Yllätyyys! - Rakennusliitto

Takaisin

Yllätyyys!

25.9.2020

Otsikko kirjoitettuna niin kuin se lausutaan, kun haluaa yllättää kaverinsa erittäin miellyttävällä tavalla.

Yllätykset elämässä voivat olla iloisia, mutta myös ikäviä. Taloudessa yllätykset ovat useammin ikäviä kuin iloisia – vai olenko turhan pessimisti, kun näen asiat näin päin? Onhan ylämäkiäkin yhtä paljon kuin alamäkiä.

Tänä keväänä nähty hurja bkt-pudotus oli yllätys kaikille, niin ekonomisteille kuin päättäjillekin. Virusepidemia aiheutti kaikkien aikojen suurimman tipahduksen yhdellä vuosikvartaalilla. Toisaalta, niinhän ne laskusuhdanteet ovat aina tulleet vähän yllätyksenä. Vaikka tiedetään, että suhdannesyklin (eli aikajakso suhdannehuipulta seuraavalle huipulle) kesto on vajaat kymmenen vuotta, tulee talouden sukellus miltei aina yllätyksenä.

Lamasta ylös pääseminen onkin sitten haastavaa. Kulloinkin valtakunnan politiikasta vastuussa olevat päättäjät tekevät kaikkensa, että talous saataisiin kasvuun, koska myös äänestäjien kannatus useimmiten saadaan sitä kautta nousemaan.

Monesti lääkkeenä kannattaa käyttää samaa metodia kuin ongelma itse käytti tullessaan, eli yllätystä. Ennen euro-järjestelmään siirtymistä lamalääkkeen keksiminen oli helppoa: devalvoitiin markka yli yön ja yllätettiin markkinat. Eli niin, ettei kukaan voinut varautua valuutan arvonmuutokseen, jotta vaikutus olisi mahdollisimman suuri.

Taloutta elvyttävän yllätyksen toteuttaminen yhteisvaluuttaan siirtymisen jälkeen on vaikeampaa. Esim. ALV:n alentaminen lamassa elvyttäisi kulutuskysyntää, mutta kevennys pitäisi toteuttaa niin ikään yllätyksenä, jotta vaikutus olisi maksimaalinen. Jos saisimme tietää tänään, että ALV-kantaa lasketaan ensi vuoden alusta lähtien 5 prosenttiyksiköllä, kysyntä tyssäisi kulutustavaroiden osalta tähän paikkaan. Tai jos työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden varainsiirtovero poistettaisiin, olisivat asuntomarkkinat jäissä koko lain valmistelun ja eduskuntakäsittelyn vaatiman ajan.

Talouden käänteet eivät saisi tulla päättäjille eikä varsinkaan ekonomisteille yllätyksinä. Maan hallituksella tulee olla pöytälaatikossa aina vaihtoehtoinen suunnitelma siltä varalta, että yllätyksiä tulee. Ekonomistien on syytä kehittää työkaluja, jotka toimivat ennusmerkkeinä ja joita seuraamalla ainakin yllätyksiltä vältyttäisiin, vaikka taantumia ei vältetäkään. Luotettavat indikaattorit ovat sellaisia, joiden on todettu historiassa kulkevan samaan suuntaan kuin toteutunut talouskehitys.

Rakennusala on hoitanut tällaista indikaattorin virkaa jo vuosikymmeniä. Kun rakennuslupien määrä näyttää laskusuuntaa, voidaan alkaa varautua koko talouden hiipumiseen. Vaikka rakentamisen volyymi oli hyvässä vauhdissa vielä tänä keväänä, haettujen rakennuslupien määrä on jyrkässä laskussa. Näyttää siis huolestuttavalta talouden kannalta. Koska me havaitsemme tämän, emme ainakaan tule yllätetyiksi. Ja istuva hallitus pitäkööt huolta siitä, että niin ei käy.

Elina Pylkkänen, johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos