Onko nyt oikea aika lakkoilla? Vastustaako ay-liike demokratiaa…

SAK:n ja STTK:n yhdessä järjestämä STOP nyt! -mielenosoitus keräsi Senaatintorille yli 13 000 ihmistä kertomaan mielipiteensä hallituksen leikkauspolitiikasta.

Poliittiset lakot jakavat ihmisten mieliä sitä vahvemmin, mitä voimakkaammin ne vaikuttavat kansalaisten arkeen. Jos bensa loppuu mittareista tai lakon ulkopuolinen tehdas ajetaan alas ja yritys jalkauttaa työntekijänsä, pohtii moni lakkojen oikeutusta. Onko ay-liike vastustamassa demokratiaa, onko hallituksella todella mandaatti kaikkiin leikkauksiin ja heikennyksiin, joita se esittää?

1. Miksi poliittisia lakkoja?

Petteri Orpon hallituksen leikkaukset kohdistuvat voimakkaina vain palkansaajiin. Samalla kun kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta vaikeutetaan entisestään, saavat hyvätuloiset isot veronkevennykset.

Hallituksen tavoitteena on myös heikentää pysyvästi ammattiyhdistysliikkeen mahdollisuutta puolustaa jäsenistöään. Poliittisten lakkojen voimakas rajaaminen ja tukilakkojen rajoittaminen sekä lakkosakkojen korottaminen ovat kaikki keinoja heikentää ammattiliittoja.

Lista hallitusohjelman leikkauksista ja heikennyksistä on pitkä ja usein julkisuuteen kerrottu. Kootusti leikkaukset ja heikennykset löytyvät SAK:n sivuilta osoitteesta sak.fi/painava-syy .

2. Ovatko lakot demokratian vastustamista, eikö hallituksella ole kansalta saatu mandaatti kaikkiin toimiinsa?

On totta, että kokoomuspuolueen vaaliohjelmassa oli esillä monia hallitusohjelmaan päätyneitä muutoksia. Sikäli on perusteltua sanoa, että kokoomusta äänestäneet saivat haluamansa mukaisen hallitusohjelman.

Näin ei kuitenkaan ollut muiden hallituspuolueiden osalta. Toiseksi suurin hallituspuolue perussuomalaiset nimenomaan vastusti useita niistä heikennyksistä ja muutoksista, joita nyt hallituksessa voimalla edistää.

Demokratia ei mene talviunille vaalien välillä: hallituksella ja eduskunnalla on oikeus lähteä lainsäädäntötyöhön asioissa, joista ei puhuttu vaaleissa ja ihmisillä on oikeus vaikuttaa politiikkaan. Lakko on yksi tällainen keino.

3. Yrittääkö ammattiyhdistysliike kaataa hallituksen?

Ei yritä. Ammattiyhdistysliike pyrkii ensin pääsemään neuvottelupöytään hallituksen kanssa ja sen jälkeen neuvotteluilla lieventämään, loiventamaan hallituksen esitysten tyrmäysvaikutusta tavalliselle palkansaajalle ja tasapainottamaan niitä palkansaajan neuvotteluasemaa parantavilla esityksillä.

4. Miksi lakoilla vaikeutetaan yritysten toimintaa, kun vastustetaan hallituksen toimia?

Ei ole liioittelua sanoa, että hallitusohjelman työelämää ja sosiaaliturvan leikkauksia koskevat osuudet on kirjoitettu työnantajien ja yrittäjien järjestöissä. Hallitusohjelma on kuin suora kopio Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Suomen Yrittäjien tavoitteista.

Näiden etujärjestöjen hallituksissa valtaa pitävät yritysten edustajat. Siksi ei ole ollenkaan kohtuutonta kohdistaa työtaistelutoimia yrityksiin.

5. Miksi lakkoillaan nyt kun rakennusalalla on muutenkin vaikeuksia ja paljon rakentajia on työttömänä?

Rakennusliitto ja ammattiyhdistysliike ei valinnut tämän kamppailun ajankohtaa. Jos asioihin ei vaikuteta nyt, ollaan lopullisesti myöhässä. Lakoilla puolustetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia liiton jäseniä; pienipalkkaisimpia työntekijöitä sekä työttömiä.

6. On väitetty hallituksen esittämien lakimuutosten, etenkin paikallisen sopimisen lisäämisen, kaatavan työehtosopimusten yleissitovuuden. Onko tosiaan näin?

Hiemankin pidemmällä katsannolla paikallisen sopimisen hallitsematon avaaminen villiin yrityskenttään vaarantaa ainakin rakennusalalla työehtosopimusten yleissitovuuden.

Yleissitovuuden edellytyksiä on useita, mutta niistä voimakkain liittyy yritysten järjestäytymiseen. Lähtökohtaisesti yli puolen alan työvoimasta tulee olla töissä järjestäytyneissä yrityksissä. Jos yritys saa samat edut ja pienemmät vastuut järjestäytymättömänä, tulee tilanne johtamaan järjestäytymisen laskuun työnantajapuolella. Ja siitä siis seuraa jossakin vaiheessa yleissitovuuden purkautuminen ja villi länsi rakentajien työmarkkinoille.

7. Onko näillä lakoilla SAK:n jäsenten ja Rakennusliiton jäsenten enemmistön tuki?

On! Ja se tuki on voimakas. Tutkimuslaitos Verianin tekemässä mielipidemittauksessa 81 % SAK:laisten liittojen jäsenistä vastasi ”kyllä” kysymykseen: Kannatatko työelämän heikennyksiä vastustavien lakkojen järjestämistä? Eri mieltä oli vastaajista 15 % ja 4 % ei osannut sanoa mielipidettään.

Rakennusliiton osalta tulos oli vielä hiukan selvempi, eli peräti 84 % vastanneista Rakennusliiton jäsenistä vastasi ”kyllä”.

Tutkimukseen vastasi 7598 henkilöä, joista Rakennusliiton jäseniä oli 812 eli tulokset ovat luotettavia.

Teksti: Janne Mäkinen, kuva: Jukka Nissinen

Ammattiliitto tutuksi jo koulussa

Krista Saario (vas.), Henna Siimes ja Timo Hautamäki ideoivat uusia näkökulmia tiedottamiseen.

Helmikuun alussa Rakennusliiton tulevat oppilaitostiedottajat saivat koulutusta tulevia ammattikoulukiertueita varten.

– Nuorisossa on meidän tulevaisuutemme. Jos meidän tes-järjestelmämme romuttuu, tänne voisi tulla vaikkapa puolalainen rakennusfirma urakoimaan puolaisilla työehdoilla, Turun aluetoimitsija Vadim Nekhaev kiteytti oppilaitoskäyntien merkityksen liiton toiminnalle.

– Oppilaitostiedottajat jakavat aloitteleville opiskelijoille perustietoa työelämästä ja työmarkkinoista, nuorisotyön asiantuntija ja vedeneristyksen sopimusalavastaava Karri Korpi kuvasi liiton aktiivien tulevaa työnsarkaa.

Rakennusliitolla on hyvä maine oppilaitosten ja opettajien keskuudessa, mikä ei ole itsestäänselvyys kaikkien ammattiliittojen kohdalla. Alan opiskelijat yritetään tavoittaa kahdesti. Ensimmäisen kerran opintojen alussa ja toisen kerran juuri ennen valmistumista. Sekä Nekhaev että Korpi muistuttivat siitä, että toisella kerralla opiskelijoilla on jo selkeitä kysymyksiä tulevan työn palkkauksesta ja työsuhteen perusteista.

Tiedottajien tueksi on valittu puolenkymmentä aluetoimitsijaa mentoreiksi, jotka ovat mukana ensimmäisillä koulukäynneillä. Oppilaitostiedottajille maksetaan ansionmenetyskorvaus.

– Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tiedot ammattiliitosta ja työelämästä ovat todella vähäiset. Silloin kannattaa pysyä perusasioissa, Korpi totesi.

Turun aluetoimitsija Vadim Nekhaev kertoi omista kokemuksistaan oppilaitostiedottajana.

Omasta alasta on helppo puhua

Rave Rakennus Oy:n pääluottamusmies, rakennussiivooja Raisa Kinnusella on takanaan 1,5 vuoden kokemus pääluottamusmiehen tehtävistä.

Kinnunen on huomannut, että työmaiden ilmapiiri leppoistuu kummasti, kun sosiaalitiloihin vie vastapaistettuja mokkapaloja tai marjapiirakkaa.

– Tulen omasta mielestäni hyvin toimeen nuorten kanssa. Haluan puhua rakennusalasta, sillä olen itse viihtynyt alalla, Kinnunen perustelee omaa mielenkiintoaan oppilaitoskäyntien aloittamiseen.

Kinnunen lähtee koulukiertueelle Oulun seudulla aluetoimitsija Mika Yli-Suvannon kanssa.

– Nuoria pitää saada Rakennusliiton jäseniksi, Kinnunen haluaa vastustaa liiton toiminnan ukkoontumista ja akkaantumista.

Kinnunen on jo nähnyt alalle mukavasti solahtaneita opiskelijoita.

– Haukiputaan koulutyömaallemme tuli viimeisen vuoden ammattikouluharjoittelija. Valmistumisen jälkeen hän pääsi meidän talon kirjoille ja urakkaporukkaan mukaan.

Kinnusen oma ammatinvalinta tapahtui työvoimatoimiston kautta.

– Päädyin itse vuonna 2018 sattumalta rakennusalalle. MOL:n sivuilla haettiin rakennussiivoojaa ja olin ollut 7 vuotta kotiäitinä.

– Teemme kouluja Oulussa, Haukiputaalla ja Ylivieskassa sekä Limingassa koulutuskeskusta.  Kemissä meillä on monitoimihallin työmaa, Kinnunen kertoo.

Kaikilla on vastuu opiskelijoista

Lämpö-Karelia Itä-Suomen pääluottamusmies, putkiasentaja Jose Piironen on jo ehtinyt tehdä oppilaitosvierailuja.

– Olemme käyneet aluetoimitsija Lauri Kinnusen kanssa kouluissa 2 kertaa. Kaikki ryhmät ovat olleet putkipuolen ensimmäisen vuoden opiskelijoita.

– Vastaanotto on ollut hyvin vaihtelevaa; ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat vielä vähän ujompaa porukkaa. Ammattiopinnot ovat heille vielä niin uusi juttu. Osaa porukkaa asiat kiinnostavat paljon, osa vielä hakee paikkaansa. Vaikka ammattiliitto kiinnostaisi nuorta opiskelijaa, mielen päällä saattaa olla monta muutakin asiaa. Tärkeätä on kuitenkin antaa ensi kosketus Rakennusliittoon jo opintojen alussa, Piironen sanoo.

Piirosen mukaan omien etujen selventäminen on parasta Rakennusliiton tarjoamaa täsmäpalvelua uransa alussa oleville opiskelijoille.

– Olen tehnyt Youtubeen pienen videoesseen aiheesta, Piironen kertoo.

– Kaikilla työelämässä mukana olevilla on vastuu opiskelijoista. Työpaikkaohjaajia pitäisi saada enemmän työpaikoille, jotta kokemukset eivät olisi työpaikoilla niin ikäviä. Nuoret kokevat joskus, ettei kukaan ota heitä mukaan ja on vain riippakivenä työharjoittelussa.

Piirosen mukaan Itä-Suomessa opettajakunta on ottanut oppilaitostiedottajat hyvin vastaan

Piirosella on tällä hetkellä hyvä työtilanne.

– Jos peilaan vuoden takaiseen tilanteeseen, niin nyt on lvi-remontoinnissa parempi työtilanne, Piironen toteaa.

Kylmä talvi on mahdollisesti vauhdittanut remontteja Pohjois-Karjalassa.

Raisa Kinnunen kiertää Oulun seudulla ja Jose Piironen Pohjois-Karjalassa oppilaitostiedottajana.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

Kuka työmaita jatkossa rakentaa?

Luemme päivittäin uutisia konkurssin tehneistä rakennusliikkeistä ja lomautus- ja irtisanomisaalloista. Asuntorakentamisen lupakuutiomäärät ovat tippuneet tasolle, joita on viimeksi nähty ysärin puolivälissä. Myös työnantajaliitto Rakennusteollisuus ry povaa suurtyöttömyyttä, ennustaen mahdollisesti jopa 30 000 työtöntä rakentajaa tuleville vuosille.

Tällä hetkellä taitaa olla päätös pitää kiinni saatavuusharkinnasta, ainakin sanana. Edes kokoomus ei ole pahemmin huudellut sen poistamisesta viime aikoina, eikä tietysti tarvitsekaan. Joustoa kun löytyy vain yhteen suuntaan. Parempina rakentamisen aikoina päätökset nuijitaan nopeasti, ammatteja vapauttaen, jos edes hiukankin aavistellaan vaikeuksia löytää ulkomaista osaajaa.

Ely-alueet sanelevat maahanmuuttotoimikunnissaan, mitkä ammatit milloinkin ovat työvoimapula-aloja. Kun pulaa ilmenee – tai muutenkin – ammatti vapautetaan saatavuusharkinnasta. Tässä ei työntekijäpuolen sana paljoa paina. Tämä tarkoittaa sitä, ettei ko. ammatin Suomessa tai edes EU:ssa vapaana olevaa työvoimaa tarvitse ottaa huomioon. EU:n alueella on miljoonia työttömiä rakentajia.

Vallitsevasta suhdanteesta huolimatta Maahanmuuttovirasto paukuttaa kuukausitasolla n. 300 työlupaa rakennusalalle, TE-keskuksen myöntävästä osapäätöksestä. Se on suunnilleen saman verran kuin hoiva- ja palvelualoille myönnetään yhteensä, joissa taitaa työvoimasta oikeasti olla pulaa.

Tämä mahdollistuu siitä syytä, että ely-alueet pitävät edelleen, rakennusalan ahdingosta välittämättä, puolessa Suomessa käytännössä kaikki rakennusalan ammatit vapautettuina saatavuusharkinnasta.

Mitä tämä tarkoittaa? Onko niin, että uusilla työluvilla tänne tulevat eivät pääsekään luvattuun työsuhteeseen vallitsevan tilanteen takia vai kenties niin, että uudet tulijat joustavampina korvaavat täällä olevan työvoiman. Ovatko työntekijät tarvikkeita, jotka otetaan varaston hyllylle odottamaan tarvetta?

Totta kai on myös todettava, että ulkomaalaiselle lisätyövoimalle on tarve, joihinkin ammatteihin, joillekin alueille, ajoittain. Tätä vartenhan saatavuusharkinta on aikanaan luotu, huomioimaan alueelliset ja vaihtelevat suhdanteet. Kun tarve on, tulee todellisen osaajan päästä nopeasti työhön kiinni byrokratian rattaiden sitä viivyttämättä.  

Emme tule esimerkiksi menettämään lähetettyjä noin 12 000–13 000 työntekijää, vaikka työnantajat tätä kovasti pelkäävätkin, vaan he varmasti tulevat löytämään tänne takaisin, jos ylipäätään täältä poistuvat. Rakennusalan ollessa hyvin suhdanneherkkä ala hyvinäkin aikoina, jolloin työttömyys yleensä tuplaantuu talvella, on täysin epäoikeudenmukaista pakottaa työttömiksi Suomessa jo valmiiksi oleva työvoima ja ajaa nuoret ammattikoululaiset valmistuttuaan suoraan kortistoon.

Työmailta terveiset ovat rajuja. Perinteiset rakennusyritykset lomauttavat ja irtisanovat omia työntekijöitään työn puutteen vuoksi. Samaan aikaan julkisia hankkeita, sairaaloita ja päiväkoteja rakentavat työntekijät, joiden statuksesta, työnantajasta tai työnteko-oikeudesta ei ole tilaajalla tai pääurakoitsijalla hajuakaan. Työmaille tullaan laittomilla henkilötunnistekorteilla ja väärän yrityksen työvaatteilla. Myöskään saatu korvaus, täyttyykö TES:n minimi, onko Virosta lähetetyn komennusmiehen päivärahat maksettu, ei useinkaan paina vaakakupissa. Ketjutukset venyvät, vastuut häilyvät ja silmät ummistetaan toivotaan ettei ”lottovoitto” eli Rakennusliiton vierailu osu tälle työmaalle. Pahimmillaan rangaistuksena joutuu maksamaan ainakin osan palkasta, joka alun perinkin olisi pitänyt maksaa.

Kaikesta huolimatta pitää jaksaa nähdä myös tulevaan nousukauteen, sekin sieltä saapuu, ennemmin tai myöhemmin. Pidetään yhdessä huoli, että rakennustyömailla on jatkossakin paikka rehelliselle ja reilulle työlle.

Toni Malmström

Talonrakennusalan sopimusalavastaava

Naiset aktivoituvat eri puolilla Suomea

Viime vuosina aktiivista naistoimintaa on järjestetty vain paikoin, esimerkiksi Pirkanmaalla. Lisäksi koko Suomen rakentajanaiset tapaavat kerran vuodessa SAK:n Tulevaisuus tänään -tapahtuman yhteydessä.

Viime keväänä Pirkanmaan toiminnassa mukana oleva Nina Koivumäki ja turkulainen Katjusa Leväniemi istuivat yhdessä iltaa ja alkoivat puhua aiheesta.

– Jostakin se ajatus sitten tuli, että naistoimintaa on niin vähän, kun ei ole kuin tämä yksi valtakunnallinen vuodessa, Leväniemi kuvailee.

Nyt tapaamisia on suunnitteilla: helmikuussa kokoonnutaan Turussa ja sen jälkeen on vuorossa Jyväskylä. Turussa ohjelmassa on rentoutusjoogaa, hyvää ruokaa, saunomista ja rupattelua.

– Tarkoituksena on, että nämä tämäntyyppiset epäviralliset tapaamiset laajenisivat ympäri maan, Koivumäki kertoo.

Tulevaisuudensuunnitelmissa on myös verkostoitumista Ruotsin ja muiden EU-maiden ammattiyhdistysnaisten kanssa.

Vertaistukea ja kannustusta

Miksi naisille sitten pitää olla erikseen toimintaa? Tapahtumia järjestävät naiset painottavat verkostoitumisen ja vertaistuen tärkeyttä miesvaltaisella alalla. Tavoitteena on sekä luoda naisia kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa että päästä keskustelemaan työoloista, esimerkiksi sosiaalitiloihin liittyvistä asioista.

Lisäksi naiset kohtaavat edelleenkin epäasiallista kohtelua työmaalla, ja siitä keskusteleminen naisporukassa on tärkeää. Tavoitteena on, että jokainen tulisi kuulluksi.

– On vapaampi puhua alalla ilmenevistä ongelmista, mitkä liittyvät nimenomaan sukupuoleen, Leväniemi toteaa.

– Toki on kaikki lähdetty miesvaltaiselle alalle ja varmasti viihdytään siellä, mutta onhan se hyvä, että on tilaisuus puhua ongelmista ilman että on toista sukupuolta siinä häiritsemässä.

Myös Rakennusliiton vastaava lakimies Päivi Poutanen painottaa, että naistoiminnan tarkoituksena ei siis ole eritellä työntekijöitä sukupuolen perusteella.

– Haluamme luoda puitteita sille, kaikilla työntekijöillä olisi yhtä hyvät työolosuhteet ja että rakennusalan valinneet naiset myös pysyisivät alalla, Poutanen selittää.

Koivumäen ja Leväniemen tavoitteena on samalla kannustaa naisia muuhun aktiivisuuteen liiton toiminnassa. Koivumäki on ollut monessa kokouksessa ja vuokratyöntekijöiden työryhmässä ainoa nainen, mutta nyt hän haluaa muitakin naisia mukaan osastojen hallituksiin ja muuhun toimintaan.

– Aikaisemminhan naisjaoston päätehtävä on ollut keittää miehille kahvia, kun niillä on kokous, mutta se ei ole tämän päivän juttu todellakaan enää, Koivumäki nauraa.

Alueet aktivoituvat

Myös paikallista toimintaa ollaan käynnistämässä eri puolilla Suomea. Helsingissä osasto 003:n naisjaosto on marraskuussa toteuttamassa ensimmäisen tapaamisen pikkujoulujen muodossa.

– Naisille vapaa-ajan tapahtumia, teatteri-iltaa, saunailtaa, piknikkiä, mitä ehdotuksia kenelläkin tulee olemaan, helsinkiläinen Birgitta Johansson suunnittelee.

Jyväskylässä Marjo Valkonen on virittelemässä uudelleen naisten toimintaa. Valkonen toimii Jyväskylän maalarien ja lattiapäällystäjien osastossa, mutta hän kaavailee yhteistä toimintaa kaikkien sopimusalojen naisille koko Keski-Suomen alueelle.

Valkonen suunnittelee myös, että Keski-Suomesta voisi lähteä porukalla esimerkiksi Turussa helmikuussa järjestettävään tapaamiseen. Kun lähdön suunnittelee ajoissa, omalta osastolta voi kysyä matka-avustusta.

Teksti: Salla Virtanen, kuva: Johanna Hellsten

Ensi viikolla lakkoillaan

Marraskuun alkuun on luvassa kylmä työnseisausrintama eri aloille ympäri maata.

– Hallituksen heikennykset eivät luo työpaikkoja kenellekään, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen muistutti.

SAK kertoi tiistaina 31. lokakuuta seuraavista järjestötoimista pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen päätösten perumiseksi, jotka heikentävät työntekijöiden ja työttömien asemaa.  SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan luvassa on puolen päivän ja päivän mittaisia työnseisauksia ympäri maata ensi viikolla.

Elorannan mukaan hallitukselle on annettu aikaa muuttaa linjaansa, mutta ammattiliittojen hätähuutoa ei ole kuultu. Tästä syystä ammattiliitot joutuvat lakkoilemaan.

– Vaikka jäsenillemme on tiedossa kurjat ajat rakentamisen sakkaamisen takia, olemme täysillä mukana näissä välttämättömissä toimissa työntekijöiden ja vähempiosaisten työttömien puolustamisessa, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen linjasi.

Paikalla olivat myös Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, jotka ilmoittivat myös ulosmarsseista. Varsinaisia lakkokohteita ei vielä paljastettu. Myös muut ammattiliitot järjestävät työnseisauksia.

Rakentajien kannalta työttömyysturvan heikentäminen on katastrofaalista.

– Hallituksen suunnitelma heikentää voimakkaasti ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehtoja on vain yksi tapa lyödä kaikkein heikompia. Yksikään rakentaja ei tule työllistymään hallituksen esittämien muutoksien vaikutuksesta. Työttömyysturvan lapsikorotuksen poistaminen vie lapsiperheen tuloista 200 euroa kuukaudessa, mutta se ei tuo yhtään työpaikkaa lisää, Palonen muistuttaa.

Hallitus on perustellut työttömyysturvan heikennyksiä sillä, että muissa Pohjoismaissa vastaavat heikennykset on jo tehty. Palosen mukaan hallitus valehtelee. Pohjoismaissa työttömillä on vähemmän karenssipäiviä ja työttömyysturvan taso on joiltakin osin huomattavasti parempi.

– Entä sitten satsaaminen työttömien palveluihin, jotka oikeasti auttavat työllistymisessä? Suomessa panostus on jo ennestäänkin matalinta Pohjoismaissa ja siitäkin hallitus on vielä leikkaamassa vuositasolla 41 miljoonaa euroa lisää.

– Me vaadimme, että hallitus peruu aikeensa työttömyysturvan heikentämiseksi. Nyt vielä ehtii, Palonen tähdensi.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

SAK:n liittojen ilmoitus työnseisauksista kiinnosti tiedotusvälineitä.

Hallitus kiusaa heikompiaan

Vähävaraisten sosiaaliturvan heikentämistä pidettiin Vaasassa hölmönä politiikkana.

Yleisradio uutisoi Vaasan PainavaSyy-tapahtumasta.

Rakennusliiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n yhteinen PainavaSyy-tapahtuma keräsi väkeä Vaasan Alatorille lokakuun ensimmäisellä viikolla.

– Meillä on paremmat välit tuonne yläkertaan kuin maan hallitukseen, eläkkeellä oleva Caverionin teollisuuspuolen pääluottamusmies Reijo Lassila kehuu aurinkoisen lämmintä mielenilmauskeliä.

Lassila jututti toriyleisöä ja jakoi PainavaSyy-esitteitä kaikille.

– Me haluamme reagoida hallituksen heikennysesityksiin ja estää ne. Tiedämme, mikä on maan taloudellinen tilanne, mutta yhteiskunnan heikompiosaisten kimppuun ei saa käydä tuolla lailla, Lassila kiteytti mielenilmauksen sanoman.

Reijo Lassila jakoi tietoa mielenilmauksen lähtösyistä.

Rakennusliiton teltalla tarjoiltiin hengenravinnon lisäksi makkaraa torikansalle. Paikalla oli rakennusliittolaisia kauempaakin.

– Jätimme työmaan yhden oppisopimuksella opiskelevan työntekijän vastuulle ja läksimme painavan syyn takia katsomaan toritapahtumaa Vaasaan asti, kokkolalaisen Rakennus Puskala Oy:n pääluottamusmies, kirvesmies Hannu Yli-Hukkala toteaa.

– Hallitukselta on luvassa sellaiset leikkaukset huono-osaisten sosiaaliturvaan ja heikennyksiä työelämään, että niitä on vastustettava.

Leo Alapelto (vas.) ja Hannu Yli-Hukkala saapuivat Vaasan toritapahtumaan Kokkolasta.

Lakkoillaan, jos muu ei auta

Yli-Hukkalan mielestä ihmisiä ei tarvitse pakottaa töihin, sillä jokainen työskentelee mielellään asiallisen palkan ja kunnollisten työolosuhteiden kannustamana. Ay-toiminnalla voidaan parantaa työoloja ja vastustaa poliitikkojen hölmöilyjä.

– Rakennusliitto on aina ollut lähellä sydäntä ja tykkään olla toiminnassa mukana.

Rakennusalalle osuisi etenkin työttömyysturvan heikennykset. Rakennus Puskalan vanhemmat työntekijät muistavat 1990-luvun alun laman hyvin.

– Olin silloin 2,5 vuotta työttömänä, Rakennus Puskala Oy:n kirvesmies Leo Alapelto kertoo.

Yli-Hukkala on tarvittaessa valmis koviinkin toimiin, jos hallitus ei peräänny suunnitelmistaan.

– Olen sen verran nuori, etten ole päässyt lakkoilemaan. Yleislakko päälle vaan, jos on tarvetta, Yli-Hukkala nauraa.

Rakennus Puskalassa töitä on vielä riittänyt. Merkittävä osa firman urakoinnista on Osuuskauppa KPO:n tilaamaa teollisuus- ja liiketilarakentamista.

– Olimme viime viikolla parin päivän keikalla 130 kilometrin päässä Kinnulassa, Yli-Hukkala antaa esimerkin matkatyöstä maakunnassa.

Alapellolla ja Yli-Hukkalalla on takanaan 35 vuoden työkokemus rakennusalalta. Yli-Hukkala on ollut Rakennus Puskalan leivissä 25 vuotta, Alapelto 8,5 vuotta.

– Olimme aiemmin Iskura Oy:n palveluksessa, kun se vielä oli voimissaan, Alapelto kertoo entiseen Polar-Yhtymään kuuluneesta työnantajasta.

Juha Isomäki (vas.) ja Erkki Leppälä vastasivat makkaranpaistosta.

Ukrainan ammattiliitto toimii sodan keskellä

Kimmo Palonen muistutti avauspuheenvuorossaan, etteivät siirtotyöläiset ole syyllisiä ongelmiin, vaan ihmiskauppiaat ja poliitikot.

Rakennusliiton liittokokouksen aattona järjestettiin Helsingissä seminaari teemalla Rakentajat Euroopassa ja maailmalla. Paikalle esiintymään oli kutsuttu pääsihteeri Tom Deleu Euroopan Rakentajien Federaatiosta EFBWW:stä, toiminnanjohtaja Janne Ronkainen Suomen Ammattiliittojen solidaarisuusjärjestö SASK:sta, kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä SAK:sta ja mielenkiintoisimpana vieraana, katkeilevan teams-yhteyden välityksellä puheenjohtaja Vasyl Andrejev Ukrainan rakennusliitosta, PROFBUD:sta.

– Rakentajat ovat aina liikkuneet työn perässä maiden rajojen yli ja siirtotyöläisyys on ollut aina osa rakennusalaa. Liikkuvat työntekijät ovat alttiita hyväksikäytölle aina lievästä alipalkkauksesta törkeään ihmiskauppaan. Mekin olemme saaneet siitä osamme; Rakennusliitto kamppailee ongelmaa vastaan joka päivä, Rakennusliiton nykyinen puheenjohtaja Kimmo Palonen muistutti seminaarin aluksi.

Palosen mukaan tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, jotta hyväksikäyttö saadaan kuriin.

– EU:n ulkopuolelta tulevalle työvoimalle tarvitaan käyttöön älytili. Kyseessä olisi viranomaisen ylläpitämä älytili, josta raha jakaantuisi automaattisesti eri osoitteisiin: työntekijälle, verottajalle, eläkeyhtiölle. Kaikki muut hyötyisivät paitsi hyväksikäyttäjät, Palonen sanoi.

Palonen muistutti, että työntekijöiden hyväksikäyttö on yleiseurooppalainen ongelma, joten ammattiliitotkin tarvitsevat rajat ylittävää yhteistyötä.

– Periksi ei pidä antaa. On niin helppoa leimata siirtotyöläiset syyllisiksi kaikkeen, mutta he eivät ole syyllisiä tilanteeseen, vaan ihmiskauppiaat ja poliitikot.

Sodan keskellä jäsenten apuna

Ukrainan rakennusliiton puheenjohtaja Vasyl Andrejev esiintyi etäyhteydellä, sillä hän ei saanut maastapoistumislupaa.

Ukrainan ammattiliitto PROFBUD:n puheenjohtaja Vasyl Andrejev ei saanut matkustuslupaa ulos Ukrainasta, mutta esiintyi etänä seminaarivieraille.

Akuutimmat ongelmat ovat itse sota, mutta myös sen seuraukset. Ukrainan talous supistui 90 prosenttia ja vaikka se on parhaillaan elpymässä, tilanne ei ole hyvä. Inflaatio on kova, monet palvelut, liiketoiminta ja logistiikka ovat kalliita ylläpitää. Venäjä myös katkaisi sähköt koko maasta ja vaikka ne on osittain saatu palautettua, sähkö katkeilee edelleen useita kertoja päivässä.

– Myös ihmisten keskipalkka on laskenut. Minimipalkka jäädytettiin uudella lainsäädännöllä, Andrejev kertoi.

Humanitaarinen apu saa puheenjohtajalta kiitosta.

– Saimme nopeasti taloudellista apua. Noin puolet siitä on jaettu suoraan liiton jäsenille, jotta he saisivat ostettua ruokaa perheilleen. Erityisesti ne, joilla on pieniä lapsia, ovat olleet avunsaajien joukossa.

Ammattiliitto ei ole kuitenkaan muuttunut pelkäksi avustusjärjestöksi. Työnantajapuolen kanssa käydään neuvotteluja palkankorotuksista ja maksamattomista palkoista. Liitto on myös kehittänyt uudenlaista palvelua jäsenilleen.

– Koska monelta on mennyt työpaikka, aloitimme koulutusohjelman, jossa heidät koulutetaan tekemään jotain muuta. Esimerkiksi muurareille ja ikkunalasiasentajille riittää töitä, ja koulutuksesta he saavat tarvittavat todistukset ja voivat vaihtaa alaa.

Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä, ja se huolettaa ay-johtajaa.

– Kun sota joskus loppuu, meillä on edessämme uudenlainen ongelma. Hyvin suuri joukko naisia ja lapsia on muuttanut ja paennut pois Ukrainasta. Kun sodassa palvelleet miehet vapautuvat, he saattavat lähteä perheensä perässä pois Ukrainasta, sillä heidän kotinsa ja työpaikkansa ovat tuhoutuneet, Andrejev pohti.

Hän myös vetosi kaikkiin Euroopan valtioihin: Ukraina tarvitsee investointeja.

– Ja me tarvitsemme myös Suomen Rakennusliiton ääntä siinä, että Ukrainan jälleenrakentamisessa tehdään työtä reiluin työehdoin.

Sosiaalinen dumppaus pilaa alan maineen

Tom Deleun puheesta kävi selväksi se, että koko Eurooppaa painii yhdessä samanlaisten ongelmien kanssa, mitä tulee työntekijöiden hyväksikäyttöön.

EFBWW:n pääsihteeri Tom Deleu ei säästellyt sanojaan puhuessaan sosiaalisesta dumppauksesta ja työelämärikollisuudesta.

– Tämä on edelleen iso aihe. Kun rakennusalaa hallitsee tällainen toiminta, se tekee alasta vähemmän houkuttelevan työntekijöille. 30-vuotista työvoiman vapaata liikkuvuutta EU-alueella aina juhlitaan. Se todellinen ongelma onkin palveluiden vapaa liikkuvuus. Työntekijät nähdään halpana tavarana, jolla ei ole oikeuksia tai suojaa ja jonka voi heittää pois, jos haluaa, Deleu totesi.

Deleu myös muistutti, että ongelma koskettaa myös rehellisesti toimivia yrityksiä, koska se synnyttää epäreilua kilpailua. ja kun useampi ja useampi yritys huomaa, ettei reilulle toiminnalla pärjää, syntyy negatiivinen syöksykierre.

– Tällä hetkellä suurennuslasin alla on aliurakointi. Monet työrikokset liittyvät aliurakointiketjuihin. Aliurakoinnissa ei sinänsä ole mitään pahaa. Rakentamisessa tarvitaan eri töihin erikoistuneita urakoitsijoita. Mutta nykyisin aliurakoini on myös väline työvoiman hyväksikäyttöön, Deleu sanoi.

EFBWW:n tavoitteena on, että alalla käytettäisiin suoria työsuhteita.

– Suorat työsuhteet myös houkuttelevat työntekijöitä yritykseen. Haluamme erilaiset välikädet pois ja tässä suuri valta on esimerkiksi julkisilla tilaajilla. Heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa urakkaketjujen pituuksiin.

Ay-liike on solidaarinen

Pekka Ristelän mukaan kansainväliset sopimukset turvaavat Suomessakin muun muassa lakko- ja järjestäytymisoikeutta.

SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelän mukaan kansainvälinen toiminta on ay-liikkeen DNA:ssa.

– Solidaarisuus on kaiken ay-toiminnan perusta. Niin maiden rajojen yli kuin yksittäisen työpaikan sisälläkin. Me emme auta toisiamme pelkästä auttamisen ilosta, vaan siksi, että meillä on yhteisiä etuja ja yhdessä niitä voidaan edistää, Ristelä totesi.

Ristelästä on tärkeää muistaa, että suomalainen ay-liike sai sekä henkistä että taloudellista tukea muualta maailmasta, erityisesti muista pohjoismaista pitkälle 1960-luvulle asti.

– Nähtiin, että jos Suomessa poljetaan työn hintaa, se muodostuu kilpailuhaitaksi muissakin maissa. Suomalainen ay-liike on lähes alusta asti ollut mukana kansainvälisessä yhteistyössä.

Nykyäänkin ammattiliitot tukevat toisiaan yli rajojen taloudellisesti, työtaisteluja tukemalla ja poliittisia julkilausumia antamalla.

– Vaikka liitoilla olisi maassa kuinka vahva asema tahansa, sen voi menettää. Jäsenpohja on pidettävä vahvana, mutta myös poliittista vaikuttamista on tärkeää tehdä kansainvälisellä tasolla.

– Jos Suomessa poliitikot alkavat haastaa lakko-oikeutta, voimme vedota kansainvälisiin normeihin eli muun muassa ILO:n sopimuksiin. Myös EU:n jäsenmaana meille on turvattu työelämän vähimmäisoikeudet, Ristelä jatkoi.

Ristelän mukaan erityisesti työsuojelulainsäädäntö on vahvistunut EU:n myötä. EU määrittelee direktiivein minimitason.

– Teemme töitä, että näitä vahvistetaan entisestään.

Ristelän mukaan maailman kuohunta ja erilaisten diktaattorien nousu on tehnyt ay-toiminnasta monessa maassa vaikeampaa viime vuosien aikana.

– Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Hongkongissa on vangittu ay-liikkeen johtoa. Myanmarissa sotilashallinto on vaikeuttanut ay-toimitsijoiden työtä, mutta siellä on pystytty vielä jatkamaan. ITUC:n (Ammattiliittojen kansavälinen kattojärjestö) analyysin mukaan maailmassa on otettu takapakkia demokratian vahvistumisessa. Sellaisetkin maat, jotka ovat aiemmin olleet ainakin jossain määrin demokraattisia, ovat ottaneet huolestuttavia askelia taaksepäin.

Teksti: Johanna Hellsten, kuvat: Kimmo Brandt

Rakennusliiton liittokokousedustajat oli kutsuttu yhdessä erilaisten kansainvälisten vieraiden kanssa seminaariin.

Rakennusliiton liittokokous: Työvoiman hyväksikäyttö on estettävä ja työtaisteluoikeus säilytettävä

– Viime vuodet ovat tosiaan osoittaneet meille, että eurooppalaiseen kehitykseen on vaikutettava yhä voimaperäisesti. Finanssikriisi, pandemia, sota, voimapolitiikka, hyväksikäyttö, ihmisten liikkuminen yli rajojen leivän perässä. Kansainvälisen kapitalismin rankat vaikutukset ihmisten elämään. Kaikki tämä alleviivaa ammatillisen liikkeen rajat ylittävän toiminnan tarpeellisuutta, Rakennusliiton väistyvä puheenjohtaja Matti Harjuniemi totesi avauspuheessaan.

Harjuniemen mukaan työntekijöiden arki on muuttunut huonompaan suuntaan.

– Talvella 2021–2022 inflaatio ampaisi hurjaan laukkaan. Inflaation perustan oli luonut voimakas finanssi- ja eurokriisin takia toteutettu vuosia jatkunut keskuspankin elvytys. Valtioille ja pankeille velka on kelvannut. On syytä muistaa, että rahan lisääminen Euroopan talouteen oli tarpeen. Sitä tarvittiin kansantalouksien kantokyvyn ylläpitoon, jolloin työttömyys ei ryöpsähtänyt joka vuotiseksi ilmiöksi ja hyvinvointirakenteet pystyttiin suurelta osin säilyttämään.

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi jää kesän alussa eläkkeelle komean uran jälkeen.

Omassa työmarkkinassammekin tapahtui. Epävarmuus lisääntyi hurjasti kevättalvella 2020. Aloimme varautua työttömyysaaltoon ja teimme osaltamme sitä pehmentävät työehtoratkaisut. Tessitkin saatiin tehtyä, vaikka ne olivat kiven alla monilla aloilla, vaikka työllisyys notkahti, ei pelättyä suuri työttömyyttä tullut.

Työllisyystilanne pysyi liittokaudella hyvänä viime kuukausiin saakka.

– Niin kauan kuin asuntopolitiikka on Suomessa harjoitettu, on sillä ollut sosiaalipoliittinen ulottuvuus. Sillä on myös talous- ja suhdannepoliittinen rooli, sillä voidaan parantaa työllisyyttä. Nyt on aika vahvistaa tuota roolia ja lisätä valtion tukeman asuntotuotannon edellytyksiä. Kohonnut kustannustaso on syytä hyväksyä ainakin väliaikaisesti asuntohankkeiden korkotukilainoituksesta ja takauksista päätettäessä.

Liittokokousasiakirja linjaa tulevaa

Valtuuston puheenjohtaja Jari Renlund, varapuheenjohtaja Marko Metsäpelto, tuore puheenjohtaja Kimmo Palonen ja Varapuheenjohtaja Jyrki Ojanen.

Liittokokousasiakirja ilmaisee liittokokouksen tahdon siitä, mitä Rakennusliitto on ja mihin se on menossa. Tämän liittokokouksen asiakirjasta haluttiin tehdä tiiviimpi, helpompilukuinen asiakirja, joka keskittyy enemmän liiton konkreettiseen toimintaan.

Työehtosopimustoiminnassaan Rakennusliitto hakee laajempaa yhteistyötä työmarkkinakierroksella rakentajien etujen varmistamiseksi ja työnantajien palkka-ankkurin murtamiseksi. Tähän kiinnitti huomiotaan myös liiton väistynyt puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

– Vähintäänkin SAK:laisten liittojen on ennen seuraavia neuvotteluja tehtävä yhteinen päätös, jolla määritellään yhdessä palkkalinja. Vientivetoinen malli on liian tiukka. Voimme laatia mallin, joka tuottaa saman kustannusvaikutuksen erilaisilla palkkaratkaisujen rakenteilla. On mahdollistettava euromääräiset ja sekalaiset ratkaisut, palkkataulukkojen päivitykset sekä muiden alakohtaisten pulmien hoitamisen ilman tappelua. Liitot eivät voi jättää työehtosopimuksia rämettymään, Harjuniemi sanoi.

Liitto vaatii työtaisteluoikeuden säilyttämistä demokraattisena perusoikeutena. Yleissitovat työehtosopimukset luovat perustan hyvälle työelämälle.

– Rakentajat, muistakaa tämä: ammattiyhdistysliike pärjää aina kun olot ovat demokraattiset. Kun meillä on ilmaisunvapaus ja järjestäytymisvapaus, on ammattiyhdistysliikkeellä juuristo olemassa, Harjuniemi totesi.

Harmaa talous kuriin

Rakennusalalla työsuhteet ovat eriarvoistuneet. Vakituiset työsuhteet ovat vähentyneet ja vuokratyön tekeminen lisääntynyt. Ulkomainen työvoima on tullut jäädäkseen ja samoin valitettava työvoiman hyväksikäyttö.

– Rakennusliitto vaatii harmaan talouden suitsimista ja alipalkkauksen kriminalisointia, totesi liittokokousasiakirjaa esitellyt Rakennusliiton viestintäpäällikkö Janne Mäkinen.

Aliurakointiketjutusta on rajoitettava lainsäädännöllä ja sopimuksilla. Työvoiman hyväksikäytön estäminen edellyttää riittävää valvonnan resursointia ja saumatonta yhteistyötä alan toimijoiden kesken.

Nuorten rakentajien puolella

Rakennusliitto haluaa, että ammatillisen koulutuksen resursseja, erityisesti lähiopetuksessa, lisätään huomattavasti. Koulutuksessa tärkeänä osana on työsuojelu ja itsestä huolen pitäminen. Työturvallisuus alkaa jokaisen rakentajan omista ratkaisuista, mutta työturvallisuudesta vastaa kuitenkin lopulta työnantaja.

Liitto edistää erilaisia työssäoppimisen malleja. Työpaikkaohjaajien määrää alalla tulee lisätä ja heidän koulutustaan parantaa.

– Monelle rakentajalle se ensimmäinen työpaikka on tärkein, että ylipäätään pääsee alalle. Siksi liitto edellyttää, että julkiset ja yksityiset rakennuttajat sekä rakennusyritykset tarjoavat aloittaville rakentajille työ- ja työharjoittelumahdollisuuksia. Harjoittelupaikkoja tulee varata riittävästi myös toisen asteen opiskelijoille, Mäkinen sanoi.

Rakennusliitto on mukana kehittämässä ammattitutkintoja ja kannustaa rakentajia suorittamaan tutkintoja ammattilaisuuden osoittamiseksi.

Luottamushenkilöiden merkitys

– Jokaisen ammattiliiton sydän, keskeinen moottori on riittävän laaja ja osaava luottamushenkilöverkosto, Janne Mäkinen muistutti.

Rakennusliitto haluaa, että kaikissa alamme yrityksissä on luottamushenkilöt ja työpaikoilla laadukas perehdytys, jossa luottamushenkilöt ovat mukana. Liitto myös kouluttaa luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja vastaamaan erilaisiin työelämän ajankohtaisiin kysymyksiin.

Liiton koko organisaatio tukee luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja, jotta yrityskohtainen edunvalvonta vahvistuisi.

Luottamushenkilöt edistävät yhdenvertaisen, syrjimättömän ja tasa-arvoisen työpaikan rakentamista. Rakennusliitto kannustaa rakentajia reiluuteen ja puuttumaan epäkohtiin.

Liitto palvelee ja välittää

Rakennusliitolle jokainen jäsen on yhtä tärkeä. Rakentajilla on oikeus turvalliseen ja terveelliseen työhön.

Liitto tarjoaa jäsenilleen laadukkaita palveluita työelämään liittyvissä riitatilanteissa ja auttaa jäseniä tilanteissa, joissa tapaturman tai ammattitaudin seurauksena menetetään työkyky ja toimeentulo. Liitto tarjoaa myös koulutusta ja apua muuttuviin työtilanteisiin.

Rakennusliitto toimii aktiivisesti työturvallisuuden kehittämiseksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Muun muassa siistit ja pölyttömät työmaat ovat yksi tämän työn keskeisistä tavoitteista. Fyysistä kuormitusta pitää helpottaa työergonomiaa parantamalla ja teknologiaa hyödyntämällä.

Rakennusliitto vaatii työterveyshuoltopalvelujen toteutumista jokaisessa alan yrityksessä. Oikea-aikainen työterveydenhuolto ehkäisee ammattitauteja ja työkyvyttömyyttä.

Rakennusalalle on tyypillistä työllisyyden vaihtelu. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tason ja keston on mahdollistettava riittävä toimeentulo työjaksojen välillä.

Teksti: Johanna Hellsten, kuvat: Kimmo Brandt

10 kysymystä liiton uusille puheenjohtajille

Jyrki Ojanen ja Kimmo Palonen

1. Tässä vaiheessa kuuluu kysyä, miltä nyt tuntuu?

Jyrki: Alkukiihdytyksessä on hieman huolta siitä, että kestääkö kalenteri, eli kiire on nyt kova. Mutta tottakai tunne on hyvä, kun pääsee aloittamaan työn.

Kimmo: Kiireestä huolimatta on nyt löydettävä aikaa suunnittelulle ja asioiden laittamiselle tärkeysjärjestykseen. Ja hyvältä tietenkin tuntuu!

2. Mikä on tärkeintä rakentajien edunvalvonnassa juuri nyt?

Kimmo: Palkansaajien edunvalvonnan kannalta meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa ratkaistaan tärkeitä asioita. Vaarana on, että lakko-oikeutta rajoitetaan – tai heikennetään työehtosopimusten yleissitovuutta. Työttömyysturvaan näyttäisi valitettavasti olevan myös tulossa tiukat leikkurit. Näitä kaikkia pitää vastustaa.

Jyrki: Monenlaisia uhkakuvia on ilmassa ja tässä ajassa on etenemisen sijasta painotus siinä, että saadaan estettyä kielteisiä asioita. Kriisitietoisuus on ihan korkealla tasolla.

3. Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on jatkuvasti esillä, ainakin kasvukeskusten rakennustyömailla ja -tehtaissa. Mistä löydämme siihen vastalääkkeen?

Jyrki: Liitto on esitellyt useita ideoita myös yhteistyössä RT:n kanssa. Julkisten tilaajien, isojen rakennusalan yritysten ja sijoittajien vastuuajattelua tulisi kirittää. Hyväksikäyttöä ja palkkadumppausta suosivan kulttuurin muutos edellyttää vahvaa sitoutumista, eikä se synny pelkästään säännöistä räksyttämällä. Työelämä on arvokkaampi asia kuin peli, jossa toiset tekevät rikkomuksia ja yrittävät välttää kiinni jäämistä, ja toiset etsivät syyllisiä.

Kimmo: Kadonnutta moraalia etsimässä… Kaikki osapuolet tietävät, että urakointiketjussa asiat ovat vastuuttomalla tolalla, mutta mitään ei tehdä, paitsi jos jäädään kiinni. Heikossa asemassa ovat tietenkin ulkomaalaiset työntekijät, mutta yleensä myös pienimmät aliurakoitsijat. Samaa mieltä Jyrkin kanssa siitä, että pelkillä lakimuutoksilla tai rangaistuksilla asiat eivät korjaannu, tarvitaan muutos asenteisiin ja arvoihin.

4. Miten rakentajien työehtosopimusten laadullista sisältöä pitäisi kehittää? Palkka on aina keskeinen asia, mutta myös työelämän laatua parantavia tekstimuutoksia tarvitaan?

Kimmo: Vuokratyöntekijöiden asema on kaikkein heikoin. Elämän suunnittelu on täysin mahdotonta, kun ei ole mitään tietoa tulevista tuntimääristä. Valitettavasti edes lakisääteiset terveystarkastukset eivät rakennusalalla toteudu isolla osalla liiton jäseniä.

Jyrki: Rakentajien terveys ja jaksaminen ovat asioita, joissa myös työehtosopimuksilla pitää olla iso rooli, vaikka työnantajat toisin sanovat.

5. Liittokokousasiakirjassa lukee, että Rakennusliitto tavoittelee jatkossa laajempaa ay-liikkeen yhteistyötä työnantajien palkka-ankkurin murtamiseksi. Mitä se tarkoittaa käytännössä?

Kimmo: SAK:ssa yhdessä mietitty ja sovittu kustannustasotavoite sopimuskierrokselle ja liitoille vapautta sopia sen puitteissa. Liittojen tuki toisilleen on erityisen tärkeää tavoitteen saavuttamiselle. Tarvittaessa siis myös työtaistelutoimin.

Jyrki: Viime vuosina on ollut vaikea olla havaitsematta, että ay-liikkeen historiallinen linja yhteisrintamasta on osoittautunut varsin tehokkaaksi – työnantajien toimesta. Työmarkkinat ovat nyt sen verran murtovesissä, että mikään ammattiliitto ei ole riittävän suuri pysymään pinnalla yksinään.

6. Valittaminen ja epäkohtien etsiminen on helppoa, mutta entä mikä rakentajien työelämässä on mielestänne hyvin?

Kimmo: Palkkataso kestää vertailun muiden duunarialojen kanssa. Tessit on verraten hyvässä kunnossa pitkäjänteisen työn tuloksena.

Jyrki: Haen tähän vastauksen vähän erilaisesta kulmasta. Rakentaminen muuttaa konkreettisesti todellisuutta ja useimmiten paremmaksi. Siinä näkee työnsä tuloksen omin silmin, mikä ei ole ihan yleistä nykypäivän työelämässä. On iso arvo sillä, että voi käytännössä nähdä, mitä omasta työstä muodostuu.

Olen monta kertaa herkistynyt kuullessani rakentajien puhuvan käytännön ratkaisuista työssään, vaikka en siitä käytännössä oikein mitään ymmärrä.

7. Liittokokouksessa kannettiin huolta pienien ammattiosastojen puolesta, niin toiminnallisesti kuin resurssien suhteen. Liiton uudet puheenjohtajat ottivat huomioon liittokokouksen viestin osastoiminnan haasteista. Mitä on luvassa?

Kimmo: Syksyllä kutsutaan koolle paikallistason toimijoille tarkoitettu seminaari pohtimaan toiminnan kehittämistä. Yhdessä näitä asioita pitää ratkoa ja varmistaa se, että kaikilla liiton jäsenillä on tasavertainen mahdollisuus osallistua toimintaan.

8. Luottamushenkilöt ovat jäsenille keskeisin linkki liittoon ja ensimmäinen avun ja neuvojen lähde. Miten heidän asemaansa ja toimintamahdollisuuksiaan saadaan edistettyä?

Jyrki: Luottamushenkilöiden tukeminen on Rakennusliiton toiminnan keskiössä. Pitää terävöittää liiton toimiston viestiä luottamushenkilökenttään siitä, me olemme olemassa heitä varten. Kynnys yhteydenottoon pitää saada matalaksi. Kehitystä tarvitaan myös siinä, että liitto osaa tukea luottamushenkilöitä jaksamisenkin kanssa.

Kimmo: Liiton henkilökunnan entistä parempi tuki ja yhteydenpito luottamushenkilöihin on avainasemassa.

9. Kuinka voidaan edistää nuorten sitoutumista Rakennusliittoon?

Jyrki: Nuorten osallistuminen ei ole vain Rakennusliittoa koskeva asia, vaan kyse on koko ay-liikkeestä. Siksi myös ratkaisut on löydettävä yhdessä esimerkiksi SAK:n piirissä. Jos saadaan toteen se, että ay-liike ja liitot toimivat vaikuttavasti yhdessä, niin uskon sen kiinnostavan ja innostavan myös nuoria.

Kimmo: Nuoriin pitää saada yhteys muutenkin kuin sinänsä tärkeiden oppilaitoskäyntien yhteydessä. Nuoret varmasti ymmärtävät liiton olemassaolon välttämättömyyden. Yhteydenpito nuoriin uran alkutaipaleella on tärkeää, jotta liittoyhteys säilyy. Luonnollisesti nuorille tulee järjestää myös vapaampaa yhdessäoloa, joka ei voi kuitenkaan olla pääasia.

10. Rakennusliitto täyttää ensi vuonna sata vuotta. Millaiset juhlat lupaatte liiton jäsenille?

Kimmo: Juhlavuoden kesäpäiviä vietetään kansanjuhlan merkeissä Tampereella kesäkuussa 2024, tarjolla on yhdessäoloa, musiikkia ja muuta mukavaa koko perheelle. Virallisemmissa merkeissä juhlitaan Helsingissä jo hieman aiemmin toukokuussa kutsuvierastilaisuuden ja liiton valtuuston juhlakokouksen merkeissä. Luvassa on myös mm. liitosta kertova elokuva.

Teksti: Janne Mäkinen, kuva: Kimmmo Brandt