Viime työehtosopimuskierroksella 55 vuotta täyttäneille rakennusalan työntekijöille tuli oikeus ylimääräiseen 5 arkipäivän mittaiseen palkattomaan vapaaseen. Perinteisistä rokulipäivistä nämä vapaapäivät eroavat siinä, että vuosiloma kertyy vapaan ajalta.

Työntekijä ja työnantaja sopivat vapaapäivien pitämisestä etukäteen. Vapaapäivät voi pitää kerralla, yksitellen tai muiden lomien yhteydessä.

Rakentaja-lehti lähetti sähköpostitse kaikille viimeistään toukokuun alussa 55 vuotta täyttäneille A-maksaville jäsenille kyselyn, jossa selviteltiin uuden palkattoman vapaan käyttöä. Vastauksia tuli kohtuullisesti, 8 prosenttia kyselyn saaneista vastasi määräaikaan mennessä. Vastaajista 27 prosenttia oli yli 61-vuotiaita.

Palkattoman vapaan suosio ei ollut kovin suurta, sillä 6 prosenttia vastanneista oli käyttänyt vapaapäivien mahdollisuutta ja 2 prosenttia vastanneista oli sopinut vapaapäivien käytöstä.

Avovastauksista kävi ilmi, että palkattomien vapaiden pitäminen ei yksinkertaisesti onnistu taloudellisen tilanteen takia. Kaikilla työnantajilla ei myöskään ole halua sopia ylimääräisistä vapaista.

Palkaton vapaa ei ollut tessin tärkein muutos. Tämä näkyy avovastauksissa, sillä moni jäsen kuuli vapaasta ensimmäistä kertaa kyselyn ansiosta.

Kaikki eivät pysty hyödyntämään uutta vapaata. YIT:n asfalttityöntekijä Kitta Hautasaari ei pysty käyttämään palkatonta vapaa taloudellisista syistä.

– Meillä on ollut käytössä palkattomia tuotantovapaita. Olen yhden jakson pitänyt ja se oli tiukkaa, kun sain yhden viikon tilin sen takia. Olen mieluummin hakeutunut toiseen työporukkaan töihin.

– Minulla on se periaate, että kun töihin on lähdetty, sieltä revitään joka ainoa tunti mikä vaan saadaan irti.

Huhtasaaren työt rytmittyvät yleensä maanantaista torstaille, joten perjantaina on mahdollista hoitaa viranomaisasioinnit ja hammaslääkärikäynnit.

Pallas Rakennus Oy:n mittakirvesmies Kauno Peltonen ei tarvitse vapaata.

– Teen 10-tuntista päivää, joten minulla on aina perjantait vapaata.

Palkattomalle vapaalle on käyttöä

Kivilinja Oy:n kivimies Kimmo Sumiloff pitää palkattoman vapaan mahdollisuutta hyvänä

– Välillä, kun paukut on loppu, on ihan hyvä päästä lepäämään.

Kiven hakkaaminen on urakkaluonteista työtä, mikä on helpottanut vapaiden pitämistä.

– Niin lomat kuin ylimääräiset vapaat on saanut silloin kuin itse on halunnut. Tämä vapaan pitäminen on varmasti hyvä takaportti myös muille aloille.

Sumiloffin polvella kiikkuu puhelinhaastattelun aikana 2-vuotias lapsenlapsi. Sumiloff on valmis nimeämään uuden lomamahdollisuuden pappavapaaksi.

– Tämän kaverin kanssa touhuaminen auttaa hyvin unohtamaan työasiat.

Rakennus Puskala Oy:n mittakirvesmies Matti Hanni oli ehtinyt alustavasti keskustella uudesta vapaasta luottamusmiehen kanssa.

– Olimme epätietoisia siitä, että määritelläänkö tämä vapaa kalenterivuoden vai lomanmääräytymiskauden mukaan.

Tämäkin määrittely on sovittavissa paikallisesti.

– Jos äijä on kunnossa ja jaksaa tehdä töitä, ei tälle lomalle ole välttämättä tarvetta. Itselläni ei ole nyt tarvetta, mutta lomamahdollisuus kiinnostaa. Joskus voi tarvita sellaista puhalteluhetkeä.

Yksi sopiva ajankohta voisi olla vapaan ajoittaminen vaimon loman yhteyteen. Asuntoautoreissu voisi olla lomailuohjelmassa.

– Olemme vielä seurusteluvaiheessa, sillä emme ole olleet yhdessä vielä 40 vuottakaan.

Bravida Finland Oy:n alueluottamusmies, putkimies Jari Wallenius uskoo, että vapaalle on käyttöä.

– Meillä on firmassa muutama iäkkäämpi kaveri, joita tämä voisi kiinnostaa. Itse voisin käyttää lomaa tipoittain.

Wallenius on osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä, johon palkattoman vapaan säätömahdollisuus sopii hyvin. Eläke pudottaa pekkaspäivät pois käytöstä.

Lapin teollisuusrakennus Oy:n mittakirvesmies Taisto Puurusen mestari vaihtui juuri ja palkattomasta vapaasta on keskusteltava vielä uudestaan.

– Moniko työntekijä pystyy tätä vapaata käyttämään? Moni laskee omaa tulevaa eläkekertymää. Reissutyöntekijälle tästä voisi olla hyötyä.

Ylimääräinen vapaa kuluisi lasten luona vierailuun ja urheiluharrastuksiin.

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen

Neuvottelupäällikkö ja tes-toimitsija

Matti, mitä teet työksesi?

– Neuvottelupäällikkönä olen työehtotoimitsijoiden esimies. Tes-neuvotteluihin valmistauduttaessa selvitän sopimustilannetta puheenjohtajiston kanssa. Olen mukana erilaisissa SAK:n työryhmissä.

– Olen myös tes-toimitsija. Vastuullani on infra- ja maanrakennusala.

Milloin aloitetaan valmistautuminen seuraavaan tes-kierrokseen?

– Keskustoimistolla valmistautuminen on jo aloitettu. Jokaisella neuvottelukierroksella jotain jää aina saamatta. Työehtosopimusta on kehitettävä koko ajan ja se työ pyörii meillä taustalla.

– Varsinainen höyry pannaan päälle ensi syksynä. Koronan takia emme vielä tiedä, miten jäsenistön kokoontumisia voidaan järjestää. Maakokous on kuitenkin tarkoitus pitää ensi vuonna. Nettikyselyjä on tehty aikaisemminkin, se ainakin toteutuu. Kartoitamme tavoitteita ja selvitämme toteutunutta palkkatasoa.

Maarakentajat ovat tunnettuja tiukoista mielipiteistään.

– Alalla on aktiiveja, jotka tietävät mitä tessiltä haluavat. He ovat tiukasti ajamiensa sopimusehtojen takana. Neuvottelut ovat samanlaista jauhamista kuin muissakin tes-pöydissä. Hiljaa hyvä tulee.

Mikä on ollut työurasi paras tes-neuvottelukierros?

– Vuoden 2008 tes-kierros on ollut paras koko rakennusalalle. Infrapuolella taulukot nousivat merkittävästi ja saimme muutaman uuden lisän tessiin.  

– Yleensä tes-neuvottelut eivät ole mitään loistavia suorituksia. Tärkeintä on mennä edes vähän eteenpäin työehtojen kehittämisessä muutoinkin kuin palkkojen osalta. Olemme esimerkiksi lyhentäneet sairausajan yhden päivän karenssia 2 vuodesta puoleen vuoteen.

Yhtenäistyvätkö eri alojen tessit tulevaisuudessa?

– Siihen pyritään koko ajan, mutta huomioimme sen, miten hyvin tessin määräykset sopivat eri aloille. Se helpottaisi työntekijöiden edunvalvontaa. Palkkausjärjestelmäkin alkaa jo olla samanlainen eri aloilla.

Millä rakennusalan palkkatasoa voitaisiin parantaa?

– Jos saisimme urakkatyön osuutta nostettua, saisimme palkkatason nousemaan.

Milloin tulit töihin Rakennusliittoon?

– Tulin vakituiseksi vuonna 1997. Sitä ennen olin ollut liittotoimikunnan puheenjohtajana vuosina 1991–1995 ja yhden kauden liittovaltuuston puheenjohtajana ennen Rakennusliittoon tuloani.

Miten päädyit mukaan ay-toimintaan?

– Olin mukana Ylikiimingin kunnallispolitiikassa. Työmailla päädyin luottamusmieheksi. Palavereissa en osannut pitää suutani kiinni. Sitä kautta sotkeuduin näihin ay-asioihin.

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen

– Jo keväällä keskusteluissa tutkijoiden kanssa aiheutti hämmennystä se, miten koronaviruksen leviämisestä sanottiin yhtä ja toista. Ilmavälitteisyyttä ei voi sulkea pois, vaan aerosolien on oltava mukana, kun leviämistä pohditaan, Piia Sormunen sanoo.

Tieteellisiä julkaisuja koronaviruksesta on ilmestynyt jo 36 000. Ongelmana on, että ne eivät kaikki ole korkealaatuisia. Siksi Tampereen yliopistolla polkaistiin käyntiin Licence to Breathe -hanke, johon osallistuu 24 suomalaista laboratorio- ja teknologiayritystä, ohjelmistotoimittajaa sekä terveys-, rakennus- ja kiinteistöalan toimijaa sekä tutkijoita 4 eri alalta. Piia Sormunen vetää hanketta.

Hanke käynnistettiin tiukalla aikataululla touko–kesäkuun aikana ja sille saatiin 300 000 euron rahoitus Business Finlandilta.

– Projektinjohto on minulle luontevaa, mutta kyllä verkoston kokoamisessa tuli todella kiire, Sormunen kertoo.

Ensin tietoa, suodatettuna

Ongelmana on koko kriisin aikana ollut se, että tutkimustietoa on paljon, mutta sen selvittäminen, mikä siitä on laadukasta, on hankalaa. Hankkeessa yritetään saada selkoa siitä, miten koronavirus tarttuu sisäilmassa sekä pintojen kautta.

– Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tutkijat keskittyvät tiedon seulomiseen. Ajantasaisen tiedon tuottamiseen on perustettu tilannehuone, josta hankkeessa mukana olevat yritykset voivat koko ajan saada tuoretta tietoa, Sormunen selittää.

– Tällä hetkellä tarvitaan uusia teknologioita esimerkiksi ilmanpuhdistukseen. Sellaiseen, joka oikeasti ottaa virukset kiinni ja tapaa ne. Eli ei catch and release vaan catch and kill. Tähän tarvitaan laboratoriossa tehtävää tutkimusta ja näyttöä, Sormunen jatkaa.

Mukana on lääketieteen, biotieteiden, virtaustekniikan, aerosolifysiikan, talotekniikan ja kiinteistöalan asiantuntijoita.

Turvatuunausta ja uusia ajatuksia

Hankkeessa pyritään löytämään toimintatapoja tilojen – sekä uusien että vanhojen – suunnittelemiseen siten, että ne olisivat ihmisille mahdollisimman turvallisia.

– Perinteisissä tiloissa pyritään niin sanottuun turvatuunaukseen, ja siihen, miten olosuhteita pystytään parantamaan nopeasti, Sormunen kertoo.

Uudistettavissa tiloissa tilaa käytetään edelleen perinteisesti, mutta korjausrakentamisen keinoin pyritään uudistamaan esimerkiksi talotekniikka.

– Sen osalta pohditaan esimerkiksi sitä, että jos ihmisten hengityskorkeudella on koronavirusta, miten se saadaan tekniikalla pois tilasta ja hengitysilmasta. Tähän voivat tuoda toivoa erilaiset ilmansuodatusratkaisut.

Oman ongelmakenttänsä sisäilman osalta muodostavat myös laivat, bussit ja junat. Niissä käytetään ihan erilaista tekniikkaa kuin muissa sisätiloissa.

– Niissä ilmanvaihto perustuu osin kiertoilmaan. Mitä jos virukset leviävät sen mukana? Yritämme selvittää, miten ne leviävät, kuinka pieninä hiukkasina ja ovatko virukset vielä hengissä? Sen selvittäminen on ryhmän lääketieteilijöiden hommaa.

– Tässä on meneillään ajattelutavan muutos. Aiemmin ollaan pohdittu sitä, miten rakennus voi sairastuttaa ihmisen. Nyt mietitään sitä, että se sairastuttaja onkin ihminen, rakennuksen tai tilan loppukäyttäjä.

Tavoitteena teknologiavienti

Business Finlandin rahoittamien hankkeiden pitää aina liittyä siihen, kuinka yritysten kansainvälistä vientiä voidaan kasvattaa. Siksi hankkeen pitkän tähtäimen kakkosvaihe on siinä, mihin teknologioihin pitää keskittyä juuri nyt. Hanke tähtää tutkijoiden ja yritysten yhteisinnovaatioihin.

– Suomesta löytyy kovan tason sisäilmaosaamista sekä muuta taloteknistä osaamista niin suunnittelun, urakoinnin että teknologian osalta. Koronavirus on globaali ongelma, johon tarvitaan globaaleja ratkaisuja, Sormunen sanoo.

Sormunen muistuttaa, että uusilla innovaatioilla ei taklata pelkästään koronaa, vaan myös muita viruksia.

– Ja se miten meillä menee kansainvälisillä vientimarkkinoilla, ei hyödytä vain yrityksiä, vaan koko Suomea. Yrityksillä on nyt iso rooli löytää oman tuotekehityksen kautta innovaatiota, joka tuo lisää bisnestä Suomelle. Yhdessä olemme vahvempia.

Teksti: Johanna Hellsten

Kuva: Antti Kirves

Koulutuspäällikkö

Juhani Lohikoski, mitä teet työksesi?

– Tittelini ei ole muuttunut, joten olen koulutuspäällikkö vieläkin. Koulutustiimimme, jossa toisena työntekijänä on Sara Putaansuu, on laajenemassa. Säädämme jatkossakin kahdestaan järjestö- ja luottamusmieskoulutusta, mutta uudessa laajemmassa tiimissä on myös nuorisotyö ja urapalvelut.

Mikä on syy muutoksiin?

– Rakennamme koulutusta laajemmasta ammatillisesta näkökulmasta. Meilläkin on tehty asioita vähän omissa siiloissaan. Nuoriso on esimerkiksi puuhaillut omia koulutuksia eikä meillä ole ollut niistä tietoa. Rakennamme alustan, johon kootaan koulutukset ja urapalvelut samaan pakettiin. Mukaan otetaan myös muiden tuottamia palveluita, joista me vinkkaamme jäsenille.

– Perusidea on sama kuin 100 vuotta sitten. Liitto jeesasi jäseniään erilaisissa elämäntilanteissa.

Millainen työura sinulla on ollut Rakennusliitossa?

– Aloitin Siikarannassa vuonna 2009 luottamusmiesaineiden opettajaksi. Kun löimme hynttyyt yhteen Kiljava-opiston kanssa, tulin töihin liiton keskustoimistolle vuoden 2012 lopulla.

Kaipaatko takaisin Siikarantaan?

– En. Olemme vapaampia kehittämään omaa koulutustamme, kun meitä ei säätele valtionapujärjestelmän määräykset. Teemme muuten tulevaisuudessa yhteistyötä Teollisuusliiton Murikka-opiston kanssa.

Merkittävä osa koulutuksesta on kuitenkin internetissä?

– Rakennamme Putaansuun kanssa sähköistä oppisympäristöä. Se oli käytössä jo ennen korona-aikaa vaikuttajakoulutuksessa. Jäsenet voivat opiskella verkossa milloin vain kurssien sijaan.

Oppiiko siellä internetissä oikeasti?

– Sähköisen oppimisympäristön haasteena on se, että sen pitää olla osallistavaa. Teemme verkossa paljon ryhmätöitä ja opiskelemme neuvottelutaitoja.

Miten korona vaikutti liiton koulutustarjontaan?

– Koronarajoitusten alkaessa olin Helsingin Triplassa vetämässä esiintymistaidon koulutusta. Oma Teams-fiidini oli jäänyt auki ja sieltä paukkui yleisölle informaatiota kurssien perumisesta. Jengi naureskeli, että taitaa jäädä seuraavan viikon kurssi Oulussa väliin.

– Mietimme miten korvaamme kursseja ja yhtenä ratkaisuna oli se, että kutsuimme työsuojeluvaltuutettuja verkkotapaamisiin iltaisin. Vähän sellaista uskovaisten teetupameininkiä ja höyryjen päästelyä. Jengi tykkäsi siitä meiningistä. Uusi vaikuttajaporukka ryhmäytyi yllättävän hyvin etäyhteyksien kautta. Ihmiset eivät voi kuitenkaan hetkessä hypätä uuteen etäpalaverien maailmaan. Se on huomattu ihan liiton työntekijöidenkin viestinnässä.

– Lähiopetusta on aloiteltu uudelleen. Luemme tarkkaan THL:n ohjeistukset. Huolehdimme turvaväleistä, hygieniasta ja tilaisuuksissa on tarjolla maskeja.

Mitä suomalaiselle koulutuspolitiikalle kuuluu?

– Oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä on tärkeää edistää ammattikoulujen tilannetta. Opiskelijat eivät aina ole kovin motivoituneita ja rakennusalan vetovoima on ollut laskussa. Oppilaiden ohjaamista on valitettavan vähän ammattikouluissa. Kehitämme yritysten kanssa työssäoppimista.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

”Jokaisen ihmisen arkisilla teoilla on merkitystä koronapandemian hallinnassa.”

Helsingin epidemiologisen toiminnan ylilääkäri Sanna Iso-Somppi pääsi aloittamaan tehtävässään kesäkuun alussa, juuri ennen kesäistä suvantoa koronatartunnoissa. Uudessa tehtävässä oli paljon ennestään tuttua, sillä Iso-Somppi toimi ennen nykyistä työtään THL:n terveysturvallisuusosastolla koronatilanneryhmässä asiantuntijalääkärinä.

– Olimme kevääseen verrattuna rauhallisessa vaiheessa perehtymiseni aikana, Iso-Somppi sanoo.

Rakennusalalla oli kesän suvantovaiheenkin aikana tartuntaryppäitä. Mistä tämä johtui?

– Rakennusalan työpaikoilla ollaan fyysisesti lähekkäin pienissäkin tiloissa, joissa ei vielä ole ilmanvaihtoa. Sellainen voi altistaa tartunnoille. Myös sosiaaliset hetket, kuten yhdessä ruokailu tai kahvittelu, voivat olla altistustilanteita, Iso-Somppi muistuttaa.

Jäljitys toiminut hyvin

– Kun työmailla on todettu tartuntoja, on tartunnanjäljitys päästy aloittamaan heti. Yhteistyö yritysten kanssa on sujunut erinomaisesti, Iso-Somppi kiittelee.

– Tartunnanjäljitys on kulmakivi tartuntaketjujen katkaisemisessa. Selvitämme ketkä kuuluvat tartunnan saaneen kanssa samaan työporukkaan tai ovat muuten olleet lähikontaktissa hänen kanssaan. Olemme saaneet hyvin tietoja sekä tartunnan saaneilta työntekijöiltä itseltään että työnjohdolta, Isosomppi sanoo, Iso-Somppi sanoo.

Tartunnanjäljityksen lisäksi yrityksissä on käyty tartuntatautilääkäreiden kanssa läpi, minkälaisia toimenpiteitä työmailla on jo tehty tartuntojen ehkäisemiseksi ja mitä voisi parantaa.

– Tarkennuksia ja muistutuksia on tehty muun muassa työmaalla noudatettavista turvaväleistä, riittävistä käsienpesu- ja desinfiointipisteistä – työmaan mahdollisuudet ymmärtäen – sekä sosiaalitiloista; niissä pitäisi välttää ruuhkautumista. Jos turvavälejä ei voi aina toteuttaa, olemme suositelleet suu-nenäsuojuksen käyttöä. Myös ruokailujen rytmitykseen on kiinnitetty huomiota, ja että niissä käytäisiin sen oman työporukan kanssa, jolle joka tapauksessa altistuu.

Työmaiden kanssa yhteistyössä on myös tehty ohjeistusta koronaviruksen torjunnasta kaikilla työmaan kielillä. Olemme painottaneet, että töihin ei tulla sairaana ja testiin pitää hakeutua, jos koronavirustautiin viittaavia oireita ilmenee.

– Jos työmaalla on ilmennyt useampia tartuntoja, olemme tarjonneet mahdollisuutta joukkotestaukseen. Se on järjestetty työmaalla, ja kaikki ovat päässeet testiin. Pyrimme tekemään seulonnasta työntekijälle mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa osallistua.

Rakennusalalle ei ole ainakaan näillä näkymin tulossa lisää ohjeita, mutta viranomaiset seuraavat tilannetta tarkasti.

– Kevään poikkeusolojen sijaan viranomaiset tekevät nyt paikallista ja alueellista harkintaa. Käymme yhdessä läpi epidemiatilannetta ja tarvittavia toimenpiteitä pääkaupunkiseudun muiden terveysviranomaisten ja Avin kanssa. Pyrimme pitämään yllä tasapainoa siinä, että yhteiskunta toimii, mutta tauti ei leviä.

Jaksaako Suomi tsempata?

Moneen maahan verrattuna Suomi on tähän asti selvinnyt koronasta melko hyvin. Miksi?

–Yksi syy siihen varmasti on, että suomalaiset luottavat viranomaisten antamiin ohjeisiin, kun ne ovat selkeitä ja perusteltuja. Harvasta asutuksesta on myös hyötyä. Vaikeinta epidemian hallinta on suurissa kaupungeissa, joissa kontakteja on väistämättä enemmän. Suomalainen kulttuuri on myös monia muita pidättyväisempi; täällä ei ole mitään poskisuutelun perinnettä, Iso-Somppi miettii.

Osansa lienee myös suomalaisten sitkeydellä. Sitä tarvitaan, kun syksyn pimeys painaa päälle. Miten estää koronaväsymys?

– Henkilökohtaisesti minua auttaa jaksamaan se, että meillä epidemiologisessa toiminnassa on erittäin ammattitaitoinen ja motivoitunut tiimi. Kaikilla on halu hoitaa tehtävänsä mahdollisimman hyvin. Olen iloinen, että suurin osa kansalaisista noudattaa ohjeita; pitävät turvavälejä, huolehtivat käsi- ja yskimishygieniastaan, välttävät joukkotilaisuuksia. Myös maskien käyttö lisääntyy koko ajan. Näillä toimilla on paljon merkitystä, sillä olemme yhdessä torjumassa pandemiaa.

Isosompin mukaan Suomessa on onnistuttu koronatartuntojen leviämisen ehkäisyssä suhteellisen hyvin.

– Kun jaksamme jatkaa näitä pieniä tekoja, pärjäämme jatkossakin hyvin.

Isosomppi pitää tärkeänä, että ihmiset eläisivät niin normaalia elämää kuin ohjeiden noudattamisen puitteissa on mahdollista. Sosiaalisten suhteiden ylläpito on tärkeää.

– Kunhan muistetaan, että ei tavata isoissa ryhmissä. Vakavan taudin riskiryhmiin kuuluvia ei saa tavata, jos itse on vähänkin oireinen. Isovanhemmille voi soitella. Myös yksinäiselle kaverille kannattaa kilauttaa.

Jokainen testissä kävijä kantaa oman kortensa kekoon. Eikä pidä hävetä, jos saa koronan.

– Korona tarttuu kuten normaalit flunssatkin eli pisara- tai kosketustartuntana. Joskus tartunnan voi saada, vaikka olisi noudattanut ohjeita miten hyvin tahansa. Jos saa koronadiagnoosin ja se pelottaa ja mietityttää, voi asiasta keskustella työterveyshuollon tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Teksti: Johanna Hellsten

Kuva: Antti Kirves

Jäsenpalvelupäällikkö

Tuula, mitä teet työksesi?

– Pidän tiimini kanssa huolta siitä, että jäsenrekisterimme on kunnossa ja jäsenet saavat ajantasaista palvelua. Pidämme yhteyttä jäseniimme myös itse. Emme pelkästään odota, että meille soitetaan tai tullaan käymään aluetoimistolle.

– Jäsen ei ole meille pelkkä nimi tai jäsennumero tietokoneella. Meidän on tunnettava jäsenistömme ja heidän tarpeensa. Jokaisen jäsenen on saatava samat palvelut asuinpaikasta riippumatta.

Milloin liitosta soitetaan ihmisille?

– Meillä oli kampanja, jonka aikana soitettiin juuri liitosta eronneille jäsenille. Halusimme selvittää syitä liitosta lähtemiseen. Se auttaa kehittämään liiton palveluita.

– Soitamme myös juuri liittoon liittyneille uusille jäsenille ja kerromme Rakennusliiton tarjoamista palveluista ja jäseneduista. Otamme yhteyttä parin kuukauden sisällä liittymisestä. Opastamme itse maksavia jäsenmaksun maksamisessa, sillä joskus se on hankalaa.

– Otamme kontaktin kaikkiin rakennusalalle valmistuviin opiskelijoihin, jotka ovat meidän tiedossamme.

Mitä rakennusliittolaiset ovat tykänneet yhteydenotoista?

– 99 prosenttia soitoistamme on otettu positiivisesti vastaan. Yhteydenotot ovat välittämistä.

Työtehtäväsi ovat aika tuoreita?

– Aloitin jäsenpalvelupäällikkönä 3 vuotta sitten. Tulin liittoon töihin loppuvuodesta 2012 jäsenrekisterin hoitajaksi. Silloin ajateltiin, että kukin aluetoimisto hoitaa vain alueensa asioita. Hämeen alueella oli silloin 2 ihmistä jäsenpalveluissa ja me teimme myös työnantajaperinnän seurantaa, joka vei paljon työaikaamme. Pidin sitä vääryytenä, sillä emme ehtineet tehdä jäsenpalvelutyötä tarpeeksi.

– Rakennusliiton jäsenet on palveltava loppuun saakka. Jos emme tiedä jotain asiaa, selvitämme sen ja otamme yhteyttää kysyjään.

Mitä muuta työhösi kuuluu?

– Kehitämme liitolle uusia palveluja. Olen esimerkiksi ollut mukana suunnittelemassa meidän uusia työnvälityspalveluitamme.

– Osallistun luottamusmiesten peruskoulutukseen. Kerron heille jäsenyyteen liittyvistä asioista, kerron työttömyysturvasta ja työnvälityksestä. Luottamusmiehet saavat tietoa ja työkaluja Rakennusliiton viestin viemiseen työmaille.

Millainen työporukka jäsenpalveluissa työskentelee?

– Meillä on erinomainen, yhteen hiileen puhaltava työyhteisö. Jäsenpalvelutiimissä on 19 työntekijää ja hyvä tekemisen meininki.

Mitä uutta on luvassa lähitulevaisuudessa?

– Kehitämme ammatillista koulutusta jäsenistöllemme. Rakennamme liitolle urapalveluita, jotka aloitimme ensiksi työnvälityksellä. Teemme parhaillaan opiskelumateriaalia nettiin.

– Urapalveluiden kehittäminen on lähtenyt saamastamme palautteesta. Jäsenten ja luottamushenkilöiden kanssa käydyistä keskusteluista viriää aina uusia ideoita.

Mikä on työssäsi raskainta?

– Parhaiten muistiin jäänyt kokemus asiakaspalvelusta on täältä Tampereelta. Meidän jäsenemme oli hyvin tuohtunut siitä, että hän oli joutunut odottamaan työttömyyspäivärahojaan pitkään meistä riippumattomista syistä eli TE-toimiston lausunto ei ollut tullut ajallaan. Jäsen lähti ovet paukkuen ja totesi lähtiessään, että lapsille on sanottava: ”Tänäänkään ei sitten syödä”. Se oli pysäyttävä hetki.

– Kyseinen nuori mies oli myöhemmin rauhoituttuaan ymmärtänyt, että syy ei ollut työttömyyskassassa. Seuraavalla viikolla sain anteeksipyyntönä suklaarasian. Meidän jäsenemme ovat todella ihania.

Miten kiteytät työsi yhteen lauseeseen?

– Autan liiton jäsentä saamaan mahdollisimman paljon irti jäsenyydestään.

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen

Pääkaupunkiseudulla suomalaisten rakentajien vuosiansiot ovat 1 700 euroa pienemmät verrattuna sellaisiin rakennusalan ammatteihin ja alueisiin, joissa ei työskentele yhtä paljon ulkomaalaisia työntekijöitä. Isa Kuosmasen ja Jaakko Meriläisen tutkimuksen mukaan vuoden 2006 EU:n laajeneminen näkyy yhä palkkatuloissa rakennusalalla.

Geneven yliopiston tutkijatohtori ja VATT:n vieraileva tutkija Isa Kuosmasen mukaan ansioiden heikentyminen seuraa rakentajia koko työuran ajan. Vuosiansiot tippuivat erityisesti sekä alle 30-vuotiailla että yli 50-vuotiailla rakentajilla.

– Vanhat rakennustyöntekijät jäivät todennäköisesti työkyvyttömyyseläkkeelle, sähköasentajat puolestaan osa-aikaeläkkeelle. Rakennusalalla voi olla niin, että vanhempia työntekijöitä vähän pusketaan eläkkeelle. Taustalla voi olla myös se, että työntekijät eivät pääse osa-aikaeläkkeelle, Kuosmanen pohtii.

Sähköasentajien neuvotteluvoima voi olla parempi tavalliseen rakennustyöntekijöihin verrattuna. Sähköasentajat voivat esimerkiksi työskennellä osa-aikaeläkeläisinä työmaan kymppinä ja valvoa aloittelevien asentajien työtä.

Työttömyysjaksot olivat pidentyneet, mutta muutos ei ollut suuri.

– Työttömyysjaksot pitenivät muutamilla päivillä. Aineistosta puuttuvat ne ihmiset, jotka olivat tutkimusjakson alussa työttöminä tai juuri tulossa rakennusalalle.

– Tutkimusasetelman kannalta oli ongelmallista, että emme pystyneet seuraamaan vuonna 2000 työttöminä olleiden tai vasta ammattikoulussa olleiden työuraa. Voi olettaa, että näillä henkilöillä olisi vielä suurempi riski menettää palkkatuloja.

Siirtymäajasta ei ollut hyötyä

Vuoden 2004 EU:n laajentumisen yhteydessä Suomi halusi kahden vuoden siirtymäajan työvoiman liikkumiselle uusista jäsenmaista. Kuosmasen mukaan siitä ei ollut käytännön hyötyä suomalaisten työmarkkinoiden kannalta, sillä rakennustyömaille tuli erityisesti virolaisia ja puolalaisia työntekijöitä lähetettyinä työntekijöinä. Viranomaisvalvontaa ei käytännössä ollut ja rekisteröitymissääntöjä ei noudatettu. Kukaan ei tiedä, paljonko ulkomaista työvoimaa tuli jo siirtymäkaudella rakennustyömaille.

– Myös muilla mailla, kuten Saksalla ja Itävallalla, oli siirtymäajat työvoiman liikkuvuudessa. Kokemukset olivat samanlaisia kuin Suomessakin. Kyse on yleiseurooppalaisesta ilmiöstä.

Ilmiön yleisyydestä huolimatta sitä on tutkittu yllättävän vähän. EU:ssa arvioidaan olevan yli 2 miljoonaa EU:n sisällä pendelöivää työntekijää.

Rakennusalan työntekijöiden palkkojen lasku saattaa merkitä muille ammattiryhmille parempia tienestejä. Suurempi määrä rakennustyöntekijöitä tietää lisätöitä työnjohdolle ja suunnittelijoille. Rakennusalan sisällä sähkö- ja hissiasentajat voivat päästä paremmille palkoille lisääntyneiden työmahdollisuuksien ansiosta. Sveitsin työmarkkinoilta on havaintoja paremmin koulutettujen sveitsiläisten palkkatason kohoamisesta rajaseuduilla.

– Viranomaiset valvovat sähkötöitä tarkemmin muuhun rakennusalaan verrattuna. Kuka tahansa ei voi ryhtyä sähköasentajaksi.

Suomalaisilta työmarkkinoilta ei löytynyt selkeää tilastollista näyttöä sähköasentajien parantuneesta työmarkkinatilanteesta. Sähköasentajien vuosiansiot olivat nousseet, mutta työttömyysjaksot olivat jonkin verran pidentyneet.

Työvoiman liikkuvuutta on tutkittu hyvin vähän

Kuosmasen mukaan EU:n laajenemisen vaikutuksia on tutkittu yllättävän vähän niin Suomessa kuin muuallakin.

– Asiaa on tutkittu vasta viime vuosien aikana.  Vuoden 2004 laajeneminen oli kuitenkin iso tapahtuma.

Esimerkiksi Britannian brexit-eron taustalla saattaa olla EU:n itälaajenemisen aiheuttama pelko oman työpaikan ja toimeentulon menetyksestä, jota helppoheikkien oli helppo manipuloida EU:n vastaiseksi äänestysinnoksi. Puolalainen putkimies oli pelottava ilmestys Brittein saarten työmarkkinoilla, mutta tilastoista ei löydy todisteita palkkojen heikentymisestä.

– Tutkijoilla ei ole hyviä aineistoja asian tutkimiseen. Toinen syy taustalla voi olla se, että samaan aikaan minimipalkkoihin tuli korotuksia. Tutkijat ovat löytäneet työpaikan menettämiseen ja tulevaisuuden huonontumiseen liittyviä pelkoja.

Peruskoulu eriytyy valintojen myötä

Kuosmasen väitöskirjan toinen tutkimuskohde oli Suomen peruskoulun kouluvalintojen vapauttaminen 1990-luvulla. Oppilaat pystyivät hakeutumaan myös muuhun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun. Tutkimuksen toinen tekijä on Liisa T. Laine.

Tutkimuksen mukaan valinnat yleistyivät voimakkaasti valintojen sallimisen jälkeen kunnissa, joissa on enemmän valintamahdollisuuksia.

– Kouluvalinnoilla on ollut eriarvoistava vaikutus oppilaisiin.

Yksittäisistä kouluista ei ole valintaa helpottavia vertailutietoja, joka saattaa Kuosmasen mukaan vaikeuttaa erityisesti heikommassa sosiaalisessa ja taloudellisessa asemassa olevien vanhempien mahdollisuutta arvioida kouluvalintojen merkitystä lasten kannalta. Varakkaat perheet jaksavat hankkia tietoa ja heillä on valmiit suhdeverkostot käytössään. Tämä voi johtaa etenkin suurissa kaupungeissa koulujen eriytymiseen.  

– Erilaisesta taustasta tulevat oppilaat tapaavat yhä vähemmän toisiaan koulussa ja vapaa-ajalla. Aikaisempien tutkimusten valossa tämä kehitys on haitallista muun muassa poliittisen polarisaation takia.

Ihmisryhmien eriytyminen voi johtaa pahimmillaan Britannian EU-eron tyyppisiin ratkaisuihin, kun kansalaisilla ei ole enää yhteistä kieltä ongelmien ratkomiseen. Ilmaisen peruskoulun pitäisi ratkoa ongelmia, ei pahentaa niitä.

– Oppilaan ohjaus on avainasemassa. Heikommasta asemasta tulevia lapsia pitäisi tukea enemmän, sillä heidän vanhemmillaan ei ole resursseja siihen.

teksti: Jukka Nissinen, kuva: Kimmo Brandt

Aluetoimitsija

Toni, mitä teet työksesi?

– Olen aluetoimitsija Rakennusliiton Uudenmaan aluetoimistolla. Toimin luottamushenkilöiden ja työsuojeluvaltuutettujen yhteyshenkilönä liitossa. Me aluetoimitsijat käymme työmailla, perehdytämme luottareita ja työsuojeluvaltuutettuja ja vastaamme ringissä puhelimeen, kun jäsenellä on kysyttävää tai ongelmia. Lisäksi selvitämme riita-asioita ja siirrämme niitä eteenpäin liiton lakiosastolle, jos emme itse saa asiaa selvitettyä.

Milloin tulit liittoon töihin ja minkälainen ensimmäinen vuotesi oli?

– Tulin tänne töihin 3 vuotta sitten. Ensimmäinen vuosi oli ihan hurjaa aikaa. Ei edes ehtinyt kunnolla ymmärtää, mitä tapahtuu, kun uusia asioita ja uusia ihmisiä tuli niin vauhdilla eteen. Kaikki tunsivat minut ja minä en tuntenut ketään. Normaalisti tuore toimitsija kerää ensimmäisen vuoden aikana 10 kiloa lisää painoa, kun työt muuttuvat fyysisistä enemmän henkisiksi. Minä heräsin 8 kilon kohdalla, kun olin ollut täällä 10 kuukautta.

Tämäkään vuosi ei ole ollut tavallinen. Miten työsi muuttui maaliskuussa koronapandemian takia?

– Meillä Uudellamaalla tehtiin päätös, että työmaita ei kierretä normaaliin tapaan. Tietysti sitten, jos jotain todella akuuttia tuli, menimme paikalle. Se ei tarkoittanut töiden vähenemistä. Kun siirryimme enemmän toimistohommiin, alkoivat puhelimet soida. Jäseniä askarruttivat koronaan liittyvät asiat, kuten miten se vaikuttaa heidän työhönsä ja työllisyyteensä. Niitä puheluita tuli aivan hirveä määrä.

Yhteiskunta on avautumassa varovasti. Muuttuuko maailmasi taas?

– Toukokuun puolivälissä aloimme valmistella paluuta työmaalle ja nyt kun jonkinlaiset kokoontumisetkin ovat sallittuja, olemme alkaneet varovasti palata työmaakierrosten pariin.

Mikä on parasta työssäsi?

– Tykkään pyöriä rakentajien parissa työmailla, kuulla heidän asioistaan ja auttaa aina kun pystyn.

Mikä on työn raskain puoli?

– Uusia asioita tulee paljon. Juuri kun on opetellut jonkin työttömyyskassan säännön, se muuttuukin. Vaikka rakentaminen oli fyysisesti raskasta, tuntuu, että tässä työssä tulen väsyneempänä kotiin. Sitä ei olisi uskonut. Rakentajana, jos joku homma oli kesken, siihen ei tuotu uutta hommaa ennen kuin edellinen oli tehty. On pitänyt tottua siihen, että keskeneräisiä asioita on kymmeniä. Niistä aina joku nytkähtää vähän eteenpäin, mutta pöytää ei saa täysin tyhjäksi.

Joskus raskautta tuo jäsenten kokema kaltoinkohtelu. Ne tarinat ovat välillä hirveitä. Meillä oli juuri yksi tapaus, jossa virolainen työntekijä oli sairastunut koronaan ja työnantaja potkaisi hänet ulos asunnosta, ettei hän tartuttaisi muita. Liiton ja pääurakoitsijan yhteisellä painostuksella saatiin työnantaja hoitamaan hänelle karanteeniasunto.

Olet paljon tekemisissä ulkomaalaisten työntekijöiden kanssa. Kohdellaanko heitä huonommin kuin suomalaisia?

– Palkkaepäselvyyksien osalta kyllä. Tietysti nuoriin ja kokemattomiin suomalaisiinkin kohdistuu erilaista kaltoinkohtelua kuten perusteettomia irtisanomisia, mutta alipalkkaus kohdistuu ulkomaiseen työvoimaan. Muitakin epäselvyyksiä on. Teimme toukokuun puolessa välissä vinkkien perusteella tarkastuksen 2 työmaalla 15 ulkomaiseen rakennusalan yritykseen ja niistä 3:ssa oli asiat kunnossa.

Miten pidät kaiken härdellin keskellä huolta omasta jaksamisestasi?

– Olen harrastanut pitkään juoksua, muun muassa polkujuoksua ja ultrajuoksua. Nyt siihen on ollut vähemmän aikaa, mutta vieläkin juoksentelen jonkun verran. Lisäksi harrastan maastopyöräilyä. Myös se, kun perheen kanssa puuhastelee jotain ihan muuta, lepuuttaa nuppia.

Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten