Kolme uutta osastoa Rakennusliittoon

Destia vaihtoi työnantajaliittoa tammikuussa. Tänä syksynä Rakennusliitto sai osastotäydennystä.

Pääluottamusmies Tapio Ristamäki uskoo, että Destian omat osastot takaavat paremman edunvalvonnan yrityksessä.

Infra-alan rakennus- ja palveluyhtiö Destian päätoiminen pääluottamusmies Tapio Ristamäki on melko tuore Rakennusliiton jäsen.

– Teimme 1. helmikuuta Janne Saukonojan kanssa siirtopaperit JHL:stä Rakennusliittoon.

Saukonoja on päätoiminen Destian Pohjois-Suomen alueluottamusmies.

Ristamäestä tuli uuden keskisen Suomen osaston, Raksan infra-ala ry, 544:n puheenjohtaja. Alueen laajuuden takia 8-henkinen hallitus kokoontuu etupäässä sähköpostikokousten kautta. Nopeampi kanssakäyminen hoidetaan Whatsappsin avulla.

– Syys- ja kevätkokoukset hoidetaan läsnäolokokouksilla. Pidämme nämä kokoukset ympäri Suomea.

Oulun uusi osasto on Hintan Tiemiehet ry, Rakennusliiton osasto 549.

– Halusimme pitää porukan kasassa ja jatkaa toimintaa senkin jälkeen, kun vaihdoimme liittoa, osaston sihteeri Saukonoja perustelee.

3 osastoa, lähes 800 jäsentä

Uudenmaan osasto on nimeltään Tie-infra Etelä-Suomi ry, Rakennusliiton osasto 543. Ristamäki uskoo, että 3 osastoa on sopiva määrä talon sisäisen jäsenhankinnan kannalta. Järjestäytymisaste Destiassa on hyvä, mutta kaikki JHL:n jäsenet eivät vielä ole siirtyneet Rakennusliittoon. Infra-alan työntekijöitä on Destiassa vajaat 800.

– Oma osasto on edunvalvonnan kannalta parempi ratkaisu kuin se, että olisimme kotikuntamme mukaisissa osastoissa. Omassa osastossa minulla on kaikkien sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot tiedossa. Se helpottaa asioista sopimista ja tiedottamista, Tapio Ristamäki sanoo.

Taustalla on Destian liittyminen Rakennusteollisuus RT:n jäseneksi tämän vuoden alussa. Destiassa on jo pitkään ollut Rakennusliiton jäseniä, mutta Ristamäen mielestä aika on nyt kypsä myös uusien osastojen perustamiselle.

Ristamäki ja Saukonoja ovat pitkän linjan destialaisia.

– Tulin TVL:lle töihin 1. kesäkuuta 1982. Kävin välillä armeijan, mutta sekin laskettiin siihen aikaan valtiolla työkokemukseksi, Ristamäki muistelee.

– Olen ollut yrityksessä töissä Tielaitoksen ajoilta asti. Ensimmäisen kerran tulin taloon vuonna 1992 määräaikaisena työntekijänä. Vakituisena työntekijänä olen ollut vuodesta 2004 asti, Saukonoja kertoo.

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen

Rakentaja on V.I.P.

Kuva: Jukka Nissinen

Jos työmarkkinoilla haluaa pärjätä, omasta osaamisesta on pidettävä kiinni. Liiton jäsenelle on tarjolla monenlaista liiton tarjoamaa verkkokoulutusta. Taitomyllystä löytyvät Rakennusliiton oman koulutustarjonnan lisäksi myös yhteistyökumppanien koulutustarjontaa ura.rakennusliitto.fi/trainings. Koulutukset löytyvät myös liiton tapahtumakalenterista rakennusliitto.fi/tapahtumat.

Koulutukset on tarkoitettu kaikille liiton jäsenille ja niitä löytyy laidasta laitaan aina työturvallisuuskorttikoulutuksesta rakennuspiirustusten tulkintaan, talousasioiden ymmärtämiseen ja yhdistystoiminnan tueksi.

Hittituote: Rakennuspiirustukset tutuksi

Minkälaisia piirustuksia ja merkkejä käytetään rakennus- ja lvi-suunnitelmissa? Yksi liiton suosituimmista kursseista vastaa muun muassa tähän kysymykseen. Rakennuspiirustukset tutuksi -kurssi on tarkoitettu Rakennusliiton jäsenille: sekä opiskelijoille että työssäkäyville, niin talonrakentajille kuin putki- ja IV-asentajille.

Kurssi koostuu lyhyistä videoluennoista ja niihin liittyvistä harjoituksista ja sen voi suorittaa näppärästi omaan tahtiin ajasta ja paikasta riippumatta.

Osasto-osaamista

Osastotoiminta voi olla hauskaa, mutta se vaatii osaamista. Ammattiosaston sihteerin verkkokurssilla tutustutaan ammattiosaston ja sen toimihenkilöiden tehtäviin. Kurssilla syvennytään erityisesti sihteerin tehtävään ja rooliin osastossa.

Puheenjohtajan kurssilla tutustutaan osaston ja sen toimihenkilöiden tehtäviin, syventyen puheenjohtajan tehtävään osastossa.

Kummankin kurssin käytyään jokainen osaa kertoa mikä on yhdistys ja miksi ammattiosastoja on olemassa, kuvata puheenjohtajan ja sihteerin roolit ja tehtävät, nimetä hallituksen ja sen toimihenkilöiden tehtävät, tunnistaa kokoustoiminnan periaatteet ja kokouksen vaiheet, tunnistaa viestinnän merkityksen osastotoiminnassa ja vieläpä soveltaa oppimaansa toiminnan kehittämisessä

Myös työttömäksi jääneet muistetaan

Työturvallisuuskorttikoulutus: Rakennusliiton työturvallisuuskorttikoulutuksen voi suorittaa täysin etänä verkon välityksellä. Koulutus koostuu videon välityksellä käytävästä opetuksesta ja Rakennusliiton verkko-oppimisympäristössä suoritettavasta itsenäisestä opiskelusta.

Työnhaun ABC: Tämä verkkokurssi johdattaa työnhakuun. Kurssi on itseopiskeltava ja sen voi suorittaa omassa tahdissaan. Kurssin ideana on, että sen suoritettuaan opiskelija osaa mm. arvioida omaa lähtötilannettaan ja tavoitteitaan työnhaussa, kuvata työnhaun prosessia ja sen eri kanavia, laatia työhakemuksen ja ansioluettelon, tunnistaa omaa osaamistaan ja myös kertoa siitä ja soveltaa oppimaansa piilotyöpaikkojen etsinnässä.

Taloutta ja digiä

Perustiedot taloudesta ovat jokaiselle tärkeitä. Erityisen tärkeää on ymmärtää yritystalouden perusteet ja käyttää tietojaan hyväksi työelämän eri tilanteissa. Palvelualojen ammattiliiton ja Edita Publishingin kanssa yhdessä toteutettu Taloustieto yhteisen menestyksen tukena -kurssi opettaa keskustelemaan talousasioista uskottavasti ja tasa-arvoisesti.

Kurssilla tutustutaan talouteen osana yhteiskuntaa, suomalaisten yritysten taloustietoihin, taloustietojen merkitykseen ja analysointiin ja konserneihin ja kansanväliseen toimintaan.

Työ ja arki ovat muuttuneet yhä digitaalisemmiksi ja automaattisemmiksi. Digitaitojen arvoa ei voi väheksyä. SkillPlus-koulutusohjelma tarjoaa mahdollisuuden muun muassa älylaitteiden, pilvipalveluiden ja tietoturvan haltuunottoon. Koulutukset ovat avoinna kaikille. Yksittäinen koulutus kestää 8 tuntia ja koulutuksen sisällöt valitaan osallistujien tarpeiden mukaan.

Puheenjohtajatentti

Rakennusliiton liittokokous järjestetään 12.–13.5.2023. Liittokokouksessa valitaan liitolle puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Liiton nykyinen puheenjohtaja, Matti Harjuniemi, on ilmoittanut, ettei enää ole käytettävissä seuraavalle neljävuotiskaudelle.

Tähän mennessä kisaan liiton seuraavasta johtajakaksikosta on ilmoittautunut/pyydetty liiton nykyinen varapuheenjohtaja Kimmo Palonen (puheenjohtajaksi), liiton pohjoisen palvelualueen päällikkö Marko Niskanen (puheenjohtajaksi) ja liiton vastaava lakimies Jyrki Ojanen (varapuheenjohtajaksi). Rakennusliiton säännöt sallivat ehdokkaiden asettamisen vielä liittokokouspäivänäkin, joten muitakin ehdokkaita saattaa vielä ilmaantua.

Rakentaja lähetti kolmelle ehdokkaalle samat kysymykset, jotka liittyvät liiton rooliin ja tulevaisuuteen seuraavan neljän vuoden aikana.

Kysymykset:

1. Miksi haet puheenjohtajan/varapuheenjohtajan paikkaa?

2. Mihin Rakennusliiton tulisi mielestäsi erityisesti keskittyä seuraavalla liittokokouskaudella ja miten näet puheenjohtajan/varapuheenjohtajan roolin siinä?

3. Miten rakentajien tessien pitäisi kehittyä lähitulevaisuudessa ja miten pystyt edistämään sitä?

4. Puheenjohtaja/varapuheenjohtaja on tärkeä vaikuttaja myös ulospäin liitosta. Minkälaisia verkostoja vaikuttamiseen olet pystynyt luomaan?

5. Liitto muuttuu aikojen mukana. Minkälaisia muutoksia näet liiton toiminnassa lähitulevaisuudessa?

6. Liiton jäsenet ovat liiton voiman lähde. Millä tavoin jäsenkehitys pidetään noususuuntaisena?

7. Minkälaisia lääkkeitä ehdotat siihen, että jäsenet saataisiin osallistumaan liiton toimintaan niin, että jäsendemokratia näkyy ja tuntuu liitossa?

————————————————————————————–

Kimmo Palonen

  • Ikä 53 vuotta
  • Naimisissa, 2 lasta ja 1 lapsenlapsi
  • Putkiasentaja 15 vuotta
  • Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu 10 vuotta
  • Ammattiosaston sihteeri- ja puheenjohtaja 10 vuotta
  • Talotekniikka-alan TES-työryhmän puheenjohtaja 4 vuotta
  • TES- neuvottelukokemus 23 vuotta
  • Talotekniikka-alan sopimusvastaava 16 vuotta
  • Rakennusliiton neuvottelupäällikkö 3 vuotta
  • Rakennusliiton varapuheenjohtaja alkaen 5/2019
  • Avoin työttömyyskassa A-kassan hallituksen varapuheenjohtaja
  • Rakennusliiton Vakuutuskassan hallituksen puheenjohtaja

1. Miksi haet puheenjohtajan/varapuheenjohtajan paikkaa?

Haen siksi, että minua on pyydetty usean aluejärjestön toimesta asettumaan ehdolle. Koen omaavani riittävän kokemuksen ja tietotaidon, joita tehtävä vaatii.

Työehtosopimustoiminta on liiton asialistalla ylivoimaisesti tärkein asia. Ilman työehtosopimuksia ei ole minimipalkkoja. Työehtosopimusten puolustaminen, kehittäminen ja selkeyttäminen ovat asioita, joihin tulee mielestäni ensisijaisesti panostaa. Katson, että yli 20 vuoden kokemus tes-neuvottelutoiminnasta ja sen mukanaan tuoma kokemukseen perustuva tietämys sekä luottamukselliset suhteet työnantajapuolen neuvottelijoihin antavat puheenjohtajan tehtävään hyvät lähtökohdat.

2. Mihin Rakennusliiton tulisi mielestäsi erityisesti keskittyä seuraavalla liittokokouskaudella ja miten näet puheenjohtajan/varapuheenjohtajan roolin siinä?

Työmarkkinatoiminta, järjestöllinen vahvuus ja yhteiskuntavaikuttaminen! Rakennusliiton tulee mielestäni edelleen keskittyä luottamushenkilöverkoston vahvistamiseen ja jäsenhankintaan. Ilman riittävän kattavaa järjestäytymisastetta liiton puhe- ja vaikutusvalta heikkenee varsinkin tes-pöydissä, mutta myös laajemminkin. Puheenjohtajan rooli on yhdessä johtoryhmän kanssa taata riittävät resurssit ja työkalut tähän työhön.

Harmaan talouden nitistäminen kaikin eri keinoin on tärkeä painopistealue. Mm. työsuhdetyön naamioiminen yrittäjyydeksi on asia, joka täytyy saada kitkettyä alalta. Kyse on harmaasta taloudesta. 

Puheenjohtajilla tulee olla tieto ja ymmärrys siitä, kuinka eri tavoin väärin toimivat kiertävät pelisääntöjä. Puheenjohtajien tulee myös pystyä esittämään konkreettisia ratkaisuja väärintoimijoiden kuriin saattamiseksi laki- ja tes-säätelyllä. Tässä työssä olemassa olevat yhteydet poliittisiin päättäjiin, virkamiehiin, mediaan ja muiden ammattiliittojen puheenjohtajiin sekä työnantajajärjestöjen vetäjiin ovat välttämättömiä.   

3. Miten rakentajien tessien pitäisi kehittyä lähitulevaisuudessa ja miten pystyt edistämään sitä?

Yleissitovilla työehtosopimuksilla määritetään minimipalkat ja työehdot. Siksi tauluokkopalkkoihin tulee kiinnittää erityishuomio. Suorituspalkkaustyön osuuden nostaminen on toinen tärkeä kehityksen kohde. Se tapahtuu haastamalla työnantajat työn tuottavuuden näkökulmasta. Tuottavasta työstä on varaa maksaa parempaa palkkaa. Oikeastaan ainoa realistinen ansiotason merkittävämmän noston keino on suorituspalkkaustyön osuuden lisääminen. Sopimusten määräysten selkeyttäminen mahdollisuuksien mukaan on myös tärkeä kehityskohde.

4. Puheenjohtaja/varapuheenjohtaja on tärkeä vaikuttaja myös ulospäin liitosta. Minkälaisia verkostoja vaikuttamiseen olet pystynyt luomaan?

SAK:n liittojen puheenjohtajat ja neuvottelutoiminnasta vastaavat henkilöt ovat tulleet tutuksi, samoin rakennusalojen työnantajaliittojen johtajat ja neuvottelijat. Median edustajia, virkamiehiä, kansanedustajia ja ministerien poliittisia avustajia sekä rakennusalan yritysten johtajia on tarttunut verkostooni. Opetushallituksesta Rakennusalan ammatillisesta koulutuksesta vastaavat henkilöt ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi.

5. Liitto muuttuu aikojen mukana. Minkälaisia muutoksia näet liiton toiminnassa lähitulevaisuudessa?

Liiton toiminnan painopiste tulee suunnata korostetummin perusasioihin, kuten luottamushenkilöverkoston laajentamiseen, työehtosopimustoimintaan ja järjestäytymisasteen nostamiseen. Vähemmän tärkeät, maailmoja syleilevät tekemiset tulee karsia.

EU:n työelämälainsäädännön merkitys korostuu entisestään. Liiton tulee entistä voimakkaammin olla mukana vaikuttamassa työntekijöiden työehto-, työaika- ja työsuojeluasioihin. Tämä toteutuu parhaiten osallistumalla asiantuntijaroolissa Euroopan rakennus- ja puutyöväen federaation vaikutustyöhön.

Digitalisaation suomat mahdollisuudet tulee ottaa kattavammin käyttöön kaikessa liiton toiminnassa, jossa se suinkin on mahdollista ja järkevää.    

6. Liiton jäsenet ovat liiton voiman lähde. Millä tavoin jäsenkehitys pidetään noususuuntaisena?

Hyvät palvelut, jäsenedut, asiantunteva henkilöstö ja edullinen jäsenmaksu sekä yhteydenpito työntekijöiden edustajiin. Viestintä on tässä työssä avainasemassa. Kaikille liiton jäsenille ammattialasta tai asuinpaikasta riippumatta tasavertainen palvelu.

7. Minkälaisia lääkkeitä ehdotat siihen, että jäsenet saataisiin osallistumaan liiton toimintaan niin, että jäsendemokratia näkyy ja tuntuu liitossa?

Ihmisiä ei saada väkisin osallistumaan perinteisiin kokouksiin. Vapaamuotoiset, ajankohtaisiin teemoihin keskittyvät verkkokoulutukset, keskustelufoorumit ja seminaarit myös työajan ulkopuolella madaltavat osallistumiskynnystä. Hokkuspokkusjuttuja ei tarvita. Ihmisten työelämän arkeen liittyvät teemat tulee pitää ykkösprioriteettina; työehdot, työllisyys, työturvallisuus, koulutus – siinä tärkeimmät.

Marko Niskanen

  • Ikä 50 vuotta
  • Rakennusliiton Pohjoisen palvelualueen päällikkönä 2 vuotta
  • Rakennusliiton toiminta-aluepäällikkönä yhteensä 7 vuotta
  • Rakennusliiton aluetoimitsijana 3 vuotta Kainuun aluetoimistolla Kajaanissa
  • Kirvesmiehenä 20 vuotta
  • Rakennusliiton hallituksen jäsen
  • Rakennusliiton Kainuun aluejärjestön puheenjohtaja
  • Sotkamon ammattiosaston puheenjohtaja
  • Sotkamon ammattiosaston sihteeri
  • Pääluottamusmies
  • Yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu
  • Urakkaporukan nokkamies

1. Miksi haet puheenjohtajan/varapuheenjohtajan paikkaa?

Olen ehdolla Rakennusliiton puheenjohtajaksi, koska olen aidosti kiinnostunut jäsentemme ja Rakennusliiton tulevaisuudesta. Lisäksi olen todella iloinen siitä, että Itä-Suomen, Kainuun, Oulun ja Lapin aluejärjestöjen edustajakokoukset pyysivät minua asettumaan puheenjohtajaehdokkaaksi. Myös Keski-Suomen aluehallitus on osoittanut tukensa ehdokkuuttani kohtaan. Tämä on suuri kunnia ja olen mukana kiitollisin ja nöyrin mielin. Kysymyksessä on luottamustoimi, jonka puolesta olen valmis laittamaan likoon oman persoonani sekä osaamiseni.

2. Mihin Rakennusliiton tulisi mielestäsi erityisesti keskittyä seuraavalla liittokokouskaudella ja miten näet puheenjohtajan/varapuheenjohtajan roolin siinä?

Ensimmäisenä tarvitaan selkeä ja yhteinen näkemys, mitä Rakennusliitto tavoittelee ja mitkä ovat meidän tulevaisuuden visiomme. Meillä on oltava kykyä ajattelumallien, toimintatapojen ja rakenteiden uudistamiselle eksymättä kuitenkaan perustehtävästämme ja tinkimättä arvoistamme. Tämä edellyttää rakentavaa yhteistyötä hallituksen, valtuuston ja toimivan johdon välillä sekä puheenjohtajan kykyä toimia muutostilanteessa.

Meidän on kyettävä nopeisiin muutoksiin asioissa, jotka vaativat liittokokousedustajien päätäntävaltaa. Tulevalla liittokokouskaudella on syytä tarkastella ja arvioida kriittisesti käytäntöjämme ja ajansaatossa syntyneitä uskomuksia sekä käsityksiä.

3. Miten rakentajien tessien pitäisi kehittyä lähitulevaisuudessa ja miten pystyt edistämään sitä?

Tärkeintä on neuvotteluaseman säilyttäminen työehtojemme sopijapuolena. Meidän on osaltamme ylläpidettävä rakentavaa neuvotteluilmapiiriä ja turvattava Rakennusliiton uskottava joukkovoima riittävällä jäsenmäärällä. Työehtojen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä suhdannenäkymät sekä jäsentemme tarpeet huomioiden.

Jäsenille on taattava helppo ja aito mahdollisuus osallistua työehtosopimusten kehittämisprosessiin alueellisten ammattialaryhmien kautta sekä mahdollistaa heille alueellinen edustus neuvottelutavoitteisiin liittyvässä päätöksenteossa. Edustamalla jäsentemme tavoitteita ja tekemällä yhteistyötä työehtojen kehittämiseksi jäsenten antamin valtuuksin saamme paremman huomisen.

4. Puheenjohtaja/varapuheenjohtaja on tärkeä vaikuttaja myös ulospäin liitosta. Minkälaisia verkostoja vaikuttamiseen olet pystynyt luomaan?

Verkostoitumisen keskeiset edellytykset ovat avoimuus, sitoutuminen ja luottamus, joten minulle ei ole tuottanut vaikeuksia verkostoitua työssäni taikka vapaa-ajallani. Verkostot ovat hyödyllisiä, mutta verkostoitumisen syyt ovat moninaisia. Aiemmissa luottamustoimissani kunnallisessa ja maakunnallisessa päätöksenteossa sekä nykyisessä työssäni Rakennusliiton palvelualuepäällikkönä olen päässyt osalliseksi lukuisiin tilaisuuksiin ja tehnyt laajaa yhteistyötä eri viiteryhmien parissa. Harrastuksiin sekä vapaa-aikaan liittyvät verkostot tukevat tietysti eri tavoin kuin verkostot, jotka auttavat yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Verkostoituminen ja verkostojen kautta tavoiteltavat hyödyt riippuvat siis verkoston ja sen toiminnan tavoitteesta. Koen, että verkostoni ovat hyvää tasoa.

5. Liitto muuttuu aikojen mukana. Minkälaisia muutoksia näet liiton toiminnassa lähitulevaisuudessa?

Rakennusliiton tulee vaikuttaa kaikkialla, missä jäsenistön hyvinvoinnista ja elämänlaadusta päätetään. Edunvalvontaa tehdään työntekijä- ja työnantajaliittojen välisessä sopimustoiminnassa, mutta on myös vaikutettava yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja lainsäädännön kehittämiseen.

Ammattiliittojen perustehtävä ei horju. Me duunarit tarvitsemme jatkossakin Työtä ja Turvaa sekä toimeentuloa. Meidän on ylläpidettävä joukkovoimaa ja turvattava työntekijöiden tasapuolinen asema työnantajiin nähden. Tämän takaamiseksi Rakennusliiton organisaatio on pidettävä toimivana ja sitä on kehitettävä järkevällä tavalla.

6. Liiton jäsenet ovat liiton voiman lähde. Millä tavoin jäsenkehitys pidetään noususuuntaisena?

Ottaen huomioon jäsentemme tarpeet sekä odotukset. Työelämään ponnistavat sekä ruuhkavuosia elävät sukupolvet ovat kasvaneet tutkivaan, nopeatempoiseen ja osallistavaan maailmaan. He myös uskaltavat kyseenalaistaa vanhat toimintamallimme ja ajattelutapamme. Rakennusliittona meidän on suhtauduttava kritiikkiin rakentavasti, sillä se osoittaa ihmisten halun kehittää ja osallistua liittomme toimintaan.

Yhteiskuntamme muuttuu ja vaatii myös meitä keskittymään yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin. Mikäli haluamme antaa jäsenillemme enemmän, on luotava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Rakennusliiton on edustettava toiminnassaan avointa ilmapiiriä ja yhteisöllistä ympäristöä, jossa voimme toimia yhdessä arvostaen jokaisen osaamista.

7. Minkälaisia lääkkeitä ehdotat siihen, että jäsenet saataisiin osallistumaan liiton toimintaan niin, että jäsendemokratia näkyy ja tuntuu liitossa?

Rakennusliiton aluejärjestörakenne antaa edelleen hyvän ja kattavan perustuksen myös tuleville kehittämiskohdille. Kysymys on kattavan alueellisen järjestötyön järjestämisestä ja jäsenistön aktivoinnista sekä sitouttamisesta järjestö- ja edunvalvontatyöhön. Jäsenten aktiivisen toiminnan ja hyvien vaikutusmahdollisuuksien ylläpito on oltava Rakennusliiton tärkein asia. Toiminnan täytyy perustua edustukselliseen demokratiaan, jossa jokainen ammattiliiton tai sen jäsenyhdistyksen päätöksentekoon osallistuva toimija saa valtuutuksensa jäsenistöltä.

Nykyistä aluejärjestörakennetta kehittämällä ja alueellista päätäntävaltaa kasvattamalla voisimme saavuttaa toimivan järjestörakenteen. Vastuu aluetoiminnasta sekä aluetoimintaan suunnattujen määrärahojen jakamisperusteista tulisi olla aluejärjestöillä. Vuosittain myönnettävistä määrärahoista päättäisi Rakennusliiton hallitus. Aluejärjestöjen edustajisto muodostuisi liittokokousvaaleihin asetetuista ehdokkaista ja hallitus liittokokoukseen vaaleilla valituista edustajista. Edustajiston ja hallituksen toimikaudet olisivat liittokokouskausien pituisia. Jäsenet olisivat suoria Rakennusliiton jäseniä ja kuuluisivat vakituisen osoitteensa perusteella aluejärjestökehykseen.

Aluejärjestöjen jäsenosastot toimisivat jatkossakin itsenäisinä rekisteröityinä yhdistyksinä, mikäli toiminnalliset edellytykset antavat siihen mahdollisuuden. Mikäli halutaan, että jäsendemokratia näkyy ja tuntuu, on siihen luotava ensin aito mahdollisuus.

Jyrki Ojanen

  • Ikä 53 vuotta
  • Naimisissa, kaksi lasta.
  • Liiton vastaava lakimies 15 vuotta
  • Sitä ennen asianajotyössä 10 vuotta.

1. Miksi haet puheenjohtajan/varapuheenjohtajan paikkaa?

Olen otettu siitä, että minua on ehdolle esitetty. Tehtävä on arvokas, mutta ei helppo. Olen vuosien varrella saanut työskennellä laaja-alaisesti rakentajien työelämäkysymysten parissa. Pidän työstäni. Enkä vähiten siksi, että juristihomman kylkeen on kasvanut jonkinlaista talonmies-komponenttia.

2. Mihin Rakennusliiton tulisi mielestäsi erityisesti keskittyä seuraavalla liittokokouskaudella ja miten näet puheenjohtajan/varapuheenjohtajan roolin siinä?

Neuvotteluvoiman ylläpitämiseen. Järjestäytymiseen ja luottamushenkilöihin.

Harmaan talouden kysymykset ovat isosti ja entistä mutkikkaammin esillä lähivuosina. Vuokratyöntekijöiden oikeudellisen ja tosiasiallisen aseman välissä on liian suuri railo. Kaikkien tilanteeseen vaikuttaa se, kuinka syvällä pohja on.

Puheenjohtajilla on roolia sen vaalimisessa, että toimintamme pysyy uskottavana ja fokuksessa. Aika ajoin tarvitaan linjauksia, ettemme organisaationa jää kaikkiin suuntiin kimpoilevien yksityiskohtien panttivangiksi.

3. Miten rakentajien tessien pitäisi kehittyä lähitulevaisuudessa ja miten pystyt edistämään sitä?

On ehkä aiheellista varautua siihen, ettei lähivuosina vuolla kultaa. TES-järjestelmään itsessään kohdistuu painetta.  Ei ole edes aivan selvää, kuinka laajasti on pyrkimystä teettää työ tulevaisuudessa ilman työsuhteisiin kuuluvaa ennakoitavuutta ja turvaa.

Ansiokehityksen osalta oleellista on urakkahinnoitteluiden kehittäminen.  Tuottavuuden lisääntymisen pitäisi houkuttaa niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.  

4. Puheenjohtaja/varapuheenjohtaja on tärkeä vaikuttaja myös ulospäin liitosta. Minkälaisia verkostoja vaikuttamiseen olet pystynyt luomaan?

Olen häärännyt Hakaniemessä 15 vuotta. Tuntumaa vaikutusväylistä ja ihmisistä on karttunut liikkeen sisältä ja ulkopuolelta. Asia kuin asia on yhden tai kahden puhelun päässä.  Tavoitteiden edistäminen vaatii aina sommittelua siihen, mitä muut toimijat edellyttävät tai hinkuvat. Hommassa auttaa, kun tietää pidemmältä matkalta mistä kukakin tulee ja mitä edellisissä jaksoissa on tapahtunut.

5. Liitto muuttuu aikojen mukana. Minkälaisia muutoksia näet liiton toiminnassa lähitulevaisuudessa?

Toiminnan ydin säilynee melko entisellään lähitulevaisuudessa. Yksilölliset palvelut lisääntyvät mahdollisuuksien rajoissa, kunhan niille on luontevaa vastetta jäsenistössä. Vaikka ydin pysyy koko lailla entisellään, liitto näyttää ulospäin raikkaammalta ja eheämmältä.

6. Liiton jäsenet ovat liiton voiman lähde. Millä tavoin jäsenkehitys pidetään noususuuntaisena?

Toiminnan on vastattava siihen todellisuuteen, jonka jäsenet työuransa eri vaiheissa ja tilanteissa kohtaavat. Siihen kuuluu yksilölle tärkeitä käytännön asioita, mutta myös koko porukkaa koskevia abstraktimpia juttuja. Kaiken pitää tapahtua jäsenen kannalta kohtuulliseen hintaan.

Ay-liike on ollut ujo kehittämään myönteistä mielikuvaa itsestään. On tuudittauduttu siihen, että faktat löytää tiensä perille. Roolistamme yhteiskunnassa puhutaan kuitenkin usein aika tympeästi. Ihmisten toimeentuloa puolustaessamme syyllistymme työmarkkinoiden jäykkyys -rikokseen. Paitsi että tuhoamme kilpailukyvyn me myös estämme työpaikkojen syntymisen. Raskailla mielikuvilla voi olla merkitystä jäsenkasvun kannalta.  

Solidaarisuus, joka ay-liikkeen uumenissa edelleen asustaa, on ehkä turhankin huolellisesti omin toimin haudattu historialuentojen alle. Houkuttaako tarina lomaltapaluurahoista nuoria jäseniksi? Luulonsa ehkä on, että tessit pelittää joka tapauksessa. Vuokratyöntekijä saattaa ajatella, ettei täysin kuulu porukkaan. Luulonsa ehkä on, että tessit ei pelitä omalla kohdalla.

Kun ajatkin on vähän sekavat, lienee tilausta bändille, jossa kyse ei ole vain oman soittimen vinguttamisesta. Bändissä, joka skulaa sittenkin samaa biisiä, vaikka kertosäe välillä meneekin vähän mollissa. Melodia ja meininki houkuttavat laulun sisään, mutta kyllä se tekstipuoli sitten lopulta meidät laulamassa pitää.

Jäsenmäärä pysyy nousu-uralla, kunhan kykenemme luomaan positiivista kriisitietoisuutta.

7. Minkälaisia lääkkeitä ehdotat siihen, että jäsenet saataisiin osallistumaan liiton toimintaan niin, että jäsendemokratia näkyy ja tuntuu liitossa?

 ”Niin, että näkyy ja tuntuu?” Liiton säännöissä on määritelty se, miten päätöksenteko tapahtuu. Prosessi on ratkaisujen sisällön suhteen avoin. Emme elä ajatuspoliisien aikaa. Demokratiaan liittyy tietysti sitten sekin, että yksittäiset äänet eivät kuulu yhtä hyvin kuin isomman joukon.     

Parhaimmillaan kaikki lähtee tietysti jäsenten huomioista mestalta tai yleisemmin työelämästä. Porukan innostamiseen itsessään ei ehkä ole taikatemppua. Liitto huolehtii siitä, että on riittävästi tilaisuuksia asioista keskustella ja erilaisia ehdotuksia tehdä. Digitaaliset ympäristöt ovat myös nousseet oleelliseksi osaksi hommaa niin, että korkeaa kynnystä ei osallistumiselle pitäisi olla.

 Ajan henki on se, että erilaisia näkökulmia asioihin voi olla paljon. Syntyy tilanteita, joissa tietty näkökulma jää paitsioon. Tilanteita on syytä joskus perata erikseen. On sinänsä selvää, että jäsenten kannalta monet 10 vuoden päästä suuret kysymykset ovat tänään vielä poikasia. Joka asian kommentoimisen sijasta liitolla pitää olla suuret herkät korvat.

Koonnut: Johanna Hellsten, kuvat: Antti Kirves, Kimmo Brandt, Timo Hartikainen

Jäsenten oikeuksien puolesta

Rakennusliiton oikeusosastolla työskentelevät vastaava lakimies Jyrki Ojanen, lakiasiainsihteeri Marina Asara sekä lakimiehet Päivi Poutanen, Mia Sinda, Katja Syrjänen ja Anna Lauri.

Rakennusliiton oikeustiimissä työskentelee joukko työoikeuden asiantuntijoita. He hoitavat asioita, jotka liittyvät liiton jäsenten työsuhteiden kaikkiin vaiheisiin: neuvovat, selvittelevät erimielisyyksiä ja ajavat oikeusjuttuja.

Oikeustiimissä käsitellään hyvin monenlaisia tilanteita: toisena päivänä mietitään, tuleeko kameravalvontaa käytettäessä pitää lokia videon katselijoista, toisena selvitetään, miten työnantajan saisi laittamaan turvakaiteet katolle.

Kaikki rakentajien työssään kohtaamat ongelmatilanteet eivät kuitenkaan päädy lakiosaston pöydälle, vaan asioita ratkaistaan onneksi jo ennen sitä. Liiton luottamushenkilöillä ja toimitsijoilla on paljon osaamista, ja moni tilanne selviää heidän ammattitaidollaan. Myös oikeuteen etenevissä jutuissa toimitsijoilla on keskeinen rooli muun muassa tietojen keräämisessä.

– Joskus vanhoina hyvinä aikoina asioita pystyttiin ratkaisemaan työmailla enemmänkin keskusteluilla. Jostain syystä työelämäkehitys on mennyt siihen suuntaan, että asioiden ratkaiseminen on siirtynyt juridisemmaksi. Se ei vaikuta terveeltä kehitykseltä, vastaava lakimies Jyrki Ojanen pohtii.

Oikeusavussa ei ole kattoa

Kun jäsenellä on työnantajan kanssa riitatilanne, jota ei saada muuten sovittua, liitto voi tietyin edellytyksin myöntää hänelle oikeusapua. Asian hoitamisesta ei tule jäsenelle mitään kuluja, vaikka sitä jouduttaisiin käsittelemään useammassa oikeusasteessa.

Ilman liiton apua oikeusjuttu voi tulla todella kalliiksi. Häviäjä maksaa myös vastapuolen kulut. Jutun voittajakin joutuu maksamaan oikeudenkäyntimaksun ja oman asiamiehensä kulut omasta pussistaan ennen kuin saa ne takaisin häviäjältä, jos tällä on varaa ja maksukykyä.

– Minulla on hoidossa juttu, jossa liiton jäsen ei saanut palkkaansa ja työsopimus päätettiin perusteetta. Liittoon kuulumattomalla työkaverilla oli sama tilanne. Hän palkkasi asiamiehen, joka ei tehnyt palkkaturvahakemusta tai esittänyt päättämiskorvausta koskevaa vaatimusta, ja oikeudenkäyntikulut tulivat suuremmiksi kuin saamatta jäänyt palkka, jonka tuomioistuin velvoitti entisen työnantajan hänelle suorittamaan , lakimies Mia Sinda kertoo.

Liiton jäsenelle puolestaan tehtiin palkkaturvahakemus, ja hän tullee saamaan rahansa työnantajan konkurssista huolimatta palkkaturvana. Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän palkan, kun työnantaja on maksukyvytön, kunhan hakemus tehdään ajoissa. Hakemusten tekeminen on liiton oikeustiimille rutiinia.

Moni luottaa liiton jäsenyyden sijaan oikeusturvavakuutukseen. Vakuutuksessa on kuitenkin omavastuu, ja sen jälkeenkin vakuutus kattaa tyypillisesti oikeuskuluja vain 10 000 euroon saakka. Kymppitonni ei käytännössä riitä edes käräjäoikeuden käsittelyyn.

Liiton juristeilla on erityisen hyvät edellytykset ajaa rakentajien asioita, sillä heillä on pitkä kokemus alalta ja mahdollisuus keskittyä nimenomaan työoikeudellisten juttujen hoitamiseen.

Jäsenen etu edellä

Kuluvan vuoden toukokuussa uutisoitiin korkeimman oikeuden päätöksestä, jonka mukaan villi – eli työnantajaliittoon kuulumaton – työnantaja ei voi kieltää luottamusmiehen nimittämistä. Luottamusmiehen toimi kyseisessä yrityksessä lakkautettiin jo vuonna 2017. Ensin selvitettiin, tehdäänkö tutkintapyyntö, ja sitten Rakennusliiton oikeustiimi ajoi asiaa käräjäoikeudessa, hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa.

Esimerkki kertoo, miten oikeusprosessit voivat kestää useita vuosia. Etenkin pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksissa myös koronatilanne on pidentänyt käsittelyaikoja.

– Kaikissa vaiheissa asiat pyritäänkin ensisijaisesti sopimaan ja tekemään jäsenelle kokonaistaloudellisesti järkevin ratkaisu myös ajallinen hyöty huomioiden, Sinda kertoo.

Juristit kehittävät jatkuvasti omaa ammattitaitoaan, kun työoikeudelliset asiat monimuotoistuvat ja monimutkaistuvat. Esimerkiksi mainitun luottamusmiesjutun ajaminen edellytti paitsi suomalaisen oikeuden, myös kansainvälisen oikeuden ymmärtämistä.

Viime vuosina ulkomaalaisten jäsenten riitatilanteiden käsittely on lisääntynyt, ja niissä on usein esimerkiksi työperäisen hyväksikäytön piirteitä.

– Niiden selvittäminen työllistää aika paljon, eikä työnantajapuolella ole useinkaan sovintohalukkuutta. Firmakaan ei välttämättä ole pystyssä enää, lakimies Katja Syrjänen selittää.

Lainsäädännön kehittämistä

Riitatilanteiden selvittämisen lisäksi liiton lakiosasto tekee paljon työtä, joka vaikuttaa kaikkien rakentajien arkeen. He osallistuvat lainsäädäntöhankkeisiin, vaikuttavat erilaisissa työryhmissä ja tekevät yhteistyötä esimerkiksi aluehallintoviraston kanssa. Parhaillaan käsittelyssä on muun muassa työsopimuslain muutos ja asetus rakennustyön turvallisuudesta.

Kun työehtosopimuksista neuvotellaan, sekä työntekijä- että työnantajapuolen pöydissä on myös juristeja. Valmiiden sopimusten tekstejä täytyy osata soveltaa monimutkaisissa tilanteisissa.

– Tällä hetkellä pöydällä on 3 lausuntoa, jotka koskevat sitä, miten työehtosopimusta sovelletaan missäkin tilanteessa, Ojanen kertoo.

Juristit kouluttavat ja neuvovat liiton muita työntekijöitä lainsäädäntöön ja sen uudistuksiin liittyvissä asioissa. He neuvovat myös jäseniä suoraan, mutta parhaiten ongelmatilanteet ratkeavat, kun niiden selvittäminen aloitetaan paikallisesti luottamushenkilön ja aluetoimitsijan kanssa.


Teksti: Salla Virtanen, kuva: Jukka Nissinen

Rakennusliiton jäsenmäärä kasvaa nopeasti

Joukkovoimaa tarvitaan, sillä luottamushenkilöseminaarissa kuultiin tulevien palkkaneuvotteluiden hankaluuksista.

Helsingissä järjestettyyn luottamushenkilöseminaariin osallistui 270 rakennusliittolaista ympäri Suomea.

Perinteinen luottamushenkilöseminaari ja -risteily järjestettiin 26.–27 elokuuta Helsingistä Tallinnaan. Paikalle oli saapunut 270 luottamushenkilöä ja työsuojeluvaltuutettua ympäri maata.

Tilaisuuden avauspuheessa Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palonen painotti, että ilman työehtosopimuksia liiton toiminnalla ei olisi kummoistakaan merkitystä.

– Tessi on se luu, miksi me harjoitamme ay-toimintaa. Tesseillä sovitaan asioita, joita työelämää säätelevät lait eivät välttämättä tunnista lainkaan.

Palosen mukaan tessi nostaa rakentajan palkkausta noin neljänneksen verrattuna pelkkään työlainsäädännön tasoon.

– Työntekijöiden lisäksi yleissitovat tessit ovat myös rehellisesti toimivien yritysten elinehto, Palonen muistutti.

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palonen muistutti, että rakentajien palkka tippuisi neljänneksellä ilman tessiä.

Ukrainan sodan aiheuttama inflaatio, sähkön ja polttoaineiden hinnannousu on osunut voimakkaasti rakentajiin. Palonen kaipaa kohdennettuja ratkaisuja työmatkakustannusten alentamiseksi. Hyvä, mutta riittämätön apu on ollut matkakuluvähennysten tason nostaminen verotuksessa. Ongelmana on se, että menetykset korvataan taannehtivasti.

– Yleiset veronkevennykset menisivät osin sellaisellekin porukalle, jotka eivät erikoiskohtelua tarvitsisi, Palonen totesi.

EK:n excel-nikkarit vahtivat neuvotteluja

Palonen ennustaa syksyn palkkaneuvotteluista vaikeita. Tes-neuvotteluita käydään Rakennusliitossa palkan osalta loppusyksystä.

– Ostovoima on nyt miinusmerkkinen, joten palkankorotuksia pitää tulla. Olisin valmis myös siirtämään työntekijöille kiky-sopimuksessa sovitut työnantajamaksut takaisin työnantajien maksettavaksi. Tätä ei ole työnantajien EK:ssa otettu riemurinnoin vastaan.

Palosen mukaan tes-neuvotteluista on viime vuosina kadonnut luovuus ratkaisujen löytämisessä.

– Ennen saatettiin sopia, että jollain asialla sopimuksessa ei ollut kustannusvaikutusta, vaikka sillä oikeasti olikin. Toivoisin sellaista holjuutta neuvotteluihin, jotta päästäisiin järkeviin ratkaisuihin. Kaiken lisäksi EK:n excel-nikkarit vahtivat kuin haukat joka tes-pöytää.

Rakennusliittoon on liittynyt vuoden alusta lähtien 4 600 uutta jäsentä. Se parantaa liiton asemia syksyn palkkaneuvotteluissa.

Paikallinen sopiminen on ollut viime vuosina työnantajajärjestöjen ja yrittäjien hokema muotitermi.

– En saa tänne Suomen yrittäjien edustajaa kertomaan yrityksestä, jossa on jotain jäänyt sopimatta ay-liikkeen takia. Ne tietävät, ettei kukaan suostuisi sellaisiin työehtoihin. Yrittäjille on tehokkaampaa pitää yllä pöhinää ay-liikkeen vanhanaikaisuudesta, liiton vastaava lakimies Jyrki Ojanen sanoi.

Seminaarissa esiteltiin liiton palveluita ja koulutustarjontaa. Nuorisotyön asiantuntija Karri Korpi on verkossa järjestettävistä luottamushenkilöfoorumeiden vetäjä. Syyskuussa järjestetystä foorumista lähtien ne on siirretty työajalle.

– Olemme sopineet työnantajaliittojen kanssa, että ensi vuoden alusta lähtien luottamushenkilövapaita saa käyttää foorumiin osallistumiseen.

Nokkamiesten verkkokoulutusta tullaan jatkamaan kovan kysynnän takia. Samoin työttömien jäsenten työturvallisuuskorttikoulutus jatkuu ensi vuonna.

Uudet luotot saavat vinkkejä veteraaneilta

Ylitorniolaisen LTR-Rakennus Oy:n pääluottamusmies Ville Rautio ja Peabin Oulun alueyksikön työsuojeluvaltuutettu Tuukka Salonpää ovat ensimmäisen kauden luottamushenkilöitä. Molemmissa yrityksissä käytiin vaalit, sillä tehtäviin pyrki useampi ehdokas.

– Olen ollut jo useamman vuoden LTR:llä töissä. Marraskuussa Rakennusliitosta tuli viesti, että voi asettua vaaleissa ehdokkaaksi. Työkaverit innostivat lähtemään ehdolle. Meillä oli 5 ehdokasta, Rautio kertoo.

Salonpää oli kuullut luottamushenkilöjärjestelmästä ohimennen ammattikouluaikoina.

– Kun pääsin töihin, työkaverit rupesivat puhumaan ehdokkuudesta. Meilläkin oli useampi ehdokas, mutta eri alueilta, Salonpää kertoo.

LTR-Rakennus Oy:n pääluottamusmies Ville Rautio (vas.) ja Peab Oulun alueyksikön työsuojeluvaltuutettu Tuukka Salonpää ovat ensimmäisellä luottamushenkilöpestillään.

Molemmissa firmoissa käytettiin ensimmäistä kertaa mobiiliäänestystä. Kännykällä toteutettavalla vaalilla on sekä hyvät että huonot puolensa. Sekä LTR:n ja Peabin työntekijät ovat eri työmailla ja paikkakunnilla, jolloin mobiiliäänestys on helppo järjestää etäisyyksistä huolimatta.

– Toki äänestäjiä olisi saanut olla enemmän, sillä vain rapiat 50 prosenttia työntekijöistä äänesti, Rautio toteaa.

Peabilla äänestysvilkkaus oli samaa luokkaa.

– Monella tekstiviestinä tullut äänestyslinkki oli mennyt puhelimen roskapostiin. Jouduin avustamaan ihmisiä linkin löytämisessä, Salonpää kertoo.

Uusilla luottamushenkilöillä on ollut paljon juttuseuraa valinnan jälkeen.

– Porukka on tullut enemmän porisemaan asioista. Toiveita on tullut ja yritän toteuttaa niitä parhaani mukaan, Rautio sanoo.

– Työkaverit kannustavat ja se on auttanut lähtemään jututtamaan uusia työmaille tulevia työntekijöitä, Salonpää kuvaa.

Salonpäälle tärkein tuki työsuojeluvaltuutetun pestissä on ollut alueyksikön pääluottamusmies. Työkavereiden lisäksi myös rakentajaveteraanit ovat antaneet taustatukea.

– Soitan usein LTR:n eläköityneelle luottamusmiehelle. Sieltä olen saanut vinkkejä tarvittaessa, Rautio sanoo.

Salonpään mielestä tärkeintä on yhteydenpito Peabin työntekijöihin. Työnjohtokin on ymmärtänyt työsuojeluvaltuutetun työmaakäyntien merkityksen.

– Olisi hyvä päästä jossain välissä kiertämään työmaita. En ole vielä ehtinyt, Rautio harmittelee.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

Rakentaja on V.I.P.

Kun veri vetää vesille, on asialle tehtävä jotain. Rakennusliiton jäsenet saavat alennuksia Eckerö Linen, Tallink Siljan ja Viking Linen risteilyistä.

Mobiilijäsenkortilla merille

Eckerö Line myöntää Rakennusliiton jäsenille 20 prosentin alennuksen henkilölippujen risteily- ja reittimatkojen päivittäisestä verkkokauppahinnasta. Rakennusliiton mobiilijäsenkortissa on pysyvä linkki Eckerö Linen matkaetuihin, joita Rakennusliiton jäsenet voivat hyödyntää. 

Etuhinnat koskevat Rakennusliiton jäsenyhdistyksiä (ammattiosastot), ammattiosastojen henkilöjäseniä ja samalla varauksella mukana olevia muita matkustajia (enintään 9 henkilöä).

Eckerö Line operoi ainoastaan Helsinki–Tallinna-reitillä.

Matkaa M/S Finlandialla tahdittavat syksyllä muun muassa Katri Ylander, Dingo, Laura Voutilainen ja Teflon Brothers.

Lisätietoja: eckeroline.fi/liittotarjoukset

Silver-etuja jäsenille

Tallink Silja ja Club One tarjoavat Rakennusliiton jäsenille mahdollisuuden liittyä Club One -jäseneksi veloituksetta suoraan kanta-asiakasohjelman keskimmäiselle eli hopea-tasolle. Hopea-tason etuihin kuuluu muun muassa perusalennus tietyistä normaalihintaisista Tallink Siljan tuotteista. Lisätiedot ohjelmasta ja kaikista kanta-asiakkuuden eduista löytyvät Tallink Siljan verkkosivuilta.

Mikäli rakentaja on jo Club One -jäsen, nykyinen kanta-asiakasnumero pysyy voimassa, mutta pronssitason asiakas siirretään hopeatasolle.

Tallink Siljan laivat seilaavat sekä Turusta että Helsingistä. Kohteista valittavina ovat Tukholma, Tallinna ja Ahvenanmaa.

Viihdetarjonnasta löytyvät loppusyksyn aikana muun muassa Eini, Antti Tuiskun Bailantai-jatkot, Sanni sekä Haloo Helsinki!

Lisätiedot ohjelmasta ja kaikista kanta-asiakkuuden eduista: tallink.com/fi

Erikoisristeilyjä ja vanhoja tuttuja

Viking Line tarjoaa SAK:laisten liittojen jäsenille alennuksia muun muassa risteilypaketeista. Lisäksi Viking Line tarjoaa ammattiosastoille ja yhdistyksille kokousmatkoja koskevia etuja.

Laivayhtiöllä on lähtöjä sekä Helsingistä että Turusta ja matkat suuntautuvat Tukholmaan, Tallinnaan ja erikoisristeilyjen merkeissä myös Maarianhaminaan.

Viking Linella on tänä syksynä tarjolla monenlaista viihderisteilyä; Syyskuun lopulla Beatles-risteily, marraskuussa Radio Nova ja Ysäri, Retroristeily M/S Gabriellalla ja joulukuussa Tallinnan ja Ahvenanmaan joulutunnelmia sekä Eurovisiotunnelmia tarjoava Eurovision Cruise -miniristeily.

Lisätietoja: vikingline.fi/sak

Rakentaja on V.I.P.

Kuva: Lehtikuva/Tor Wennström

Kesä tuli, kesä melkein meni. Lomalla on rentouduttu ja nautittu, mutta aina kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Joku astui marjastusretkellä myyränkoloon ja venäytti nilkkansa. Toinen sai Pekka-enon sulkapallomailan hampaisiinsa kesken leppoisan nelinpelin mummolan pihalla. Kolmas liukastui märällä rantakalliolla ja mursi ranteensa.

Näissäkin tapauksissa Rakennusliiton jäsen on V.I.P. Liiton työelämän käytettävissä olevat jäsenet (työssäkäyvät, työttömät) on vakuutettu vapaa-ajan tapaturmavakuutuksella vakuutusyhtiö Turvassa.

– Liiton tapaturmavakuutus korvaa vapaa-ajalla sattuneiden tapaturmien hoitokuluja. Tyypillisiä ovat erilaiset kompastumisien ja liukastumisien aiheuttamat vammat, murtumat, vääntymät ja haavat. Harrasteurheilussa myös sattuu tapaturmia, saa pallosta päähän tai tikan jalkaan, kehityspäällikkö Liisa Teppo vakuutusyhtiö Turvasta kertoo.

Vakuutussumman enimmäismäärä vuonna 2022 on 10 339 euroa per tapaturma. Siihen tehdään vuosittain indeksitarkistus. Vakuutuksessa ei ole omavastuuta. Vakuutuksessa on myös pysyvän haitan korvaus sekä – jos kaikkein pahin tapahtuu – tapaturmaisen kuoleman korvaus.

Tapaturman pitää sattua Suomen maaperällä. Ulkomaanmatkoille kannattaa hankkia aina omat vakuutuksensa.

– Kotimaassakin tietyt erityisen riskialttiit urheilulajit kuten sukellus, moottoriurheilu ja kiipeilylajit on rajattu vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen ulkopuolelle. Niitä varten harrastajan kannattaa hankkia itse erillinen vakuutus, Teppo sanoo.

Ylenmääräistä alkoholin nautiskelua kannattaa välttää myös vakuutuksellisista syistä.

– Alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alla sattuneessa tapaturmassa korvaussummaa saatetaan vähentää tai jopa evätä kokonaan.

Harvinaisen näppärää

Liiton tapaturmavakuutus täydentyi vuosi sitten suorakorvauksella. Mikä se on ja miten se toimii?

– Suorakorvaus toimii TaskuTurva-sovelluksen kautta. Sen voi ladata sovelluskaupasta ilmaiseksi älypuhelimeen. Kun TaskuTurvan valikossa valitsee Rakennusliiton, saa tiedot niistä vakuutuksista, jotka liitto on ottanut jäsenilleen, Teppo selventää.

Jos vakuutettu menee tapaturman jälkeen johonkin Pihlajalinnan lääkärikeskuksista ja näyttää siellä TaskuTurvassa olevaa suorakorvauskorttia, menee ensikäynnin lasku suoraan Turvaan 250 euroon asti ja omaa kukkaroa ei tarvitse raottaa lainkaan. Tätä isommat kulut pitää maksaa ensin itse ja hakea sitten Turvasta.

– TaskuTurvassa näkyvät myös itse ostetut vakuutukset, jos ne ovat Turvassa, Teppo kertoo.

Sovelluksessa on tarpeelliset yhteystiedot kuten hätäpalvelun numero, siellä voi tehdä vahinkoilmoituksen ja saada apua chatin kautta.

Vakuutusehdot ja korvauksenhakuohjeet löydät sivulta: www.turva.fi/rakennusliitto. Turvan asiakaspalvelu: ma–pe 8–18,  01019 5110

Tulossa hankalat palkkaneuvottelut

Rakennusalan palkankorotuksista neuvotellaan syksyllä.

– Syksyn palkkaneuvottelut ovat vaikeat, Rakennusliiton neuvottelupäällikkö Matti Korhonen ennustaa.

Keväällä solmitussa rakennusalan tessissä sovittiin, että ensi vuoden palkankorotuksista sovitaan marraskuun loppuun mennessä.

– Rakennusliiton hallitus linjaa millaisilla ehdoilla neuvotteluihin lähdetään. Palkankorotusten yleinen linja vaikuttaa myös millaista korotusta on mahdollista lähteä hakemaan, Rakennusliiton neuvottelupäällikkö ja infran sopimusalavastaava Matti Korhonen kertoo.

Loppusyksyllä monilla liitoilla, kuten Teollisuusliitolla, PAMilla ja Sähköliitolla ovat tes-sopimukset samalla lailla katkolla palkankorotusneuvotteluiden osalta kuin Rakennusliitollakin.

– Toivoisin SAK:lta kunnollista koordinaatiota ja tavoitepakettia palkkaneuvotteluihin. Työnantajien EK näyttää rakentaneen palkankorotusten koordinaation, mutta palkansaajaliikkeellä ei ole yhteistä linjaa, Korhonen toteaa.

Korhonen piti eduskunnan varapuhemies Antti Rinteen (sd.) ehdotusta työmarkkinoiden keskusjärjestöjen välisestä, palkkakehityksen takaavasta puitesopimuksesta mielenkiintoisena. Valitettavasti Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ampui aloitteen alas heti, koska se muistuttaa liikaa jo kertaalleen työnantajien hautaamia tupo-sopimuksia.

– Rakennusliiton tavoitteena on kohtuulliset palkankorotukset, jotka takaisivat jonkinlaisen ostovoiman kasvun. Neuvottelut tulevat olemaan vaikeat, Korhonen ennustaa.

– Mikäli palkkaneuvottelut kariutuvat, tessit voidaan irtisanoa. Silloin edessä olisi uudet tes-neuvottelut. Niihin mentäisiin Rakennusliiton tavoitteenasettelujärjestelmän mukaisesti.

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen

Rakentaja on V.I.P.

Rakennusliiton jäsenen ei tarvitse miettiä, minne lomalla päänsä kallistaa erittäin kohtuulliseen hintaan. Liitto tukee jäsenperheidensä vapaa-ajanviettoa ja lomailua tekemällä yhteistyösopimuksia eri palveluntuottajien kanssa. Tänä vuonna liitto on tehnyt sopimuksen 32 lomapalvelua tuottavan kohteen kanssa. Rakentaja yöpyy yhteistyöyritysten hotelleissa huomattavan edullisella hinnalla.

Kaikki ohjeet ja tiedot jäsenetuhotellien varaamisesta löytyvät liiton nettisivuilta osoitteesta: rakennusliitto.fi/lomaetuvuorokaudet-2022

Scandic, Sokos ja Radisson Blu

Korkeatasoiset Scandic-, Sokos- ja Radisson Blu -hotelliketjut ovat levittäytyneet pitkin Suomea. Ketjujen hotelleja löytyy lähes kaikista maamme suurimmista kaupungeista. Joukossa on sellaisia klassisia helmiä kuin Scandic Imatran Valtionhotelli, Original Sokos Hotel Ilves Tampereella, Original Sokos Hotel President Helsingissä ja Original Sokos Hotel Viru laajennetussa Etelä-Suomessa eli Tallinnassa.

Lisäksi joukossa on useita kylpylähotelleja, joissa osassa hintaan kuuluu muun muassa vapaa kylpylän käyttö. Miltä kuulostaisi pulikoiminen Scandic Edenissä Nokialla tai lilluminen K18-osaston porealtaassa Break Sokos Hotelli Flamingossa Vantaalla kuohuviinin ja rakkaan kanssa?

Holiday Club

Vuonna 1986 perustetun Holiday Clubin loma-osakkeissa ja kylpylähotelleissa vietetään yli miljoona lomaa vuodessa. Ketjulla on 7 isoa kylpylähotellikohdetta Suomessa.

Muun muassa Holiday Club Caribia Turussa, Holiday Kuusamon Tropiikki, Holiday Club Vierumäki ja Holiday Club Saariselkä odottavat Rakennusliiton jäseniä kuohuviin kylpyihin.

Ei-ketjuhotellit

Kuten mainosmiehet tapaavat sanoa, ei tässä vielä kaikki. Rakennusliito on solminut lukuisia sopimuksia myös pienempien hotellien kanssa. Koska kaikki eivät mahdu tähän juttuun, tässä muutamia tuttuja ja tuntemattomampia paikkoja viettää rentouttavaa lomaa:

Rakentajamotoristit ainakin tuntevat Härmän Kylpylän. Kylpyläkokonaisuus tarjoaa suomalaisen saunan lisäksi turkkilaisen saunan sekä uuden höyrysaunan. Kylpylässä on myös täysmittainen uima-allas, kuntoallas keidasallas ja perheen pienimmille kahluuallas.

Tyylikästä majoitusta aivan Levin keskustassa tarjoaa jo klassikoksi noussut Hotel K5. Hotellin huoneista avautuu näkymä joko Levin rinteisiin tai hotellin omaan poroaitaan, joka valaistaan talvisin.

Levillä sijaitsee toinenkin liiton etuhotelli, Hotel Levi Panorama, joka sijaitsee Levitunturin laella. Maisemat jatkuvat aina Pallaksen, Aakenuksen ja Ylläksen tuntureille asti.

HUOM!

  • Edut ovat käytettävissä vain yksityisessä lomailussa. Ne eivät siis ole käytössä ryhmävarauksissa.
  • Rakennusliiton lomaedut ovat työelämän käytettävissä oleville jäsenille.
  • Eläkkeellä olevilla ja opiskelijoilla on myös oikeus lomakohteiden myöntämiin erikoishintoihin ilman liiton tukea. Kysy hinnat kohteista.
  • Jäsenetuloma tulee pääsääntöisesti tilata puhelimitse suoraan lomakohteesta.
  • Jäsenkohtaisen (jäsen + perheenjäsenet yhteenlaskettuna) tuen enimmäismäärä on 8 vrk / kalenterivuosi.