Vierailija: Panostus ammatilliseen koulutukseen on satsaus tulevaisuuteen - Rakennusliitto

Takaisin

Vierailija: Panostus ammatilliseen koulutukseen on satsaus tulevaisuuteen

6.5.2022
Puheenjohtaja Tuija Mäntsälä, Ammatilliset opettajat AO ry

Ammatillinen toisen asteen koulutus on suunnattu perusopetuksen päättäneille nuorille, vailla ammatillista tutkintoa oleville aikuisille ja kaikille, jotka haluavat lisätä osaamistaan. Perusopetuksen päättäneistä nuorista noin puolet hakeutuu ammatilliseen koulutukseen. Oppivelvollisuuden uudistus lisäsi merkittävästi rahoitusta opinto-ohjaukseen. Rahoitus ei kuitenkaan näytä kohdentuneen tavoitteen mukaisesti, sillä opinto-ohjaajien määrä ei ole kasvanut odotetulla tavalla.

Uudistuksen onnistuminen​ edellyttää myös tukiopetuksen ja ammatillisen osa-aikaisen erityisopetuksen säästämistä asetuksella.

Työllisyysasteeseen vaikuttaa erityisesti osaamisen taso, joka ei vastaa nykytyöelämän vaatimuksia. Alhaisen osaamistason tehtävät vähenevät ja asiantuntija- sekä johtotehtävät lisääntyvät. Tämä kehitys syventää työmarkkinoiden polarisoitumista. Yhteys osaamisen ja työllistymisen välillä on merkittävä. Suomen työllisyysaste on tällä hetkellä noin 72 prosenttia.

Tavoitteena pidetään jokaisen kouluttautumista vähintään toisen asteen tutkintoon.

Ammatillisen koulutukseen käytettiin vuonna 2021 noin 1,9 miljardia euroa. Vuonna 2017 säädetty reformilaki ja samaan ajankohtaan ajoittuneet merkittävät määrärahaleikkaukset ovat heikentäneet ammatillisen opetuksen laatua sekä kuormittaneet melkoisesti oppilaitosten johtoa ja opettajia.

Ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa ei ole onnistuttu takaamaan opiskelijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia opetukseen. Nyt 1.8.2022 voimaan tulevalla asetusmuutoksella pyritään korjaamaan tilannetta. Osaamispistettä kohden opetuksen ja ohjauksen määrän arvioinnissa lähtökohtana on käytettävä vähintään 12 tuntia, jos ammatillista perustutkintoa suorittavalla opiskelijalla ei ole tutkinnon osan tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen suorittamiseksi tarvittavaa aiemmin hankittua osaamista.

Maan nykyinen hallitus teki arvovalinnan rajatessaan koulutuksen leikkaukset kehysriihen ulkopuolelle. Ammatillisen koulutuksen perusrahoituksen lisääminen 50 miljoonalla on askel oikeaan suuntaan. Puuttumaan jäi kuitenkin odotetut 30 miljoonaa. Siitäkin on vielä pitkä matka rahoituksen palauttamiseen leikkauksia edeltävään aikaan.

Tärkeää on huolehtia ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden valmiuksista korkea-asteen opintoihin.

Ammattikorkeakoulututkinnon suoritti vuonna 2020 vajaa 29 000. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030 asetettiin tavoitteeksi korkeakoulutettujen osuuden nostaminen nuorissa ikäluokissa 50 prosenttiin. Tässä olemme selkeästi jäljessä tärkeimmistä kilpailijamaistamme.

Jatkuvan oppimisen periaatteen mukaisesti koulutuksella tuetaan osaamisen yhdistämistä, syventämistä ja suuntaamista. Korkeakoulujen rahoitusmalliin liitettiin jatkuvan oppimisen vastuu. Perusrahoitusta ei kuitenkaan lisätty, joten tutkintokoulutukseen on entistä vähemmän resursseja. Opiskelupaikkojen lisääminen ilman tarvittavaa rahoitusta ei tilannetta juurikaan paranna. Tämä näkyy muun muassa etäopetuksen ja itsenäisen opiskelun lisääntymisenä.

Yhteinen tavoite päästä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksissa 4 prosentin kasvu-uralle oli vaarantua leikkausten johdosta. Hallitus esitti 5 miljoonan euron pysyvää rahoitusta ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaan ja sen kehittämiseen. Päätöksellään hallitus osoitti, että Suomen kasvun tie on kytköksissä korkeaan osaamiseen ja laadukkaaseen tutkimukseen.

Työelämässä tarvitaan koulutuksella hankittua osaamista. Ajantasaisesta osaamisella huolehditaan myös työhyvinvoinnista ja työssä jaksamista.

Vievätkö työmarkkinat opettajamme ammatillisista oppilaitoksista?  Ammatillisen opettajan tehtävänkuva on viime vuosien aikana pirstaloitunut. Opettamisen, opetuksen suunnittelun, arvioinnin ja yhteistyön lisäksi työtehtäviin on tullut suuri määrä hallinnollista työtä. Työn kuormittavuuden takia monet harkitsevat siirtymistä pois opetustehtävistä. Opettajilla on aito huoli siitä, onko valmistuvien opiskelijoiden ammattitaito riittävällä tasolla.