asioista sopimista ja tiedottamista, Tapio Ristamäki sanoo.

Taustalla on Destian liittyminen Rakennusteollisuus RT:n jäseneksi tämän vuoden alussa. Destiassa on jo pitkään ollut Rakennusliiton jäseniä, mutta Ristamäen mielestä aika on nyt kypsä myös uusien osastojen perustamiselle.

Ristamäki ja Saukonoja ovat pitkän linjan destialaisia.

– Tulin TVL:lle töihin 1. kesäkuuta 1982. Kävin välillä armeijan, mutta sekin laskettiin siihen aikaan valtiolla työkokemukseksi, Ristamäki muistelee.

– Olen ollut yrityksessä töissä Tielaitoksen ajoilta asti. Ensimmäisen kerran tulin taloon vuonna 1992 määräaikaisena työntekijänä. Vakituisena työntekijänä olen ollut vuodesta 2004 asti, Saukonoja kertoo.

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen

Rakennusliiton liittokokous järjestetään 12.–13.5.2023. Liittokokouksessa valitaan liitolle puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Liiton nykyinen puheenjohtaja, Matti Harjuniemi, on ilmoittanut, ettei enää ole käytettävissä seuraavalle neljävuotiskaudelle.

Tähän mennessä kisaan liiton seuraavasta johtajakaksikosta on ilmoittautunut/pyydetty liiton nykyinen varapuheenjohtaja Kimmo Palonen (puheenjohtajaksi), liiton pohjoisen palvelualueen päällikkö Marko Niskanen (puheenjohtajaksi) ja liiton vastaava lakimies Jyrki Ojanen (varapuheenjohtajaksi). Rakennusliiton säännöt sallivat ehdokkaiden asettamisen vielä liittokokouspäivänäkin, joten muitakin ehdokkaita saattaa vielä ilmaantua.

Rakentaja lähetti kolmelle ehdokkaalle samat kysymykset, jotka liittyvät liiton rooliin ja tulevaisuuteen seuraavan neljän vuoden aikana.

Kysymykset:

1. Miksi haet puheenjohtajan/varapuheenjohtajan paikkaa?

2. Mihin Rakennusliiton tulisi mielestäsi erityisesti keskittyä seuraavalla liittokokouskaudella ja miten näet puheenjohtajan/varapuheenjohtajan roolin siinä?

3. Miten rakentajien tessien pitäisi kehittyä lähitulevaisuudessa ja miten pystyt edistämään sitä?

4. Puheenjohtaja/varapuheenjohtaja on tärkeä vaikuttaja myös ulospäin liitosta. Minkälaisia verkostoja vaikuttamiseen olet pystynyt luomaan?

5. Liitto muuttuu aikojen mukana. Minkälaisia muutoksia näet liiton toiminnassa lähitulevaisuudessa?

6. Liiton jäsenet ovat liiton voiman lähde. Millä tavoin jäsenkehitys pidetään noususuuntaisena?

7. Minkälaisia lääkkeitä ehdotat siihen, että jäsenet saataisiin osallistumaan liiton toimintaan niin, että jäsendemokratia näkyy ja tuntuu liitossa?

————————————————————————————–

Kimmo Palonen

• Ikä 53 vuotta
• Naimisissa, 2 lasta ja 1 lapsenlapsi
• Putkiasentaja 15 vuotta
• Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu 10 vuotta
• Ammattiosaston sihteeri- ja puheenjohtaja 10 vuotta
• Talotekniikka-alan TES-työryhmän puheenjohtaja 4 vuotta
• TES- neuvottelukokemus 23 vuotta
• Talotekniikka-alan sopimusvastaava 16 vuotta
• Rakennusliiton neuvottelupäällikkö 3 vuotta
• Rakennusliiton varapuheenjohtaja alkaen 5/2019
• Avoin työttömyyskassa A-kassan hallituksen varapuheenjohtaja
• Rakennusliiton Vakuutuskassan hallituksen puheenjohtaja

1. Miksi haet puheenjohtajan/varapuheenjohtajan paikkaa?

Haen siksi, että minua on pyydetty usean aluejärjestön toimesta asettumaan ehdolle. Koen omaavani riittävän kokemuksen ja tietotaidon, joita tehtävä vaatii.

Työehtosopimustoiminta on liiton asialistalla ylivoimaisesti tärkein asia. Ilman työehtosopimuksia ei ole minimipalkkoja. Työehtosopimusten puolustaminen, kehittäminen ja selkeyttäminen ovat asioita, joihin tulee mielestäni ensisijaisesti panostaa. Katson, että yli 20 vuoden kokemus tes-neuvottelutoiminnasta ja sen mukanaan tuoma kokemukseen perustuva tietämys sekä luottamukselliset suhteet työnantajapuolen neuvottelijoihin antavat puheenjohtajan tehtävään hyvät lähtökohdat.

2. Mihin Rakennusliiton tulisi mielestäsi erityisesti keskittyä seuraavalla liittokokouskaudella ja miten näet puheenjohtajan/varapuheenjohtajan roolin siinä?

Työmarkkinatoiminta, järjestöllinen vahvuus ja yhteiskuntavaikuttaminen! Rakennusliiton tulee mielestäni edelleen keskittyä luottamushenkilöverkoston vahvistamiseen ja jäsenhankintaan. Ilman riittävän kattavaa järjestäytymisastetta liiton puhe- ja vaikutusvalta heikkenee varsinkin tes-pöydissä, mutta myös laajemminkin. Puheenjohtajan rooli on yhdessä johtoryhmän kanssa taata riittävät resurssit ja työkalut tähän työhön.

Harmaan talouden nitistäminen kaikin eri keinoin on tärkeä painopistealue. Mm. työsuhdetyön naamioiminen yrittäjyydeksi on asia, joka täytyy saada kitkettyä alalta. Kyse on harmaasta taloudesta. 

Puheenjohtajilla tulee olla tieto ja ymmärrys siitä, kuinka eri tavoin väärin toimivat kiertävät pelisääntöjä. Puheenjohtajien tulee myös pystyä esittämään konkreettisia ratkaisuja väärintoimijoiden kuriin saattamiseksi laki- ja tes-säätelyllä. Tässä työssä olemassa olevat yhteydet poliittisiin päättäjiin, virkamiehiin, mediaan ja muiden ammattiliittojen puheenjohtajiin sekä työnantajajärjestöjen vetäjiin ovat välttämättömiä.   

3. Miten rakentajien tessien pitäisi kehittyä lähitulevaisuudessa ja miten pystyt edistämään sitä?

Yleissitovilla työehtosopimuksilla määritetään minimipalkat ja työehdot. Siksi tauluokkopalkkoihin tulee kiinnittää erityishuomio. Suorituspalkkaustyön osuuden nostaminen on toinen tärkeä kehityksen kohde. Se tapahtuu haastamalla työnantajat työn tuottavuuden näkökulmasta. Tuottavasta työstä on varaa maksaa parempaa palkkaa. Oikeastaan ainoa realistinen ansiotason merkittävämmän noston keino on suorituspalkkaustyön osuuden lisääminen. Sopimusten määräysten selkeyttäminen mahdollisuuksien mukaan on myös tärkeä kehityskohde.

4. Puheenjohtaja/varapuheenjohtaja on tärkeä vaikuttaja myös ulospäin liitosta. Minkälaisia verkostoja vaikuttamiseen olet pystynyt luomaan?

SAK:n liittojen puheenjohtajat ja neuvottelutoiminnasta vastaavat henkilöt ovat tulleet tutuksi, samoin rakennusalojen työnantajaliittojen johtajat ja neuvottelijat. Median edustajia, virkamiehiä, kansanedustajia ja ministerien poliittisia avustajia sekä rakennusalan yritysten johtajia on tarttunut verkostooni. Opetushallituksesta Rakennusalan ammatillisesta koulutuksesta vastaavat henkilöt ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi.

5. Liitto muuttuu aikojen mukana. Minkälaisia muutoksia näet liiton toiminnassa lähitulevaisuudessa?

Liiton toiminnan painopiste tulee suunnata korostetummin perusasioihin, kuten luottamushenkilöverkoston laajentamiseen, työehtosopimustoimintaan ja järjestäytymisasteen nostamiseen. Vähemmän tärkeät, maailmoja syleilevät tekemiset tulee karsia.

EU:n työelämälainsäädännön merkitys korostuu entisestään. Liiton tulee entistä voimakkaammin olla mukana vaikuttamassa työntekijöiden työehto-, työaika- ja työsuojeluasioihin. Tämä toteutuu parhaiten osallistumalla asiantuntijaroolissa Euroopan rakennus- ja puutyöväen federaation vaikutustyöhön.

Digitalisaation suomat mahdollisuudet tulee ottaa kattavammin käyttöön kaikessa liiton toiminnassa, jossa se suinkin on mahdollista ja järkevää.    

6. Liiton jäsenet ovat liiton voiman lähde. Millä tavoin jäsenkehitys pidetään noususuuntaisena?

Hyvät palvelut, jäsenedut, asiantunteva henkilöstö ja edullinen jäsenmaksu sekä yhteydenpito työntekijöiden edustajiin. Viestintä on tässä työssä avainasemassa. Kaikille liiton jäsenille ammattialasta tai asuinpaikasta riippumatta tasavertainen palvelu.

7. Minkälaisia lääkkeitä ehdotat siihen, että jäsenet saataisiin osallistumaan liiton toimintaan niin, että jäsendemokratia näkyy ja tuntuu liitossa?

Ihmisiä ei saada väkisin osallistumaan perinteisiin kokouksiin. Vapaamuotoiset, ajankohtaisiin teemoihin keskittyvät verkkokoulutukset, keskustelufoorumit ja seminaarit myös työajan ulkopuolella madaltavat osallistumiskynnystä. Hokkuspokkusjuttuja ei tarvita. Ihmisten työelämän arkeen liittyvät teemat tulee pitää ykkösprioriteettina; työehdot, työllisyys, työturvallisuus, koulutus – siinä tärkeimmät.

Marko Niskanen

• Ikä 50 vuotta
• Rakennusliiton Pohjoisen palvelualueen päällikkönä 2 vuotta
• Rakennusliiton toiminta-aluepäällikkönä yhteensä 7 vuotta
• Rakennusliiton aluetoimitsijana 3 vuotta Kainuun aluetoimistolla Kajaanissa
• Kirvesmiehenä 20 vuotta
• Rakennusliiton hallituksen jäsen
• Rakennusliiton Kainuun aluejärjestön puheenjohtaja
• Sotkamon ammattiosaston puheenjohtaja
• Sotkamon ammattiosaston sihteeri
• Pääluottamusmies
• Yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu
• Urakkaporukan nokkamies

1. Miksi haet puheenjohtajan/varapuheenjohtajan paikkaa?

Olen ehdolla Rakennusliiton puheenjohtajaksi, koska olen aidosti kiinnostunut jäsentemme ja Rakennusliiton tulevaisuudesta. Lisäksi olen todella iloinen siitä, että Itä-Suomen, Kainuun, Oulun ja Lapin aluejärjestöjen edustajakokoukset pyysivät minua asettumaan puheenjohtajaehdokkaaksi. Myös Keski-Suomen aluehallitus on osoittanut tukensa ehdokkuuttani kohtaan. Tämä on suuri kunnia ja olen mukana kiitollisin ja nöyrin mielin. Kysymyksessä on luottamustoimi, jonka puolesta olen valmis laittamaan likoon oman persoonani sekä osaamiseni.

2. Mihin Rakennusliiton tulisi mielestäsi erityisesti keskittyä seuraavalla liittokokouskaudella ja miten näet puheenjohtajan/varapuheenjohtajan roolin siinä?

Ensimmäisenä tarvitaan selkeä ja yhteinen näkemys, mitä Rakennusliitto tavoittelee ja mitkä ovat meidän tulevaisuuden visiomme. Meillä on oltava kykyä ajattelumallien, toimintatapojen ja rakenteiden uudistamiselle eksymättä kuitenkaan perustehtävästämme ja tinkimättä arvoistamme. Tämä edellyttää rakentavaa yhteistyötä hallituksen, valtuuston ja toimivan johdon välillä sekä puheenjohtajan kykyä toimia muutostilanteessa.

Meidän on kyettävä nopeisiin muutoksiin asioissa, jotka vaativat liittokokousedustajien päätäntävaltaa. Tulevalla liittokokouskaudella on syytä tarkastella ja arvioida kriittisesti käytäntöjämme ja ajansaatossa syntyneitä uskomuksia sekä käsityksiä.

3. Miten rakentajien tessien pitäisi kehittyä lähitulevaisuudessa ja miten pystyt edistämään sitä?

Tärkeintä on neuvotteluaseman säilyttäminen työehtojemme sopijapuolena. Meidän on osaltamme ylläpidettävä rakentavaa neuvotteluilmapiiriä ja turvattava Rakennusliiton uskottava joukkovoima riittävällä jäsenmäärällä. Työehtojen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä suhdannenäkymät sekä jäsentemme tarpeet huomioiden.

Jäsenille on taattava helppo ja aito mahdollisuus osallistua työehtosopimusten kehittämisprosessiin alueellisten ammattialaryhmien kautta sekä mahdollistaa heille alueellinen edustus neuvottelutavoitteisiin liittyvässä päätöksenteossa. Edustamalla jäsentemme tavoitteita ja tekemällä yhteistyötä työehtojen kehittämiseksi jäsenten antamin valtuuksin saamme paremman huomisen.

4. Puheenjohtaja/varapuheenjohtaja on tärkeä vaikuttaja myös ulospäin liitosta. Minkälaisia verkostoja vaikuttamiseen olet pystynyt luomaan?

Verkostoitumisen keskeiset edellytykset ovat avoimuus, sitoutuminen ja luottamus, joten minulle ei ole tuottanut vaikeuksia verkostoitua työssäni taikka vapaa-ajallani. Verkostot ovat hyödyllisiä, mutta verkostoitumisen syyt ovat moninaisia. Aiemmissa luottamustoimissani kunnallisessa ja maakunnallisessa päätöksenteossa sekä nykyisessä työssäni Rakennusliiton palvelualuepäällikkönä olen päässyt osalliseksi lukuisiin tilaisuuksiin ja tehnyt laajaa yhteistyötä eri viiteryhmien parissa. Harrastuksiin sekä vapaa-aikaan liittyvät verkostot tukevat tietysti eri tavoin kuin verkostot, jotka auttavat yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Verkostoituminen ja verkostojen kautta tavoiteltavat hyödyt riippuvat siis verkoston ja sen toiminnan tavoitteesta. Koen, että verkostoni ovat hyvää tasoa.

5. Liitto muuttuu aikojen mukana. Minkälaisia muutoksia näet liiton toiminnassa lähitulevaisuudessa?

Rakennusliiton tulee vaikuttaa kaikkialla, missä jäsenistön hyvinvoinnista ja elämänlaadusta päätetään. Edunvalvontaa tehdään työntekijä- ja työnantajaliittojen välisessä sopimustoiminnassa, mutta on myös vaikutettava yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja lainsäädännön kehittämiseen.

Ammattiliittojen perustehtävä ei horju. Me duunarit tarvitsemme jatkossakin Työtä ja Turvaa sekä toimeentuloa. Meidän on ylläpidettävä joukkovoimaa ja turvattava työntekijöiden tasapuolinen asema työnantajiin nähden. Tämän takaamiseksi Rakennusliiton organisaatio on pidettävä toimivana ja sitä on kehitettävä järkevällä tavalla.

6. Liiton jäsenet ovat liiton voiman lähde. Millä tavoin jäsenkehitys pidetään noususuuntaisena?

Ottaen huomioon jäsentemme tarpeet sekä odotukset. Työelämään ponnistavat sekä ruuhkavuosia elävät sukupolvet ovat kasvaneet tutkivaan, nopeatempoiseen ja osallistavaan maailmaan. He myös uskaltavat kyseenalaistaa vanhat toimintamallimme ja ajattelutapamme. Rakennusliittona meidän on suhtauduttava kritiikkiin rakentavasti, sillä se osoittaa ihmisten halun kehittää ja osallistua liittomme toimintaan.

Yhteiskuntamme muuttuu ja vaatii myös meitä keskittymään yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin. Mikäli haluamme antaa jäsenillemme enemmän, on luotava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Rakennusliiton on edustettava toiminnassaan avointa ilmapiiriä ja yhteisöllistä ympäristöä, jossa voimme toimia yhdessä arvostaen jokaisen osaamista.

7. Minkälaisia lääkkeitä ehdotat siihen, että jäsenet saataisiin osallistumaan liiton toimintaan niin, että jäsendemokratia näkyy ja tuntuu liitossa?

Rakennusliiton aluejärjestörakenne antaa edelleen hyvän ja kattavan perustuksen myös tuleville kehittämiskohdille. Kysymys on kattavan alueellisen järjestötyön järjestämisestä ja jäsenistön aktivoinnista sekä sitouttamisesta järjestö- ja edunvalvontatyöhön. Jäsenten aktiivisen toiminnan ja hyvien vaikutusmahdollisuuksien ylläpito on oltava Rakennusliiton tärkein asia. Toiminnan täytyy perustua edustukselliseen demokratiaan, jossa jokainen ammattiliiton tai sen jäsenyhdistyksen päätöksentekoon osallistuva toimija saa valtuutuksensa jäsenistöltä.

Nykyistä aluejärjestörakennetta kehittämällä ja alueellista päätäntävaltaa kasvattamalla voisimme saavuttaa toimivan järjestörakenteen. Vastuu aluetoiminnasta sekä aluetoimintaan suunnattujen määrärahojen jakamisperusteista tulisi olla aluejärjestöillä. Vuosittain myönnettävistä määrärahoista päättäisi Rakennusliiton hallitus. Aluejärjestöjen edustajisto muodostuisi liittokokousvaaleihin asetetuista ehdokkaista ja hallitus liittokokoukseen vaaleilla valituista edustajista. Edustajiston ja hallituksen toimikaudet olisivat liittokokouskausien pituisia. Jäsenet olisivat suoria Rakennusliiton jäseniä ja kuuluisivat vakituisen osoitteensa perusteella aluejärjestökehykseen.

Aluejärjestöjen jäsenosastot toimisivat jatkossakin itsenäisinä rekisteröityinä yhdistyksinä, mikäli toiminnalliset edellytykset antavat siihen mahdollisuuden. Mikäli halutaan, että jäsendemokratia näkyy ja tuntuu, on siihen luotava ensin aito mahdollisuus.

Jyrki Ojanen

• Ikä 53 vuotta
• Naimisissa, kaksi lasta.
• Liiton vastaava lakimies 15 vuotta
• Sitä ennen asianajotyössä 10 vuotta.

1. Miksi haet puheenjohtajan/varapuheenjohtajan paikkaa?

Olen otettu siitä, että minua on ehdolle esitetty. Tehtävä on arvokas, mutta ei helppo. Olen vuosien varrella saanut työskennellä laaja-alaisesti rakentajien työelämäkysymysten parissa. Pidän työstäni. Enkä vähiten siksi, että juristihomman kylkeen on kasvanut jonkinlaista talonmies-komponenttia.

2. Mihin Rakennusliiton tulisi mielestäsi erityisesti keskittyä seuraavalla liittokokouskaudella ja miten näet puheenjohtajan/varapuheenjohtajan roolin siinä?

Neuvotteluvoiman ylläpitämiseen. Järjestäytymiseen ja luottamushenkilöihin.

Harmaan talouden kysymykset ovat isosti ja entistä mutkikkaammin esillä lähivuosina. Vuokratyöntekijöiden oikeudellisen ja tosiasiallisen aseman välissä on liian suuri railo. Kaikkien tilanteeseen vaikuttaa se, kuinka syvällä pohja on.

Puheenjohtajilla on roolia sen vaalimisessa, että toimintamme pysyy uskottavana ja fokuksessa. Aika ajoin tarvitaan linjauksia, ettemme organisaationa jää kaikkiin suuntiin kimpoilevien yksityiskohtien panttivangiksi.

3. Miten rakentajien tessien pitäisi kehittyä lähitulevaisuudessa ja miten pystyt edistämään sitä?

On ehkä aiheellista varautua siihen, ettei lähivuosina vuolla kultaa. TES-järjestelmään itsessään kohdistuu painetta.  Ei ole edes aivan selvää, kuinka laajasti on pyrkimystä teettää työ tulevaisuudessa ilman työsuhteisiin kuuluvaa ennakoitavuutta ja turvaa.

Ansiokehityksen osalta oleellista on urakkahinnoitteluiden kehittäminen.  Tuottavuuden lisääntymisen pitäisi houkuttaa niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.  

4. Puheenjohtaja/varapuheenjohtaja on tärkeä vaikuttaja myös ulospäin liitosta. Minkälaisia verkostoja vaikuttamiseen olet pystynyt luomaan?

Olen häärännyt Hakaniemessä 15 vuotta. Tuntumaa vaikutusväylistä ja ihmisistä on karttunut liikkeen sisältä ja ulkopuolelta. Asia kuin asia on yhden tai kahden puhelun päässä.  Tavoitteiden edistäminen vaatii aina sommittelua siihen, mitä muut toimijat edellyttävät tai hinkuvat. Hommassa auttaa, kun tietää pidemmältä matkalta mistä kukakin tulee ja mitä edellisissä jaksoissa on tapahtunut.

5. Liitto muuttuu aikojen mukana. Minkälaisia muutoksia näet liiton toiminnassa lähitulevaisuudessa?

Toiminnan ydin säilynee melko entisellään lähitulevaisuudessa. Yksilölliset palvelut lisääntyvät mahdollisuuksien rajoissa, kunhan niille on luontevaa vastetta jäsenistössä. Vaikka ydin pysyy koko lailla entisellään, liitto näyttää ulospäin raikkaammalta ja eheämmältä.

6. Liiton jäsenet ovat liiton voiman lähde. Millä tavoin jäsenkehitys pidetään noususuuntaisena?

Toiminnan on vastattava siihen todellisuuteen, jonka jäsenet työuransa eri vaiheissa ja tilanteissa kohtaavat. Siihen kuuluu yksilölle tärkeitä käytännön asioita, mutta myös koko porukkaa koskevia abstraktimpia juttuja. Kaiken pitää tapahtua jäsenen kannalta kohtuulliseen hintaan.

Ay-liike on ollut ujo kehittämään myönteistä mielikuvaa itsestään. On tuudittauduttu siihen, että faktat löytää tiensä perille. Roolistamme yhteiskunnassa puhutaan kuitenkin usein aika tympeästi. Ihmisten toimeentuloa puolustaessamme syyllistymme työmarkkinoiden jäykkyys -rikokseen. Paitsi että tuhoamme kilpailukyvyn me myös estämme työpaikkojen syntymisen. Raskailla mielikuvilla voi olla merkitystä jäsenkasvun kannalta.  

Solidaarisuus, joka ay-liikkeen uumenissa edelleen asustaa, on ehkä turhankin huolellisesti omin toimin haudattu historialuentojen alle. Houkuttaako tarina lomaltapaluurahoista nuoria jäseniksi? Luulonsa ehkä on, että tessit pelittää joka tapauksessa. Vuokratyöntekijä saattaa ajatella, ettei täysin kuulu porukkaan. Luulonsa ehkä on, että tessit ei pelitä omalla kohdalla.

Kun ajatkin on vähän sekavat, lienee tilausta bändille, jossa kyse ei ole vain oman soittimen vinguttamisesta. Bändissä, joka skulaa sittenkin samaa biisiä, vaikka kertosäe välillä meneekin vähän mollissa. Melodia ja meininki houkuttavat laulun sisään, mutta kyllä se tekstipuoli sitten lopulta meidät laulamassa pitää.

Jäsenmäärä pysyy nousu-uralla, kunhan kykenemme luomaan positiivista kriisitietoisuutta.

7. Minkälaisia lääkkeitä ehdotat siihen, että jäsenet saataisiin osallistumaan liiton toimintaan niin, että jäsendemokratia näkyy ja tuntuu liitossa?

 ”Niin, että näkyy ja tuntuu?” Liiton säännöissä on määritelty se, miten päätöksenteko tapahtuu. Prosessi on ratkaisujen sisällön suhteen avoin. Emme elä ajatuspoliisien aikaa. Demokratiaan liittyy tietysti sitten sekin, että yksittäiset äänet eivät kuulu yhtä hyvin kuin isomman joukon.     

Parhaimmillaan kaikki lähtee tietysti jäsenten huomioista mestalta tai yleisemmin työelämästä. Porukan innostamiseen itsessään ei ehkä ole taikatemppua. Liitto huolehtii siitä, että on riittävästi tilaisuuksia asioista keskustella ja erilaisia ehdotuksia tehdä. Digitaaliset ympäristöt ovat myös nousseet oleelliseksi osaksi hommaa niin, että korkeaa kynnystä ei osallistumiselle pitäisi olla.

 Ajan henki on se, että erilaisia näkökulmia asioihin voi olla paljon. Syntyy tilanteita, joissa tietty näkökulma jää paitsioon. Tilanteita on syytä joskus perata erikseen. On sinänsä selvää, että jäsenten kannalta monet 10 vuoden päästä suuret kysymykset ovat tänään vielä poikasia. Joka asian kommentoimisen sijasta liitolla pitää olla suuret herkät korvat.

Koonnut: Johanna Hellsten, kuvat: Antti Kirves, Kimmo Brandt, Timo Hartikainen

Rakennusliiton oikeustiimissä työskentelee joukko työoikeuden asiantuntijoita. He hoitavat asioita, jotka liittyvät liiton jäsenten työsuhteiden kaikkiin vaiheisiin: neuvovat, selvittelevät erimielisyyksiä ja ajavat oikeusjuttuja.

Oikeustiimissä käsitellään hyvin monenlaisia tilanteita: toisena päivänä mietitään, tuleeko kameravalvontaa käytettäessä pitää lokia videon katselijoista, toisena selvitetään, miten työnantajan saisi laittamaan turvakaiteet katolle.

Kaikki rakentajien työssään kohtaamat ongelmatilanteet eivät kuitenkaan päädy lakiosaston pöydälle, vaan asioita ratkaistaan onneksi jo ennen sitä. Liiton luottamushenkilöillä ja toimitsijoilla on paljon osaamista, ja moni tilanne selviää heidän ammattitaidollaan. Myös oikeuteen etenevissä jutuissa toimitsijoilla on keskeinen rooli muun muassa tietojen keräämisessä.

– Joskus vanhoina hyvinä aikoina asioita pystyttiin ratkaisemaan työmailla enemmänkin keskusteluilla. Jostain syystä työelämäkehitys on mennyt siihen suuntaan, että asioiden ratkaiseminen on siirtynyt juridisemmaksi. Se ei vaikuta terveeltä kehitykseltä, vastaava lakimies Jyrki Ojanen pohtii.

Oikeusavussa ei ole kattoa

Kun jäsenellä on työnantajan kanssa riitatilanne, jota ei saada muuten sovittua, liitto voi tietyin edellytyksin myöntää hänelle oikeusapua. Asian hoitamisesta ei tule jäsenelle mitään kuluja, vaikka sitä jouduttaisiin käsittelemään useammassa oikeusasteessa.

Ilman liiton apua oikeusjuttu voi tulla todella kalliiksi. Häviäjä maksaa myös vastapuolen kulut. Jutun voittajakin joutuu maksamaan oikeudenkäyntimaksun ja oman asiamiehensä kulut omasta pussistaan ennen kuin saa ne takaisin häviäjältä, jos tällä on varaa ja maksukykyä.

– Minulla on hoidossa juttu, jossa liiton jäsen ei saanut palkkaansa ja työsopimus päätettiin perusteetta. Liittoon kuulumattomalla työkaverilla oli sama tilanne. Hän palkkasi asiamiehen, joka ei tehnyt palkkaturvahakemusta tai esittänyt päättämiskorvausta koskevaa vaatimusta, ja oikeudenkäyntikulut tulivat suuremmiksi kuin saamatta jäänyt palkka, jonka tuomioistuin velvoitti entisen työnantajan hänelle suorittamaan , lakimies Mia Sinda kertoo.

Liiton jäsenelle puolestaan tehtiin palkkaturvahakemus, ja hän tullee saamaan rahansa työnantajan konkurssista huolimatta palkkaturvana. Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän palkan, kun työnantaja on maksukyvytön, kunhan hakemus tehdään ajoissa. Hakemusten tekeminen on liiton oikeustiimille rutiinia.

Moni luottaa liiton jäsenyyden sijaan oikeusturvavakuutukseen. Vakuutuksessa on kuitenkin omavastuu, ja sen jälkeenkin vakuutus kattaa tyypillisesti oikeuskuluja vain 10 000 euroon saakka. Kymppitonni ei käytännössä riitä edes käräjäoikeuden käsittelyyn.

Liiton juristeilla on erityisen hyvät edellytykset ajaa rakentajien asioita, sillä heillä on pitkä kokemus alalta ja mahdollisuus keskittyä nimenomaan työoikeudellisten juttujen hoitamiseen.

Jäsenen etu edellä

Kuluvan vuoden toukokuussa uutisoitiin korkeimman oikeuden päätöksestä, jonka mukaan villi – eli työnantajaliittoon kuulumaton – työnantaja ei voi kieltää luottamusmiehen nimittämistä. Luottamusmiehen toimi kyseisessä yrityksessä lakkautettiin jo vuonna 2017. Ensin selvitettiin, tehdäänkö tutkintapyyntö, ja sitten Rakennusliiton oikeustiimi ajoi asiaa käräjäoikeudessa, hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa.

Esimerkki kertoo, miten oikeusprosessit voivat kestää useita vuosia. Etenkin pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksissa myös koronatilanne on pidentänyt käsittelyaikoja.

– Kaikissa vaiheissa asiat pyritäänkin ensisijaisesti sopimaan ja tekemään jäsenelle kokonaistaloudellisesti järkevin ratkaisu myös ajallinen hyöty huomioiden, Sinda kertoo.

Juristit kehittävät jatkuvasti omaa ammattitaitoaan, kun työoikeudelliset asiat monimuotoistuvat ja monimutkaistuvat. Esimerkiksi mainitun luottamusmiesjutun ajaminen edellytti paitsi suomalaisen oikeuden, myös kansainvälisen oikeuden ymmärtämistä.

Viime vuosina ulkomaalaisten jäsenten riitatilanteiden käsittely on lisääntynyt, ja niissä on usein esimerkiksi työperäisen hyväksikäytön piirteitä.

– Niiden selvittäminen työllistää aika paljon, eikä työnantajapuolella ole useinkaan sovintohalukkuutta. Firmakaan ei välttämättä ole pystyssä enää, lakimies Katja Syrjänen selittää.

Lainsäädännön kehittämistä

Riitatilanteiden selvittämisen lisäksi liiton lakiosasto tekee paljon työtä, joka vaikuttaa kaikkien rakentajien arkeen. He osallistuvat lainsäädäntöhankkeisiin, vaikuttavat erilaisissa työryhmissä ja tekevät yhteistyötä esimerkiksi aluehallintoviraston kanssa. Parhaillaan käsittelyssä on muun muassa työsopimuslain muutos ja asetus rakennustyön turvallisuudesta.

Kun työehtosopimuksista neuvotellaan, sekä työntekijä- että työnantajapuolen pöydissä on myös juristeja. Valmiiden sopimusten tekstejä täytyy osata soveltaa monimutkaisissa tilanteisissa.

– Tällä hetkellä pöydällä on 3 lausuntoa, jotka koskevat sitä, miten työehtosopimusta sovelletaan missäkin tilanteessa, Ojanen kertoo.

Juristit kouluttavat ja neuvovat liiton muita työntekijöitä lainsäädäntöön ja sen uudistuksiin liittyvissä asioissa. He neuvovat myös jäseniä suoraan, mutta parhaiten ongelmatilanteet ratkeavat, kun niiden selvittäminen aloitetaan paikallisesti luottamushenkilön ja aluetoimitsijan kanssa.

Teksti: Salla Virtanen, kuva: Jukka Nissinen

Joukkovoimaa tarvitaan, sillä luottamushenkilöseminaarissa kuultiin tulevien palkkaneuvotteluiden hankaluuksista.

Perinteinen luottamushenkilöseminaari ja -risteily järjestettiin 26.–27 elokuuta Helsingistä Tallinnaan. Paikalle oli saapunut 270 luottamushenkilöä ja työsuojeluvaltuutettua ympäri maata.

Tilaisuuden avauspuheessa Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palonen painotti, että ilman työehtosopimuksia liiton toiminnalla ei olisi kummoistakaan merkitystä.

– Tessi on se luu, miksi me harjoitamme ay-toimintaa. Tesseillä sovitaan asioita, joita työelämää säätelevät lait eivät välttämättä tunnista lainkaan.

Palosen mukaan tessi nostaa rakentajan palkkausta noin neljänneksen verrattuna pelkkään työlainsäädännön tasoon.

– Työntekijöiden lisäksi yleissitovat tessit ovat myös rehellisesti toimivien yritysten elinehto, Palonen muistutti.

Ukrainan sodan aiheuttama inflaatio, sähkön ja polttoaineiden hinnannousu on osunut voimakkaasti rakentajiin. Palonen kaipaa kohdennettuja ratkaisuja työmatkakustannusten alentamiseksi. Hyvä, mutta riittämätön apu on ollut matkakuluvähennysten tason nostaminen verotuksessa. Ongelmana on se, että menetykset korvataan taannehtivasti.

– Yleiset veronkevennykset menisivät osin sellaisellekin porukalle, jotka eivät erikoiskohtelua tarvitsisi, Palonen totesi.

EK:n excel-nikkarit vahtivat neuvotteluja

Palonen ennustaa syksyn palkkaneuvotteluista vaikeita. Tes-neuvotteluita käydään Rakennusliitossa palkan osalta loppusyksystä.

– Ostovoima on nyt miinusmerkkinen, joten palkankorotuksia pitää tulla. Olisin valmis myös siirtämään työntekijöille kiky-sopimuksessa sovitut työnantajamaksut takaisin työnantajien maksettavaksi. Tätä ei ole työnantajien EK:ssa otettu riemurinnoin vastaan.

Palosen mukaan tes-neuvotteluista on viime vuosina kadonnut luovuus ratkaisujen löytämisessä.

– Ennen saatettiin sopia, että jollain asialla sopimuksessa ei ollut kustannusvaikutusta, vaikka sillä oikeasti olikin. Toivoisin sellaista holjuutta neuvotteluihin, jotta päästäisiin järkeviin ratkaisuihin. Kaiken lisäksi EK:n excel-nikkarit vahtivat kuin haukat joka tes-pöytää.

Rakennusliittoon on liittynyt vuoden alusta lähtien 4 600 uutta jäsentä. Se parantaa liiton asemia syksyn palkkaneuvotteluissa.

Paikallinen sopiminen on ollut viime vuosina työnantajajärjestöjen ja yrittäjien hokema muotitermi.

– En saa tänne Suomen yrittäjien edustajaa kertomaan yrityksestä, jossa on jotain jäänyt sopimatta ay-liikkeen takia. Ne tietävät, ettei kukaan suostuisi sellaisiin työehtoihin. Yrittäjille on tehokkaampaa pitää yllä pöhinää ay-liikkeen vanhanaikaisuudesta, liiton vastaava lakimies Jyrki Ojanen sanoi.

Seminaarissa esiteltiin liiton palveluita ja koulutustarjontaa. Nuorisotyön asiantuntija Karri Korpi on verkossa järjestettävistä luottamushenkilöfoorumeiden vetäjä. Syyskuussa järjestetystä foorumista lähtien ne on siirretty työajalle.

– Olemme sopineet työnantajaliittojen kanssa, että ensi vuoden alusta lähtien luottamushenkilövapaita saa käyttää foorumiin osallistumiseen.

Nokkamiesten verkkokoulutusta tullaan jatkamaan kovan kysynnän takia. Samoin työttömien jäsenten työturvallisuuskorttikoulutus jatkuu ensi vuonna.

Uudet luotot saavat vinkkejä veteraaneilta

Ylitorniolaisen LTR-Rakennus Oy:n pääluottamusmies Ville Rautio ja Peabin Oulun alueyksikön työsuojeluvaltuutettu Tuukka Salonpää ovat ensimmäisen kauden luottamushenkilöitä. Molemmissa yrityksissä käytiin vaalit, sillä tehtäviin pyrki useampi ehdokas.

– Olen ollut jo useamman vuoden LTR:llä töissä. Marraskuussa Rakennusliitosta tuli viesti, että voi asettua vaaleissa ehdokkaaksi. Työkaverit innostivat lähtemään ehdolle. Meillä oli 5 ehdokasta, Rautio kertoo.

Salonpää oli kuullut luottamushenkilöjärjestelmästä ohimennen ammattikouluaikoina.

– Kun pääsin töihin, työkaverit rupesivat puhumaan ehdokkuudesta. Meilläkin oli useampi ehdokas, mutta eri alueilta, Salonpää kertoo.

Molemmissa firmoissa käytettiin ensimmäistä kertaa mobiiliäänestystä. Kännykällä toteutettavalla vaalilla on sekä hyvät että huonot puolensa. Sekä LTR:n ja Peabin työntekijät ovat eri työmailla ja paikkakunnilla, jolloin mobiiliäänestys on helppo järjestää etäisyyksistä huolimatta.

– Toki äänestäjiä olisi saanut olla enemmän, sillä vain rapiat 50 prosenttia työntekijöistä äänesti, Rautio toteaa.

Peabilla äänestysvilkkaus oli samaa luokkaa.

– Monella tekstiviestinä tullut äänestyslinkki oli mennyt puhelimen roskapostiin. Jouduin avustamaan ihmisiä linkin löytämisessä, Salonpää kertoo.

Uusilla luottamushenkilöillä on ollut paljon juttuseuraa valinnan jälkeen.

– Porukka on tullut enemmän porisemaan asioista. Toiveita on tullut ja yritän toteuttaa niitä parhaani mukaan, Rautio sanoo.

– Työkaverit kannustavat ja se on auttanut lähtemään jututtamaan uusia työmaille tulevia työntekijöitä, Salonpää kuvaa.

Salonpäälle tärkein tuki työsuojeluvaltuutetun pestissä on ollut alueyksikön pääluottamusmies. Työkavereiden lisäksi myös rakentajaveteraanit ovat antaneet taustatukea.

– Soitan usein LTR:n eläköityneelle luottamusmiehelle. Sieltä olen saanut vinkkejä tarvittaessa, Rautio sanoo.

Salonpään mielestä tärkeintä on yhteydenpito Peabin työntekijöihin. Työnjohtokin on ymmärtänyt työsuojeluvaltuutetun työmaakäyntien merkityksen.

– Olisi hyvä päästä jossain välissä kiertämään työmaita. En ole vielä ehtinyt, Rautio harmittelee.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen