Kypärän leukahihnaa etsittiin kavereiden kanssa Skanskan turvarastilla.
Ammatillisten oppilaitosten turvapuistopäivä keräsi reilut 600 rakennusalan opiskelijaa Ruduksen Ämmässuon turvapuistoon Espooseen 13. toukokuuta. Paikalla oli myös muita rakennusalan yrityksiä eri turvarasteilla sekä avi ja Rakennusliitto. Tapahtuma oli osa Työturvallisuusviikon ohjelmaa.
– Tehän kuljette alasti siellä työmaalla, jos teillä ei ole henkilökohtaiset suojaimet käytössä, skanskalainen Etelä-Suomen työsuojeluvaltuutettu Mia Nieminen kevensi tunnelmaa.
Niemisen mukaan huumorin avulla on helpompi saada rakentajat käyttämään pakollisia turvavarusteita.
Rakennusliiton rasti oli opiskelijoiden viimeinen pysähdyspaikka turvapuistokierroksella. Makkaragrilli oli kuumana ja paikalla olleet toimitsijat kyselivät opiskelijoiden kuulumisia.
Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen
Rakennusliiton makkarakoju oli viimeinen rasti turvapuistokierroksella.
Työturvallisuuden päätöksenteon kartoituksessa apuna käytettiin kännykkäsovellusta.
– Meiltä on kysytty, kuinka te kehtaatte lakkoilla, vaikka rakennusalalla on niin huono työtilanne. Emme ole valinneet lakkoilun ajankohtaa. Lakkoilemme silloin, kun sille on tarvetta ja sitä on nyt enemmän kuin koskaan. SAK ei valinnut aikaa, sen tekivät työnantajat ja ennen kaikkea maan hallitus, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen selvensi liiton toimintaa luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen täydennyskoulutusjaksolla Hämeenlinnassa 3.–5. huhtikuuta.
SAK:n tekemissä gallupkyselyissä Rakennusliiton jäsenten kannatus lakoille on ollut reilut 80 prosenttia, mikä antaa hyvän selkänojan työtaistelutoimille.
Palonen valotti yleisölle liiton tavoitteita ja toimia hallituksen suunnittelemien työelämän heikennysten suhteen. Pääviesti oli, että ammattiliittojen ja SAK:n toimia jatketaan tarpeen mukaan. Yleisökeskustelussa Petteri Orpon (kok.) hallituksen politiikka sai kyytiä.
– Tyttäreni, jolla on 2 lasta, joutuu muuttamaan asunnostaan, koska Kelan mukaan hän asuu liian kalliissa asunnossa. Tämän takia me lakkoilemme, jotta kaikilla olisi Suomessa jonkinlainen toimeentulo, Destia Railin työsuojeluvaltuutettu Heikki Sopanen sanoi.
Sopanen kertoi olevansa valmis hyvin pitkään työnseisaukseen lakko-oikeuden puolesta. Yleisö oli täysin samoilla linjoilla Sopasen kanssa.
Hämeenlinnan täydennyskoulutusjaksolle osallistui reilut 100 luottamushenkilöä. Kurssilla käsiteltiin muun muassa työturvallisuuden päätöksentekoa, työvoiman hyväksikäytön tunnistamista, työpaikkojen järjestäytymisen parantamista, luottamushenkilön somettamisvinkkejä sekä Suomen talouden ja rakentamisen tilannetta ja lähitulevaisuutta.
Rakentajia vedätetään kaikkialla maailmassa
HEUNI:n Saara Haapasaari (vas.) ja Anniina Jokinen kertoivat, että rakennusalan työntekijöiden hyväksikäyttö on maailmanlaajuinen ilmiö.
YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI:n erikoissuunnittelija Anniina Jokinen ja vastuullisuusasiantuntija Saara Haapasaari tähdensivät, että rakennusalalla on suhteellisen paljon työntekijöiden hyväksikäyttöä. Ilmiö on maailmanlaajuinen ja Suomi ei poikkea tästä kaavasta.
– Yleisin työperäisen hyväksikäytön muoto on ylipitkät työpäivät. Työntekijöille ei makseta välttämättä ylityölisiä. Palkoista pidätetään erilaisia summia, esimerkiksi laittomia rekrytointimaksuja, Jokinen sanoi.
Talonrakennuksen sopimusalavastaava Toni Malmström kertoi Tampereen Sulkavuoren keskuspuhdistamon rakennustyömaan ukrainalaisista
– Saimme vuonna 2022 vinkin luottamushenkilöiltä, että Sulkavuoressa olisi töissä vaillinaisesti palkattuja ukrainalaisia sotapakolaisia.
Avin tarkastuksessa selvisi, että pakolaisista oli tehty kevytyrittäjiä. Vedätyksen takana oli latvialainen aliurakoitsija.
– Kuukausi sitten 5 henkilöä sai palkkansa. Pääurakoitsija maksoi heidän saatavansa. Kehotan olemaan meihin yhteydessä, jos epäilette alipalkkausta työmaalla, Malmström kannusti.
Ongelmatilanteiden ratkaisuja kaivattiin
– Pidetäänkö tämä käsityövaltainen ala hengissä, Anne Hampinen kysyy.
– Laitoin viestin kaikille työntekijöille, haluaako joku lähteä vastaehdokkaaksi vaaleissa. En saanut yhtään vastausta, joten lähetin viestin: ”Kiitos luottamuksesta, jatkan pääluottamusmiehenä”.
Kurssille osallistunut ATL-Rakennushuolto Oy:n pääluottamusmies, rakennustyöntekijä Anne Hampinen valittiin toiselle kaudelleen loppusyksystä.
Firman työtilanne on hyvä, ketään ei ole lomautettu. ATL-Rakennushuollolla noin 120 työntekijää.
– Yritys on erikoistunut sisäilmaongelmiin. Teemme paljon sairaaloiden, koulujen ja päiväkotien saneerausta.
ATL-Rakennushuollossa osataan myös vaativien historiallisten kohteiden kunnostaminen.
– Teimme juuri Sinebrychoffin huvilan remontin, Hampinen kertoo espoolaisesta työmaasta.
Hampinen on suorittanut luottamushenkilöiden perus- ja jatkokurssit 2 vuoden aikana. Täydennyskoulutuskurssille oli jäänyt vielä uutta opittavaa.
– Tästä kurssista jäi päällimmäisenä mieleen se, että eri alojen ihmiset olivat kertomassa työstään ja liiton työntekijät jäivät muita kursseja pienempään rooliin.
Hämeenlinnan täydennyskoulutuksen esiintyjäkaartista harmaan talouden asiantuntijat jäivät parhaiten Hampisen mieleen.
Hampinen haluaisi lisätä erityisesti luottamushenkilöiden peruskurssia käytännöllisemmäksi, sillä kurssin perusanti oli valtavan lakitekstimäärän läpikäymistä. Jatkokurssilla puolestaan oli enemmän ryhmätöitä.
– Olin ehtinyt olla vain vähän aikaa Rakennusliiton jäsen ennen kuin minusta tuli pääluottamusmies. Olisin toivonut, että kurssilla olisi ollut enemmän oikeita tilanteita, joita luottamusmies joutuu hoitamaan työmaalla.
Tuoreelle luottamushenkilölle on tärkeää, että liiton aluetoimistossa on toimitsija tukihenkilönä. Hampinen pitää yhteyttä talotekniikka-alan aluetoimitsija Anniina Kankaaseen.
Hampisella on terveisiä poliittisille päättäjille.
– Halutaanko, että Suomen nuoriso jatkaa rakennusalalla? Pidetäänkö tämä käsityövaltainen ala hengissä?
Hyvä työnantaja kuuntelee ja kyselee
Turun Kenttärakentajat Oy:n Sami Tuomilehdolla ja Jesse Rädyllä on täydennyskoulutuksen annista paljon sulateltavaa.
Turun Kenttärakentajat Oy:n purkumiehille eli pääluottamusmies Sami Tuomilehdolla ja työsuojeluvaltuutettu Jesse Rädyllä on täydennyskoulutuksen annista paljon sulateltavaa.
– Molemmat ekonomistit olivat mielenkiintoisia, RT:n Vihmo oli jopa kiinnostavampi, Tuomilehto vertaa.
Molempien mielestä etenkin harmaan talouden ja työturvallisuuden tutkijoiden esitykset olivat ajatuksia herätteleviä. Molemmat ovat käyneet liiton vaikuttajakoulutuksen. Hämeenlinnan kurssi oli Tuomilehdolle ensimmäinen luottamushenkilökoulutus, Räty on käynyt molemmat kurssit.
– Murikan kurssi oli aika kuivakka, Räty jakaa Hampisen kokemukset peruskurssin pykäläviidakon kuivakkuudesta.
Rakennusliitossa on kuultu tätä palautetta ja peruskurssin koulutus on otettu omiin käsiin.
Tuomilehto ja Räty ovat nyt toista kautta luottaripesteillään.
– Meillä on Turussa meidän alamme loistava aluetoimitsija Mikko Lindstedt, joka otti työmaakäynnillään puheeksi meidän firmamme järjestäytymisasiat. Läksimme kahdestaan vääntämään asiaa Samin kanssa aivan alkutekijöistä asti eteenpäin.
Yrityksen järjestäytymisaste on erittäin korkea ja välit yhtiön johtoon ovat erinomaiset. Firman johto kyselee ja kuuntelee luottamushenkilöiden näkemyksiä.
– Työnantaja antoi meille aivan oma-aloitteisesti 900 euron liikunta- ja kulttuuri-ePassin jokaiselle äijälle, Räty sanoo.
Hyvää meininkiä riittää myös työntekijöiden keskinäiseen kanssakäymiseen.
– Järjestämme vuosittain saunaillan Rakennusliiton aluetoimiston tiloissa. Olemme kutsuneet pomotkin, mutta he eivät ole vielä tulleet mukaan, Tuomilehto mainostaa.
Ruduksen Julia Larkka esittelee yrityksen erilaisia työtehtäviä.
Rakennusliiton kuudennet rekrypäivät pidettiin 23. huhtikuuta Helsingin aluetoimiston ja keskustoimiston tiloissa. Osallistujajoukko poikkesi osittain aikaisemmista rekrypäivistä. Tällä kertaa tilaisuuteen oli ammattikoululaisten lisäksi kutsuttu alle 36-vuotiaita työttömiä, lomautettuja ja alan vaihtajia.
Tilaisuuteen oli ilmoittautunut 120 henkilöä, mutta keväinen takatalvi vähensi osanottajamäärän 70 henkeen.
– Tämänkertaisen rekrytilaisuuden ideana oli, että tilaisuudessa esitellään ammattialoja, joihin ei voi valmistua ammattikoulusta, tilaisuuden pääorganisaattori, aluetoimitsija Anniina Kangas kertoo.
Toimintaansa esitteli 9 yritystä: Peab, Asfalttikallio, Rudus, Parma, Lujabetoni, Rakenne-Tikka, Destia, GRK ja Icopal.
Rakennusalan moniosaaja José Galicia tuli rekrypäiville hakemaan vakituista työpaikkaa.
– Olen asunut Suomessa 15 vuotta ja tehnyt 10 vuotta rakennusalan töitä; remonttihommia, talonrakennusta ja infra-alan töitä.
Galicia on tehnyt viimeksi remontteja ja kiinteistöhuollon töitä oman firman kautta, mutta tässä taloustilanteessa keikkatöitä ei ole riittävästi.
– On hyvä, että Rakennusliitto järjesti tällaisen tilaisuuden. Täällä pääsee suoraan tutustumaan firmoihin.
Galician mukaan rekrypäivillä saa helpommin tietoa yrityksen työvoimatarpeista kuin esimerkiksi firmojen nettisivuja selaamalla. Hyvästä rekrytapahtumasta olisi saanut vielä enemmän irti, jos se olisi järjestetty aikaisemmin.
– Lähes kaikki työpaikat olivat tälle vuodelle jo täytetty, Galicia harmitteli.
Rekrypäivien kiinnostavin yritys Galicialle oli Rakenne-Tikka, joka tekee alakattoja, seinäverhousta ja väliseiniä. Remonttimiehen olisi helppo solahtaa tuttuihin töihin.
– Asfalttikallio kuulosti hyvin monipuoliselta yritykseltä. Se tarjosi muutakin työtä kuin pelkkää asfaltointia. GRK kiinnosti myös, koska minulla on infra-alan kokemusta.
José Galicia löysi 3 mielenkiintoista yritystä rekrypäiviltä.
SAK:n ja STTK:n yhdessä järjestämä STOP nyt! -mielenosoitus keräsi Senaatintorille yli 13 000 ihmistä kertomaan mielipiteensä hallituksen leikkauspolitiikasta.
Poliittiset lakot jakavat ihmisten mieliä sitä vahvemmin, mitä voimakkaammin ne vaikuttavat kansalaisten arkeen. Jos bensa loppuu mittareista tai lakon ulkopuolinen tehdas ajetaan alas ja yritys jalkauttaa työntekijänsä, pohtii moni lakkojen oikeutusta. Onko ay-liike vastustamassa demokratiaa, onko hallituksella todella mandaatti kaikkiin leikkauksiin ja heikennyksiin, joita se esittää?
1. Miksi poliittisia lakkoja?
Petteri Orpon hallituksen leikkaukset kohdistuvat voimakkaina vain palkansaajiin. Samalla kun kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta vaikeutetaan entisestään, saavat hyvätuloiset isot veronkevennykset.
Hallituksen tavoitteena on myös heikentää pysyvästi ammattiyhdistysliikkeen mahdollisuutta puolustaa jäsenistöään. Poliittisten lakkojen voimakas rajaaminen ja tukilakkojen rajoittaminen sekä lakkosakkojen korottaminen ovat kaikki keinoja heikentää ammattiliittoja.
Lista hallitusohjelman leikkauksista ja heikennyksistä on pitkä ja usein julkisuuteen kerrottu. Kootusti leikkaukset ja heikennykset löytyvät SAK:n sivuilta osoitteesta sak.fi/painava-syy .
2. Ovatko lakot demokratian vastustamista, eikö hallituksella ole kansalta saatu mandaatti kaikkiin toimiinsa?
On totta, että kokoomuspuolueen vaaliohjelmassa oli esillä monia hallitusohjelmaan päätyneitä muutoksia. Sikäli on perusteltua sanoa, että kokoomusta äänestäneet saivat haluamansa mukaisen hallitusohjelman.
Näin ei kuitenkaan ollut muiden hallituspuolueiden osalta. Toiseksi suurin hallituspuolue perussuomalaiset nimenomaan vastusti useita niistä heikennyksistä ja muutoksista, joita nyt hallituksessa voimalla edistää.
Demokratia ei mene talviunille vaalien välillä: hallituksella ja eduskunnalla on oikeus lähteä lainsäädäntötyöhön asioissa, joista ei puhuttu vaaleissa ja ihmisillä on oikeus vaikuttaa politiikkaan. Lakko on yksi tällainen keino.
Ei yritä. Ammattiyhdistysliike pyrkii ensin pääsemään neuvottelupöytään hallituksen kanssa ja sen jälkeen neuvotteluilla lieventämään, loiventamaan hallituksen esitysten tyrmäysvaikutusta tavalliselle palkansaajalle ja tasapainottamaan niitä palkansaajan neuvotteluasemaa parantavilla esityksillä.
4. Miksi lakoilla vaikeutetaan yritysten toimintaa, kun vastustetaan hallituksen toimia?
Ei ole liioittelua sanoa, että hallitusohjelman työelämää ja sosiaaliturvan leikkauksia koskevat osuudet on kirjoitettu työnantajien ja yrittäjien järjestöissä. Hallitusohjelma on kuin suora kopio Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Suomen Yrittäjien tavoitteista.
Näiden etujärjestöjen hallituksissa valtaa pitävät yritysten edustajat. Siksi ei ole ollenkaan kohtuutonta kohdistaa työtaistelutoimia yrityksiin.
5. Miksi lakkoillaan nyt kun rakennusalalla on muutenkin vaikeuksia ja paljon rakentajia on työttömänä?
Rakennusliitto ja ammattiyhdistysliike ei valinnut tämän kamppailun ajankohtaa. Jos asioihin ei vaikuteta nyt, ollaan lopullisesti myöhässä. Lakoilla puolustetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia liiton jäseniä; pienipalkkaisimpia työntekijöitä sekä työttömiä.
6. On väitetty hallituksen esittämien lakimuutosten, etenkin paikallisen sopimisen lisäämisen, kaatavan työehtosopimusten yleissitovuuden. Onko tosiaan näin?
Hiemankin pidemmällä katsannolla paikallisen sopimisen hallitsematon avaaminen villiin yrityskenttään vaarantaa ainakin rakennusalalla työehtosopimusten yleissitovuuden.
Yleissitovuuden edellytyksiä on useita, mutta niistä voimakkain liittyy yritysten järjestäytymiseen. Lähtökohtaisesti yli puolen alan työvoimasta tulee olla töissä järjestäytyneissä yrityksissä. Jos yritys saa samat edut ja pienemmät vastuut järjestäytymättömänä, tulee tilanne johtamaan järjestäytymisen laskuun työnantajapuolella. Ja siitä siis seuraa jossakin vaiheessa yleissitovuuden purkautuminen ja villi länsi rakentajien työmarkkinoille.
7. Onko näillä lakoilla SAK:n jäsenten ja Rakennusliiton jäsenten enemmistön tuki?
On! Ja se tuki on voimakas. Tutkimuslaitos Verianin tekemässä mielipidemittauksessa 81 % SAK:laisten liittojen jäsenistä vastasi ”kyllä” kysymykseen: Kannatatko työelämän heikennyksiä vastustavien lakkojen järjestämistä? Eri mieltä oli vastaajista 15 % ja 4 % ei osannut sanoa mielipidettään.
Rakennusliiton osalta tulos oli vielä hiukan selvempi, eli peräti 84 % vastanneista Rakennusliiton jäsenistä vastasi ”kyllä”.
Tutkimukseen vastasi 7598 henkilöä, joista Rakennusliiton jäseniä oli 812 eli tulokset ovat luotettavia.
Krista Saario (vas.), Henna Siimes ja Timo Hautamäki ideoivat uusia näkökulmia tiedottamiseen.
Helmikuun alussa Rakennusliiton tulevat oppilaitostiedottajat saivat koulutusta tulevia ammattikoulukiertueita varten.
– Nuorisossa on meidän tulevaisuutemme. Jos meidän tes-järjestelmämme romuttuu, tänne voisi tulla vaikkapa puolalainen rakennusfirma urakoimaan puolaisilla työehdoilla, Turun aluetoimitsija Vadim Nekhaev kiteytti oppilaitoskäyntien merkityksen liiton toiminnalle.
– Oppilaitostiedottajat jakavat aloitteleville opiskelijoille perustietoa työelämästä ja työmarkkinoista, nuorisotyön asiantuntija ja vedeneristyksen sopimusalavastaava Karri Korpi kuvasi liiton aktiivien tulevaa työnsarkaa.
Rakennusliitolla on hyvä maine oppilaitosten ja opettajien keskuudessa, mikä ei ole itsestäänselvyys kaikkien ammattiliittojen kohdalla. Alan opiskelijat yritetään tavoittaa kahdesti. Ensimmäisen kerran opintojen alussa ja toisen kerran juuri ennen valmistumista. Sekä Nekhaev että Korpi muistuttivat siitä, että toisella kerralla opiskelijoilla on jo selkeitä kysymyksiä tulevan työn palkkauksesta ja työsuhteen perusteista.
Tiedottajien tueksi on valittu puolenkymmentä aluetoimitsijaa mentoreiksi, jotka ovat mukana ensimmäisillä koulukäynneillä. Oppilaitostiedottajille maksetaan ansionmenetyskorvaus.
– Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tiedot ammattiliitosta ja työelämästä ovat todella vähäiset. Silloin kannattaa pysyä perusasioissa, Korpi totesi.
Turun aluetoimitsija Vadim Nekhaev kertoi omista kokemuksistaan oppilaitostiedottajana.
Omasta alasta on helppo puhua
Rave Rakennus Oy:n pääluottamusmies, rakennussiivooja Raisa Kinnusella on takanaan 1,5 vuoden kokemus pääluottamusmiehen tehtävistä.
Kinnunen on huomannut, että työmaiden ilmapiiri leppoistuu kummasti, kun sosiaalitiloihin vie vastapaistettuja mokkapaloja tai marjapiirakkaa.
– Tulen omasta mielestäni hyvin toimeen nuorten kanssa. Haluan puhua rakennusalasta, sillä olen itse viihtynyt alalla, Kinnunen perustelee omaa mielenkiintoaan oppilaitoskäyntien aloittamiseen.
Kinnunen lähtee koulukiertueelle Oulun seudulla aluetoimitsija Mika Yli-Suvannon kanssa.
– Nuoria pitää saada Rakennusliiton jäseniksi, Kinnunen haluaa vastustaa liiton toiminnan ukkoontumista ja akkaantumista.
Kinnunen on jo nähnyt alalle mukavasti solahtaneita opiskelijoita.
– Haukiputaan koulutyömaallemme tuli viimeisen vuoden ammattikouluharjoittelija. Valmistumisen jälkeen hän pääsi meidän talon kirjoille ja urakkaporukkaan mukaan.
Kinnusen oma ammatinvalinta tapahtui työvoimatoimiston kautta.
– Päädyin itse vuonna 2018 sattumalta rakennusalalle. MOL:n sivuilla haettiin rakennussiivoojaa ja olin ollut 7 vuotta kotiäitinä.
– Teemme kouluja Oulussa, Haukiputaalla ja Ylivieskassa sekä Limingassa koulutuskeskusta. Kemissä meillä on monitoimihallin työmaa, Kinnunen kertoo.
Kaikilla on vastuu opiskelijoista
Lämpö-Karelia Itä-Suomen pääluottamusmies, putkiasentaja Jose Piironen on jo ehtinyt tehdä oppilaitosvierailuja.
– Olemme käyneet aluetoimitsija Lauri Kinnusen kanssa kouluissa 2 kertaa. Kaikki ryhmät ovat olleet putkipuolen ensimmäisen vuoden opiskelijoita.
– Vastaanotto on ollut hyvin vaihtelevaa; ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat vielä vähän ujompaa porukkaa. Ammattiopinnot ovat heille vielä niin uusi juttu. Osaa porukkaa asiat kiinnostavat paljon, osa vielä hakee paikkaansa. Vaikka ammattiliitto kiinnostaisi nuorta opiskelijaa, mielen päällä saattaa olla monta muutakin asiaa. Tärkeätä on kuitenkin antaa ensi kosketus Rakennusliittoon jo opintojen alussa, Piironen sanoo.
Piirosen mukaan omien etujen selventäminen on parasta Rakennusliiton tarjoamaa täsmäpalvelua uransa alussa oleville opiskelijoille.
– Olen tehnyt Youtubeen pienen videoesseen aiheesta, Piironen kertoo.
– Kaikilla työelämässä mukana olevilla on vastuu opiskelijoista. Työpaikkaohjaajia pitäisi saada enemmän työpaikoille, jotta kokemukset eivät olisi työpaikoilla niin ikäviä. Nuoret kokevat joskus, ettei kukaan ota heitä mukaan ja on vain riippakivenä työharjoittelussa.
Piirosen mukaan Itä-Suomessa opettajakunta on ottanut oppilaitostiedottajat hyvin vastaan
Piirosella on tällä hetkellä hyvä työtilanne.
– Jos peilaan vuoden takaiseen tilanteeseen, niin nyt on lvi-remontoinnissa parempi työtilanne, Piironen toteaa.
Kylmä talvi on mahdollisesti vauhdittanut remontteja Pohjois-Karjalassa.
Raisa Kinnunen kiertää Oulun seudulla ja Jose Piironen Pohjois-Karjalassa oppilaitostiedottajana.
Luemme päivittäin uutisia konkurssin tehneistä rakennusliikkeistä ja lomautus- ja irtisanomisaalloista. Asuntorakentamisen lupakuutiomäärät ovat tippuneet tasolle, joita on viimeksi nähty ysärin puolivälissä. Myös työnantajaliitto Rakennusteollisuus ry povaa suurtyöttömyyttä, ennustaen mahdollisesti jopa 30 000 työtöntä rakentajaa tuleville vuosille.
Tällä hetkellä taitaa olla päätös pitää kiinni saatavuusharkinnasta, ainakin sanana. Edes kokoomus ei ole pahemmin huudellut sen poistamisesta viime aikoina, eikä tietysti tarvitsekaan. Joustoa kun löytyy vain yhteen suuntaan. Parempina rakentamisen aikoina päätökset nuijitaan nopeasti, ammatteja vapauttaen, jos edes hiukankin aavistellaan vaikeuksia löytää ulkomaista osaajaa.
Ely-alueet sanelevat maahanmuuttotoimikunnissaan, mitkä ammatit milloinkin ovat työvoimapula-aloja. Kun pulaa ilmenee – tai muutenkin – ammatti vapautetaan saatavuusharkinnasta. Tässä ei työntekijäpuolen sana paljoa paina. Tämä tarkoittaa sitä, ettei ko. ammatin Suomessa tai edes EU:ssa vapaana olevaa työvoimaa tarvitse ottaa huomioon. EU:n alueella on miljoonia työttömiä rakentajia.
Vallitsevasta suhdanteesta huolimatta Maahanmuuttovirasto paukuttaa kuukausitasolla n. 300 työlupaa rakennusalalle, TE-keskuksen myöntävästä osapäätöksestä. Se on suunnilleen saman verran kuin hoiva- ja palvelualoille myönnetään yhteensä, joissa taitaa työvoimasta oikeasti olla pulaa.
Tämä mahdollistuu siitä syytä, että ely-alueet pitävät edelleen, rakennusalan ahdingosta välittämättä, puolessa Suomessa käytännössä kaikki rakennusalan ammatit vapautettuina saatavuusharkinnasta.
Mitä tämä tarkoittaa? Onko niin, että uusilla työluvilla tänne tulevat eivät pääsekään luvattuun työsuhteeseen vallitsevan tilanteen takia vai kenties niin, että uudet tulijat joustavampina korvaavat täällä olevan työvoiman. Ovatko työntekijät tarvikkeita, jotka otetaan varaston hyllylle odottamaan tarvetta?
Totta kai on myös todettava, että ulkomaalaiselle lisätyövoimalle on tarve, joihinkin ammatteihin, joillekin alueille, ajoittain. Tätä vartenhan saatavuusharkinta on aikanaan luotu, huomioimaan alueelliset ja vaihtelevat suhdanteet. Kun tarve on, tulee todellisen osaajan päästä nopeasti työhön kiinni byrokratian rattaiden sitä viivyttämättä.
Emme tule esimerkiksi menettämään lähetettyjä noin 12 000–13 000 työntekijää, vaikka työnantajat tätä kovasti pelkäävätkin, vaan he varmasti tulevat löytämään tänne takaisin, jos ylipäätään täältä poistuvat. Rakennusalan ollessa hyvin suhdanneherkkä ala hyvinäkin aikoina, jolloin työttömyys yleensä tuplaantuu talvella, on täysin epäoikeudenmukaista pakottaa työttömiksi Suomessa jo valmiiksi oleva työvoima ja ajaa nuoret ammattikoululaiset valmistuttuaan suoraan kortistoon.
Työmailta terveiset ovat rajuja. Perinteiset rakennusyritykset lomauttavat ja irtisanovat omia työntekijöitään työn puutteen vuoksi. Samaan aikaan julkisia hankkeita, sairaaloita ja päiväkoteja rakentavat työntekijät, joiden statuksesta, työnantajasta tai työnteko-oikeudesta ei ole tilaajalla tai pääurakoitsijalla hajuakaan. Työmaille tullaan laittomilla henkilötunnistekorteilla ja väärän yrityksen työvaatteilla. Myöskään saatu korvaus, täyttyykö TES:n minimi, onko Virosta lähetetyn komennusmiehen päivärahat maksettu, ei useinkaan paina vaakakupissa. Ketjutukset venyvät, vastuut häilyvät ja silmät ummistetaan toivotaan ettei ”lottovoitto” eli Rakennusliiton vierailu osu tälle työmaalle. Pahimmillaan rangaistuksena joutuu maksamaan ainakin osan palkasta, joka alun perinkin olisi pitänyt maksaa.
Kaikesta huolimatta pitää jaksaa nähdä myös tulevaan nousukauteen, sekin sieltä saapuu, ennemmin tai myöhemmin. Pidetään yhdessä huoli, että rakennustyömailla on jatkossakin paikka rehelliselle ja reilulle työlle.
Viime vuosina aktiivista naistoimintaa on järjestetty vain paikoin, esimerkiksi Pirkanmaalla. Lisäksi koko Suomen rakentajanaiset tapaavat kerran vuodessa SAK:n Tulevaisuus tänään -tapahtuman yhteydessä.
Viime keväänä Pirkanmaan toiminnassa mukana oleva Nina Koivumäki ja turkulainen Katjusa Leväniemi istuivat yhdessä iltaa ja alkoivat puhua aiheesta.
– Jostakin se ajatus sitten tuli, että naistoimintaa on niin vähän, kun ei ole kuin tämä yksi valtakunnallinen vuodessa, Leväniemi kuvailee.
Nyt tapaamisia on suunnitteilla: helmikuussa kokoonnutaan Turussa ja sen jälkeen on vuorossa Jyväskylä. Turussa ohjelmassa on rentoutusjoogaa, hyvää ruokaa, saunomista ja rupattelua.
– Tarkoituksena on, että nämä tämäntyyppiset epäviralliset tapaamiset laajenisivat ympäri maan, Koivumäki kertoo.
Tulevaisuudensuunnitelmissa on myös verkostoitumista Ruotsin ja muiden EU-maiden ammattiyhdistysnaisten kanssa.
Vertaistukea ja kannustusta
Miksi naisille sitten pitää olla erikseen toimintaa? Tapahtumia järjestävät naiset painottavat verkostoitumisen ja vertaistuen tärkeyttä miesvaltaisella alalla. Tavoitteena on sekä luoda naisia kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa että päästä keskustelemaan työoloista, esimerkiksi sosiaalitiloihin liittyvistä asioista.
Lisäksi naiset kohtaavat edelleenkin epäasiallista kohtelua työmaalla, ja siitä keskusteleminen naisporukassa on tärkeää. Tavoitteena on, että jokainen tulisi kuulluksi.
– On vapaampi puhua alalla ilmenevistä ongelmista, mitkä liittyvät nimenomaan sukupuoleen, Leväniemi toteaa.
– Toki on kaikki lähdetty miesvaltaiselle alalle ja varmasti viihdytään siellä, mutta onhan se hyvä, että on tilaisuus puhua ongelmista ilman että on toista sukupuolta siinä häiritsemässä.
Myös Rakennusliiton vastaava lakimies Päivi Poutanen painottaa, että naistoiminnan tarkoituksena ei siis ole eritellä työntekijöitä sukupuolen perusteella.
– Haluamme luoda puitteita sille, kaikilla työntekijöillä olisi yhtä hyvät työolosuhteet ja että rakennusalan valinneet naiset myös pysyisivät alalla, Poutanen selittää.
Koivumäen ja Leväniemen tavoitteena on samalla kannustaa naisia muuhun aktiivisuuteen liiton toiminnassa. Koivumäki on ollut monessa kokouksessa ja vuokratyöntekijöiden työryhmässä ainoa nainen, mutta nyt hän haluaa muitakin naisia mukaan osastojen hallituksiin ja muuhun toimintaan.
– Aikaisemminhan naisjaoston päätehtävä on ollut keittää miehille kahvia, kun niillä on kokous, mutta se ei ole tämän päivän juttu todellakaan enää, Koivumäki nauraa.
Alueet aktivoituvat
Myös paikallista toimintaa ollaan käynnistämässä eri puolilla Suomea. Helsingissä osasto 003:n naisjaosto on marraskuussa toteuttamassa ensimmäisen tapaamisen pikkujoulujen muodossa.
– Naisille vapaa-ajan tapahtumia, teatteri-iltaa, saunailtaa, piknikkiä, mitä ehdotuksia kenelläkin tulee olemaan, helsinkiläinen Birgitta Johansson suunnittelee.
Jyväskylässä Marjo Valkonen on virittelemässä uudelleen naisten toimintaa. Valkonen toimii Jyväskylän maalarien ja lattiapäällystäjien osastossa, mutta hän kaavailee yhteistä toimintaa kaikkien sopimusalojen naisille koko Keski-Suomen alueelle.
Valkonen suunnittelee myös, että Keski-Suomesta voisi lähteä porukalla esimerkiksi Turussa helmikuussa järjestettävään tapaamiseen. Kun lähdön suunnittelee ajoissa, omalta osastolta voi kysyä matka-avustusta.
Marraskuun alkuun on luvassa kylmä työnseisausrintama eri aloille ympäri maata.
– Hallituksen heikennykset eivät luo työpaikkoja kenellekään, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen muistutti.
SAK kertoi tiistaina 31. lokakuuta seuraavista järjestötoimista pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen päätösten perumiseksi, jotka heikentävät työntekijöiden ja työttömien asemaa. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan luvassa on puolen päivän ja päivän mittaisia työnseisauksia ympäri maata ensi viikolla.
Elorannan mukaan hallitukselle on annettu aikaa muuttaa linjaansa, mutta ammattiliittojen hätähuutoa ei ole kuultu. Tästä syystä ammattiliitot joutuvat lakkoilemaan.
– Vaikka jäsenillemme on tiedossa kurjat ajat rakentamisen sakkaamisen takia, olemme täysillä mukana näissä välttämättömissä toimissa työntekijöiden ja vähempiosaisten työttömien puolustamisessa, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen linjasi.
Paikalla olivat myös Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, jotka ilmoittivat myös ulosmarsseista. Varsinaisia lakkokohteita ei vielä paljastettu. Myös muut ammattiliitot järjestävät työnseisauksia.
Rakentajien kannalta työttömyysturvan heikentäminen on katastrofaalista.
– Hallituksen suunnitelma heikentää voimakkaasti ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehtoja on vain yksi tapa lyödä kaikkein heikompia. Yksikään rakentaja ei tule työllistymään hallituksen esittämien muutoksien vaikutuksesta. Työttömyysturvan lapsikorotuksen poistaminen vie lapsiperheen tuloista 200 euroa kuukaudessa, mutta se ei tuo yhtään työpaikkaa lisää, Palonen muistuttaa.
Hallitus on perustellut työttömyysturvan heikennyksiä sillä, että muissa Pohjoismaissa vastaavat heikennykset on jo tehty. Palosen mukaan hallitus valehtelee. Pohjoismaissa työttömillä on vähemmän karenssipäiviä ja työttömyysturvan taso on joiltakin osin huomattavasti parempi.
– Entä sitten satsaaminen työttömien palveluihin, jotka oikeasti auttavat työllistymisessä? Suomessa panostus on jo ennestäänkin matalinta Pohjoismaissa ja siitäkin hallitus on vielä leikkaamassa vuositasolla 41 miljoonaa euroa lisää.
– Me vaadimme, että hallitus peruu aikeensa työttömyysturvan heikentämiseksi. Nyt vielä ehtii, Palonen tähdensi.
Vähävaraisten sosiaaliturvan heikentämistä pidettiin Vaasassa hölmönä politiikkana.
Yleisradio uutisoi Vaasan PainavaSyy-tapahtumasta.
Rakennusliiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n yhteinen PainavaSyy-tapahtuma keräsi väkeä Vaasan Alatorille lokakuun ensimmäisellä viikolla.
– Meillä on paremmat välit tuonne yläkertaan kuin maan hallitukseen, eläkkeellä oleva Caverionin teollisuuspuolen pääluottamusmies Reijo Lassila kehuu aurinkoisen lämmintä mielenilmauskeliä.
Lassila jututti toriyleisöä ja jakoi PainavaSyy-esitteitä kaikille.
– Me haluamme reagoida hallituksen heikennysesityksiin ja estää ne. Tiedämme, mikä on maan taloudellinen tilanne, mutta yhteiskunnan heikompiosaisten kimppuun ei saa käydä tuolla lailla, Lassila kiteytti mielenilmauksen sanoman.
Reijo Lassila jakoi tietoa mielenilmauksen lähtösyistä.
Rakennusliiton teltalla tarjoiltiin hengenravinnon lisäksi makkaraa torikansalle. Paikalla oli rakennusliittolaisia kauempaakin.
– Jätimme työmaan yhden oppisopimuksella opiskelevan työntekijän vastuulle ja läksimme painavan syyn takia katsomaan toritapahtumaa Vaasaan asti, kokkolalaisen Rakennus Puskala Oy:n pääluottamusmies, kirvesmies Hannu Yli-Hukkala toteaa.
– Hallitukselta on luvassa sellaiset leikkaukset huono-osaisten sosiaaliturvaan ja heikennyksiä työelämään, että niitä on vastustettava.
Leo Alapelto (vas.) ja Hannu Yli-Hukkala saapuivat Vaasan toritapahtumaan Kokkolasta.
Lakkoillaan, jos muu ei auta
Yli-Hukkalan mielestä ihmisiä ei tarvitse pakottaa töihin, sillä jokainen työskentelee mielellään asiallisen palkan ja kunnollisten työolosuhteiden kannustamana. Ay-toiminnalla voidaan parantaa työoloja ja vastustaa poliitikkojen hölmöilyjä.
– Rakennusliitto on aina ollut lähellä sydäntä ja tykkään olla toiminnassa mukana.
Rakennusalalle osuisi etenkin työttömyysturvan heikennykset. Rakennus Puskalan vanhemmat työntekijät muistavat 1990-luvun alun laman hyvin.
– Olin silloin 2,5 vuotta työttömänä, Rakennus Puskala Oy:n kirvesmies Leo Alapelto kertoo.
Yli-Hukkala on tarvittaessa valmis koviinkin toimiin, jos hallitus ei peräänny suunnitelmistaan.
– Olen sen verran nuori, etten ole päässyt lakkoilemaan. Yleislakko päälle vaan, jos on tarvetta, Yli-Hukkala nauraa.
Rakennus Puskalassa töitä on vielä riittänyt. Merkittävä osa firman urakoinnista on Osuuskauppa KPO:n tilaamaa teollisuus- ja liiketilarakentamista.
– Olimme viime viikolla parin päivän keikalla 130 kilometrin päässä Kinnulassa, Yli-Hukkala antaa esimerkin matkatyöstä maakunnassa.
Alapellolla ja Yli-Hukkalalla on takanaan 35 vuoden työkokemus rakennusalalta. Yli-Hukkala on ollut Rakennus Puskalan leivissä 25 vuotta, Alapelto 8,5 vuotta.
– Olimme aiemmin Iskura Oy:n palveluksessa, kun se vielä oli voimissaan, Alapelto kertoo entiseen Polar-Yhtymään kuuluneesta työnantajasta.
Juha Isomäki (vas.) ja Erkki Leppälä vastasivat makkaranpaistosta.
