Takaisin

Valtakunta: Kouvolan palvelupiste

Rakentaja-lehti 18.3.2021
Kouvola on risteysasema myös rakentajille.

Kouvolan palvelupisteen nykyinen osoite Kouvolankatu 18 on ollut voimassa vuodesta 2016, kun silloinen aluetoimisto muutti Salpausselänkadulta. Palvelupisteen tuorein työntekijä ei ehtinyt muuttokuormaan mukaan.

– Olen ollut Rakennusliitossa töissä 3 vuotta. Edellisessä työpaikassa ehdin olla 30 vuotta, aluetoimitsija Jarkko Harjumaaskola muistelee.

Pisimpään kouvolalaisista Rakennusliiton leivissä on ollut palveluneuvoja, jäsenyysasiantuntija Paula Lipiäinen.

– 18 vuotta tuli juuri täyteen. Tulin Salpausselänkadun toimistoon töihin 2. tammikuuta 2003. Ensimmäisen kerran olin Rakennusliitossa töissä 1980-luvulla.

Aluetoimitsija Petri Hiltunen on aloittanut Rakennusliitossa joulukuussa 2004.

– Olin aluksi Helsingin aluetoimistossa 2,5 vuotta, sitten siirryin Kouvolaan.

Hiltunen kiistää, että kustannuspaikan vaihtamiseen olisi vaikuttanut Lieksassa eletty lapsuus ja nuoruus.

Kouvola siirtyi reilu vuosi sitten Rakennusliiton eteläiseen palvelualueeseen. Siirto on luonteva, sillä merkittävä osa Kymenlaakson rakentajista käy töissä pääkaupunkiseudulla.

– Kymenlaaksolaiset ovat meille hyviä asiakkaita. Täällä ei ole läheskään niin monimutkaisia riitoja työnantajien kanssa kuin pääkaupunkiseudulla. Meillä on ollut aina hiljaista liiton lakiosaston kannalta. Valtaosa riidoista selviää puhelinsoitolla, Hiltunen vertaa.

– Palkkaturvahakemuksia ei ole tarvinnut kovin montaa tehdä, Harjumaaskola komppaa.

– Täällä ei taida olla niin hankalia työnantajia, Hiltunen miettii syitä tilanteeseen.

Lipiäisen työpöydällä näkyy paheneva työttömyystilanne.

– Viime maanantaina oli paljon työttömyyspäivärahahakemusten tuojia. Ihmiset tulevat Kotkasta ja Savitaipaleelta asti. Ensimmäinen hakemus tuodaan mielellään itse. Samalla voidaan katsoa, onko kaikki tarvittavat todistukset ovat matkassa. Tiistaina tuotiin puuttuvia papereita sovitusti, aiemmin etuuskäsittelijänä työskennellyt Lipiäinen kertoo.

Kymen rakentajien työttömyysaste on yli 22 prosenttia.

– Työttömyyspäivärahan hakijoiden joukossa on paljon sellaisia, jotka ovat olleet työttömänä viimeksi 1990-luvulla, Lipiäinen sanoo.

Lipiäinen kuuluu liiton jäsenrekisterin työntekijöiden kouluttajarinkiin, joten erilaiset jäsenyyslajit ovat tuttuja.

– Minulta kysytään jäsenyyteen liittyviä tulkintoja ja neuvoja. Haluan auttaa liiton jäseniä asioiden hoidossa ja tehdä työtäni jäsenen edun mukaisesti.

Lipiäinen ottaa selvää myös työttömyysturvan muutoksista, joita tulee vähintään kerran vuodessa. Koronapandemian aikana on voimassa myös erilaisia poikkeussääntöjä. Puhelinpäivystys kuuluu myös jokaviikkoiseen työrutiiniin.

Koko konttori oli huhti–toukokuun ajan etätöissä. Työmaakierroksille toimitsijat pääsivät kesäkuun alussa ja palvelupiste palasi lähemmäksi normaalia ajanrientoa.

– Maskit ovat käytössä ja emme mene sosiaalitiloihin. Jututamme porukkaa ulkona, Harjumaaskola kuvaa voimassa olevaa käytäntöä.

Yrittäjät kyselevät jatkuvasti ammattitaitoista työvoimaa toimitsijoilta. Hiltunen auttoi vähän aikaa sitten rakennusfirmaa löytämään mittakirvesmiehen.

– Lähetin 421 sähköpostia jäsenrekisteristä kirjatuille mittakirvesmiehille. Yksi mittakirvesmies työllistyi tätä kautta.

Oma ammattiluokitus kannattaa pitää ajan tasalla. Se voi helpottaa työpaikan löytämisessä.

Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen, taustakartta: Maanmittauslaitoksen Vanhat kartat -palvelu