Liiton toiminta arkistot - Rakennusliitto

Jäsenten oikeuksien puolesta

Rakennusliiton oikeusosastolla työskentelevät vastaava lakimies Jyrki Ojanen, lakiasiainsihteeri Marina Asara sekä lakimiehet Päivi Poutanen, Mia Sinda, Katja Syrjänen ja Anna Lauri.

Rakennusliiton oikeustiimissä työskentelee joukko työoikeuden asiantuntijoita. He hoitavat asioita, jotka liittyvät liiton jäsenten työsuhteiden kaikkiin vaiheisiin: neuvovat, selvittelevät erimielisyyksiä ja ajavat oikeusjuttuja.

Oikeustiimissä käsitellään hyvin monenlaisia tilanteita: toisena päivänä mietitään, tuleeko kameravalvontaa käytettäessä pitää lokia videon katselijoista, toisena selvitetään, miten työnantajan saisi laittamaan turvakaiteet katolle.

Kaikki rakentajien työssään kohtaamat ongelmatilanteet eivät kuitenkaan päädy lakiosaston pöydälle, vaan asioita ratkaistaan onneksi jo ennen sitä. Liiton luottamushenkilöillä ja toimitsijoilla on paljon osaamista, ja moni tilanne selviää heidän ammattitaidollaan. Myös oikeuteen etenevissä jutuissa toimitsijoilla on keskeinen rooli muun muassa tietojen keräämisessä.

– Joskus vanhoina hyvinä aikoina asioita pystyttiin ratkaisemaan työmailla enemmänkin keskusteluilla. Jostain syystä työelämäkehitys on mennyt siihen suuntaan, että asioiden ratkaiseminen on siirtynyt juridisemmaksi. Se ei vaikuta terveeltä kehitykseltä, vastaava lakimies Jyrki Ojanen pohtii.

Oikeusavussa ei ole kattoa

Kun jäsenellä on työnantajan kanssa riitatilanne, jota ei saada muuten sovittua, liitto voi tietyin edellytyksin myöntää hänelle oikeusapua. Asian hoitamisesta ei tule jäsenelle mitään kuluja, vaikka sitä jouduttaisiin käsittelemään useammassa oikeusasteessa.

Ilman liiton apua oikeusjuttu voi tulla todella kalliiksi. Häviäjä maksaa myös vastapuolen kulut. Jutun voittajakin joutuu maksamaan oikeudenkäyntimaksun ja oman asiamiehensä kulut omasta pussistaan ennen kuin saa ne takaisin häviäjältä, jos tällä on varaa ja maksukykyä.

– Minulla on hoidossa juttu, jossa liiton jäsen ei saanut palkkaansa ja työsopimus päätettiin perusteetta. Liittoon kuulumattomalla työkaverilla oli sama tilanne. Hän palkkasi asiamiehen, joka ei tehnyt palkkaturvahakemusta tai esittänyt päättämiskorvausta koskevaa vaatimusta, ja oikeudenkäyntikulut tulivat suuremmiksi kuin saamatta jäänyt palkka, jonka tuomioistuin velvoitti entisen työnantajan hänelle suorittamaan , lakimies Mia Sinda kertoo.

Liiton jäsenelle puolestaan tehtiin palkkaturvahakemus, ja hän tullee saamaan rahansa työnantajan konkurssista huolimatta palkkaturvana. Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän palkan, kun työnantaja on maksukyvytön, kunhan hakemus tehdään ajoissa. Hakemusten tekeminen on liiton oikeustiimille rutiinia.

Moni luottaa liiton jäsenyyden sijaan oikeusturvavakuutukseen. Vakuutuksessa on kuitenkin omavastuu, ja sen jälkeenkin vakuutus kattaa tyypillisesti oikeuskuluja vain 10 000 euroon saakka. Kymppitonni ei käytännössä riitä edes käräjäoikeuden käsittelyyn.

Liiton juristeilla on erityisen hyvät edellytykset ajaa rakentajien asioita, sillä heillä on pitkä kokemus alalta ja mahdollisuus keskittyä nimenomaan työoikeudellisten juttujen hoitamiseen.

Jäsenen etu edellä

Kuluvan vuoden toukokuussa uutisoitiin korkeimman oikeuden päätöksestä, jonka mukaan villi – eli työnantajaliittoon kuulumaton – työnantaja ei voi kieltää luottamusmiehen nimittämistä. Luottamusmiehen toimi kyseisessä yrityksessä lakkautettiin jo vuonna 2017. Ensin selvitettiin, tehdäänkö tutkintapyyntö, ja sitten Rakennusliiton oikeustiimi ajoi asiaa käräjäoikeudessa, hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa.

Esimerkki kertoo, miten oikeusprosessit voivat kestää useita vuosia. Etenkin pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksissa myös koronatilanne on pidentänyt käsittelyaikoja.

– Kaikissa vaiheissa asiat pyritäänkin ensisijaisesti sopimaan ja tekemään jäsenelle kokonaistaloudellisesti järkevin ratkaisu myös ajallinen hyöty huomioiden, Sinda kertoo.

Juristit kehittävät jatkuvasti omaa ammattitaitoaan, kun työoikeudelliset asiat monimuotoistuvat ja monimutkaistuvat. Esimerkiksi mainitun luottamusmiesjutun ajaminen edellytti paitsi suomalaisen oikeuden, myös kansainvälisen oikeuden ymmärtämistä.

Viime vuosina ulkomaalaisten jäsenten riitatilanteiden käsittely on lisääntynyt, ja niissä on usein esimerkiksi työperäisen hyväksikäytön piirteitä.

– Niiden selvittäminen työllistää aika paljon, eikä työnantajapuolella ole useinkaan sovintohalukkuutta. Firmakaan ei välttämättä ole pystyssä enää, lakimies Katja Syrjänen selittää.

Lainsäädännön kehittämistä

Riitatilanteiden selvittämisen lisäksi liiton lakiosasto tekee paljon työtä, joka vaikuttaa kaikkien rakentajien arkeen. He osallistuvat lainsäädäntöhankkeisiin, vaikuttavat erilaisissa työryhmissä ja tekevät yhteistyötä esimerkiksi aluehallintoviraston kanssa. Parhaillaan käsittelyssä on muun muassa työsopimuslain muutos ja asetus rakennustyön turvallisuudesta.

Kun työehtosopimuksista neuvotellaan, sekä työntekijä- että työnantajapuolen pöydissä on myös juristeja. Valmiiden sopimusten tekstejä täytyy osata soveltaa monimutkaisissa tilanteisissa.

– Tällä hetkellä pöydällä on 3 lausuntoa, jotka koskevat sitä, miten työehtosopimusta sovelletaan missäkin tilanteessa, Ojanen kertoo.

Juristit kouluttavat ja neuvovat liiton muita työntekijöitä lainsäädäntöön ja sen uudistuksiin liittyvissä asioissa. He neuvovat myös jäseniä suoraan, mutta parhaiten ongelmatilanteet ratkeavat, kun niiden selvittäminen aloitetaan paikallisesti luottamushenkilön ja aluetoimitsijan kanssa.


Teksti: Salla Virtanen, kuva: Jukka Nissinen

Rakennusliiton jäsenmäärä kasvaa nopeasti

Joukkovoimaa tarvitaan, sillä luottamushenkilöseminaarissa kuultiin tulevien palkkaneuvotteluiden hankaluuksista.

Helsingissä järjestettyyn luottamushenkilöseminaariin osallistui 270 rakennusliittolaista ympäri Suomea.

Perinteinen luottamushenkilöseminaari ja -risteily järjestettiin 26.–27 elokuuta Helsingistä Tallinnaan. Paikalle oli saapunut 270 luottamushenkilöä ja työsuojeluvaltuutettua ympäri maata.

Tilaisuuden avauspuheessa Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palonen painotti, että ilman työehtosopimuksia liiton toiminnalla ei olisi kummoistakaan merkitystä.

– Tessi on se luu, miksi me harjoitamme ay-toimintaa. Tesseillä sovitaan asioita, joita työelämää säätelevät lait eivät välttämättä tunnista lainkaan.

Palosen mukaan tessi nostaa rakentajan palkkausta noin neljänneksen verrattuna pelkkään työlainsäädännön tasoon.

– Työntekijöiden lisäksi yleissitovat tessit ovat myös rehellisesti toimivien yritysten elinehto, Palonen muistutti.

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palonen muistutti, että rakentajien palkka tippuisi neljänneksellä ilman tessiä.

Ukrainan sodan aiheuttama inflaatio, sähkön ja polttoaineiden hinnannousu on osunut voimakkaasti rakentajiin. Palonen kaipaa kohdennettuja ratkaisuja työmatkakustannusten alentamiseksi. Hyvä, mutta riittämätön apu on ollut matkakuluvähennysten tason nostaminen verotuksessa. Ongelmana on se, että menetykset korvataan taannehtivasti.

– Yleiset veronkevennykset menisivät osin sellaisellekin porukalle, jotka eivät erikoiskohtelua tarvitsisi, Palonen totesi.

EK:n excel-nikkarit vahtivat neuvotteluja

Palonen ennustaa syksyn palkkaneuvotteluista vaikeita. Tes-neuvotteluita käydään Rakennusliitossa palkan osalta loppusyksystä.

– Ostovoima on nyt miinusmerkkinen, joten palkankorotuksia pitää tulla. Olisin valmis myös siirtämään työntekijöille kiky-sopimuksessa sovitut työnantajamaksut takaisin työnantajien maksettavaksi. Tätä ei ole työnantajien EK:ssa otettu riemurinnoin vastaan.

Palosen mukaan tes-neuvotteluista on viime vuosina kadonnut luovuus ratkaisujen löytämisessä.

– Ennen saatettiin sopia, että jollain asialla sopimuksessa ei ollut kustannusvaikutusta, vaikka sillä oikeasti olikin. Toivoisin sellaista holjuutta neuvotteluihin, jotta päästäisiin järkeviin ratkaisuihin. Kaiken lisäksi EK:n excel-nikkarit vahtivat kuin haukat joka tes-pöytää.

Rakennusliittoon on liittynyt vuoden alusta lähtien 4 600 uutta jäsentä. Se parantaa liiton asemia syksyn palkkaneuvotteluissa.

Paikallinen sopiminen on ollut viime vuosina työnantajajärjestöjen ja yrittäjien hokema muotitermi.

– En saa tänne Suomen yrittäjien edustajaa kertomaan yrityksestä, jossa on jotain jäänyt sopimatta ay-liikkeen takia. Ne tietävät, ettei kukaan suostuisi sellaisiin työehtoihin. Yrittäjille on tehokkaampaa pitää yllä pöhinää ay-liikkeen vanhanaikaisuudesta, liiton vastaava lakimies Jyrki Ojanen sanoi.

Seminaarissa esiteltiin liiton palveluita ja koulutustarjontaa. Nuorisotyön asiantuntija Karri Korpi on verkossa järjestettävistä luottamushenkilöfoorumeiden vetäjä. Syyskuussa järjestetystä foorumista lähtien ne on siirretty työajalle.

– Olemme sopineet työnantajaliittojen kanssa, että ensi vuoden alusta lähtien luottamushenkilövapaita saa käyttää foorumiin osallistumiseen.

Nokkamiesten verkkokoulutusta tullaan jatkamaan kovan kysynnän takia. Samoin työttömien jäsenten työturvallisuuskorttikoulutus jatkuu ensi vuonna.

Uudet luotot saavat vinkkejä veteraaneilta

Ylitorniolaisen LTR-Rakennus Oy:n pääluottamusmies Ville Rautio ja Peabin Oulun alueyksikön työsuojeluvaltuutettu Tuukka Salonpää ovat ensimmäisen kauden luottamushenkilöitä. Molemmissa yrityksissä käytiin vaalit, sillä tehtäviin pyrki useampi ehdokas.

– Olen ollut jo useamman vuoden LTR:llä töissä. Marraskuussa Rakennusliitosta tuli viesti, että voi asettua vaaleissa ehdokkaaksi. Työkaverit innostivat lähtemään ehdolle. Meillä oli 5 ehdokasta, Rautio kertoo.

Salonpää oli kuullut luottamushenkilöjärjestelmästä ohimennen ammattikouluaikoina.

– Kun pääsin töihin, työkaverit rupesivat puhumaan ehdokkuudesta. Meilläkin oli useampi ehdokas, mutta eri alueilta, Salonpää kertoo.

LTR-Rakennus Oy:n pääluottamusmies Ville Rautio (vas.) ja Peab Oulun alueyksikön työsuojeluvaltuutettu Tuukka Salonpää ovat ensimmäisellä luottamushenkilöpestillään.

Molemmissa firmoissa käytettiin ensimmäistä kertaa mobiiliäänestystä. Kännykällä toteutettavalla vaalilla on sekä hyvät että huonot puolensa. Sekä LTR:n ja Peabin työntekijät ovat eri työmailla ja paikkakunnilla, jolloin mobiiliäänestys on helppo järjestää etäisyyksistä huolimatta.

– Toki äänestäjiä olisi saanut olla enemmän, sillä vain rapiat 50 prosenttia työntekijöistä äänesti, Rautio toteaa.

Peabilla äänestysvilkkaus oli samaa luokkaa.

– Monella tekstiviestinä tullut äänestyslinkki oli mennyt puhelimen roskapostiin. Jouduin avustamaan ihmisiä linkin löytämisessä, Salonpää kertoo.

Uusilla luottamushenkilöillä on ollut paljon juttuseuraa valinnan jälkeen.

– Porukka on tullut enemmän porisemaan asioista. Toiveita on tullut ja yritän toteuttaa niitä parhaani mukaan, Rautio sanoo.

– Työkaverit kannustavat ja se on auttanut lähtemään jututtamaan uusia työmaille tulevia työntekijöitä, Salonpää kuvaa.

Salonpäälle tärkein tuki työsuojeluvaltuutetun pestissä on ollut alueyksikön pääluottamusmies. Työkavereiden lisäksi myös rakentajaveteraanit ovat antaneet taustatukea.

– Soitan usein LTR:n eläköityneelle luottamusmiehelle. Sieltä olen saanut vinkkejä tarvittaessa, Rautio sanoo.

Salonpään mielestä tärkeintä on yhteydenpito Peabin työntekijöihin. Työnjohtokin on ymmärtänyt työsuojeluvaltuutetun työmaakäyntien merkityksen.

– Olisi hyvä päästä jossain välissä kiertämään työmaita. En ole vielä ehtinyt, Rautio harmittelee.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

Rakentaja on V.I.P.

Kun veri vetää vesille, on asialle tehtävä jotain. Rakennusliiton jäsenet saavat alennuksia Eckerö Linen, Tallink Siljan ja Viking Linen risteilyistä.

Mobiilijäsenkortilla merille

Eckerö Line myöntää Rakennusliiton jäsenille 20 prosentin alennuksen henkilölippujen risteily- ja reittimatkojen päivittäisestä verkkokauppahinnasta. Rakennusliiton mobiilijäsenkortissa on pysyvä linkki Eckerö Linen matkaetuihin, joita Rakennusliiton jäsenet voivat hyödyntää. 

Etuhinnat koskevat Rakennusliiton jäsenyhdistyksiä (ammattiosastot), ammattiosastojen henkilöjäseniä ja samalla varauksella mukana olevia muita matkustajia (enintään 9 henkilöä).

Eckerö Line operoi ainoastaan Helsinki–Tallinna-reitillä.

Matkaa M/S Finlandialla tahdittavat syksyllä muun muassa Katri Ylander, Dingo, Laura Voutilainen ja Teflon Brothers.

Lisätietoja: eckeroline.fi/liittotarjoukset

Silver-etuja jäsenille

Tallink Silja ja Club One tarjoavat Rakennusliiton jäsenille mahdollisuuden liittyä Club One -jäseneksi veloituksetta suoraan kanta-asiakasohjelman keskimmäiselle eli hopea-tasolle. Hopea-tason etuihin kuuluu muun muassa perusalennus tietyistä normaalihintaisista Tallink Siljan tuotteista. Lisätiedot ohjelmasta ja kaikista kanta-asiakkuuden eduista löytyvät Tallink Siljan verkkosivuilta.

Mikäli rakentaja on jo Club One -jäsen, nykyinen kanta-asiakasnumero pysyy voimassa, mutta pronssitason asiakas siirretään hopeatasolle.

Tallink Siljan laivat seilaavat sekä Turusta että Helsingistä. Kohteista valittavina ovat Tukholma, Tallinna ja Ahvenanmaa.

Viihdetarjonnasta löytyvät loppusyksyn aikana muun muassa Eini, Antti Tuiskun Bailantai-jatkot, Sanni sekä Haloo Helsinki!

Lisätiedot ohjelmasta ja kaikista kanta-asiakkuuden eduista: tallink.com/fi

Erikoisristeilyjä ja vanhoja tuttuja

Viking Line tarjoaa SAK:laisten liittojen jäsenille alennuksia muun muassa risteilypaketeista. Lisäksi Viking Line tarjoaa ammattiosastoille ja yhdistyksille kokousmatkoja koskevia etuja.

Laivayhtiöllä on lähtöjä sekä Helsingistä että Turusta ja matkat suuntautuvat Tukholmaan, Tallinnaan ja erikoisristeilyjen merkeissä myös Maarianhaminaan.

Viking Linella on tänä syksynä tarjolla monenlaista viihderisteilyä; Syyskuun lopulla Beatles-risteily, marraskuussa Radio Nova ja Ysäri, Retroristeily M/S Gabriellalla ja joulukuussa Tallinnan ja Ahvenanmaan joulutunnelmia sekä Eurovisiotunnelmia tarjoava Eurovision Cruise -miniristeily.

Lisätietoja: vikingline.fi/sak

Rakentaja on V.I.P.

Kuva: Lehtikuva/Tor Wennström

Kesä tuli, kesä melkein meni. Lomalla on rentouduttu ja nautittu, mutta aina kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Joku astui marjastusretkellä myyränkoloon ja venäytti nilkkansa. Toinen sai Pekka-enon sulkapallomailan hampaisiinsa kesken leppoisan nelinpelin mummolan pihalla. Kolmas liukastui märällä rantakalliolla ja mursi ranteensa.

Näissäkin tapauksissa Rakennusliiton jäsen on V.I.P. Liiton työelämän käytettävissä olevat jäsenet (työssäkäyvät, työttömät) on vakuutettu vapaa-ajan tapaturmavakuutuksella vakuutusyhtiö Turvassa.

– Liiton tapaturmavakuutus korvaa vapaa-ajalla sattuneiden tapaturmien hoitokuluja. Tyypillisiä ovat erilaiset kompastumisien ja liukastumisien aiheuttamat vammat, murtumat, vääntymät ja haavat. Harrasteurheilussa myös sattuu tapaturmia, saa pallosta päähän tai tikan jalkaan, kehityspäällikkö Liisa Teppo vakuutusyhtiö Turvasta kertoo.

Vakuutussumman enimmäismäärä vuonna 2022 on 10 339 euroa per tapaturma. Siihen tehdään vuosittain indeksitarkistus. Vakuutuksessa ei ole omavastuuta. Vakuutuksessa on myös pysyvän haitan korvaus sekä – jos kaikkein pahin tapahtuu – tapaturmaisen kuoleman korvaus.

Tapaturman pitää sattua Suomen maaperällä. Ulkomaanmatkoille kannattaa hankkia aina omat vakuutuksensa.

– Kotimaassakin tietyt erityisen riskialttiit urheilulajit kuten sukellus, moottoriurheilu ja kiipeilylajit on rajattu vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen ulkopuolelle. Niitä varten harrastajan kannattaa hankkia itse erillinen vakuutus, Teppo sanoo.

Ylenmääräistä alkoholin nautiskelua kannattaa välttää myös vakuutuksellisista syistä.

– Alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alla sattuneessa tapaturmassa korvaussummaa saatetaan vähentää tai jopa evätä kokonaan.

Harvinaisen näppärää

Liiton tapaturmavakuutus täydentyi vuosi sitten suorakorvauksella. Mikä se on ja miten se toimii?

– Suorakorvaus toimii TaskuTurva-sovelluksen kautta. Sen voi ladata sovelluskaupasta ilmaiseksi älypuhelimeen. Kun TaskuTurvan valikossa valitsee Rakennusliiton, saa tiedot niistä vakuutuksista, jotka liitto on ottanut jäsenilleen, Teppo selventää.

Jos vakuutettu menee tapaturman jälkeen johonkin Pihlajalinnan lääkärikeskuksista ja näyttää siellä TaskuTurvassa olevaa suorakorvauskorttia, menee ensikäynnin lasku suoraan Turvaan 250 euroon asti ja omaa kukkaroa ei tarvitse raottaa lainkaan. Tätä isommat kulut pitää maksaa ensin itse ja hakea sitten Turvasta.

– TaskuTurvassa näkyvät myös itse ostetut vakuutukset, jos ne ovat Turvassa, Teppo kertoo.

Sovelluksessa on tarpeelliset yhteystiedot kuten hätäpalvelun numero, siellä voi tehdä vahinkoilmoituksen ja saada apua chatin kautta.

Vakuutusehdot ja korvauksenhakuohjeet löydät sivulta: www.turva.fi/rakennusliitto. Turvan asiakaspalvelu: ma–pe 8–18,  01019 5110

Tulossa hankalat palkkaneuvottelut

Rakennusalan palkankorotuksista neuvotellaan syksyllä.

– Syksyn palkkaneuvottelut ovat vaikeat, Rakennusliiton neuvottelupäällikkö Matti Korhonen ennustaa.

Keväällä solmitussa rakennusalan tessissä sovittiin, että ensi vuoden palkankorotuksista sovitaan marraskuun loppuun mennessä.

– Rakennusliiton hallitus linjaa millaisilla ehdoilla neuvotteluihin lähdetään. Palkankorotusten yleinen linja vaikuttaa myös millaista korotusta on mahdollista lähteä hakemaan, Rakennusliiton neuvottelupäällikkö ja infran sopimusalavastaava Matti Korhonen kertoo.

Loppusyksyllä monilla liitoilla, kuten Teollisuusliitolla, PAMilla ja Sähköliitolla ovat tes-sopimukset samalla lailla katkolla palkankorotusneuvotteluiden osalta kuin Rakennusliitollakin.

– Toivoisin SAK:lta kunnollista koordinaatiota ja tavoitepakettia palkkaneuvotteluihin. Työnantajien EK näyttää rakentaneen palkankorotusten koordinaation, mutta palkansaajaliikkeellä ei ole yhteistä linjaa, Korhonen toteaa.

Korhonen piti eduskunnan varapuhemies Antti Rinteen (sd.) ehdotusta työmarkkinoiden keskusjärjestöjen välisestä, palkkakehityksen takaavasta puitesopimuksesta mielenkiintoisena. Valitettavasti Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ampui aloitteen alas heti, koska se muistuttaa liikaa jo kertaalleen työnantajien hautaamia tupo-sopimuksia.

– Rakennusliiton tavoitteena on kohtuulliset palkankorotukset, jotka takaisivat jonkinlaisen ostovoiman kasvun. Neuvottelut tulevat olemaan vaikeat, Korhonen ennustaa.

– Mikäli palkkaneuvottelut kariutuvat, tessit voidaan irtisanoa. Silloin edessä olisi uudet tes-neuvottelut. Niihin mentäisiin Rakennusliiton tavoitteenasettelujärjestelmän mukaisesti.

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen

Rakentaja on V.I.P.

Rakennusliiton jäsenen ei tarvitse miettiä, minne lomalla päänsä kallistaa erittäin kohtuulliseen hintaan. Liitto tukee jäsenperheidensä vapaa-ajanviettoa ja lomailua tekemällä yhteistyösopimuksia eri palveluntuottajien kanssa. Tänä vuonna liitto on tehnyt sopimuksen 32 lomapalvelua tuottavan kohteen kanssa. Rakentaja yöpyy yhteistyöyritysten hotelleissa huomattavan edullisella hinnalla.

Kaikki ohjeet ja tiedot jäsenetuhotellien varaamisesta löytyvät liiton nettisivuilta osoitteesta: rakennusliitto.fi/lomaetuvuorokaudet-2022

Scandic, Sokos ja Radisson Blu

Korkeatasoiset Scandic-, Sokos- ja Radisson Blu -hotelliketjut ovat levittäytyneet pitkin Suomea. Ketjujen hotelleja löytyy lähes kaikista maamme suurimmista kaupungeista. Joukossa on sellaisia klassisia helmiä kuin Scandic Imatran Valtionhotelli, Original Sokos Hotel Ilves Tampereella, Original Sokos Hotel President Helsingissä ja Original Sokos Hotel Viru laajennetussa Etelä-Suomessa eli Tallinnassa.

Lisäksi joukossa on useita kylpylähotelleja, joissa osassa hintaan kuuluu muun muassa vapaa kylpylän käyttö. Miltä kuulostaisi pulikoiminen Scandic Edenissä Nokialla tai lilluminen K18-osaston porealtaassa Break Sokos Hotelli Flamingossa Vantaalla kuohuviinin ja rakkaan kanssa?

Holiday Club

Vuonna 1986 perustetun Holiday Clubin loma-osakkeissa ja kylpylähotelleissa vietetään yli miljoona lomaa vuodessa. Ketjulla on 7 isoa kylpylähotellikohdetta Suomessa.

Muun muassa Holiday Club Caribia Turussa, Holiday Kuusamon Tropiikki, Holiday Club Vierumäki ja Holiday Club Saariselkä odottavat Rakennusliiton jäseniä kuohuviin kylpyihin.

Ei-ketjuhotellit

Kuten mainosmiehet tapaavat sanoa, ei tässä vielä kaikki. Rakennusliito on solminut lukuisia sopimuksia myös pienempien hotellien kanssa. Koska kaikki eivät mahdu tähän juttuun, tässä muutamia tuttuja ja tuntemattomampia paikkoja viettää rentouttavaa lomaa:

Rakentajamotoristit ainakin tuntevat Härmän Kylpylän. Kylpyläkokonaisuus tarjoaa suomalaisen saunan lisäksi turkkilaisen saunan sekä uuden höyrysaunan. Kylpylässä on myös täysmittainen uima-allas, kuntoallas keidasallas ja perheen pienimmille kahluuallas.

Tyylikästä majoitusta aivan Levin keskustassa tarjoaa jo klassikoksi noussut Hotel K5. Hotellin huoneista avautuu näkymä joko Levin rinteisiin tai hotellin omaan poroaitaan, joka valaistaan talvisin.

Levillä sijaitsee toinenkin liiton etuhotelli, Hotel Levi Panorama, joka sijaitsee Levitunturin laella. Maisemat jatkuvat aina Pallaksen, Aakenuksen ja Ylläksen tuntureille asti.

HUOM!

  • Edut ovat käytettävissä vain yksityisessä lomailussa. Ne eivät siis ole käytössä ryhmävarauksissa.
  • Rakennusliiton lomaedut ovat työelämän käytettävissä oleville jäsenille.
  • Eläkkeellä olevilla ja opiskelijoilla on myös oikeus lomakohteiden myöntämiin erikoishintoihin ilman liiton tukea. Kysy hinnat kohteista.
  • Jäsenetuloma tulee pääsääntöisesti tilata puhelimitse suoraan lomakohteesta.
  • Jäsenkohtaisen (jäsen + perheenjäsenet yhteenlaskettuna) tuen enimmäismäärä on 8 vrk / kalenterivuosi.

”Huonosti suunniteltu on puoliksi tekemättä”

Luottamushenkilöfoorumin kommenttikenttä oli kovassa käytössä.

Rakennusliiton Tapio Jääskeläinen (vas.) ja Karri Korpi vetivät luottamushenkilöforumin keskustelua.

Vaikka rakennusalan työsuojelussa on vielä paljon puutteita, olemme kuitenkin matkalla kohti parempaa.

– Aloitin maalausalan hommat vuonna 1986. Tanssikengät ja nailonpaita oli ihan tavallinen työasu, Rakennusliiton työympäristöasiantuntija Tapio Jääskeläinen muisteli luottamushenkilöfoorumin avauksessa.

– Tapaturmien määrä on pelkästään 10 viime vuoden aikana laskenut merkittävästi, nuorisotyön asiantuntija Karri Korpi jatkaa.

Luottamushenkilöfoorumissa oli paikalla 20. huhtikuuta 34 liiton jäsentä ympäri maata. Jääskeläisen ja Korven lisäksi jäsenten kysymyksiin olivat vastaamassa Rakennusliitosta sosiaalipoliittinen asiantuntija Jere Ketola ja lattianpäällystysalan sopimusalavastaava Markus Ainasoja.

Työturvallisuuden lisäksi nettifoorumilla keskusteltiin muun muassa työn kuormittavuudesta ja työntekijöiden tunnelmista taukokopissa. Ohessa nostoja keskustelusta.

Työn kuormittavuus.

– Pienemmässä firmassa työmaiden valmistumisvastuu jää monesti meille työntekijöille. Kun saat työmaasi valmiiksi ajoissa, ei siitä saa minkäänlaista ”kiitosta”. Ei muuta kuin seuraavaan kohteeseen ja samat ongelmat. Erittäin stressaavaa. Mikäli valmista ei tule ajoissa, siitä kyllä kuulet haukut.

– Aikataulut. Laastit ja tasoitteet ei kerkeä kuivumaan laattojen takana, kun pitäisi olla jo lavuaaria ja suihkua seinään poraamassa.

Työn kuormittavuuden helpottaminen.

– Työnjohdolla ja tilaajalla pitää olla etukäteissuunnitelma, jotta materiaalit saadaan kerralla oikeille paikoille mahdollisimman lähelle työkohdetta. Kaikki voittavat, kun turhia siirtoja on mahdollisimman vähän. Huono suunnittelu kostautuu aina.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

Yhdessä vihdoinkin

Kolmen vuoden tauon jälkeen oli mukavaa nähdä taas tuttuja naamoja.

Kauppakeskus Triplassa Helsingin Pasilassa sijaitsevan Sokos-hotellin kokoustilassa kävi iloinen puheensorina, kun vähän päälle 60 torninosturinkuljettajaa tapasi toisiaan ensimmäistä kertaa koronapandemian jälkeen. Vaikka aivan samanlaisiin osallistujamääriin ei päästy kuin ennen kulkutautia, oli tunnelma selvästi toiveikas ja yhteistä tekemistä oli kaivattu.

Tilaisuuden alussa tehtiin viestikapulan siirto; pitkään torninosturinkuljettajien asioita hoitanut Tapio Jääskeläinen siirtyy taka-alalle ja vastuu siirtyy nyt kahdelle liiton tes-toimitsijalle, Toni Malmströmille ja Jarmo Järviselle.

– Oli kiva nähdä kollegoita pitkästä aikaa, käytännössä 3 vuoden tauon jälkeen. Moni oli todella innoissaan ja kaikilla oli kauhean paljon asiaa, Helsingin osasto 6:n (Helsingin torninosturikuljettajat ja -asentajat) hallituksen puheenjohtaja Minna Simonen kommentoi tilaisuutta.

Simosen mukaan Jääskeläisen jääminen pois aiheutti pientä haikeutta, mutta onneksi tilalle saatiin kaksi uutta toimitsijaa mukaan.

Hissi jaksaa kiinnostaa

Hissillisistä torninostureista on keskusteltu kovaäänisestikin jo kymmenisen vuotta. Tähän mennessä niitä on nähty Suomessa kaksi.

– Olen ollut Ruotsissa työmaalla, jolla oli hissillinen torninosturi. Siellä se ei toiminut kunnolla, oli koko ajan esimerkiksi jäässä, eikä hissi olut toiminnassa. En tiedä, miten se toimisi pääkaupunkiseudullakaan, kun täällä pitkän aikaa jäätä, lunta ja loskaa, torninosturinkuljettaja Joona Ylilehto kommentoi.

Pasi Jarva sen sijaan oli innostuneempi asiasta.

– Työnantajille pitäisi selventää paremmin sitä, mitä hissi voisi tuoda; tehokkuutta, kun nosturista pääsisi nopeammin alas ja ylös eli taukojen pito helpottuisi ja nopeutuisi, mutta myös sairaslomia esimerkiksi polvien takia tulisi vähemmän.

Myös Minna Simonen kaipaisi hissiä.

– Pääsisi paljon helpommin käymään tauolla, tapaamassa muita työntekijöitä. On monia kuskeja, jotka eivät kiipeä alas edes ruokatauolle. Työpäivän aikana olisi hyväksi päästä jaloittelemaan useampiakin kertoja. Jäisten tikkaiden kiipeäminen on talvella yhtä tuskaa. Kiipeäminen rasittaa koko kroppaa.

Kivet kasvavat, korkeudet nousevat

Tilaisuuteen oli kutsuttu myös 2 ulkopuolista puhujaa, tuoteryhmävastaava Jani Vainionmäki Skanskalta ja Jan Wallenius YIT Kalusto Oy:stä. Vainionmäen esitys käsitteli torninostureiden tarkastuksia ja Walleniuksen nostotyön tulevaisuutta.

– Yrityksillä on hyvin erilaisia tapoja hoitaa viikkotarkastukset. Toiset tarkastuttaa ne ulkopuolisilla, toisilla tarkastuksen tekevät nosturinkuljettaja ja alamies yhdessä. Monella työmaalla ajatellaan, että kuski tuntee koneensa parhaiten, Vainionmäki totesi.

Vainionmäen mukaan on valitettavan usein tarkastus jää tekemättä, tehdään vain kynällä listaan tai jostain koneen ongelmasta perjantaina ei puhuta kenellekään, kun sen voi korjata maanantaina.

– Itsekin olen sitä menneisyydessäni tehnyt. Se ei ole niin suuri ongelma, jos työmaalla on yksi kuski ja yksi kone. Ongelmia syntyy sitten, kun tuleekin esimerkiksi vuokrakuljettaja, konetta ajetaan kahdessa vuorossa, ja kumpikin ajattelee, että toinen tarkastaa. Uskon kyllä, että te olette ammattilaisia ja teette, mitä kuuluu tehdä.

Wallenius kiinnitti kuljettajien huomiota nostotyön muuttumiseen.

– Kivet vaan kasvavat koko ajan ja rakennetaan entistä korkeampia rakennuksia. Tehdäänkö kohta Suomessakin 100-metrisiä rakennuksia? Entä 150-metrisiä? Myös sääolosuhteet ovat muuttuneet tuulisemmiksi. Moduulirakentaminen lisääntyy, Wallenius kertoi.

Walleniuksen mukaan tekoäly vaikuttaa tulevaisuuden töihin.

– Ei vielä, mutta meillä on jo ollut pilottiprojekteja YIT:ssä. Se on tulevaisuutta, mutta vaatii ensin tarvittavan datan keräämistä. Myös etäohjauksesta tulee mahdollista. Kuljettaja ajaisi Pasilasta käsin konetta, joka on Tapiolassa.

Wallenius myöntää, että etäohjauksen ongelmana on vielä viive.

– Ranskalaiset kuitenkin kehittävät tekniikkaa eteenpäin ja Israelissa joitain nostoja saa jo tehdä etäohjauksella.

Teksti ja kuva: Johanna Hellsten

Työterveyttä kaikille

Lehtikuva: Vilja Vehkaoja

Rakennusliitto perusti vuonna 2020 vakuutuskassan turvaamaan rakentajien terveyttä. Liitolla on paljon jäseniä, jotka eivät pääse säännöllisesti työterveystarkastuksiin. Yksi heistä on joensuulainen muuraus- ja laatoitustöitä lyhyissä työsuhteissa tekevä Pertti Torvinen.

– Olisikohan minulla ollut koko 40-vuotisen työurani aika muutamia työterveystarkastuksia. Teen paljon keikkatyötä. Pidempiä pätkiä on harvoin, joten työterveyshuoltoa ei ole ollut usein tarjolla, Torvinen kertoo.

Terveydentilan säännöllinen seuranta on tärkeää, jotta voidaan puuttua ajoissa esimerkiksi korkeaan verenpaineeseen, kohonneeseen diabetesriskiin tai piileviin hammassairauksiin. Hoitamattomina ne voivat aiheuttaa vakavia terveysongelmia.

Torvinen liittyi vakuutuskassaan lähes heti kun se oli perustettu.

– Kuulin asiasta liittokokouksessa, jossa Rakennusliiton järjestöpäällikkö Tiina Nurmi-Kokko esitteli sitä. Liityin heti ja kun suorittamastani jäsenmaksusta oli kulunut kuukausi, otin yhteyttä vakuutuskassan palvelut tuottavaan Mehiläiseen, Torvinen kertaa.

Alkukankeudesta toimintaan

Koska Torvinen oli kassan käyttäjistä aivan ensimmäisten joukossa, oli prosessissa aluksi pientä kankeutta.

– Kun olin ohjeiden mukaan yhteydessä Mehiläisen ajanvaraukseen työterveysaikaa varatakseni, oli Rakennusliiton vakuutuskassan Ja Mehiläisen yhteystyö vielä heillekin uusi asia. Selvitettiin yhdessä maksumääräysasiat ynnä muut. Lopulta homma toimi oikein hyvin, vilautin lääkärikäynnin jälkeen vain vakuutuskorttia, Torvinen kertoo.

Seuraavana vuonna Torvinen oli oikeutettu myös hammashoitoon. Hammashoidon ajanvaraus sujui jo sulavasti.

– Senkin hoitaa Mehiläinen ja siinä homma meni heti putkeen. Pääsin suoraan hammaslääkäriin.

Torvinen korostaa, että vakuutuskassa tuo säännöllisyyttä sekä terveyden- että hammashuoltoon ja se on tärkeää.

– Minullakin oli aiheellista hyödyntää tämä vakuutuskassan rakentajien terveyttä edistävää palvelua. Sen ansiosta sain omaa terveydentilaani koskevat asiat hoidettua. Kyllä voin suositella vakuutuskassaa muillekin rakentajille, Torvinen sanoo.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva: Lehtikuva