Takaisin

Alanvaihto viisikymppisenä

Rakentaja-lehti 6.5.2022

Rakentaminen ja remontointi olivat Voitto Savolaisen ja Marjo Wilskan unelmia. Nyt toisesta tulee maalari ja toisesta talonrakentaja.

Kahvilassa istuu pariskunta, jota voisi luonnehtia kahdella sanalla: innostunut ja tyytyväinen. Muun muassa Ylen TV-kuuluttajana, puheviestinnän opettajana ja pitkän linjan yrittäjänä toiminut Marjo Wilska ja hänen puolisonsa, pitkän linjan graafisen teollisuuden ammattilainen Voitto Savolainen ovat vaihtaneet uransa suuntaa ja opiskelleet rakennusalaa vähän yli vuoden ajan. Wilska on juuri valmistunut maalariksi ja Savolainen valmistuu pian talonrakentajaksi.

– Kouluttauduin teknillisessä opistossa ja ehdin toimia graafisen teollisuuden palveluksessa monenlaisissa tehtävissä aina toimitusjohtajasta maajohtajaksi. Päätös suunnan muuttamisesta tapahtui syksyllä 2020. Neuvottelin eräänä perjantaina esimieheni kanssa, milloin olen vapaa ja seuraavana marraskuisena maanantaina aloitin opiskelun Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudassa talonrakentajaksi, Savolainen kertoo.

– Minäkin olin alkanut miettiä, mitä hän haluaisin tehdä elämälläni. Voitto oli aloittanut Keudassa ensimmäisenä ja oli niin fiiliksissä joka aamu, että aloin ajatella, pitäisikö minunkin, Wilska muistelee.

Alanvaihto ei ole kaduttanut kumpaakaan, vaikka välillä uuden oppiminen vaatiikin paljon toistoja ja se voi turhauttaa.

– Mutta turhautua ei saa. Mietin, että toisaalta minun ei enää tarvitse laatia budjetteja tai istua hallituksen kokouksissa. Kun teen tämän työn kunnolla, voin panna oven perässäni kiinni ja työ jää sinne, Savolainen sanoo.

– Välillä jollain työmaalla on ollut huonot työolosuhteet ja olen miettinyt, mitä ihmettä teen täällä. Mutta sitten muistan, mitä oli aiemmin ja tiedän miksi, Wilska toteaa.

Oikeastaan pariskunnan ensimmäinen yhteinen työmaa oli tyttären asunnon remontointi jo vuosia sitten.

– Mietin jo silloin, että olisipa ihanaa tehdä tätä työkseen, Wilska muistelee.

Aikuisopiskelun hyvät puolet

Molemmat kuvaavat koulutuksen hakuprosessia sujuvaksi ja perusteelliseksi.

– Kävin tutustumassa Keudassa, ja minut otti vastaan vastuuopettaja Jorma Valtonen. Kiersimme yhdessä koululla. Vielä siinä vaiheessa mietin, tulisiko minusta artesaani, mutta Valtonen sai minut kiinnostumaan pintakäsittelystä. Laitoin hakemuksen menemään ja aloitin tammikuussa 2021, Wilska kertoo.

Wilskalla on muun muassa filosofian maisterin paperit ja lukuisia muita koulutuksia jo käytynä, joten hän sai hyväksiluettua monia yleisopintoja, kuten kielet. Vain kemian kohdalla Wilskakin joutui tankkaamaan etäopintoja.

– Vastuuopettaja on auttanut ja ohjannut minua koko ajan ja olen päässyt ison osan ajasta oppimaan työssä. Minulle nykyisen kaltainen henkilökohtainen opintopolku on toiminut hyvin. Toki silloin itsellä on oltava selkeä kuva siitä, mitä haluaa. Näkemystä siitä, mitä kohti on menossa, Wilska kertoo.

Savolainen kertoo, että häntä haastateltiin kattavasti Keudan hakuprosessissa.

– Motivaatio tsekattiin tarkkaan. Aikuisopiskelijoista pidetään siellä hyvä huoli. Olen aina voinut soittaa opettajalle tai lähettää videon ja kysyä, miten sinä tekisit tämän ja olen aina saanut apua. Keuda on tukenut etänäkin hyvin, Savolainen kertoo.

Myös siitä, että takana on jo pitkä ura työelämässä ja aiempia opintoja, on hyötyä opinnoissa.

– Aikuisopiskelija osaa ja uskaltaa kysyä miksi jokin asia tehdään niin kuin se tehdään. Aikuisella on myös ehkä hivenen enemmän pitkäjänteisyyttä: jos näkee opettajan olevan kuormittunut ja 20 hengaajan ympäröimänä, ei jotain asiaa kysy silloin, vaan laittaa paremmassa ajankohdassa esimerkiksi viestiä.

Savolaisen mukaan Keudalla on hyvät partnerit omilla työmaillaan.

– Jokaiseen työhön löytyy niin Keudasta kuin partnereista oma spesialistinsa, jolta voi oppia, miten työ tehdään kunnolla. Otin kaikkien firmojen ja tekijöiden yhteystiedot ylös, sillä haluan kasvattaa omaa verkostoani koko ajan, Savolainen sanoo.

Hän ehti olla marraskuussa 2020 muutaman viikon koululla, kun korona sulki ammattiopiston.

– Soitin Puutuote Hoville ja sieltä löytyi töitä joulukuulle asti. Alkuvuodesta 2021 koulu oli hetken auki, mutta sulkeutui taas helmikuussa koronatilanteen pahentuessa. Olin yhteydessä samaan yritykseen ja lähdin rakentamaan rantasaunahuvilaa sekä innostin Marjon lähtemään mukaani, Savolainen kertoo

Töitä vaikka missä

Rakentamisen oppii parhaiten tekemällä, osaavien ammattilaisen ohjauksessa. Sekä Wilskalla että Savolaisella suurin osa oppimisesta on tapahtunut työmailla.

– Minä työskentelin ensin Keudan omalla työmaalla ja siirryin sieltä Kellokosken ruukin remonttityömaalle, jossa tehtiin kuntosalia. Samoihin aikoihin Voitto oli vanhan vedenpuhdistamon työmaalla. Keuda tekee myös tällaisia kulttuurikohdesaneerauksia, Wilska kertoo.

Seuraavaksi Wilska seurasi Savolaista Luumäelle Puutuote Hovin leipiin maalaamaan ja laatoittamaan ja sieltä Espoon Suvisaaristoon hirsihuvilan korjaus- ja ulkomaalaustöihin.

– Olen halunnut oppia mikrosementin käyttöä, joten nyt olen ollut Pisarameri Oy:n palveluksessa, sekä työmailla että heidän show roomissaan.

Kaksikon opintielle kuului myös kansainvälinen vaihto Ranskan Bretagnessa viime vuonna. He palaavat saman työmaan uuteen vaiheeseen tänä keväänä.

– Hankimme itse Ranskan harjoittelupaikan, sillä normaali yhteistyö kansainvälisten koulujen välillä oli katkolla koronan takia, Savolainen kertoo.

Työmailla töistä ja opitusta raportoidaan aina koululle tekstein ja kuvin työmaaraportissa.

– Se on hyödyllistä myös itselle. Kun tein tapetoinnista raportin, olen palannut siihen useita kertoja jälkeenpäin tarkistaakseni, miten joku asia kannattaakaan hoitaa, Wilska sanoo.

Ajatuksen aihetta

Wilskan mukaan hänen käsityksensä rakennusalasta on muuttunut opintojen ja työnteon myötä vielä positiivisempaan suuntaan kuin ennen.

– Aloitukseni koulussa oli hyvin opettavainen. Olen saanut nähdä paljon erilaisia työtapoja ja myös tekijöitä laidasta laitaan. Mielestäni suomalaisella työvoimalla on valttikortti verrattuna muihin; ei oikaista, tehdään laatua alusta asti. Olemme valinneet harjoittelupaikkammekin sen mukaan, että niissä halutaan tehdä vähintään kymppimiikkaa.

Savolaisen mukaan koulussa korostetaan turvallisia työnteon tapoja.

– Työturvallisuutta vahditaan. Koulussa on opiskelijoita ympäri maailmaa ja opettajat puhuvat englantia. He valvovat ja selittävät, kun opiskelijoita on myös maista, joissa turvallisuuskulttuuri on erilainen.

Entä sitten se kuuma peruna, fyysinen jaksaminen raskaassa työssä, kun ei ole ihan nuorikaan?

– Onhan tämä työ fyysisesti älyttömän raskasta. Olen 53-vuotias, jos lähtisin vaan suorilta näin fyysiselle alalle ilman hyvää peruskuntoa, ei siitä olisi tullut mitään. Onneksi olen aina huolehtinut kunnostani. Toisaalta niska- ja hartiakivut ovat poistuneet kokonaan, kun en enää istu koko päivää tietokoneella, Wilska sanoo.

– Minä sain osana opintojani tehtäväksi miettiä, millä tavalla pidän huolta kunnostani raskaassa työssä. Tajusin, että harrastamani aerobiset lajit eivät tekisi sitä ja aloin käydä kuntosalilla. Treeni koostuu klassisesta voimaharjoittelusta; maastavetoa, penkkipunnerrusta ja niin edelleen, Savolainen sanoo.

Fyysisen jaksamisen lisäksi alanvaihdos aikuisena vaatii myös taloudellista jaksamista.

– Talouden on oltava kunnossa. Tiedän, että tulotasoni laskee selvästi entiseen nähden, mutta se ei haittaa, kun saan tehdä työtä, jota haluan, Savolainen sanoo.

Teksti ja kuva: Johanna Hellsten