Luemme päivittäin uutisia konkurssin tehneistä rakennusliikkeistä ja lomautus- ja irtisanomisaalloista. Asuntorakentamisen lupakuutiomäärät ovat tippuneet tasolle, joita on viimeksi nähty ysärin puolivälissä. Myös työnantajaliitto Rakennusteollisuus ry povaa suurtyöttömyyttä, ennustaen mahdollisesti jopa 30 000 työtöntä rakentajaa tuleville vuosille.
Tällä hetkellä taitaa olla päätös pitää kiinni saatavuusharkinnasta, ainakin sanana. Edes kokoomus ei ole pahemmin huudellut sen poistamisesta viime aikoina, eikä tietysti tarvitsekaan. Joustoa kun löytyy vain yhteen suuntaan. Parempina rakentamisen aikoina päätökset nuijitaan nopeasti, ammatteja vapauttaen, jos edes hiukankin aavistellaan vaikeuksia löytää ulkomaista osaajaa.
Ely-alueet sanelevat maahanmuuttotoimikunnissaan, mitkä ammatit milloinkin ovat työvoimapula-aloja. Kun pulaa ilmenee – tai muutenkin – ammatti vapautetaan saatavuusharkinnasta. Tässä ei työntekijäpuolen sana paljoa paina. Tämä tarkoittaa sitä, ettei ko. ammatin Suomessa tai edes EU:ssa vapaana olevaa työvoimaa tarvitse ottaa huomioon. EU:n alueella on miljoonia työttömiä rakentajia.
Vallitsevasta suhdanteesta huolimatta Maahanmuuttovirasto paukuttaa kuukausitasolla n. 300 työlupaa rakennusalalle, TE-keskuksen myöntävästä osapäätöksestä. Se on suunnilleen saman verran kuin hoiva- ja palvelualoille myönnetään yhteensä, joissa taitaa työvoimasta oikeasti olla pulaa.
Tämä mahdollistuu siitä syytä, että ely-alueet pitävät edelleen, rakennusalan ahdingosta välittämättä, puolessa Suomessa käytännössä kaikki rakennusalan ammatit vapautettuina saatavuusharkinnasta.
Mitä tämä tarkoittaa? Onko niin, että uusilla työluvilla tänne tulevat eivät pääsekään luvattuun työsuhteeseen vallitsevan tilanteen takia vai kenties niin, että uudet tulijat joustavampina korvaavat täällä olevan työvoiman. Ovatko työntekijät tarvikkeita, jotka otetaan varaston hyllylle odottamaan tarvetta?
Totta kai on myös todettava, että ulkomaalaiselle lisätyövoimalle on tarve, joihinkin ammatteihin, joillekin alueille, ajoittain. Tätä vartenhan saatavuusharkinta on aikanaan luotu, huomioimaan alueelliset ja vaihtelevat suhdanteet. Kun tarve on, tulee todellisen osaajan päästä nopeasti työhön kiinni byrokratian rattaiden sitä viivyttämättä.
Emme tule esimerkiksi menettämään lähetettyjä noin 12 000–13 000 työntekijää, vaikka työnantajat tätä kovasti pelkäävätkin, vaan he varmasti tulevat löytämään tänne takaisin, jos ylipäätään täältä poistuvat. Rakennusalan ollessa hyvin suhdanneherkkä ala hyvinäkin aikoina, jolloin työttömyys yleensä tuplaantuu talvella, on täysin epäoikeudenmukaista pakottaa työttömiksi Suomessa jo valmiiksi oleva työvoima ja ajaa nuoret ammattikoululaiset valmistuttuaan suoraan kortistoon.
Työmailta terveiset ovat rajuja. Perinteiset rakennusyritykset lomauttavat ja irtisanovat omia työntekijöitään työn puutteen vuoksi. Samaan aikaan julkisia hankkeita, sairaaloita ja päiväkoteja rakentavat työntekijät, joiden statuksesta, työnantajasta tai työnteko-oikeudesta ei ole tilaajalla tai pääurakoitsijalla hajuakaan. Työmaille tullaan laittomilla henkilötunnistekorteilla ja väärän yrityksen työvaatteilla. Myöskään saatu korvaus, täyttyykö TES:n minimi, onko Virosta lähetetyn komennusmiehen päivärahat maksettu, ei useinkaan paina vaakakupissa. Ketjutukset venyvät, vastuut häilyvät ja silmät ummistetaan toivotaan ettei ”lottovoitto” eli Rakennusliiton vierailu osu tälle työmaalle. Pahimmillaan rangaistuksena joutuu maksamaan ainakin osan palkasta, joka alun perinkin olisi pitänyt maksaa.
Kaikesta huolimatta pitää jaksaa nähdä myös tulevaan nousukauteen, sekin sieltä saapuu, ennemmin tai myöhemmin. Pidetään yhdessä huoli, että rakennustyömailla on jatkossakin paikka rehelliselle ja reilulle työlle.
Viime vuosina aktiivista naistoimintaa on järjestetty vain paikoin, esimerkiksi Pirkanmaalla. Lisäksi koko Suomen rakentajanaiset tapaavat kerran vuodessa SAK:n Tulevaisuus tänään -tapahtuman yhteydessä.
Viime keväänä Pirkanmaan toiminnassa mukana oleva Nina Koivumäki ja turkulainen Katjusa Leväniemi istuivat yhdessä iltaa ja alkoivat puhua aiheesta.
– Jostakin se ajatus sitten tuli, että naistoimintaa on niin vähän, kun ei ole kuin tämä yksi valtakunnallinen vuodessa, Leväniemi kuvailee.
Nyt tapaamisia on suunnitteilla: helmikuussa kokoonnutaan Turussa ja sen jälkeen on vuorossa Jyväskylä. Turussa ohjelmassa on rentoutusjoogaa, hyvää ruokaa, saunomista ja rupattelua.
– Tarkoituksena on, että nämä tämäntyyppiset epäviralliset tapaamiset laajenisivat ympäri maan, Koivumäki kertoo.
Tulevaisuudensuunnitelmissa on myös verkostoitumista Ruotsin ja muiden EU-maiden ammattiyhdistysnaisten kanssa.
Vertaistukea ja kannustusta
Miksi naisille sitten pitää olla erikseen toimintaa? Tapahtumia järjestävät naiset painottavat verkostoitumisen ja vertaistuen tärkeyttä miesvaltaisella alalla. Tavoitteena on sekä luoda naisia kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa että päästä keskustelemaan työoloista, esimerkiksi sosiaalitiloihin liittyvistä asioista.
Lisäksi naiset kohtaavat edelleenkin epäasiallista kohtelua työmaalla, ja siitä keskusteleminen naisporukassa on tärkeää. Tavoitteena on, että jokainen tulisi kuulluksi.
– On vapaampi puhua alalla ilmenevistä ongelmista, mitkä liittyvät nimenomaan sukupuoleen, Leväniemi toteaa.
– Toki on kaikki lähdetty miesvaltaiselle alalle ja varmasti viihdytään siellä, mutta onhan se hyvä, että on tilaisuus puhua ongelmista ilman että on toista sukupuolta siinä häiritsemässä.
Myös Rakennusliiton vastaava lakimies Päivi Poutanen painottaa, että naistoiminnan tarkoituksena ei siis ole eritellä työntekijöitä sukupuolen perusteella.
– Haluamme luoda puitteita sille, kaikilla työntekijöillä olisi yhtä hyvät työolosuhteet ja että rakennusalan valinneet naiset myös pysyisivät alalla, Poutanen selittää.
Koivumäen ja Leväniemen tavoitteena on samalla kannustaa naisia muuhun aktiivisuuteen liiton toiminnassa. Koivumäki on ollut monessa kokouksessa ja vuokratyöntekijöiden työryhmässä ainoa nainen, mutta nyt hän haluaa muitakin naisia mukaan osastojen hallituksiin ja muuhun toimintaan.
– Aikaisemminhan naisjaoston päätehtävä on ollut keittää miehille kahvia, kun niillä on kokous, mutta se ei ole tämän päivän juttu todellakaan enää, Koivumäki nauraa.
Alueet aktivoituvat
Myös paikallista toimintaa ollaan käynnistämässä eri puolilla Suomea. Helsingissä osasto 003:n naisjaosto on marraskuussa toteuttamassa ensimmäisen tapaamisen pikkujoulujen muodossa.
– Naisille vapaa-ajan tapahtumia, teatteri-iltaa, saunailtaa, piknikkiä, mitä ehdotuksia kenelläkin tulee olemaan, helsinkiläinen Birgitta Johansson suunnittelee.
Jyväskylässä Marjo Valkonen on virittelemässä uudelleen naisten toimintaa. Valkonen toimii Jyväskylän maalarien ja lattiapäällystäjien osastossa, mutta hän kaavailee yhteistä toimintaa kaikkien sopimusalojen naisille koko Keski-Suomen alueelle.
Valkonen suunnittelee myös, että Keski-Suomesta voisi lähteä porukalla esimerkiksi Turussa helmikuussa järjestettävään tapaamiseen. Kun lähdön suunnittelee ajoissa, omalta osastolta voi kysyä matka-avustusta.
Marraskuun alkuun on luvassa kylmä työnseisausrintama eri aloille ympäri maata.
– Hallituksen heikennykset eivät luo työpaikkoja kenellekään, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen muistutti.
SAK kertoi tiistaina 31. lokakuuta seuraavista järjestötoimista pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen päätösten perumiseksi, jotka heikentävät työntekijöiden ja työttömien asemaa. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan luvassa on puolen päivän ja päivän mittaisia työnseisauksia ympäri maata ensi viikolla.
Elorannan mukaan hallitukselle on annettu aikaa muuttaa linjaansa, mutta ammattiliittojen hätähuutoa ei ole kuultu. Tästä syystä ammattiliitot joutuvat lakkoilemaan.
– Vaikka jäsenillemme on tiedossa kurjat ajat rakentamisen sakkaamisen takia, olemme täysillä mukana näissä välttämättömissä toimissa työntekijöiden ja vähempiosaisten työttömien puolustamisessa, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen linjasi.
Paikalla olivat myös Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, jotka ilmoittivat myös ulosmarsseista. Varsinaisia lakkokohteita ei vielä paljastettu. Myös muut ammattiliitot järjestävät työnseisauksia.
Rakentajien kannalta työttömyysturvan heikentäminen on katastrofaalista.
– Hallituksen suunnitelma heikentää voimakkaasti ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehtoja on vain yksi tapa lyödä kaikkein heikompia. Yksikään rakentaja ei tule työllistymään hallituksen esittämien muutoksien vaikutuksesta. Työttömyysturvan lapsikorotuksen poistaminen vie lapsiperheen tuloista 200 euroa kuukaudessa, mutta se ei tuo yhtään työpaikkaa lisää, Palonen muistuttaa.
Hallitus on perustellut työttömyysturvan heikennyksiä sillä, että muissa Pohjoismaissa vastaavat heikennykset on jo tehty. Palosen mukaan hallitus valehtelee. Pohjoismaissa työttömillä on vähemmän karenssipäiviä ja työttömyysturvan taso on joiltakin osin huomattavasti parempi.
– Entä sitten satsaaminen työttömien palveluihin, jotka oikeasti auttavat työllistymisessä? Suomessa panostus on jo ennestäänkin matalinta Pohjoismaissa ja siitäkin hallitus on vielä leikkaamassa vuositasolla 41 miljoonaa euroa lisää.
– Me vaadimme, että hallitus peruu aikeensa työttömyysturvan heikentämiseksi. Nyt vielä ehtii, Palonen tähdensi.
Vähävaraisten sosiaaliturvan heikentämistä pidettiin Vaasassa hölmönä politiikkana.
Yleisradio uutisoi Vaasan PainavaSyy-tapahtumasta.
Rakennusliiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n yhteinen PainavaSyy-tapahtuma keräsi väkeä Vaasan Alatorille lokakuun ensimmäisellä viikolla.
– Meillä on paremmat välit tuonne yläkertaan kuin maan hallitukseen, eläkkeellä oleva Caverionin teollisuuspuolen pääluottamusmies Reijo Lassila kehuu aurinkoisen lämmintä mielenilmauskeliä.
Lassila jututti toriyleisöä ja jakoi PainavaSyy-esitteitä kaikille.
– Me haluamme reagoida hallituksen heikennysesityksiin ja estää ne. Tiedämme, mikä on maan taloudellinen tilanne, mutta yhteiskunnan heikompiosaisten kimppuun ei saa käydä tuolla lailla, Lassila kiteytti mielenilmauksen sanoman.
Reijo Lassila jakoi tietoa mielenilmauksen lähtösyistä.
Rakennusliiton teltalla tarjoiltiin hengenravinnon lisäksi makkaraa torikansalle. Paikalla oli rakennusliittolaisia kauempaakin.
– Jätimme työmaan yhden oppisopimuksella opiskelevan työntekijän vastuulle ja läksimme painavan syyn takia katsomaan toritapahtumaa Vaasaan asti, kokkolalaisen Rakennus Puskala Oy:n pääluottamusmies, kirvesmies Hannu Yli-Hukkala toteaa.
– Hallitukselta on luvassa sellaiset leikkaukset huono-osaisten sosiaaliturvaan ja heikennyksiä työelämään, että niitä on vastustettava.
Leo Alapelto (vas.) ja Hannu Yli-Hukkala saapuivat Vaasan toritapahtumaan Kokkolasta.
Lakkoillaan, jos muu ei auta
Yli-Hukkalan mielestä ihmisiä ei tarvitse pakottaa töihin, sillä jokainen työskentelee mielellään asiallisen palkan ja kunnollisten työolosuhteiden kannustamana. Ay-toiminnalla voidaan parantaa työoloja ja vastustaa poliitikkojen hölmöilyjä.
– Rakennusliitto on aina ollut lähellä sydäntä ja tykkään olla toiminnassa mukana.
Rakennusalalle osuisi etenkin työttömyysturvan heikennykset. Rakennus Puskalan vanhemmat työntekijät muistavat 1990-luvun alun laman hyvin.
– Olin silloin 2,5 vuotta työttömänä, Rakennus Puskala Oy:n kirvesmies Leo Alapelto kertoo.
Yli-Hukkala on tarvittaessa valmis koviinkin toimiin, jos hallitus ei peräänny suunnitelmistaan.
– Olen sen verran nuori, etten ole päässyt lakkoilemaan. Yleislakko päälle vaan, jos on tarvetta, Yli-Hukkala nauraa.
Rakennus Puskalassa töitä on vielä riittänyt. Merkittävä osa firman urakoinnista on Osuuskauppa KPO:n tilaamaa teollisuus- ja liiketilarakentamista.
– Olimme viime viikolla parin päivän keikalla 130 kilometrin päässä Kinnulassa, Yli-Hukkala antaa esimerkin matkatyöstä maakunnassa.
Alapellolla ja Yli-Hukkalalla on takanaan 35 vuoden työkokemus rakennusalalta. Yli-Hukkala on ollut Rakennus Puskalan leivissä 25 vuotta, Alapelto 8,5 vuotta.
– Olimme aiemmin Iskura Oy:n palveluksessa, kun se vielä oli voimissaan, Alapelto kertoo entiseen Polar-Yhtymään kuuluneesta työnantajasta.
Juha Isomäki (vas.) ja Erkki Leppälä vastasivat makkaranpaistosta.
Kimmo Palonen muistutti avauspuheenvuorossaan, etteivät siirtotyöläiset ole syyllisiä ongelmiin, vaan ihmiskauppiaat ja poliitikot.
Rakennusliiton liittokokouksen aattona järjestettiin Helsingissä seminaari teemalla Rakentajat Euroopassa ja maailmalla. Paikalle esiintymään oli kutsuttu pääsihteeri Tom Deleu Euroopan Rakentajien Federaatiosta EFBWW:stä, toiminnanjohtaja Janne Ronkainen Suomen Ammattiliittojen solidaarisuusjärjestö SASK:sta, kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä SAK:sta ja mielenkiintoisimpana vieraana, katkeilevan teams-yhteyden välityksellä puheenjohtaja Vasyl Andrejev Ukrainan rakennusliitosta, PROFBUD:sta.
– Rakentajat ovat aina liikkuneet työn perässä maiden rajojen yli ja siirtotyöläisyys on ollut aina osa rakennusalaa. Liikkuvat työntekijät ovat alttiita hyväksikäytölle aina lievästä alipalkkauksesta törkeään ihmiskauppaan. Mekin olemme saaneet siitä osamme; Rakennusliitto kamppailee ongelmaa vastaan joka päivä, Rakennusliiton nykyinen puheenjohtaja Kimmo Palonen muistutti seminaarin aluksi.
Palosen mukaan tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, jotta hyväksikäyttö saadaan kuriin.
– EU:n ulkopuolelta tulevalle työvoimalle tarvitaan käyttöön älytili. Kyseessä olisi viranomaisen ylläpitämä älytili, josta raha jakaantuisi automaattisesti eri osoitteisiin: työntekijälle, verottajalle, eläkeyhtiölle. Kaikki muut hyötyisivät paitsi hyväksikäyttäjät, Palonen sanoi.
Palonen muistutti, että työntekijöiden hyväksikäyttö on yleiseurooppalainen ongelma, joten ammattiliitotkin tarvitsevat rajat ylittävää yhteistyötä.
– Periksi ei pidä antaa. On niin helppoa leimata siirtotyöläiset syyllisiksi kaikkeen, mutta he eivät ole syyllisiä tilanteeseen, vaan ihmiskauppiaat ja poliitikot.
Sodan keskellä jäsenten apuna
Ukrainan rakennusliiton puheenjohtaja Vasyl Andrejev esiintyi etäyhteydellä, sillä hän ei saanut maastapoistumislupaa.
Ukrainan ammattiliitto PROFBUD:n puheenjohtaja Vasyl Andrejev ei saanut matkustuslupaa ulos Ukrainasta, mutta esiintyi etänä seminaarivieraille.
Akuutimmat ongelmat ovat itse sota, mutta myös sen seuraukset. Ukrainan talous supistui 90 prosenttia ja vaikka se on parhaillaan elpymässä, tilanne ei ole hyvä. Inflaatio on kova, monet palvelut, liiketoiminta ja logistiikka ovat kalliita ylläpitää. Venäjä myös katkaisi sähköt koko maasta ja vaikka ne on osittain saatu palautettua, sähkö katkeilee edelleen useita kertoja päivässä.
– Myös ihmisten keskipalkka on laskenut. Minimipalkka jäädytettiin uudella lainsäädännöllä, Andrejev kertoi.
Humanitaarinen apu saa puheenjohtajalta kiitosta.
– Saimme nopeasti taloudellista apua. Noin puolet siitä on jaettu suoraan liiton jäsenille, jotta he saisivat ostettua ruokaa perheilleen. Erityisesti ne, joilla on pieniä lapsia, ovat olleet avunsaajien joukossa.
Ammattiliitto ei ole kuitenkaan muuttunut pelkäksi avustusjärjestöksi. Työnantajapuolen kanssa käydään neuvotteluja palkankorotuksista ja maksamattomista palkoista. Liitto on myös kehittänyt uudenlaista palvelua jäsenilleen.
– Koska monelta on mennyt työpaikka, aloitimme koulutusohjelman, jossa heidät koulutetaan tekemään jotain muuta. Esimerkiksi muurareille ja ikkunalasiasentajille riittää töitä, ja koulutuksesta he saavat tarvittavat todistukset ja voivat vaihtaa alaa.
Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä, ja se huolettaa ay-johtajaa.
– Kun sota joskus loppuu, meillä on edessämme uudenlainen ongelma. Hyvin suuri joukko naisia ja lapsia on muuttanut ja paennut pois Ukrainasta. Kun sodassa palvelleet miehet vapautuvat, he saattavat lähteä perheensä perässä pois Ukrainasta, sillä heidän kotinsa ja työpaikkansa ovat tuhoutuneet, Andrejev pohti.
Hän myös vetosi kaikkiin Euroopan valtioihin: Ukraina tarvitsee investointeja.
– Ja me tarvitsemme myös Suomen Rakennusliiton ääntä siinä, että Ukrainan jälleenrakentamisessa tehdään työtä reiluin työehdoin.
Sosiaalinen dumppaus pilaa alan maineen
Tom Deleun puheesta kävi selväksi se, että koko Eurooppaa painii yhdessä samanlaisten ongelmien kanssa, mitä tulee työntekijöiden hyväksikäyttöön.
EFBWW:n pääsihteeri Tom Deleu ei säästellyt sanojaan puhuessaan sosiaalisesta dumppauksesta ja työelämärikollisuudesta.
– Tämä on edelleen iso aihe. Kun rakennusalaa hallitsee tällainen toiminta, se tekee alasta vähemmän houkuttelevan työntekijöille. 30-vuotista työvoiman vapaata liikkuvuutta EU-alueella aina juhlitaan. Se todellinen ongelma onkin palveluiden vapaa liikkuvuus. Työntekijät nähdään halpana tavarana, jolla ei ole oikeuksia tai suojaa ja jonka voi heittää pois, jos haluaa, Deleu totesi.
Deleu myös muistutti, että ongelma koskettaa myös rehellisesti toimivia yrityksiä, koska se synnyttää epäreilua kilpailua. ja kun useampi ja useampi yritys huomaa, ettei reilulle toiminnalla pärjää, syntyy negatiivinen syöksykierre.
– Tällä hetkellä suurennuslasin alla on aliurakointi. Monet työrikokset liittyvät aliurakointiketjuihin. Aliurakoinnissa ei sinänsä ole mitään pahaa. Rakentamisessa tarvitaan eri töihin erikoistuneita urakoitsijoita. Mutta nykyisin aliurakoini on myös väline työvoiman hyväksikäyttöön, Deleu sanoi.
EFBWW:n tavoitteena on, että alalla käytettäisiin suoria työsuhteita.
– Suorat työsuhteet myös houkuttelevat työntekijöitä yritykseen. Haluamme erilaiset välikädet pois ja tässä suuri valta on esimerkiksi julkisilla tilaajilla. Heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa urakkaketjujen pituuksiin.
Ay-liike on solidaarinen
Pekka Ristelän mukaan kansainväliset sopimukset turvaavat Suomessakin muun muassa lakko- ja järjestäytymisoikeutta.
SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelän mukaan kansainvälinen toiminta on ay-liikkeen DNA:ssa.
– Solidaarisuus on kaiken ay-toiminnan perusta. Niin maiden rajojen yli kuin yksittäisen työpaikan sisälläkin. Me emme auta toisiamme pelkästä auttamisen ilosta, vaan siksi, että meillä on yhteisiä etuja ja yhdessä niitä voidaan edistää, Ristelä totesi.
Ristelästä on tärkeää muistaa, että suomalainen ay-liike sai sekä henkistä että taloudellista tukea muualta maailmasta, erityisesti muista pohjoismaista pitkälle 1960-luvulle asti.
– Nähtiin, että jos Suomessa poljetaan työn hintaa, se muodostuu kilpailuhaitaksi muissakin maissa. Suomalainen ay-liike on lähes alusta asti ollut mukana kansainvälisessä yhteistyössä.
Nykyäänkin ammattiliitot tukevat toisiaan yli rajojen taloudellisesti, työtaisteluja tukemalla ja poliittisia julkilausumia antamalla.
– Vaikka liitoilla olisi maassa kuinka vahva asema tahansa, sen voi menettää. Jäsenpohja on pidettävä vahvana, mutta myös poliittista vaikuttamista on tärkeää tehdä kansainvälisellä tasolla.
– Jos Suomessa poliitikot alkavat haastaa lakko-oikeutta, voimme vedota kansainvälisiin normeihin eli muun muassa ILO:n sopimuksiin. Myös EU:n jäsenmaana meille on turvattu työelämän vähimmäisoikeudet, Ristelä jatkoi.
Ristelän mukaan erityisesti työsuojelulainsäädäntö on vahvistunut EU:n myötä. EU määrittelee direktiivein minimitason.
– Teemme töitä, että näitä vahvistetaan entisestään.
Ristelän mukaan maailman kuohunta ja erilaisten diktaattorien nousu on tehnyt ay-toiminnasta monessa maassa vaikeampaa viime vuosien aikana.
– Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Hongkongissa on vangittu ay-liikkeen johtoa. Myanmarissa sotilashallinto on vaikeuttanut ay-toimitsijoiden työtä, mutta siellä on pystytty vielä jatkamaan. ITUC:n (Ammattiliittojen kansavälinen kattojärjestö) analyysin mukaan maailmassa on otettu takapakkia demokratian vahvistumisessa. Sellaisetkin maat, jotka ovat aiemmin olleet ainakin jossain määrin demokraattisia, ovat ottaneet huolestuttavia askelia taaksepäin.
Teksti: Johanna Hellsten, kuvat: Kimmo Brandt
Rakennusliiton liittokokousedustajat oli kutsuttu yhdessä erilaisten kansainvälisten vieraiden kanssa seminaariin.
– Viime vuodet ovat tosiaan osoittaneet meille, että eurooppalaiseen kehitykseen on vaikutettava yhä voimaperäisesti. Finanssikriisi, pandemia, sota, voimapolitiikka, hyväksikäyttö, ihmisten liikkuminen yli rajojen leivän perässä. Kansainvälisen kapitalismin rankat vaikutukset ihmisten elämään. Kaikki tämä alleviivaa ammatillisen liikkeen rajat ylittävän toiminnan tarpeellisuutta, Rakennusliiton väistyvä puheenjohtaja Matti Harjuniemi totesi avauspuheessaan.
Harjuniemen mukaan työntekijöiden arki on muuttunut huonompaan suuntaan.
– Talvella 2021–2022 inflaatio ampaisi hurjaan laukkaan. Inflaation perustan oli luonut voimakas finanssi- ja eurokriisin takia toteutettu vuosia jatkunut keskuspankin elvytys. Valtioille ja pankeille velka on kelvannut. On syytä muistaa, että rahan lisääminen Euroopan talouteen oli tarpeen. Sitä tarvittiin kansantalouksien kantokyvyn ylläpitoon, jolloin työttömyys ei ryöpsähtänyt joka vuotiseksi ilmiöksi ja hyvinvointirakenteet pystyttiin suurelta osin säilyttämään.
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi jää kesän alussa eläkkeelle komean uran jälkeen.
Omassa työmarkkinassammekin tapahtui. Epävarmuus lisääntyi hurjasti kevättalvella 2020. Aloimme varautua työttömyysaaltoon ja teimme osaltamme sitä pehmentävät työehtoratkaisut. Tessitkin saatiin tehtyä, vaikka ne olivat kiven alla monilla aloilla, vaikka työllisyys notkahti, ei pelättyä suuri työttömyyttä tullut.
Työllisyystilanne pysyi liittokaudella hyvänä viime kuukausiin saakka.
– Niin kauan kuin asuntopolitiikka on Suomessa harjoitettu, on sillä ollut sosiaalipoliittinen ulottuvuus. Sillä on myös talous- ja suhdannepoliittinen rooli, sillä voidaan parantaa työllisyyttä. Nyt on aika vahvistaa tuota roolia ja lisätä valtion tukeman asuntotuotannon edellytyksiä. Kohonnut kustannustaso on syytä hyväksyä ainakin väliaikaisesti asuntohankkeiden korkotukilainoituksesta ja takauksista päätettäessä.
Liittokokousasiakirja linjaa tulevaa
Valtuuston puheenjohtaja Jari Renlund, varapuheenjohtaja Marko Metsäpelto, tuore puheenjohtaja Kimmo Palonen ja Varapuheenjohtaja Jyrki Ojanen.
Liittokokousasiakirja ilmaisee liittokokouksen tahdon siitä, mitä Rakennusliitto on ja mihin se on menossa. Tämän liittokokouksen asiakirjasta haluttiin tehdä tiiviimpi, helpompilukuinen asiakirja, joka keskittyy enemmän liiton konkreettiseen toimintaan.
Työehtosopimustoiminnassaan Rakennusliitto hakee laajempaa yhteistyötä työmarkkinakierroksella rakentajien etujen varmistamiseksi ja työnantajien palkka-ankkurin murtamiseksi. Tähän kiinnitti huomiotaan myös liiton väistynyt puheenjohtaja Matti Harjuniemi.
– Vähintäänkin SAK:laisten liittojen on ennen seuraavia neuvotteluja tehtävä yhteinen päätös, jolla määritellään yhdessä palkkalinja. Vientivetoinen malli on liian tiukka. Voimme laatia mallin, joka tuottaa saman kustannusvaikutuksen erilaisilla palkkaratkaisujen rakenteilla. On mahdollistettava euromääräiset ja sekalaiset ratkaisut, palkkataulukkojen päivitykset sekä muiden alakohtaisten pulmien hoitamisen ilman tappelua. Liitot eivät voi jättää työehtosopimuksia rämettymään, Harjuniemi sanoi.
Liitto vaatii työtaisteluoikeuden säilyttämistä demokraattisena perusoikeutena. Yleissitovat työehtosopimukset luovat perustan hyvälle työelämälle.
– Rakentajat, muistakaa tämä: ammattiyhdistysliike pärjää aina kun olot ovat demokraattiset. Kun meillä on ilmaisunvapaus ja järjestäytymisvapaus, on ammattiyhdistysliikkeellä juuristo olemassa, Harjuniemi totesi.
Harmaa talous kuriin
Rakennusalalla työsuhteet ovat eriarvoistuneet. Vakituiset työsuhteet ovat vähentyneet ja vuokratyön tekeminen lisääntynyt. Ulkomainen työvoima on tullut jäädäkseen ja samoin valitettava työvoiman hyväksikäyttö.
– Rakennusliitto vaatii harmaan talouden suitsimista ja alipalkkauksen kriminalisointia, totesi liittokokousasiakirjaa esitellyt Rakennusliiton viestintäpäällikkö Janne Mäkinen.
Aliurakointiketjutusta on rajoitettava lainsäädännöllä ja sopimuksilla. Työvoiman hyväksikäytön estäminen edellyttää riittävää valvonnan resursointia ja saumatonta yhteistyötä alan toimijoiden kesken.
Nuorten rakentajien puolella
Rakennusliitto haluaa, että ammatillisen koulutuksen resursseja, erityisesti lähiopetuksessa, lisätään huomattavasti. Koulutuksessa tärkeänä osana on työsuojelu ja itsestä huolen pitäminen. Työturvallisuus alkaa jokaisen rakentajan omista ratkaisuista, mutta työturvallisuudesta vastaa kuitenkin lopulta työnantaja.
Liitto edistää erilaisia työssäoppimisen malleja. Työpaikkaohjaajien määrää alalla tulee lisätä ja heidän koulutustaan parantaa.
– Monelle rakentajalle se ensimmäinen työpaikka on tärkein, että ylipäätään pääsee alalle. Siksi liitto edellyttää, että julkiset ja yksityiset rakennuttajat sekä rakennusyritykset tarjoavat aloittaville rakentajille työ- ja työharjoittelumahdollisuuksia. Harjoittelupaikkoja tulee varata riittävästi myös toisen asteen opiskelijoille, Mäkinen sanoi.
Rakennusliitto on mukana kehittämässä ammattitutkintoja ja kannustaa rakentajia suorittamaan tutkintoja ammattilaisuuden osoittamiseksi.
Luottamushenkilöiden merkitys
– Jokaisen ammattiliiton sydän, keskeinen moottori on riittävän laaja ja osaava luottamushenkilöverkosto, Janne Mäkinen muistutti.
Rakennusliitto haluaa, että kaikissa alamme yrityksissä on luottamushenkilöt ja työpaikoilla laadukas perehdytys, jossa luottamushenkilöt ovat mukana. Liitto myös kouluttaa luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja vastaamaan erilaisiin työelämän ajankohtaisiin kysymyksiin.
Liiton koko organisaatio tukee luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja, jotta yrityskohtainen edunvalvonta vahvistuisi.
Luottamushenkilöt edistävät yhdenvertaisen, syrjimättömän ja tasa-arvoisen työpaikan rakentamista. Rakennusliitto kannustaa rakentajia reiluuteen ja puuttumaan epäkohtiin.
Liitto palvelee ja välittää
Rakennusliitolle jokainen jäsen on yhtä tärkeä. Rakentajilla on oikeus turvalliseen ja terveelliseen työhön.
Liitto tarjoaa jäsenilleen laadukkaita palveluita työelämään liittyvissä riitatilanteissa ja auttaa jäseniä tilanteissa, joissa tapaturman tai ammattitaudin seurauksena menetetään työkyky ja toimeentulo. Liitto tarjoaa myös koulutusta ja apua muuttuviin työtilanteisiin.
Rakennusliitto toimii aktiivisesti työturvallisuuden kehittämiseksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Muun muassa siistit ja pölyttömät työmaat ovat yksi tämän työn keskeisistä tavoitteista. Fyysistä kuormitusta pitää helpottaa työergonomiaa parantamalla ja teknologiaa hyödyntämällä.
Rakennusliitto vaatii työterveyshuoltopalvelujen toteutumista jokaisessa alan yrityksessä. Oikea-aikainen työterveydenhuolto ehkäisee ammattitauteja ja työkyvyttömyyttä.
Rakennusalalle on tyypillistä työllisyyden vaihtelu. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tason ja keston on mahdollistettava riittävä toimeentulo työjaksojen välillä.
1. Tässä vaiheessa kuuluu kysyä, miltä nyt tuntuu?
Jyrki: Alkukiihdytyksessä on hieman huolta siitä, että kestääkö kalenteri, eli kiire on nyt kova. Mutta tottakai tunne on hyvä, kun pääsee aloittamaan työn.
Kimmo: Kiireestä huolimatta on nyt löydettävä aikaa suunnittelulle ja asioiden laittamiselle tärkeysjärjestykseen. Ja hyvältä tietenkin tuntuu!
2. Mikä on tärkeintä rakentajien edunvalvonnassa juuri nyt?
Kimmo: Palkansaajien edunvalvonnan kannalta meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa ratkaistaan tärkeitä asioita. Vaarana on, että lakko-oikeutta rajoitetaan – tai heikennetään työehtosopimusten yleissitovuutta. Työttömyysturvaan näyttäisi valitettavasti olevan myös tulossa tiukat leikkurit. Näitä kaikkia pitää vastustaa.
Jyrki: Monenlaisia uhkakuvia on ilmassa ja tässä ajassa on etenemisen sijasta painotus siinä, että saadaan estettyä kielteisiä asioita. Kriisitietoisuus on ihan korkealla tasolla.
3. Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on jatkuvasti esillä, ainakin kasvukeskusten rakennustyömailla ja -tehtaissa. Mistä löydämme siihen vastalääkkeen?
Jyrki: Liitto on esitellyt useita ideoita myös yhteistyössä RT:n kanssa. Julkisten tilaajien, isojen rakennusalan yritysten ja sijoittajien vastuuajattelua tulisi kirittää. Hyväksikäyttöä ja palkkadumppausta suosivan kulttuurin muutos edellyttää vahvaa sitoutumista, eikä se synny pelkästään säännöistä räksyttämällä. Työelämä on arvokkaampi asia kuin peli, jossa toiset tekevät rikkomuksia ja yrittävät välttää kiinni jäämistä, ja toiset etsivät syyllisiä.
Kimmo: Kadonnutta moraalia etsimässä… Kaikki osapuolet tietävät, että urakointiketjussa asiat ovat vastuuttomalla tolalla, mutta mitään ei tehdä, paitsi jos jäädään kiinni. Heikossa asemassa ovat tietenkin ulkomaalaiset työntekijät, mutta yleensä myös pienimmät aliurakoitsijat. Samaa mieltä Jyrkin kanssa siitä, että pelkillä lakimuutoksilla tai rangaistuksilla asiat eivät korjaannu, tarvitaan muutos asenteisiin ja arvoihin.
4. Miten rakentajien työehtosopimusten laadullista sisältöä pitäisi kehittää? Palkka on aina keskeinen asia, mutta myös työelämän laatua parantavia tekstimuutoksia tarvitaan?
Kimmo: Vuokratyöntekijöiden asema on kaikkein heikoin. Elämän suunnittelu on täysin mahdotonta, kun ei ole mitään tietoa tulevista tuntimääristä. Valitettavasti edes lakisääteiset terveystarkastukset eivät rakennusalalla toteudu isolla osalla liiton jäseniä.
Jyrki: Rakentajien terveys ja jaksaminen ovat asioita, joissa myös työehtosopimuksilla pitää olla iso rooli, vaikka työnantajat toisin sanovat.
5. Liittokokousasiakirjassa lukee, että Rakennusliitto tavoittelee jatkossa laajempaa ay-liikkeen yhteistyötä työnantajien palkka-ankkurin murtamiseksi. Mitä se tarkoittaa käytännössä?
Kimmo: SAK:ssa yhdessä mietitty ja sovittu kustannustasotavoite sopimuskierrokselle ja liitoille vapautta sopia sen puitteissa. Liittojen tuki toisilleen on erityisen tärkeää tavoitteen saavuttamiselle. Tarvittaessa siis myös työtaistelutoimin.
Jyrki: Viime vuosina on ollut vaikea olla havaitsematta, että ay-liikkeen historiallinen linja yhteisrintamasta on osoittautunut varsin tehokkaaksi – työnantajien toimesta. Työmarkkinat ovat nyt sen verran murtovesissä, että mikään ammattiliitto ei ole riittävän suuri pysymään pinnalla yksinään.
6. Valittaminen ja epäkohtien etsiminen on helppoa, mutta entä mikä rakentajien työelämässä on mielestänne hyvin?
Kimmo: Palkkataso kestää vertailun muiden duunarialojen kanssa. Tessit on verraten hyvässä kunnossa pitkäjänteisen työn tuloksena.
Jyrki: Haen tähän vastauksen vähän erilaisesta kulmasta. Rakentaminen muuttaa konkreettisesti todellisuutta ja useimmiten paremmaksi. Siinä näkee työnsä tuloksen omin silmin, mikä ei ole ihan yleistä nykypäivän työelämässä. On iso arvo sillä, että voi käytännössä nähdä, mitä omasta työstä muodostuu.
Olen monta kertaa herkistynyt kuullessani rakentajien puhuvan käytännön ratkaisuista työssään, vaikka en siitä käytännössä oikein mitään ymmärrä.
7. Liittokokouksessa kannettiin huolta pienien ammattiosastojen puolesta, niin toiminnallisesti kuin resurssien suhteen. Liiton uudet puheenjohtajat ottivat huomioon liittokokouksen viestin osastoiminnan haasteista. Mitä on luvassa?
Kimmo: Syksyllä kutsutaan koolle paikallistason toimijoille tarkoitettu seminaari pohtimaan toiminnan kehittämistä. Yhdessä näitä asioita pitää ratkoa ja varmistaa se, että kaikilla liiton jäsenillä on tasavertainen mahdollisuus osallistua toimintaan.
8. Luottamushenkilöt ovat jäsenille keskeisin linkki liittoon ja ensimmäinen avun ja neuvojen lähde. Miten heidän asemaansa ja toimintamahdollisuuksiaan saadaan edistettyä?
Jyrki: Luottamushenkilöiden tukeminen on Rakennusliiton toiminnan keskiössä. Pitää terävöittää liiton toimiston viestiä luottamushenkilökenttään siitä, me olemme olemassa heitä varten. Kynnys yhteydenottoon pitää saada matalaksi. Kehitystä tarvitaan myös siinä, että liitto osaa tukea luottamushenkilöitä jaksamisenkin kanssa.
Kimmo: Liiton henkilökunnan entistä parempi tuki ja yhteydenpito luottamushenkilöihin on avainasemassa.
9. Kuinka voidaan edistää nuorten sitoutumista Rakennusliittoon?
Jyrki: Nuorten osallistuminen ei ole vain Rakennusliittoa koskeva asia, vaan kyse on koko ay-liikkeestä. Siksi myös ratkaisut on löydettävä yhdessä esimerkiksi SAK:n piirissä. Jos saadaan toteen se, että ay-liike ja liitot toimivat vaikuttavasti yhdessä, niin uskon sen kiinnostavan ja innostavan myös nuoria.
Kimmo: Nuoriin pitää saada yhteys muutenkin kuin sinänsä tärkeiden oppilaitoskäyntien yhteydessä. Nuoret varmasti ymmärtävät liiton olemassaolon välttämättömyyden. Yhteydenpito nuoriin uran alkutaipaleella on tärkeää, jotta liittoyhteys säilyy. Luonnollisesti nuorille tulee järjestää myös vapaampaa yhdessäoloa, joka ei voi kuitenkaan olla pääasia.
10. Rakennusliitto täyttää ensi vuonna sata vuotta. Millaiset juhlat lupaatte liiton jäsenille?
Kimmo: Juhlavuoden kesäpäiviä vietetään kansanjuhlan merkeissä Tampereella kesäkuussa 2024, tarjolla on yhdessäoloa, musiikkia ja muuta mukavaa koko perheelle. Virallisemmissa merkeissä juhlitaan Helsingissä jo hieman aiemmin toukokuussa kutsuvierastilaisuuden ja liiton valtuuston juhlakokouksen merkeissä. Luvassa on myös mm. liitosta kertova elokuva.
Rekrytointipalvelu Sihdin rakennusalan pääluottamusmies Nina Koivumäki osasto Kympistä Tampereelta kiinnitti huomiota vuokratyöntekijöiden työturvallisuustilanteeseen. Vuokratyöntekijöiden osuus tilastoiduissa työtapaturmissa on merkittävän iso. Koivumäki epäilee, että kaikkia vuokratyöntekijöiden työtapaturmia ei edes ilmoiteta eteenpäin.
– Vuokratyötä tilaavien yritysten ja vuokratyöntekijöitä välittävien yritysten pitää jatkossa keksiä yhteistyössä keinoja, joilla vuokratyöntekijöiden turvallisuuspoikkeamien ilmoittaminen muodostuu rutiiniksi niin, että työntekijä myös uskaltaisi kertoa tapaturmista ilman työttömäksi jäämisen pelkoa.
Vuokratyöntekijöiden järjestäytymisasteen kasvattaminen ei ole helppoa.
– Vuoden 2016 lopussa luottamushenkilöitä oli 3 vuokrayrityksessä. Nyt keväällä 2023 meitä on 8 yrityksessä. Ei voi sanoa, että on ollut helppoa hommaa. Toimitsijat tietävät, kuinka hankalaa on saada vuokratyöntekijöitä liiton jäseniksi, saati sitten luottamushenkilöksi.
– Olen tyytyväinen vuokratyöntekijöiden työryhmän perustamiseen. Se on tarpeellinen kanava, työn, työolosuhteiden ja työehtojen eteenpäin viemiseksi. Toivon työryhmän saavan jatkoa.
Tulikiven pääluottamusmies Lassi Kirjavainen Juuan osasto 490:stä oli huolissaan liittovaalien nukkuvista äänestäjistä.
– Äänestysaktiivisuus on Rakennusliitossa jämähtänyt 18 prosenttiin.
Kirjavaisen mukaan postitse lähetetyn äänestyskoodin käyttämistä pidettiin hankalana. Kaiken lisäksi postin lakko vei äänestysmahdollisuuden monelta Rakennusliiton jäseneltä.
– Äänestyksessä tulee siirtyä vahvaan pankkitunnisteeseen. Olen ymmärtänyt, että tästä on myös liitossa jo puhuttu. Toivon, että tähän siirrytään jatkossa.
Uusia osastoja, vanhoja kierouksia
Destian pääluottamusmies Tapio Ristamäki tuoreesta Raksan infra-alan osasto 544:stä kiitti hyvin sujuneesta ammattiliiton vaihdosta liiton työntekijöitä. Destiasta tuli 3 uutta osastoa Rakennusliittoon entisten JHL:n jäsenten vaihtaessa liittoa. Vaikka yhteistyö Destian johdon kanssa sujuu hyvin, Ristamäki ei halua lisätä paikallista sopimista.
– Silloin kun työnantajalle on edullista saada sopimus, sormia napsauttamalla löytyy kokous- ja neuvotteluajat. Mutta sitten kun sopimustekstissä olisi parannettavaa työntekijöiden kannalta, työnantajan edustajilla on kauheasti muita kiireitä ja millään ei löydy neuvotteluaikaa, Ristamäki kertoi epäsuhdasta.
YIT:n pääluottamusmies Jussi Sakari Tampereen osasto Kympistä ehdotti harmaan talouden ja kevytyrittäjyyden poiskitkemisen avuksi perustettavaa, liiton toimitsijoista ja aktiiveista luottamushenkilöistä koostuvaa tuki- ja koulutusryhmää.
– Kaikkialta Suomesta löytyy harmaata taloutta ja ulkomaalaista riistettyä työvoimaa ihan pohjoisinta Lappia myöten.
Ongelmat keskittyvät Sakarin mukaan Etelä-Suomeen, mutta varmuuden vuoksi kaikilla luottamushenkilöillä pitäisi olla tiedossa harmaan talouden tunnistamiseen erikoistunut yhteyshenkilö.
– Tällä viikolla kävin työmaalla, jossa tapasin aliurakoitsijan työntekijöitä. Kyseiset työntekijät olivat aikaisemmin olleet aliurakoitsijalla töissä, mutta olivat siirtyneet aliurakoitsijan seuraavan ketjun palvelukseen. Veloitushinta oli YIT:lle sama ja se herätti aika monta kysymystä, Sakari antoi esimerkin työvoiman hämärästä ketjutuksesta.
Aliurakoitsijafirman toimitusjohtaja ei pystynyt kertomaan työsuhteiden laatua ja lupasi selvittää asian kirjanpitäjältä. Vastausta ei kuitenkaan ole saatu yhteydenoton jälkeen.
– Usein käy niin, että kirjanpitäjät sattuvat sairastumaan, kun näitä asioita selvitetään.
Uusia visioita, nuorisotyöhön paukkuja
Salon osasto 056:n puheenjohtaja KatjusaLeväniemi on saanut tukea vanhoilta aktiiveilta ay-uransa eri vaiheissa. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtä helppoa tulla mukaan toimintaan.
– Tiedän, että on yhä osastoja, joissa naisia tai uusia hallituksen jäseniä ei kuunnella. Vanhat valtiomiehet ovat sitä mieltä, että aina on toimittu näin ja tullaan jatkossakin toimimaan. Ollaan jämähdetty mukavuusalueelle ja saavutettu tiettyjä etuja, eikä näistä olla halukkaita luopumaan yhteisen edun hyväksi. Tämä ei tietenkään koske kaikkia osastoja.
Leväniemen mukaan toimintatapoja uudistamalla on mahdollista saada uutta virtaa toimintaan. Oman toiminnan arvot pitää olla kunnossa, jotta voi korjata työelämän ongelmia.
– Maailma muuttuu ja meidän pitäisi muuttua siinä mukana.
Rakennusliiton tulevaisuuden suuntaviivoja käsitelleen Muutos 2023 -työryhmän vetäjä PeteRisku Tampereen osasto Kympistä ihmetteli, miten vähän liiton tulevaisuudesta puhuttiin liittokokouksessa.
– Mikä on se sisältö, mikä on Rakennusliiton viesti? Miten me kerromme esimerkiksi ulkomaalaisille maahanmuuttajataustaisille työntekijöille, mitä me haluamme heille tarjota?
Riskun mukaan muutostyöryhmän esitystä on vastustettu etupäässä siksi, että vanhoja valta-asemia ja saavutettuja etuja halutaan puolustaa.
– Pikkuhiljaa meiltä karsiutuu toimintoja pois joka tapauksessa. Osastoja lakkautetaan, ne sulautuvat toisiin osastoihin. Sitten on alueita, jotka väistämättömästi kasvavat, koska sinne muuttaa työläisiä ja siellä rakennetaan paljon. Tässä olisi ollut oivallinen kokous käyttää sitä edustajan valtaa ja esittää jotain muutoksia. Mutta nyt ei käyty mitään keskustelua.
Risku nostaisi tes-neuvotteluihin muitakin tavoitteita ja arvoja kuin palkankorotukset.
– Meidän pitäisi tavoitella isompia asioita, esimerkiksi lyhyempää työaikaa.
Torninosturinkuljettaja Matti Kiero Lappeenrannan osasto 033:sta muistutti nuorisotyön tärkeydestä.
– En ole enää itsekään raksanuori. Tästä nopeasti laskien näkee 25 alle 40-vuotiasta. Se on aika vähän.
Kiero on soittanut kaikkiin alueen ammattikouluihin ja pyytänyt lupaa vierailla rakennusalan linjoilla. Kiero kuitenkin epäili, että 38-vuotias rakentaja on jo liian vanha viemään liiton ilosanomaa nuorisolle.
– Onneksi sain osaston 22-vuotiaan nuorisojaoston vetäjän mukaan ja herätellään samalla nuorisotoimintaa Karjalan kulmille. Teemme SAK:laisten liittojen kanssa yhteistyötä, koska se on voimaa ja sitä tarvitaan.
Kiero olisi ollut valmis lakkoon yhteisten asioiden vauhdittamiseksi viime tes-kierroksella. Puheenvuoronsa lopuksi Kiero ryhtyi runolliseksi.
Jarmo Kangosjärven mielestä Rakennusliiton jäsenmaksun alentaminen on helpottanut uusien jäsenten saamista liittoon.
Tunturi-Lapin osasto 200:n hallituksen ja Lapin aluejärjestön hallituksen jäsen sekä liittovaltuuston varajäsen, rakennusmies Jarmo Kangosjärvi teki maantieteellisesti liittokokousedustajien pisimmän kokousmatkan. Jos Muonion Kangosjärveltä olisi lähtenyt kokousreissulle omalla autolla, Helsingin Katajanokalle tultaessa matkamittariin olisi kertynyt 984 kilometriä.
– Läksin kokousreissulle torstaiaamuna 4.30. Kotona olin sunnuntain puolella kello 3. Rovaniemen lento myöhästyi vähän lauantaina ja sen päälle ajoin kotiin omalla autolla.
Kangosjärvelle reissaaminen on tuttua jo töidenkin takia.
– Olen töissä Lapland Hotelsin emoyhtiössä North European Invest Oy:ssä. Teen paljon remppahommia. Reissuan ympäri Lapin lääniä ja Tampereellakin tulee välillä käytyä.
Kangosjärvelle tämä oli jo kolmas liittokokous.
– Täällä on mukava käydä ja oppii samalla jotain uutta.
Kokoukset eivät ole poikenneet tunnelmaltaan toisistaan, mutta väkimäärä on vähentynyt edelliskokouksiin verrattuna. Tämä johtuu muun muassa siitä, että Rakennusalan työttömyyskassan sulautuminen A-kassaan ja kassan edustajiston kokousten loppuminen liittokokouksen yhteydessä.
Parasta liiton viimeaikaisessa kehityksessä Kangosjärven mielestä on ollut jäsenmaksun pudottaminen.
– Sillä saadaan uusia jäseniä ja A-kassa pystyy kilpailemaan paremmin hinnalla YTK:n kassaa vastaan. Aikaisemman kalliimman jäsenmaksun aikaan moni työkaveri erosi liitosta.
