Pidä puolesi – käytä äänesi! - Rakennusliitto

Takaisin

Pidä puolesi – käytä äänesi!

Jäikö viime eduskuntavaaleissa äänioikeus käyttämättä? Et ollut yksin, sillä noin kolmannes suomalaisista äänioikeutetuista ei äänestänyt viime vaaleissa. Kun ulkomailla asuvia suomalaisia ei lasketa mukaan, jäi 2015 eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus vain 70,1 prosenttiin.
Itse asiassa tuo 70 prosenttia sellaisenaan ei ole kovin huolestuttava luku. Sen pitäisi olla parempi, mutta tuollakin tasolla demokratia on vielä vahvoissa kantimissa. Todellinen huolenaihe kätkeytyy luvun sisään. Kansa on Suomessa vahvasti jakautunut äänestyskäyttäytymisen suhteen. Iäkkäät ja korkeakoulutetut äänestävät, nuoret ja vähemmän koulutetut jättävät äänestämisen väliin. Esimerkiksi alle 35-vuotiaista rakentajista reilusti alle puolet käytti äänioikeuttaan, naiset hieman miehiä aktiivisemmin.
Aktiivisimmin ääniuurnille suuntaavat kulkunsa korkeakoulutetut keski-ikäiset miehet. Heistä yli 90 % käyttää äänioikeuttaan. Kaupunkien sisällä äänestysaktiivisuus jakautuu voimakkaasti. Helsingissä varakkaiden kaupunginosasissa 80–85 % äänioikeutetuista asukkaista äänestää. Perinteisissä ”duunarikaupunginosissa”, kuten Jakomäessä, Mellunkylässä tai Malmilla luku jää 60–75 prosenttiin. Kaikista korkeimmin koulutetuista äänesti noin 85 %, peruskoulun suorittaneista vain 58 % ja keskiasteen opinnoista valmistuneista 65 %.
Onko se ihme, jos eduskunta tekee mielestäsi huonoja päätöksiä? Insinööreistä, lääkäreistä tai ekonomeista vain harva äänestää eduskuntaan ehdokkaan, jonka vaaliteemat suosivat pieni- tai keskituloisia palkansaajia.
Puhe politiikasta vain ”yhteisten asioiden hoitamisena” piilottaa taakseen sen tosiasian, että vallasta ja päätöksistä kamppaillaan niin valtakunnan kuin kuntatason politiikassa. SAK:laiset palkansaajat antavat nykyisellään tässä kamppailussa reilun etumatkan yhteiskunnan isotuloisimmille ja koulutetuimmille kansanosille.
Palataan kolumnin avanneeseen kysymykseen. Jäikö siis äänestämättä? Jos jäi, niin kiitä itseäsi siitä, että synnyit suomalaiseksi. Esimerkiksi Belgiassa ja Kreikassa on voimassa äänestyspakko. Äänioikeuden hukkaamisesta on seurauksena mm. sakkoja, ehdollista vankeutta tai kansalaisoikeuksien menetys.
Joku on tällaista pakkoa esittänyt jo Suomeenkin. Itse olen sitä mieltä, että yritetään nyt vielä järjen äänellä ja porkkanoilla, ennen kuin tartutaan keppiin. Paljon on tekemättä myös koulutuksen puolella. Koululaitos kärsii osittain edelleen krapulaa 1970-luvun ylipolitisoituneen koulun jäljiltä. Kun politiikka on pidetty kaukana kouluista, pysyvät nuoret kaukana politiikasta, koulun jälkeenkin.
Ei ole koulun tehtävä politisoida nuoria, mutta kun tutkimusten ja kokemusten mukaan monet muutkin kansalaistaidot, kuten mm. oman talouden ylläpito, ovat osalta nuorista pahasti hukassa, olisi ainakin yhteiskuntaopin ja vanhan ajan kansalaistaidon opetukseen kiinnitettävä enemmän huomiota.
Nyt käynnistymässä oleva vaalityö tähtää huhtikuun 14. päivänä pidettäviin eduskuntavaaleihin. Ilmassa on paljon hyviä enteitä. Eräiden SAK:laisten liittojen nuorten aloitteesta syntynyt Vapaiden valtakunta ´19 –hanke on tuonut sähinää etenkin nuoremmille suunnattuun vaalityöhön.
Rakennusliiton oma Kova juttu -yhteiskuntavaikuttamisen hanke keskittyy nyt äänestysaktiivisuuden nostamiseen rakentajien parissa. Vaaleissa on ehdolla parisenkymmentä Rakennusliiton jäsentä, ja lukematon määrä muita hyviä palkansaajaehdokkaita.
Nykyinen hallitus uhkasi liittoja pakkolaeilla ja kiristi siten maahan kikyn, puhumattakaan työttömien kurittamisesta aktiivimalleilla. Huhtikuun vaaleissa on mahdollisuus nousta vastarintaan ja äänestää päättäjiksi ihmisiä, jotka ymmärtävät myös palkansaajien ja työttömien arkea.

Janne Mäkinen
Rakennusliiton viestintäpäällikkö